Heinäkuussa 2025 tein vaimon kanssa kahdestaan lomamatkan Hyundai Ioniq 6 -sähköautolla, minkä päätavoitteena oli kiertää Ranskaa. Alunperin suunnitelmissa oli ajaa Euroopan mantereen länsireunaa Tanskan, Alankomaiden ja Belgian kautta Normandiaan ja siitä Bretagneen, mutta lähtöpäivää edeltävänä iltana peruin kyseisen suunnitelman mukaisen ainoan etukäteen varatun hotellin Audiernestä, koska alueelle oli koko aikataulumme ajaksi luvassa alle 20 °C lämmintä ja kovaa tuulta. Matkan uudeksi pääkohteeksi valikoitui etelä-Ranskan Välimeren rannat tietämättä vielä tarkemmin mihin päätyisimme, joten lähdimme matkaan ilman yhtään ainoaa ennalta tehtyä hotellivarausta. 

Koska blogini on sähköautoilun kokemuksiin keskittyvä, kirjoitan tähän alkuun tiiviisti kokemukset matkan sähköautoilusta ja sen perään matkasta hieman enemmän.

Lähes 8000 kilometriä ja 10 maata sähköautolla

Matka alkoi Tampereen kodin p-ruudusta, jolloin auton matkamittarissa oli 6710 km lukema. Takaisin kotiin saavuttuamme matkamittarissa oli 14 523 lukema, eli matkaa oli kertynyt auton mittaristoon yhteensä 7813 kilometriä. Matkan ensimmäinen ja viimeinen siirtymä olivat Tampereelta Turun satamaan sekä takaisin kotiin.  Aloitin kuitenkin varsinaisen kulutusseurannan vasta Tukholman satamasta eteenpäin päästyämme.

Alla olevassa kuvassa pääpiirteittäin ajamamme reitti.

Matkakertomukset vaiheittain erillisissä blogikirjoituksissa

Koska yhteen blogitekstiin kirjoitettuna tämän kertaisesta matkasta olisi tullut kohtuuttoman pitkä, olen sen pätkinyt peräti seitsemään eri kirjoitukseen ja tämä on vielä kahdeksas. Pääset alla olevista linkeistä katsomaan matkan eri vaiheita.

1. Matkavalmistelut alkoivat jo toukokuussa. Silloin tehtiin tilasin mm Saksan ja Raskan ympäristötarrat, sekä Fulli-lähettimen Ranskan moottoritiemaksuja varten.
2. Ensimmäinen matkatarina: Tampere - Turku - Tukholma ja siitä 1254 km 13 tunnissa Hannoveriin yöpymään. Kokemuksena voin todeta Ioniq 6 olevan erinomainen auto ajaa myös 190 km/h:n huippunopeudella ja kulutus pysyy kohtalaisena myös suomalaisittain erittäin kovillakin nopeuksilla.
3. Toinen matkatarina: Hannoverista Strasbourgiin ja siitä Sveitsin läpi takaisin Ranskan La Clusaziin sekä edelleen Anncecy ja Välimerren rannalle. Alpit ovat aina yhtä vaikuttavat ja seuraavalla kerralla sinne pitää varata muutama päivä aikaa.
4. Kolmas matkatarina: Ranskassa Välimeren rannalla La Grande Motte ja sen ympäristössä mm viinitilavierailua, Välimeressä uintia ja keskiaikaista linnakaupunkia. La Grande Motten arkkitehtuuri on myös omaleimainen.
5. Neljäs matkatarina: Carcassonne, Andorra, Os de Cívis Espanja, Bordeaux viiniitilavierailu ja Atlantin valtameressä uimista
6. Viides matkatarina: Keskiaikaisuutta, Dinan vanha kaupunki sekä Mont Sain Michel Abbey
7. Kuudes matkatarina: Euroopan jylhä länsirannkko Normandian Étretatissa ja siitä meren pinnan alapuolelle tuulimyllyjä katsomaan Alankomaihin.
8. Seitsemäs matkarina: Alankomaista noin 1600 kilometrin siirtymä Tanskan yhdellä yöllä Tukholman sataman hotelliin ja siitä kotiin asti Tamperelle.

