30.04.2026
Parin tunnin koeajot: uusi Renault Clio
Parin tunnin koeajot -osiossa ajetaan käytettyjä ja uusia autoja ja tarjotaan kattava ensipuraisu niistä.
Renaultin rynnistys takaisin parrasvaloihin sen kuin jatkuu. Ranskalaismerkki on itse asiassa oivaltanut jotakin varsin merkittävää viime vuosina. Se ei usko latteuteen tai tasapaksuuteen, kuten ehkä jotkut kilpailevat automerkit. Sen sijaan se haluaa ihan oikeasti säväyttää ihmisiä. Otetaan esimerkiksi vaikkapa nyt koeajossa ollut uusi Clio. Se näyttää särmikkäältä, itsevarmalta ja ehkä jopa hitusen ilkikuriselta. Sen linjoissa on sen sortin terävyyttä, vertikaalista asennetta ja aggressiivisuutta, että se saattaa puraista nilkasta, jos sitä provosoi. Jos ymmärrätte siis mitä tarkoitan.
Uusi Renault Clio on toisin sanoen esteettisesti hyvin modernin näköinen menopeli. Mutta, mikä tärkeintä, se on moderni olematta kuitenkaan sieluton. Eli se onnistuu samassa, kuin missä onnistuivat aiemmin esimerkiksi etelä-eurooppalaiselta adonikselta kuulostava Renault Rafale tai yksi viime vuoden hypetetyimmistä pienistä autoista, eli Renault 5, joka onnistui olemaan samaan aikaan niin nostalginen kuin futuristinenkin. Se ei ole muuten mikään helppo tehtävä. Se on vähän sama kuin yrittäisi tehdä diskomusiikista taas trendikästä, olematta kuitenkaan ironinen.
Mutta, ennen kuin lähdetään sen enempää paneutumaan tähän upouuteen Clioon, käydäänpä ensiksi lyhyesti läpi kyseisen mallin taustoja.
Renault Cliohan on ehdottomasti yksi Euroopan tunnetuimmista pienen kokoluokan autoista, ja samalla myös yksi Renaultin historian suurimmista menestystarinoista. Alkunsa malli sai vuonna 1990, kun se korvasi legendaarisen Renault 5 -mallin (siis sen alkuperäisen 5:n). Renault halusi tehdä uuden, entistäkin paremman pikkuauton, joka olisi vitosta modernimpi, turvallisempi ja laadukkaampi. Ranskalaiset mitä ilmeisimmin onnistuivat tehtävässään, sillä Clio oli heti ilmestyessään menestys. Se voitti arvostetun Euroopan vuoden auto palkinnon jo heti seuraavana vuonna 1991, minkä ansiosta se nousikin nopeasti koko Euroopan tietoisuuteen.
Kaiken kaikkiaan Clion taru kattaa nyt jo kuusi eri sukupolvea, joista tuorein sukupolvi ensiesiteltiin yleisölle viime vuonna. Ensimmäisen sukupolven lisäksi myös kolmas sukupolvi on pokannut edellä mainitun Euroopan vuoden auto palkinnon (vuonna 2006).
Neljännestä sukupolvesta lähtien autoa on viety selkeästi rohkeampaan ja sporttisempaan suuntaan. Tällä muutoksella on haluttu tavoitella entistä paremmin nuoria ostajia, ja siinä on pitkälti myös onnistuttu. Edeltävästä eli viidennestä sukupolvesta lähtien myös teknologia on ottanut entistä suurempaa roolia Cliossa ja myös tämä on ollut omiaan vetoamaan nuorempaan käyttäjäkuntaan, eli heihin, jotka ovat käytännössä syntyneet puhelin kädessä.
Kaiken kaikkiaan Renault Clion historia osoittaa, että ranskalaismerkki on tehnyt paljon oikeita päätöksiä kyseisen mallin kohdalla ja sitä on kehitetty varsin johdonmukaisesti eteenpäin, aina vain paremmaksi. Suositun siitä ovat tehneet esimerkiksi hyvä hinta-laatusuhde, kompakti koko sekä mukavuus ja ajo-ominaisuudet. Clio on ollut yksi Euroopan tärkeimmistä automalleista ja uusin sukupolvi osoittaa, että näin tulee luultavasti jatkumaan myös tulevaisuudessa. Ranskalaiset eivät ole siis pilanneet hittireseptiä, vaan pikemminkin vain lisänneet siihen ripauksen lisää asennetta.
Sukelletaanpa nyt sitten tarkemmin tähän upouuteen Renault Clioon (TCe 115 EDC techno), jonka tarjosi minulle koeajoon (jo lähes totuttuun tapaan) Lahden Autosalpa.
Kävinkin äsken jo lyhyesti läpi uuden Clion ulkoista habitusta, mutta sanotaan siitäkin nyt vielä muutama sananen lisää. Tuntuu ihan siltä, kuin edellisen sukupolven Clio olisi löytänyt jostakin aimo annoksen lisää itsevarmuutta ja vaihtanut farkut jonkin sortin design-kuteisiin. Uusi Clio on terävämpi ja kulmikkaampi kuin ennen, ja siinä on varsin tyylikkäitä yksityiskohtia. Otetaan esimerkiksi vaikkapa ohuet, pystysuuntaiset ajovalot, jotka muistuttavat Renaultin logoa. Tai leveä, kulmikas maski, joka on täynnä Renaultin timanttikuvioita. Pikkuauton sijasta se on alkanut näyttämään entistä enemmän kompaktilta hatchbackilta, jossa on myös silaus sporttista GT-meininkiä. Erikseen on vielä pakko mainita auton perä, joka on mielestäni todella onnistunut kokonaisuus. Peräosa on erittäin tyylikäs niin viistosta kuin suoraan takaapäinkin katsottuna, ja kirsikkana kakun päällä siinä ovat teknisen näköiset takavalot. Kyllä ranskalaisilta selkeästi tyylitajua löytyy, mutta se tuskin on mikään yllätys, kun puhutaan kuitenkin yhdestä muodin huippumaista.
