Sähköautomatkatarinoita osa 7: Étretat, Belgian Brugge ja Alankomaat

Sähköauto Hyundai Ioniq 6:lla tekemämme kesälomamatka 2025 on tätä blogikirjoitusta ennen ehtinyt kiertää ensin Tukholmasta siltoja pitkin Saksan Hannoveriin, sieltä Strasbourgiin pariksi yöksi ja sen jälkeen Sveitsin läpi takaisin Ranskan Alppien juurelle La Clusazin yöksi. La Clusazista matka jatkui Annecyyn tutustumisen jälkeen pääkohteeseen, eli Ranskan Välimeren rannalle ja siellä La Grande Motteen, missä viivyimme viisi vuorokautta tutustuen myös lähiympäristön kiinnostuksen kohteisiin. La Grande Motten jälkeen taitoimme matkaamme Carcassonnen kautta Andorraan ja ihan pikkuisen kurkattiin Espanajaakin. Andorran jälkeen matkasimme Bordeauxin viinialueelle sekä Atlantin valtamereen uimaan. Edellisessä kirjoituksessa tutustuimme lisää keskiaikaituuteen Dinan vanhassa kaupungissa sekä Mont Sain Michel Abbeyssa. 

Tässä blogikirjoituksessa matkamme jatkuu Normandiassa Étretat ja katsomaan Euroopan mantereen jylhää länsirantaa sekä siitä jo takaisin pohjoista kohti. Ensin Belgian Bruggeen ja siitä hämmästelemään Alankomaiden matalauutta sekä tuulimyllyjä.

Aiemmat kesälomamatkamme 2025 kirjoitukseni:

1. Matkavalmistelut alkoivat jo toukokuussa
2. Ensimmäinen matkatarina: Tampere - Turku - Tukholma ja siitä 1254 km 13 tunnissa Hannoveriin
3. Toinen matkatarina: Hannoverista Strasbourgiin ja siitä Sveitsin läpi takaisin Ranskan La Clusaziin sekä edelleen Anncecy ja Välimerren rannalle.
4. Kolmas matkatarina: Ranskassa Välimeren rannalla La Grande Motte ja sen ympäristössä mm viinitilavierailua, Välimeressä uintia ja keskiaikaista linnakaupunkia.
5. Neljäs matkatarina: Carcassonne, Andorra, Os de Cívis Espanja, Bordeaux viiniitilavierailu ja Atlantin valtameressä uimista
6. Viides matkatarina: Keskiaikaisuutta, Dinan vanha kaupunki sekä Mont Sain Michel Abbey

15.7. Étretat ja Euroopan mantereen länsirannikon pystyjyrkät kalliot Normandiassa

15.7 matkamme jatkui Le Havresta Normandian Étretatiin, Euroopan jylhälle länsirannikolle, missä jätimme automme Place de la Garen kadunvarsiparkkiin ja kävelimme mäkeä ylöspäin kohti suurta ja upeaa les Jardins d'Etretat -puutarhaa. Meillä kuitekin alkoi jo valitettavasti painaa hoppu päästä kohti kotimaata, joten tällä kertaa emme maksaneet itseämme sisälle puutarhaan, vaan menimme suoraan liitukivikalliojyrkänteiden reunalle ihailemaan maisemia. 

Nämä Normandian kalliot ovat erittäin suosittuja kuvauskohteita ja taitelijatkin ovat niitä vuosisatojen varrella käyneet ikuistamassa kankaillensa. Normandiassa olisi ollut myös toinen toistaan hienompia museoita esimerkiksi maihinnousuun liittyen, mutta me jouduimme jättämän ne seuraavaan kertaan.

Alla olevassa kuvassa on vuonna 1962 rakennettu muistomerkki ensimmäiselle Atlantin yli tehdylle lennolle. Alkuperäinen muistomerkki joutui 1942 vuonna saksalaisten tuhoamaksi.

Alla olevassa kuvassa näkyy keskellä lentokone, mikä lensi jalkojemme korkeudella meren yllä. Säikäytti muuten pahan kerran, kun yhtä-äkkiä silmäkulmassa tulee jyristen ihan kohtalaisen kokoinen lentokone omien silmieni alapuolella.

