Sähköutomatkalla 2025, osa 5: Välimeren rannalta Andorran kautta Bordeauxin viinitiloille sekä Atlanttiin uimaan

Teimme kesällä 2025 sähköauto Ioniq 6:lla lähes 8000 kilometrin pituisen Euroopan kierroksen. Tämä on matkastamme jo viides kirjoitus ja tässä kuljimme Ranskan Välimeren rannalta La Grande Mottesta Carcassonnen kautta Andorraan sekä kävimme maailman ainoassa kaupungissa, mikä ei ole Andorraa, mutta mihin pääsee autolla tietä pitkin ainoastaan Andorran läpi. Sen jälkeen ajoimme Bordeaux-viinialueelle, missä vierailimme viinitilalla ja uimme Atlantissa. 

Hyundai Ioniq 6 RWD 77 kWh sähköautolla vuonna 2025 tekemästämme kesälomamatkasta aiemmat blogikirjoitukseni:

1. Matkavalmistelu, mm ympäristöluvat ja tietullit sekä jonkin verran muutakin
2. Matkan ensimmäinen: osa Tampereelta Turkuun, siitä Viking line Grace-laivalla Tukholmaan sekä siitä 13 tunnissa 1254 km Hannoveriin.
3. Matkan toinen osa: Hannoverista Strasbourgin parin yön viipymällä Sveitsin läpi Ranskan Alppien juurelle La Clusaziin yhdeksi yöksi. La Clusazista jatkui matka kauniin Annceyn vierailun kautta varsinaiseen pääkohteeseen Välimerren rannalle.
4. Matkan Kolmas osa: Ranskassa Välimeren rannalla La Grande Motte ja sen ympäristössä Välimeressä uintia, viinitilavierailuja, upeaa puutarhaa ja muutakin.

Alla olevassa kuvassa näkyy tämän kertaisen kirjoituksen reittiä

10.7 La Grande mottesta Carcassonneen

La Grande Motten majoituksesta lähdimme rauhassa nautitun aamiaisen jälkeen 100 % varatulla akulla auton näyttäessä peräti 549 kilometrin toimintamatka-arviota. Päivän siirtymän tavoitteena oli ajaa Andorraan, mutta olimme saaneet ystäviltä meille arvokkaan vinkin, että lähellä on myös Carcassonnen linnoituskaupunki. Meillä on jo perinne pelata vanhempieni luona kolmen sukupolven kesken (neljännen sukupolven edustaja ei vielä osaa pelata) Carcassonne-turnajaisia. Siksi tämä oli erittäin mieluisa yllätys matkaamme.

Auton GOM antoi etelä-Ranskassa pyörimiemme ajojen jälkeen 100 % varautasolla 549 km toimintamatka-arvion. Harvoin noin suurta pääsee näkemään Ioniq 6 autossa. GOM perustuu edellisten ajojen kulutukseen, eikä se esimerkiksi kerro mitään sähköauton akuston kuntoisuudesta. Eikä se myöskään pysty olemaan tarkka ennuste, kuinka pitkälle autolla pääsee tästä eteenpäin, jos keli tai ajonoopeus poikkeaa aiemmista ajoista. Sen sijaan Auton navigaattorin ennuste kohteessa olevaksi akuston varaustasoksi on myös Ioniq 6:ssa yllättävän tarkka.

Auto halusi La Grande Motten vierailu aikana ehdottomasti tehdä OTA-päivityksen, mutta en antanut sen sitä tehdä matkan aikana, mikä olikin hyvä valinta, koska kotona sen suoritettuani ajotietokone menikin sekaisin. Kirjoitan siitä toki sitten erillisen blogikirjoituksen myöhemmin.

Carcassonnen linnoituskaupunki on keskiajalta ja sen löytää tarkemmin käyttämällä La Cíte-hakua navigaattorissa. Meille kertyi matkaa Carcassonneen vain noin 170 kilometriä, joten emme tarvinneet välipysähdyksiä itsellemme, emmekä ladataksemme autoa ja olimme perillä kohteessa hyvissä ajoin ennen puolta päivää.

Linnoituskaupungissa asuu enää vain hyvin vähäinen määrä ihmisiä, mutta turisteja siellä vierailee senkin edestä. 1800 luvulla restauroituun linnoituskaupunkiin on maksuton sisäänkäynti, mutta museoihin pitää ostaa lippu. Me teimme heti linnan muurin portilla olevasta tursti-infon myymälästä meille lähes pakolliset Carcassonne-ostokset. Peliin yksi lisäosa, kaikkia käyttämiemme pelivärien mukaisia erittäin isot ukot, joita tulemme käyttämään pistelaskutaulussa, "kultainen" Carcassonne-kolikko, minkä saa haltuunsa aina pelierän voittaja. Kaikki nuo olisi aivan varmasti saanut koti-Suomestakin halvemmalla, mutta tässä ei ollut halvimmasta ostosta kyse, vaan matkamuiston ostamisesta.

