Mercedes-Benz G580 First Edition - sisäiseen lapseemme vetoava möhkäle

Rakkautta ensisilmäyksellä? Sellainen olo tuli itselleni, kun katselin edessä olevaa Mercedeksen G-sarjalaista, valmiina hyppäämään sen puikkoihin. G Mersuhan on sinällään aika älytön auto, mutta se on myös auto, joka saa omistajansa varmasti tuntemaan olonsa jotenkin… erityiseksi. Siinä ei ole juurikaan järkeä, jos hakusessa on esimerkiksi maasturi tavalliseen arkeen, ja juuri siksi siinä on itse asiassa hyvin paljonkin järkeä. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan tällä. Elämä on aivan liian lyhyt tekemään ainoastaan loppuun harkittuja, järkiperäisiä päätöksiä. G Mersu on auto, joka ostetaan, kun ajatellaan sydämellä (ja kun lompakko on tarpeeksi paksu). Ja, juuri siksi tunnen niin vahvasti sitä kohtaan. Veho Mobility tarjosi minulle koeajoon uuden Mercedes-Benz G580 First Edition -mallin, joka on heillä myös vuokra-autona. Eli jos hakusessa on astetta erityisempi vuokra-auto, niin G580:a erityisempää tuskin löytyy koko Suomen mantereelta. Kyseessä on muuten myös kaikkien aikojen ensimmäinen täyssähköinen G-sarjalainen.

Käydäänpä aivan aluksi läpi G-sarjan historiaa. G Mersu kehitettiin alun perin sotilasajoneuvoksi ja sen kehitystyö alkoi Daimler-Benzin ja Steyer-Daimler-Puchin välillä Itävallassa vuonna 1972. Ensimmäinen prototyyppi näki päivänvalon parisen vuotta myöhemmin ja sitä testattiin esimerkiksi Saharan autiomaassa ja napapiirillä. Ensimmäisen G-sarjalaisen tuotanto alkoi vuonna 1979.

Historiansa alusta saakka G-sarja on näyttänyt pitkälti samanlaiselta. Se on aina ollut kulmikas ja se on aina vaikuttanut vähän siltä, kuin sen olisi suunnitellut pieni lapsi viivoittimella. Mutta toisaalta, juuri se tekee autosta niin vaikuttavan oloisen ilmestyksen ja jopa jonkinlaisen design-ikonin. Siinä on lapsenomaista taikaa ja en usko, että kukaan autoista vähääkään innostunut pieni poika tai tyttö kutsuisi sitä rumaksi. Ja, tämä johtuu juuri siitä syystä, että se näyttää hyvin pitkälti siltä, miten monet lapset autot näkevät. Ehkä se vetoaa myös meissä aikuisissa sisäisiin lapsiimme.