15.7 matka jakuu noin 380 km päähän Belgian Bruggeen

Étretat -jyrkänteiltä matka jatkui vielä samana päivänä kohti Belgiaa ja siellä kohteena Brugge. Matkaa oli 380 kilometriä, joten latasin kerran matkan varrelta.

Matkalla Étretatista Bruggeen latasin kerran Abbevillen takana olevan Shell Baie de Sommen Ionity -latausasemalla: 59,79 kWh, 19,73 euroa

Näytti muuten tällä Shellillä 95e pottoneste maksavan sitä tarvitseville asiakkaille miehekkäät 2,032 euroa /litra. Sähköä sai 0,33 euroa / kWh Ionityn kk sopimuksella.

(jouduin muuten kuvakäsittelyllä yhdistelemään Ioniq 6:n kahdesta kuvasta yhdeksi, koska LED-valojen virkistystaajuus ja iPhonen kuvan taajuus menevät niin, että joka kuvaframissa oli vain osa valoista päällä. Onneksi käytössä oli iPhonen kameran automaattinen ajansiirtotoiminto, niin sain rakennettua kuvan, missä koko takavalo palaa, eikä näytä siltä kuin olisi rikki.)

15. - 17.7.2025 Belgian Bruggessa Hotel Rosenburg Bruggessa kaksi yötä

Brugge on jälleen mielenkiintoinen ja hyvin säilynyt keskiaikinen kohde matkallamme. Majoituimme siellä jälleen aivan vanhan kaupungin kupeeseen Rosenburg Hotel Bruggeen kahdeksi yöksi ja paremman luokituksen huoneessa kanavanäköalalla 241,96 euron hinnalla. Ajattelin olla Eurooppalainen matkaaja, enkä ottanut aamiaista hotellista, koska halusin syödä walking breakfastin jossain kivassa kahvilassa, tai vielä mieluummin hakea lähikahvilasta tuoreet croissantit ja kahvilasta maukkaat kahvit. Tämä osoittautui kuitenkin Bruggessa tällä kertaa virhearvioksi, koska etenkin toisena aamuna lähin konditoria oli kyllä avoinna ja sain maukkaita croissantteja, mutta kahvia ei aamullaa saanutkaan mistään kohtuullisen kävelymatkan päästä. Ostin sitten hotellista kahvit croissanteille ja manasin, että olisi ollut fiksumpi ottaa suoraan hotellin aaiamiainen.

Hotellin pysäköinti oli muutaman korttelin päässä kanavan toisella puolella useamman auton autoallissa, mihin pääsi vain hotellilta lainaan otetulla fyysisellä avaimella. Hieman vaivalloista, mutta olipahan auto tallessa, eikä sitä tehnyt sitten mieli sieltä ulos ajella kahden yön majoituksen aikana.

Majapaikastamme oli vain muutamien korttelien kävely aivan kuumimmille nähtävyyksille. Heti ensimmäisenä iltana ostimme kanavaveneilyn, minkä jälkeen illallistimme ja pääsin maistelemaan kuuluisia Belgialaisia oluita, joista Zot osoittautui omaan makuuni helposti juotavan raikkaaksi. Ostinkin sitä myös kotiin tuliaisiksi sekä isossa pullossa, että pienempiä pulloja monipakkauksessa. Seuraavana päivänä kiertelimme suklaapuoteja ja nähtävyyksiä sekä museoita. Kiipesimme myös vanhassa keskustassa olevan ja ylimmästä kohdastaan noin metrin verran jo vinossa olevan kellotornin 366 rappusta ylös asti. Siellä kohtasimme koko matkamme ensimmäiset suomalaiset.

Muutamassa alla olevassa kuvassa näkyy Bruggen keskustan kuuluisa kellotorni, mihin kiipesimme ylös asti ne 366 askelmaa. Kellotornin soidessa näki myös sen soittorasimaisen, mutta valtavan suurten tekniikan. Kelloja siis soitetaan nykyisin varmaan 1,5 m - 2 m halkaisijaltaan ja saman verran leveydeltään olevalla "soittorasian soittopyörällä", missä olevat ulospäin tulevat väkäset painelevat kelloja soittavia vipuja. Näin kellotornista soitetaan erilaisia ja melko monipuolisia sävelmiä tiheään.