Tiivistelmä matkasta ja sen kohteista

Noin 20 vuorokauden matkallamme koimme ja näimme todella paljon vaikuttavia asioita. Majoituimme hyvissä ilmastoiduissa hotellihuoneissa paria yötä lukuunottamatta. Kävimme lukuisissa keskiaikaisissa linnoituksissa tai linnoituskaupungeissa. Vierailimme useammallakin viinitilalla tai viinikellarissa tuliaisia ostaen. Tustutuimme myös muutamaan keskiaikaiseen luostariin. 

Maita kertyi Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Ranska, Sveitsi, Andorra, Espanja, Belgia ja Alankomaat. Niistä Belgia toki hieman suluissa, koska se tarkoittaa vain Os de Cívis -kylää, mistä lisää erillisessä kirjotuksessani. 

Maisemat vaihtelivat Alppien ja Pyrenneiden jylhistä vuorista Alankomaiden merenpinnan alapuolen alavuuteen sekä välissä Ranskan maaseudun erilaisuuksiin Välimeren ja pohjoisemman välillä.

Moottoriteistä Saksan Autobahn teki jälleen mukavaa vaikutusta etenkin menomatkalla, kun sai ajella auton huippunopeutta käyttäen, mutta silti Ranskan moottoritiet ovat paremmassa kunnossa ja vähäisemmän ruuhkaisuuden takia keskinopeudetkin saattoivat olla jopa korkeammat. Ajelimme tietenkin myös paikallis- ja maaseututeitä etenkin etelä-Ranskassa, missä La Grande Motte oli meidän pääkohteemme matkallamme viiden vuorokauden ajan.

Parasta näissä matkoissa on maailman seura, jonka kanssa on helppo seikkailla vailla minkäänlaista ennakkosuunnitelmaa. Mennään sinne, minne kulloinkin mieli tekee. Tämänkin matkan kaikki kohteet ovat valikoituneet lennossa pääosin saman päivän aikan, tai aikaisintaan paria päivää ennen toteutumistaan.

Sähköauto Hyundai Ioniq 6 Euroopan tourneella

Ioniq 6 RWD vuosimallia 2025 on mielestäni erinomainen auto GT-tyylisessä automatkailussa, missä autoa ei ole tarkoitettukaan asunnoksi, vaan matkan taittamiseen ja autoilusta nauttimiseen. Se on varustettu saksalaistyyppisen napakalla jousituksella ja se osoittautui Autobahn vapaiden nopeusrajoitusten vallitessa hyvin toimivaksi suuremmissakin ajonopeuksissa. Auton huippunopeus osoittautui 190 km/h todelliseen nopeuteen rajoitetuksi ja vakionopeussäädin sekä ajoavustin käytössä pystyi ajamaan suurimmillaan 180 km/h nopeutta. Sähköauto on miellyttävä myös huippunopeudella ajaessa. 

Vuoriston serpenttiiniä ylös ajaessa sähköuton voimalinjan tasainen ja aina heti käytettävissä oleva tasainen voima on aivan ylivertainen. Vuorilta alas laskiessa puolestaan voi nauttia moottorin regeneroinnin huolehtiessa vauhdin kurissa pitämisestä ja seurata, kuinka akustossa sähkö vain lisääntyy.

Ioniq 6:ssa oli yllin yllin tilaa kahdelle aikuiselle sekä runsaalle määrälle matkatavaroita ja vieläpä lisää tuntuvasti tuliaisostoksia. V2L sisäpistokkeesta käytimme käytännössä aina autojääkaappia. Ulkoiselle V2L sovittimelle, retkipöydälle sekä mukana kulkeneelle matkaversioiselle induktioliedelle ei tullutkaan käyttöä koko matkan aikana.