Jos G Mersua katsoo paperilla ja miettii ihan vain sen ominaisuuksia, niin se on aika lailla puhdas maastoauto ja vaikeassa maastossa se on varmasti elementissään. Mutta, vuosien saatossa siitä on muodostunut myös tietynlainen kulkupeli silmää tekeville seurapiiriherroille ja miksei rouvillekin. G-sarjalaisiahan on nähty muun muassa monilla räppäreillä viime vuosina, nostetaan nyt esimerkkinä vaikkapa suomalaisräppäri Mikael Gabriel. Suomessa siihen luottaa myös Poliisin Karhuryhmä.Minkälainen G-sarjalainen sitten on autona? Lähdetäänpä tutustumaan siihen tarkemmin. Ulkonäöstä äsken jo kerroinkin, mutta puhutaan siitäkin vähän vielä lisää. G-sarjalaista voi luonnehtia monin tavoin, mutta hienovaraiseksi sitä ei voi kutsua miltään osin. Ensinnäkin, se on iso. Auto ei sinällään ole ehkä mitenkään erityisen pitkä, mutta sen korkeus tekee siitä kuin ison laatikon. G-sarjalaisessa istutaan itse asiassa sen verran korkealla, että esimerkiksi BMW:n X5:nkin alkaa tuntumaan jonkin sortin pikkuautolta. Totesin tämän itse käytännössä, X5:n seisoessa edessäni liikennevaloissa. Toiseksi, se ei ole kovin sulavalinjainen. Tai, sanotaan näin, että se on yhtä sulavalinjainen kuin puskutraktori. Etenkin kokomustana se näyttää lähinnä isolta möhkäleeltä, mutta jollain ihmeellisellä tavalla pirun tyylikkäältä sellaiselta. Se on kuin Guccin aurinkolaseissa kulkeva iso ja karvainen rakennusmies. Toki se näyttää edelleen siltä, että se olisi aivan kotonaan myös sotilasajoneuvona, eli se ei todellakaan ole hylännyt juuriaan. Hienovaraiseksi sitä ei voi kutsua myöskään siltä osin, että sen ovet pitää ihan kunnolla lyödä kiinni autosta poistuessa. Siinä missä uusien Mercedes-merkkisten autojen ovet napsahtavat yleensä kiinni silkinpehmeästi, G-sarjalainen tuntuu sen sijaan täydelliseltä vastakohdalta. Se on kuin elefantti posliinikaupassa tavalliseen Mersuun verrattuna.Ohjaamosta G-sarjalainen näyttää sen verran pramealta, että sitä ei äkkiseltään uskoisi istuvansa järeän maastoauton sisällä ja ehkä juuri siksi se sopiikin niin hyvin myös seurapiirien kulkupeliksi. Tyyliteltyjä yksityiskohtia löytyy paljon ja kaikki materiaalit ovat huippulaatua.  G-sarjalaisessa on kaksi vierekkäin olevaa 12,3 tuuman näyttöä, jotka näyttävät nopeasti katsottuna olevan yhtä ja samaa näyttöä. Kuten odottaa saattaa, keskinäytön käyttöliittymä tuntuu loppuunsa hiotulta ja sitä on suorastaan ilo operoida. Samaa voi sanoa myös näyttöjen terävyydestä, sillä kaikki tekstuurit ovat todella tarkkoja. Keskinäyttö toimii kosketuksella, mutta sitä voi myös operoida esimerkiksi keskikonsolista löytyvällä touchpadilla. Hienoa on huomata, että lähestulkoon kaikille toiminnoille löytyvät fyysiset painikkeet ja tämä koskee myös auton maasto-ominaisuuksia, kuten vaikka G-käännöksen tekemistä. Myös käyttöliittymästä löytyvään maastonäkymään pääsee suoraan painikkeen kautta. Maastonäkymästä pääsee tarkastelemaan esimerkiksi rengaspaineita sekä renkaiden lämpötiloja, sijaintia ja voimansiirtoa. Ohjaamosta löytyy myös järeälle maastoautolle kovin epätyypillisiä luksusominaisuuksia. Otetaan nyt esimerkkinä vaikkapa hierovat etupenkit ja tunnelmavalaistus, jonka värimaailmaan pääsee itse vaikuttamaan ja joka pitäisi saada vaihtumaan myös musiikin mukana.

Tästä päästään luontevasti auton muuhun varustepuoleen. G-sarjalaisesta löytyy kolmea eri versiota, joista tämä täyssähköinen G580 on selvästi edullisin vaihtoehto, johtuen pitkälti käyttövoimasta. G580:sta löytyy niin paljon varusteita, että niiden luettelemiseen menisi ikä ja terveys, joten luetellaan niistä nyt vain ne kaikista erityisimmät. Sellaisia ovat esimerkiksi Black Panel -keulamaski animoidulla LED-nauhalla, Burmester 3D-äänentoisto Dolby Atmos -soundeilla, erikoistummennetut lämpöeristelasit takana, lisätyn todellisuuden navigointi, takapenkeiltä löytyvät näyttöruudut, tartuntakahva etumatkustajalle kojelaudassa, temperoidut mukitelineet ja niin edelleen.

Erikseen mainittakoon vielä Design Box, joka on siis takaluukusta löytyvä varapyöräkotelo. Tai se on siis vain naamioitu varapyöräkoteloksi, oikeastihan se on säilytyslokero, jossa voi kuljettaa esimerkiksi auton latausjohtoa. Kätevää, eikö vain?