Brugge oli pullollaan suklaapuoteja, joista piti tietenkin ostaa hetisyötäväksi suklaata ja maremeladia, sekä kotiin tuomisia auton jääkaappiin. Belgiassa ja Bruggessa olisi ollut myös paljon tuliaisostoksiksi Tin Tin -tuotteita, mutta ne olivat sen verran arvokkaiksi hinnoiteltuja että jäivät nyt ostamatta. Hienoimpia olisivat olleet varmasti jo valmiiksi keräilyarvoakin omaavat ajoneuvot taidokkailla henkilö ja koira -figuureilla.

17.7 matka jatkuu Belgiasta noin 285 kilometriä Alankomaihin Middenbeemsteriin

17.7 aamulla suuntasimme automme keulan Belgian Bruggesta kohti Alankomaita ja sieltä Middenbeemsteristä varaamaamme majoitusta.

Middenbeemsteriä ennen lataus Burgh Haamstede: 65,64 kWh 25,60 eurolla.

17. - 18.7 Alankomaat, Middenbeemster ja Brasa -boutique hotelli

Brasa Beemster -majoituksemme olikin tyylikäs huone boutique hotellissa. Välittömästi majoittumisen jälkeen lähdimme katsastamaan lähellä sijaitsevan Zaanse Schans -alueen perinteiset tuulimyllyt. Nämä tuulimyllyt on siirretty alueelle muualta Alankomasita turvaan ja museoitu. Itseeni Alankomaissa vaikutuksen tekee erityisesti se, että maa todellakin on vahvasti merenpinnan alapuolella. Perinteisiä tuulimyllyjä onkin käytetty Suomessakin tuttujen tuulimyllyjen käyttötapojen lisäksi myös veden pumppaamiseen patojen takaa takaisin mereen.

Tuulimyllyjen alueella kävimme myös maistelemassa ja ostamassa maukkaita juustoja heti syötäväksi sekä kotiin tuomisiksi.

Yhteenveto Belgian Brugge ja Alankomaiden käynti

Belbia ja etenkin Alankomaat ovat hyvin erityylistä maisemaltaan sekä olemukseltaan, kuin välimerellinen Ranska tai Normandia ja Atlantin rannikko, puhumattakaan Alppimaisemista tai Pyrenneistä. Nyt vaikuttavuutta eivät tehneet suuret korkeuserot ja korkeat vuoret, vaan alava, merenpinnan alapuolellakin oleva maasto. Ajaessa oli usein hyvin epätodellien olo, koska tien suuntaisesti menevä joki saattoi olla selkäesti tienpintaa ylenpänä ja samaan aikaan tiesi, että meren pintä on vielä joitain metrejä korkeammalla. Bruggessa pääsimme vielä kerran vierailemaan hyvin säilyneessä keskiaikaisuudessa ja Alankomaissa puolestaan pääsin näkemään livenä kuuluisia tuulimyllyjä joen varressa. Nämä molemmat olivat alkuperäisen ja jo kerran hylätyn matkasuunnitelmamme must to see -kohteita ja onneksi päädyimme niiden kautta kiertämään kotimatkaa. 

Hieman alkoi jo hoppu ehtiä takaisin Suomeen painaa mielessä, joten tänne jäi vielä katseltavaa. Lisäksi, jos meillä olisi ollut viikko enemmän aikaa, olisimme kyllä hoitaneet "lupapaperit" kuntoon ja käyneet jonkun viisi päivää myös Englannissa, kun siitä tunnelin suun viereltä ohi ajoimme myöhemmin seuraavassa blogikirjoituksessani, missä onkin jäljellä enää kotimatka Tanskan ja Tukholman yöpymisellä.

Tämäkin osa matkatarinastamme muuttui puhtaasti matkapäiväkirjaksi, koska en ollut muistanut dokumentoida riittävästi sähköautoilua. Onneksi sentään latauksien kerrat, paikat ja kilowattitunnit sekä eurot ovat minulla tallessa ja saan kyllä viimeiseen kirjoitukseen yhteenvetoon kirjattua koko tämän lähes 8000 kilometrin matkan Tukholman satamasta takaisin satamaan osuuden todelliset ladatut energiat ja niiden hinnat, joten myös todelinen kulutus selviää seuraavassa kirjotituksessani, missä matkustamme enää Tanskan ja Tukholman yöpymisillä takaisin Tampereelle.