Euroopassa on paljon asfalttia, missä Ioniq 6:den alla olevan ensiasennuskesärenkaat, Pirelli Pzero Sport 245/40R20 99YXL, ovat tuntuvasti suomalaista asfalttia hiljaisemmat. Tällä kertaa kuitenkin päädyimme myös teille, missä olikin yhtä karkeaa pintaa kuin Suomessa. Ei Ioniq 6:den melutaso häiritsevän kova ole edes huippunopeutta ajaessa Saksalaisella sileällä asfaltilla, mutta tuulen kohina kasvaa jo kuultavaksi niissä nopeuksissa.

Auton ilmastointi ei toimi aivan yhtä eleettömästi, kuin vuoden 2023 Euroopan kiertueellamme ID.4:ssä toimi. Siihen ei oikeastaan tarvinnut käestää kertaakaan matkan aikana. Ioniqissa joutuu hieman toisinaan säätämään lämpötilan tavoitetta asteen verran ylös tai alas ja lisäksi toisinaan automatiikan "ponnekkuuden" tasoa haluaa säätää ylös tai alas napsun verran. Jonkin verran tuli myös nautittua kulloisestakin ilmastosta kattoluukku ja ikkunat auki ajaen. Automme tuuletetut nahkaistuimet ovat erittäin hyvä varuste pitkillä helteisillä siirtymillä, koska selkä ja takmus pysyvät mukavan kuivina istuessa.

Auton latausteho alkaa käytännössä aina yli 220 kW:n teholla. Valitettavasti Ionity-sovellus ei enää kerro jälkikäteen lataustapahtumakohtasta ajankäyttöä, joten en pysty laskemaa latausten keskitehoa. Tiedän, että emme olisi millään muulla autolla pystyneet tätä nopeampaan pitkän matkan siirtymään, koska tarvitsimme itse käytännössä nämä tauot ja nyt latauaika oli niin lyhyt, että eväitä syötiin autossa vasta matkan jatkuessa.

Kulutusta ja liikenne-energiakuluja

Nostan kulutuksista ensin pelkästään ensimmäisen matkapäivän koko 1254 km matkan keskikulutuksen, mikä oli auton näyttämän mukaan 20,9 kWh/100 km kovista nopeuksista huolimatta. Tuon päivän ajonopeudet olivat suomalaiseen tieverkostoon nähden erittäin kovia.

Ensimmäisen Suomen ulkopuolella tehdyn ajopäivän 1254 km siirtymä 13,5 tunnissa tarkoittaa noin 93 km/h:n keskinopeutta sisältäen kaikki pysähdykset, eli myös lataustauot. Auton mittaristoon oli kertynyt ajoajaksi 11 tuntia ja 59 minuuttia, joten ajonaikainen keskinopeus oli toteutunut 105 km/h tasolla ja siirtymän aikana pitämämme neljä taukoa olivat kestäneet yhteensä 1,5 tuntia ja niiden aikana autoa ladattiin sekä virkistäydytttiin matkan jatkumista varten.

Koko 7476 km matkan osuuden (Tukholman satamasta takaisin satamaan) kulutus oli auton näyttämän mukaan 18,6 kWh / 100 km.

Autoon ladattiin latureiden ilmoitusten yhteenlasketun summan mukaan koko matkan aikana yhteensä 1462,5 kWh:n verran. 

Siihen tulee lisätä aloituksen 90 % varaustason ja lopetuksen 77 % varaustason välinen erotus, eli noin 10 kWh.

Yhteensä siis sähköä kului satamasta satamaan 1472,51 kWh

Ladatusta energiasta laskettu keskikulutus satamasta satamaan 7467 km matkalta oli 19,7 kWh / 100 km. Siinä on mukana lataushäviöt sekä kaikki paikallaan tehdyt kymmenet auton jäähdyttelyt.

Hintaa latauksille kertyi yhteensä 539,58 euroa ja siinä on huomioitu alku- ja loppulataustason välisen erotuksen arvo myös.

Keskimäärin siis maksoin sähköstä 37 snt/kWh ja liikenne-energian hinnaksi tuli 7,22 euroa / 100 km.