Tosin, yhdestä varusteesta on pakko antaa hieman kritiikkiä, nimittäin G Roarista. G Roar tarkoittaa siis keinotekoisia ajoääniä ja vaikka jotkut voivatkin tällaista ominaisuutta arvostaa, itse en lämpene keinotekoiselle äänimaailmalle, en sitten ollenkaan. Sellainen vain jättää olon jotenkin kylmäksi eikä siitä saa lähimainkaan samanlaista fiilistä kuin esimerkiksi ison bensakoneen aidoista ja autenttisista soundeista. Mutta, maksuasioitahan nämä ovat.Hypätäänpä sitten tutkimaan G-sarjalaisen istuintiloja. Kuljettajalla ei Mersussa ole ikinä epämukavat oltavat ja G-sarjalainen ei ole mikään poikkeus tämän osalta. Tilaa on joka suunnassa mukavasti ja pitkäkin kuljettaja saa loistavan ajoasennon. Etupenkit ovat luonnollisesti sähkösäätöiset muistitoiminnolla varustettuna ja ratinkin säätö tapahtuu sähköisesti. Takapenkillä tilaa on sen sijaan yllättävänkin vähän. Kun etupenkki on itseni, eli 194-senttisen miehen säädöillä, taakse jää harmillisen vähän ylimääräistä jalkatilaa, mikä on selkeä pettymys, kun puhutaan kuitenkin näin isosta autosta ja luksusmaasturista. Tavaratilaa G580:sta löytyy yhteensä 555 litran verran ja takapenkit kaadettuna sen saa kasvatettua 1990 litraan. Tavaratilakin on jonkin sortin pettymys odotuksiin nähden. Moni meistä pärjää 555 litran tavaratilalla ihan hyvin, mutta tämän kaltaiseen autoon sitä olisi odottanut enemmänkin.

Ajettavuuden osalta nelivetoinen G580 tuntuu juuri siltä mitä vähän ennakoinkin… eli täysiveriseltä maastoautolta. Normiliikenteessä ja Comfort-ajotilassa alusta on siis jokseenkin heiluvan oloinen enkä kutsuisi autoa aivan ideaalivalinnaksi kaupunkiin tai maanteille, jos mietin siis puhtaasti vain ajettavuutta. Sport-ajotilassa aktiivinen iskunvaimennus onneksi sen verran jäykistyy, että ajotuntumakin muuttuu selvästi urheilullisemmaksi. Mutta, ei siitä silloinkaan mihinkään pääse, että kyseessä on joka tapauksessa iso ja painava möhkäle.

Itse ohjattavuudessa ei ole mitään vikaa, sillä se on taattua Mercedestä, eli erittäin tarkkaa ja auto käyttäytyy siltä osin kuin unelma. Mutta, ei koira karvoistaan pääse. Miltään osinhan G580:n ajettavuudessa ei ole mitään varsinaista vikaa, se nyt vain sattuu ajo-ominaisuuksiensa puolesta olemaan maastoauto. Ja, jos haluaa erityisen mukavaa, tasaista ja vakaata kyytiä kaupungissa tai maantiellä, löytyy niitä toisenlaisiakin premium-maastureita. Sellaisia, jotka on luotu nimenomaan senkaltaiseen ympäristöön. Mutta, siitäkin huolimatta voisin aivan hyvin kuvitella ajavani G580:lla vaikka joka ikinen päivä ja ihan vain arkiajoa, koska se vain tuntuu niin erityiseltä autolta.  

Kokonaistehoa G580:sta löytyy paljon ja niin täytyykin, koska painoa autolla on yli 3 tuhannen kilon verran. Hevosvoimia siitä löytyy yhteensä 587 ja vääntöä jopa 1164 Nm. Tämä tarkoittaa, että G580 kiihtyy nollasta sataseen vain alle 5 sekunnissa, mikä on suorastaan erinomainen suoritus tämän kokoluokan möhkäleelle ja se tuntuu jopa sotivan fysiikan lakeja vastaan. Mutta, niin vain ovat saksalaiset saaneet tehtyä taikojaan.Maksimirange G580:ssa on 468 kilometriä, mikä on keskivertoluokan suoritus sähköautojen nykystandardeilla mitattuna, mutta edellinen kappale kertoo kaiken olennaisen. Kun kyseessä on näin painava ja tehokas auto, se vaatii veronsa. Akkukapasiteettia autosta löytyy yhteensä 116 kWh:n verran.