Linnoituskaupungin muurit ja tornit sekä koko olemus henkivät tunnelmaa, että olimme Carcassonne-pelissä sisällä pelinappuloina. Hienosti restauroitu keskiaikainen linnoituskaupunki, vaikkakin avoimesti samalla myös kaupallinen turistikohde. Onneksi kävimme.

Alla muutamia kuvia Carcassonnen linnoituskaupungista, mutta ei ainakaan kännykän kameraan saa vangittua näiden keskiaikaisten linnoitusten upeaa 3D-tunnelmaa ja vaikutelmaa, kun joka puolella on koko ajan ihasteltavaa.

Alla olevassa kuvassa Carcassonnen linnoituskaupungissa sisällä sijaitseva hotelli. Me emme siellä kuitenkaan yöpyneet.

10.7 Carcassonnesta noin 200 km kohti Pyrenneiden vuoria ja Andorraa

Carcassonnen vierailun jälkeen jatkoimme matkaamme ja pysähdyimme Pamiersissa tauolle sekä lataamaan.

Pamiers Ionitystä latasin 55,86 kWh edullisella 33 snt/kWh hinalla, eli yhteensä 18,43 eurolla

Pian Pamiersin tauon jälkeen horisontissa jo jonkin aikaa harmaina siintäneet Pyreinneiden vuoriston huiput alkoivat lähentyä ja tarkentua. Nousua kertyi ensin La Grande Mottesta käytännössä merenpinnan tasolta Pamiersin 325 metrin korkeuteen ja siitä Andorran La Vellaan mennessä tie kävi hetken yli 2000 metrin korkeudella, vaikka ajoimme maksullisen tunnelin läpi. Majoituksemme oli Andorra la Vellassa, eli pääkaupungissa, mikä on myös Euroopan korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki ja se sijaitsee noin 1022 metriä meren pinnan yläpuolella.

 Vain 468 neliökilometrin kokoisen ruhtinaskunnan keskikorkeus merenpinnasta on noin 1996 metriä ja se tekee koko maasta Euroopan korkeimmalla sijaitsevan maan. Korkeuden huomasi selkeästi ilmaston muuttumisena paahteisesta välimeren ilmastosta. Meidän vierailun aikana oli kyllä mukavan lämmin, mutta ilmankosteus oli erittäin korkea ja saimme myös yhden ukkoskuuron myötä kunnon sateenkin niskaamme kesken ostosreissun.

Majoituimme Andorrassa La Vellassa Espel-nimiseen hotelliin, mistä olimme varanneet kahden yön 177,28 euron kokonaishintaan hieman perustasoa paremman huoneen aamiaisella. Jo aiempien majoittujien Bookingiin antamien palautteiden pohjalta osasin odottaa hotellilla erittäin ahdasta pysäköintihallia, mutta silti se pääsi vielä yllättämään. Ioniq 6 ei ole erityisen ketterä auto, koska se on kohtalaisen pitkä, eikä sen eturenkaat takavetoisenakaan käänny yhtä paljon kuin esimerkiksi edellisen ID.4:mme tekivät. Näistä johtuen kyseisessä pysäköintihallissa jo pelkästään halliin sisään, erittäin jyrkkää ajoväylää ajaessa, jouduin useampaan kertaan venkslaamaan ns korkkiruuvikierteessä. Seinien jäljistä päätellen läheskään kaikki eivät ole hallista kolhuitta selvinneet. Me onneksi selvisimme ilman kolhuja omaan, toisten autoihin tai seiniin.

Andorra La Vellaa halkoo Riu Valira d'Orient -joki ja kaupungissa on kaksi pääostoskatua: Avenua Meritxell ja Avenue Carlemany. Kävimme mekin siellä ostoksia suunnittelemassa sekä tietenkin ruokailemassa. Samalla meille konkretisoitui, että Adorra näyttää olevan Ranskalaisille edullisen mm kosmetiikan, elektroniikan sekä tupakkatuotteiden ostostpaikka etenkin viikonloppuisin. Näitä liikkeitä pääostoskatu oli vierivieressä. Etsin googlesta parhaan näköalan terassia La Vellasta ja päädyhimme nauttimaan Aperollit Plan B -nimiselle terasille, mikä olikin aika korkean rakennuksen kattotasolla. Sijoituimme terassin teräväksi muotoiltuun kärkeen, mihin mahtuu juuri ja juuri kaksi ihmistä istumaan lasikaiteiden väliin ja pudotusta oli niin paljon, että kuvan ottamisesta ei meinannut huimaamiselta tulla yhtään mitään.