Ionityn yhden kuukauden tarjoushintainen 7,99 euron maksu toki nostaa kilowattitunnin hintaa noin puoli senttiä jyvitettynä kaikille latauksille.

Muita matkaan liittyviä ajamisen kuluja

Euroopassa autoiluun liittyy useita muitakin ajamiseen liittyviä kuluja, kuin vain pelkkä liikenne-energia.

• Menomatkan laiva Turusta Tukholmaan, Viking Line Grace 162 euroa
• Isonbeltin silta mennessä 31,59 ja tullessa 31,58 euroa, yhteensä siis 63,17 euroa.
• Juutinrauman silta vuosimaksu 365 DKK, eli 50,14 euroa + menomatka 24,44 euroa + paluu saman 24,44 euroa. Yhteensä siis 99,02 euroa.
• Saksan ympäristötarra (etukäteen AL kautta) 19 euroa
• Ranskan Crit’air -tarra (etukäteen tilattuna) 5 euroa
• Fulli tilaus ja toimitus etukäteen 8,90 euroa
• Ranskan tietullit Fullilla yhteensä 167,20 euroa.
• Sveitsin e-Vignetti noin 40 euroa.
• Andorra tunnelimaksu 2 x 7,90 euroa =15,80 euroa
• Paluulaiva Tallink Silja 174,7o euroa
• Nuo siis yhteensä: 580,09 euroa, eli enemmän kuin kului rahaa lataussähköön. 

Yllä olevista muista kuin liikenne-energian autoiluun liittyvistä kuluista matkaltamme puuttuu varmuudella vielä useita summia, kuten kaikki pysäköintimaksut koko matkan varrelta sekä Tukholman 900 kruunun pysäköintivirhemaksu. Näissä Euroopan automatkoissa on aina myös olemassa riski, että tulee jälkipostina erilaisia sakkomaksuja ylinopeuksista tai maksamttomisa tiemaksuista tai hoitamattomista ympäristöluvista. Niitä on kuitenkin turha etukäteen jännittää, emmekä ainakaan vuoden 2023 ja 2024 matkoista ole saaneet jälkimaksuja.

Majoituskulut

Meidän matkamme kantavana perusajatuksena kulujen osalta oli jo paljon ennen matkalle lähdön päätöstäkään, että emme lähde Euroopan automatkalle säästelemään, vaan elämme mieluiten mukavasti, emmekä harjoita puskaparkkeja tai edes leirintäalueita kuin äärimmäisen pakon edessä. Majoittumisen kuluissa onkin varmuudella isoja eroja matkailijoiden välillä, meidän majoitukset varattiin kaikki Bookingin kautta ja kriteereinä oli kahta yötä lukuunottamatta toimiva hyvä huonekohtainen ilmastointi. Myös aikaisempien majoittujien palaute luettiin ja edellytettiin siistiä ja uudehkoa tai hiljan remontoitua viihtyisyyttä. Käytin useimmiten suodattimissa kattohintana 150 euroa yö, jolla sai paremmin karttanäkymään kohtuullisen hintaisia, mutta kriteerimme täyttäviä huoneita. Auton lataus ei ollut kriteerinä, mutta yllättävän usein sellainen kuitenkin majapaikasta löytyi, joskin välillä hurjan korkealla lataussähkön hinnalla.

Majoituskulut:

• Saksa, Hannover Hotel Leonarko yksi yö 93,60 euroa
• Ranska, Strasbourg K Hotel kaksi yötä 169,48 euroa
• Ranska, La Clusaz Hotel les Sapins yksi yö 102,40 euroa
• Ranska, La Grande Motte Golf hotel viisi yötä 1091 euroa
• Andorra, La Vella Espel hotelli kaksi yötä 177,28 euroa
• Ranska, Saint André de Cupzac B&B hotel Bordaux yksi yö 94,36 euroa
• Ranska, Dinan Hôtel Océan yksi yö 128 euroa
• Ranska, Le Havre sataman hotellissa yksi yö 98,53 euroa
• Belgia, Brugge Hotel Rosenburg kaksi yötä 241,96 euroa
• Alankomaat, Middenbeemster Boutique Hotel Brasa Beemster yksi yö 103 euroa
• Tanska, Fjelsted Skov Hotel & Konference yksi yö 102 euroa
• Ruotsi, Tukholma Tallink Siljan Värtahamnen terminaalissa Scandic Södra Kajen yksi yö 120,45 euroa
• Yhteensä majoitukset: 2522,06 euroa. Näiden päälle vielä osassa majoituksista ostimme aamupalan ja maksoimme erikseen pysäköinnistä, eli majoituskulut voisin arvioid olevan noin 3000 euron luokkaa kahdelta henkilöltä noin 20 vuorkauden ajalta.

Reilut kolme viikkoa lentäen lomalle vai 21 vuorokautta autolla seikkaillen: kumpi maksaa enemmän

Me toki matkailemme ja lomailemme toisinaan myös lentämällä. Mielenkiinnosta aina automatkailun jälkeen vertailen kustannuksia automatkan ja lentäen tehdyn matkailun välillä.

Tämän kesän 2025 automatkan kustannuksia yhteensä:

• Liikenne-energia, eli lataussähköt: 539,58 euroa
• Muista ajamiseen ja matkustamiseen liittyviä kuluja: 580,09 euroa
• Majoitukset: 2522,06 euroa
• Yhteensä: 3641,73 euroa
• ja edellisiin vielä lisäksi pysäköintiin arviolta 100 euroa ja osassa majoituksista aamupalohin noin 150 euroa, eli yhteensä nämä voisi arvioida noin 3900 - 4000 euron tasolle.

Onko 3900 - 4000 euroa kahdelta henkilöltä reilun kolmen viikon matkailuun ja elämyksiin paljon vai vähän? Joka tapauksessa se on paljon rahaa ja moni tekee vastaavan matkan huomattavasti halvemmalla majoittumalla autossa, leirintäalueilla tai puskaparkissa. Ruokien osuutta en lähde edes arvailemaan ja se on matkakuluista se osa, mitä on edes turha vertailla. Jokainen syö parhaaksi katsomallaan tavalla ja hinnalla. Me söimme enimmäkseen kohtalaisen hyvissä ravintoloissa, mutta muutama ateria nautittiin myös esimerkiksi majapaikan parvekkeella omia eväitä syöden. Lisäksi tämän matkan kuluihin en edes yritä jyvittää lukuisien museoiden pääsymäksuja saati tuliaisostoksia tai muita vastaavia.

Vertailukohdaksi otan oman edellisen kahden viikon lomamatkamme Madeiralle. Se maksoi sattumalta erittäin saman verran sisältäen lennot, hotellin aamaisella sekä auton vuokralla noin viiden päivän ajaksi. Siellä sitten tuli vielä lisäkuluja ennenkaikkea muista ostamistamme seikkailuista. Totean kuitenkin, että tämänkin lähes 8000 km automatkan seikkailun elämyksien määrää emme olisi päässeet kokemaan mitenkään muuten, kuin autolla ajaen. Koen että molemilla on meillä oma paikkansa ja aikansa: lentäen junalla tai millä vain kohteeseen matkustamisella tai automatkailulla. Molempia sopivassa suhteessa vuorotellen.

Yhteenveto 2025 automatkastamme

Vielä lopuksi totean, että omilla kokemuksillani kannustan kaikkia seikkailemaan Suomesta Euroopassa myös sähköautoilla. Ennen matkaan lähtöä kannattaa selvittää ylseisten maakohtaisten käytöntöjen ja lupien ja muiden asioiden lisäksi edullisimmat tavat ladata autoa. Sähkölatauksen kilowattituntihinnalla on vähintään henkinen merkitys matkaa tehdessä: maksatko sähköstä 70 - 109 senttiä / kWh vai keskimäärin 37 senttiä / kWh, tai maksaako ajamisen liikenne-energia alle 7,22 euroa / 100 km vai pitkästi yli 10 euroa / 100 km. Latausverkosto tällä hetkellä omien ja jo useamman kierroksen kokemuksella on riittävän tiheä ja sähköä on aina saanut ilman suurempaa ennakkosuunnittelua. Toki vielä löytyy katveita, missä ei sitä valittua sillä hetkellä edullisinta latausoperaattoria olekaan tarjolla, mutta yksittäinen lataus kalliimmalla hinnalla ei käytännössä vaikuta mitenkään matkabudjettitasolla. 