Sitten voisin sanoa pari sanaa niistä G580:n maasto-ominaisuuksista. Se mikä erottaa G-sarjalaiset kaiken maailman katumaastureista ja crossoverin sekä maasturin risteytyksistä on se, että sen runko on erillinen korista. Tämän takia se mukautuu erittäin hyvin haastavaan maastoon. Sen jousitus on varustettu pitkällä liikeradalla, mikä luonnollisesti auttaa paremmin pehmentämään teräviä iskuja. Aktiivinen iskunvaimennus puolestaan mukauttaa iskunvaimennusta aina tieolosuhteiden mukaan. Autosta löytyy neljä erillistä moottoria, eli yksi jokaiselle pyörälle. Se tarkoittaa tarkkaa ja tehokasta momentinjakoa, ja tavallisten tasauspyörästönlukkojen sijaan siinä on niin sanotut virtuaaliset lukot. Lisäksi, kaikilla pyörillä on oma kaksivaihteinen vaihteistonsa. G580 pystyy luonnollisesti G-käännökseen ja täytyyhän sen, koska se on G-sarjalainen. G-käännös tarkoittaa siis paikallaan tapahtuvaa käännöstä eli niin sanottua tankkikäännöstä. ”Off-road crawl” mahdollistaa puolestaan automaattisen ajonopeuden matalilla kierroksilla esimerkiksi kivikossa, eli kyseessä on eräänlainen maastoon sopiva vakionopeudensäädin. Itse en valitettavasti päässyt nyt autoa haastavaan maastoon testaamaan, vaan oma kokemukseni ulottui kaupunkiajon ja maanteiden lisäksi parille epätasaiselle ja monttuisalle hiekkatien pätkälle. Mutta, toki jo noilla teillä sitä huomasi, että tämä auto suorastaan janoaa maastoon. Se oli kuin kauniina kesäpäivänä ikkunasta kaihoisasti ulos katseleva koira.

Hintansa puolesta G580 on sopiva auto vain harvoille ja valituille. Pinkan täytyy todellakin olla kunnossa, sillä hintaa sillä on rapiat 155 tuhatta euroa. Maasto-ominaisuuksiensa puolesta ainoa vertailukelpoinen ja niin sanottu premium-luokan vaihtoehto taitaa olla Range Rover, mutta heidänkin ensimmäinen täyssähköinen mallinsa on vasta julkaistu. Jos hakusessa on puolestaan maaston sijasta maasturi ihan tavalliseen arkeen, löytyy täyssähköisiä premium-vaihtoehtoja monenlaisia. Päällimmäisenä mieleen nousee esimerkiksi Porsche Macan, jonka alkaen-hinta vain vajaat 80 tuhatta euroa ja joka itse asiassa voitti Tekniikan Maailman suuren talviautovertailun. Niin hieno ja ainutlaatuinen auto kuin G580 onkin, sitä on vaikea perustella pelkästään järjellä, kuten jo alussa totesinkin. Se on ikään kuin gorilla, jolle on opetettu pöytätapoja – mutta joka syvällä sisimmässään haluaa silti hajottaa paikkoja ja rummuttaa rintaansa. Siksi siihen on niin vaikea olla myöskään ihastumatta, kun sen puikoissa on kerran istunut. Ehkä siinä vetoaa myös se, että se on auto, millä voi oikeasti mennä melkeinpä mihin vain. Vaikka pääasiallinen tarkoitus sillä olisikin ajella Kehä 3:n sisäpuolella, voi sillä silti huoletta lähteä vaikka pitkälle road tripille ja tarvittaessa sinne maastonkin puolelle, jos mieli tekee. Ei tarvitse edes miettiä, että voiko, sen kuin lähtee. Ja, sitähän elämä parhaimmillaan on. Sitä, että lähtee rohkeasti tekemään asioita miettimättä liikaa. Ja, talviolosuhteissa G580 on varmasti myös oikein luotettava kumppani.Mainitsin äskettäin, että BMW i5 M60 on paras sähköauto mitä olen ikinä ajanut, ja vieläpä reilulla marginaalilla. G580 on sitä myös, vain hieman toisella tapaa, koska kyseessä on kaksi niin eriluonteista autoa. Ennen kaikkea Mercedes-Benz G580 on kuitenkin auto, jota miettii kaihoisasti vielä useita päiviä myöhemminkin ja juuri siksi se on niin pirun ainutlaatuinen kulkupeli.

Kiitokset vielä kerran Veho Mobilitylle, että sain testata uutta G Mersua.