Pic de Peyreguils -huiputus Andorrassa

11.7 päätimme päästä huiputtamaan Andorrassa Pic de Peyreguilsin, tai tarkemmin sanottuna näkemään ja kokemaan siellä 2702 metrin korkeudessa sijaitsevan valtaisan suuren aurinkokellon ja kompassin yhdistelmän, mitä usein Andorrasta sosiaalisen median kuvina jaetaan. Alunperin tavoite oli ajaa mahdollisimman pitkälle ja korkealle autolla, mutta tiemme katkesi jo 1950 metriin, jossa autot opastettiin parkkpaikalle. Kysyessäni, että miksi ei saa ajaa pidemmälle, kuului vastaus että siellä on päivisin niin isot tietyön käynnissä, että vain huoltoautot pääsevät eteenpäin.

Niinpä mekin ostimme ostimme kahdelt henkilöltä yhteensä 44 euron arvoiset kahden kondolihissin edestakaiset liput. Ensimmäinen hissi oli umpinainen lasilattialla varustettu ja toinen avonainen, mistä ei edessä ollut turvakaari edes tuntunut pysyvän kiinni. Tunnustan, että jännitin aivan tolkuttomasti jälkimmäisessä hississä, mutta pääsimme kuitenkin ehjinä ylös sekä alas.

Hissien jälkeen oli vielä jonkin verran polkua kiivettävänä ennen Pic de Peyrehuilsia. Kohteessa kiersimme tietenkin aurinkokellon ympäri ja nautimme sekä kuvasimme aurinkoista vuoristomaisemaa. 

Maailman ainoa Andorran ulkopuoleinen kaupunki, mihin pääsee autolla ajamalla vain Andorran kautta: Os de Civís

Maailmassa on vain yksi kaupunki, mikä ei kuulu Andorraan, mutta mihin pääsee autolla ajamalla vain Andorran kautta. Se on 2150 metriä meren pinnan yläpuolella sijaitseva Espanjan Os de Civís, missä asuu vain vähän reilu sata ihmistä. Mehän tietenkin kävimme sielläkin, joten tämän Euroopan kierroksen käydyissä maissa on siksi myös Espanjan lippu, joskin se on oikeasti enemmänkin suluissa. Koska Os de Civisistä ei pääse mihinkään muualle kuin Andorraan, ei siinä ole minkäänlaista rajaa edes havaittavissa autolla ajaessa. Vain auton ajotietokone kertoi, milloin saavuimme Espanjan puolelle.

Pieni kylä, missä oli kauppa ja kahvilan terassilla ihmisiä kahvittelemassa. Tien varressa oli muutama pakettiauto pitämässä selkeästi puskaparkkia. Ajoimme kylästä vielä hieman ohi vastakaiselle vuorelle nousevaa tietä, missä tapasimme myös Espanjassa espanjan vesikoiran isäntänsä kanssa, mikä lämmitti mieltä kun kotona odottaa yksi 13 vuotias berro.

Andorrassa tai Os de Civissä käydessä en ladannut autoa lainkaan

12.7. Andorrasta takaisin Ranskaan ja Bordeauxin viinialueelle sekä Atlanttiin uimaan

Andorrasta lähtiessä auton akku oli tietenkin vajaa, koska en ollut sitä ladannut maassa kertaakaan. En tullut dokumentoineeksi minkä verran akussa oli jäljellä, mutta eipä sitä kovin paljoa tarvittukaan, koska Andorrasta laskeudutaan runsaasti alamäkeä pitkän matkaa. Ensimmäinen lataus oli samaisessa Pamiersin latausasemalla, missä latasimme Andorraan mennessä ja toinen oli Mas D'Agenais.

Andorrasta Bordeauxiin ajaessa ensimmäinen lataus oli Pamiersissa 51,08 kWh 16,86 eurolla

toinen lataus oli Mas D'Agenais asemalla 48,38 kWh 15,64 eurolla. Jälkimmäisen tarkoitus oli vain varmistaa riittävästi virtaa yöpymisen jälkeenkin akkuun.