Matkaan kannattaa Euroopassa lähteä siten, että ehtii takaisin Suomeen ennen heinäkuun puoliväliä, koska silloin Eurooppa täyttyy lomailijoista ja autoilijoista kertaheitolla. Samalla latausasemien ruuhkautumisen riski kasvaa moninkertaiseksi. Totean kyllä rehellisen avoimesti, että Suomi on erittäin hyvin täytetty latausasemilla ja meillä hintataso on edullinen verrattuna suurimpaan osaan muusta Euroopasta. Esimerkiksi Saksassa kun paluumatkalla 18.7 ajelimme jo pahasti ruuhkautuneita Autobahn-osuuksia, vahvistui ajatus, että ennen kuin pelkästään Saksassa voi sähköautojen osuus tieliikennekäytössä olevista autoista saavuttaa 50 % rajan, pitää siellä tapahtua pari asiaa: sähkölatauksen hinta pitää laskea tuntuvasti, koska muutoin tuota 50 % ei tulla saavuttamaan ja toisaalta, jo hyyvissä ajoin ennen kuin se voi alkaa täyttyä, pitää sieltä alkaa löytymään latausasemia, joissa on jo lähemmäs sata latauspistettä latausasemakohtaisesti. Samaan tapaan kuin Tesla avasi Yhdysvaltoihin heinäkuussa.

Minulta kysyttiin myös, että mikä oli matkallamme sellainen paikka, mihin haluasimme mennä uudestaan. Se onkin mielenkiintoinen kysymys, että mikä oli tällä kertaa niin erityinen paikka, että sinne haluaa mennä uudeestaan, koska pääsääntöisesti koen, että maailma on niin pullollaan hienoja paikkoja, että haluan mennä aina uusiin paikkoihin. Andorran koen, että se on nyt koettu ja nähty, joten sinne ei ole samanlaista kaipuuta käydä uudestaan, kuin jätti vuonna 2023 toinen kääpiövaltio San Marino. Oikestaan mikään kaupungeistakaan ei ollut sellainen, että niihin on välttämättä palattava, mutta Strasbourg jätti sellaisen ajatuksen, että sen joulu voisi olla kiva joskus kokea vaikka pitkänä viikonloppuna joulukuussa. Etelä-Ranskan rannikko Välimerellä sekä Bretagnen ja Normandian rannikko jäivät nyt vielä liian vähäiselle huomiolle suhteessa siihen, miten paljon siellä on erilaisia hienoja paikkoja. Eli siellä riittää vielä paljon nähtävää. Alpit puhuttelevat minua aina ja sinne tulemme palaamaan uudestaan varmuudella. Normandiasta kohti Alankomaita ajellessa myös houkutus käydä Englannissa ajamassa joku kerta kasvoi suureksi. Tanskaan pitäisi ajaa joku kerta erikseen. Ranskassa jäi tällä kertaa kokematta Samppanjalaakson tilat. Lisäksi siitä pohjoiseen Luxemburg ja siitä pohjoiseen Saksan viinialueet, joten niihin pitää joskus palata. Silti omassa sydämessä jostain syystä eniten edelleen vetää puoleensa kokea Italian eteläisin osa aivan sinne saappaan korkoon asti. Onneksi Eurooppa on pullollaan innostavan kiinnostavia tutustumisen paikkoja jatkossakin. Onpahan mitä haaveilla ja toteuttaa tulevinakin vuosina.