Bordeauxin alueelta majoituksemme valikoitui 94,36 euron hintainen B&B Hotel Bordeaux Saint André de Cubzac, saman nimisessä kaupungissa. Tämän majapaikan valintaan vaikutti aiempien majoittujien palautteissa ilmenevän hyvän ilmastoinnin lisäksi erityisesti kehuttu uudenkarhea olemus sekä kaikkein eniten hyvä saavutettavuus autolla ohikulkumatkallamme. Koska olimme yhdellä lukuisista kuuluisista viinialueista, tein majoitukseen kirjauduttuamme pikaisen tsekkauksen ja huomasin, että aivan vieressä on vielä hetken pieni viinitila auki, ja se idyllinen hieman pittoreski Les Grands Thibaus -niminen viinitila löytyikin osoitteesta 1. Rue des Grands Thibaus. Juuri meille sopiva paikka, koska emme halua matkoillamme päätyä viinitiloille, minkä tuotteita voisimme ostaa myös Suomesta Alkon hyllystä. Sisälle viinitilan myymälään päästyämme siellä selkeästi paikallinen asiakas oli noutamassa aiempaa tilaustamme. Isäntä ei osannut sanaakaan englantia, emmekä me tarpeeksi ranskaa (minä en sanaakaan), mutta saimme maisteltavaksi tilan punaviiniä, mikä osoittautui ihan hyväksi juomaksi. Niinpä sormella osoitellen ostin laatikkoon kaikkia tilan myymälässä olevia viinilajeja kotiin viemiseksemme. Ensimmäinen valkoviini jo ehdittiin maistellakin ennen tämän tekstin kirjoittamista ja se osoittautui erittäin makeaksi, mutta sopi hyvin kohtaisen raikkaan sitruksiseksi maustamani kala-katkarapu salaatin ja avokaadokastikkeen kera.

12.7. Atlanttiin uimaan

Bordauxin majoitukseen viinitilta viiniostoksilta palatessamme tuli puheeksi että minun tekisi mieli mennä uimaan. Katsoin kännykästä GoogleMapsista, että eihän tuonne Lacanaun rannoille ole kuin puolen sentin matka. Pienen mittakaavavirheen siinä sitten tein, koska matkaa tuolle iltapäivän uinnille kertyikim matkaa yhteensä 160 kilometriä. Vaan pääsinpähän Atlantin valtamereen uimaan. Aallokko oli aika korkeaa, mutta se ei minua haitannut ja kävin kolmesti pientä matkaa rannan suuntaisesti uimassa korkeimpien rantautuvien aaltojen takana. Viimeisen kerran rantautuessani olin sen verran ilmeisesti auringon ja uinnin väsyttämä, että unohdin kunnioittaa valtamerta ja kävelin rantaan selkä aaltoihin päin jo melkein rannassa, kun minua korkeampi aalto pyyhkäisi takaa ylitseni sillä seurauksella, että myös aurinkolasien virkaa toimittavat silmälasini lensivät meriveteen. Kuin ihmeen kaupalla nopeasti käden hiekkapohjaan laittamalla ne osuivat aallon palatessa merellepäin sormiini ja sain niistä otteen. Olisipa siinä ollut melko ikävä loppumatka melko sokeana ilman laseja.

Atlanti valtameressä uidessa totesin, että kyllä se vesi on eri tuntuista kuin Välimeressä. Osa siitä on pelkästään oman mielen tuotosta, mutta osa myös realiteetti. Esimerkiksi erittäin vähäsuolisessa Itämeressä en suostu edes uimaan, koska sen vesi on mielestäni niin ällöttävän likaista. Välimeri on jo lähes poikkeuksetta miellyttävän puhdasta. Atlantin vesi tuntui vielä jotenkin puhtaammalta, pehmeämmältä ja vähemmän suolaiselta. Nyt tätä kirjoittessa kun katsoin Googlen tuloksia, asia onkin suolapitoisuuden osalta kuten tunteeni kertoi. Välimeren suolapitoisuus on noin 3,9 % ja Atlantin vaihtelee 3,3 % ja 3,6 % välillä.

Yhteenveto alkaen matkan 10.7 päivästä - 13.7 päivän aamuun asti

Harmillisesti en tullut dokumentoineeksi sähköautomme varaustasoa Bordeauxin kohteessa, joten tästä kirjoituksesta tuli oikeastaan enemmän matkailublogi, kuin sähköautotarina. Totean jälleen kerran, että kyllä autolla, ja siis meidän tapauksessa sähköautolla on hienoa seikkailla ympäri Eurooppaa etenkin taktiikalla, että mitään ei suunnitella kuin korkeintaan huomiseen tai ylihuomiseen asti. Pyrenneillä Andorrassa ja ihan pikkuisen Espanjankin puolella käydessä jälleen todettiin pari sähköuton hienoutta. Se on aivan ylivertaisen miellyttävä vuoristoteitä ylös kiivetessä tasaisen ja aina riittävän voiman ansiosta. Vastaavasti alaspäin tullessa hidastelut tapahtuvat miellyttävästi pääasiassa regeneroinnin avulla ja kokonaisuudessaan vuoren päälle ajaminen sekä sen jälkeen alas laskeminen on mainion energiatehokas kokonaisuus verrattuna polttomoottoriautoihin, jotka hukkaavat kaiken jarrutusenergian lämpönä ilmaan. Upeita maisemia, hienoja elämyksiä jälleen paljon.