Ranskalaisesta tyylitajusta puheen ollen, pidän kovasti myös uuden Clion sisätilojen ilmeestä. Kokonaisuus ohjaamossa on selkeä, looginen ja digitaalinen. Siinä on suurelta osin myös samoja elementtejä kuin esimerkiksi edellä mainitun Renault 5:nkin kohdalla, eli ranskalaismerkki on selvästi löytänyt oman, uuden tyylinsä joka toimii.
Renault ei ole edelleenkään luopunut kokonaan fyysisistä painikkeista ja tuskin itse asiassa tulee missään vaiheessa luopumaankaan, sillä kehitys näyttökeskeisyyden osalta on hivenen taittumassa automaailmassa. Esimerkiksi Volkswagen on ilmoittanut, että painikkeet tulevat palaamaan heidän autoihinsa, ainakin jossain määrin. Uuden Clionkin keskikonsolista löytyy painikkeet ainakin ilmastoinnin säädöille. Tosin keskinäytön takaa löytyvää openR link -käyttöliittymääkin on pakko taas kehua. Kyseessähän on sama käyttöliittymä kuin muissakin uusissa Relluissa ja se kieltämättä toimii erittäin hyvin. Sen käyttö on sujuvaa ja rakenne varsin selkeä. Lisäksi siinä on Googlen palvelut, kuten esimerkiksi Maps, Assistant ja Play-kauppa valmiiksi integroituina.
Varustelutasoltaan koeajamani Clio on techno, joka vastaa niin sanottua keskitason varustelua. Autosta löytyy esimerkiksi sellaisia varusteita kuin 16 tuuman alumiinivanteet, adaptiivinen vakionopeudensäädin, Arkamys Auditorium -äänentoistojärjestelmä, automaattinen ilmastointi, LED-ajovalot kaukovaloautomatiikalla, liikennemerkkitunnistin, lämmitettävät etupenkit, lämmitetyt ja sähkötoimiset sivupeilit, mäkilähtöavustin, peruutuskamera, tummennetut takalasit ja tunnelmavalaistus. Autosta löytyy ainakin siis kaikki tarvittavat perusvarusteet Matti ja Maija Meikäläiselle.
Ei liene mikään yllätys, että istuintiloiltaan uusi Clio on varsin kompakti menopeli. Pidemmän, yli 190-senttisen kuljettajan on vaikea löytää täysin ihanteellista ajoasentoa, ainakaan oman kokemukseni perusteella. Ja, takana istuminen muuttuu käytännössä mahdottomaksi aikuiselle, jos etupenkki on pidemmän henkilön säädöillä. Mutta, Clio on toki kautta aikain ollut pieni auto ja vaikka se onkin kasvattanut jonkin verran kokoaan vuosien aikana, kyseessä on edelleen varsin kompakti auto ja se on myös ostajan hyvä pitää mielessä autokaupoille lähtiessä. Ei siitä tällöin voi siis autoa syyttää, jos tilat ovat paikoin vähän ahtaat. Se on vähän sama kuin odottaisi yksiöltä omakotitalon tiloja.
Koosta puheen ollen, pituutta uudelta Cliolta löytyy 4 116 mm, leveyttä 1 768 mm ja korkeutta 1 451 mm (ilman peilejä). Auton akseliväli on 2 591 mm.
Mutta, se minkä uusi Clio häviää istuintiloissa, se kirii takaisin puolestaan tavaratilassa, sillä sitä löytyy autosta kokoonsa nähden jopa yllättävän reilusti. Koeajoauton kaltaisessa polttomoottoriversiossa sitä on yhteensä 391 litran verran ja täyshybridiversiossa puolestaan hivenen vähemmän, eli 309 litran verran. Takapenkkien selkänojat kaadettuna tavaratilan saa kasvatettua 1 076 litraan (polttomoottoriversiossa).
Renault Clion kaltaisessa, urbaaniin ympäristöön suunnitellussa autossa yksi tärkeimpiä osa-alueita on luonnollisesti ajettavuus ja se on tässä uudessa Cliossa enemmän kuin kohdallaan. Ohjaustuntuma on sopivan herkkä ja auto tuntuu erittäin ketterältä. Sitä on suorastaan ilo pyöritellä kaupungin vähän ahtaammillakin kaduilla. Alustankin osalta tuntuma on varsin tasapainoinen, eli jämäkkä, mutta ei liiaksi kuitenkaan.
Ehkäpä ainoa varsinainen miinus ajokokemuksen osalta liittyy 115 hevosvoimaa tuottavaan turboahdettuun bensiinimoottoriin, joka vaikuttaa ajoittain hivenen tehottomalta. Vähän kovemmissa kiihdytyksissä kone käy nimittäin aika isoilla kierroksilla ja jotenkin sitä olisi kaivannut pikkaisen enemmän potkua tämän kaltaiseen, pientä sporttisuutta huokuvaan menopeliin. Mainittakoon, että hybridiversiosta tehoa löytyy jopa 160 hevosvoiman verran ja siinä missä tällainen bensakoneella varustettu versio kiihtyy nollasta sataseen 10,1 sekunnissa, käy se hybridiversiolta vain 8,3 sekunnissa, eli siinä on varsin merkittävä ero ja vauhdinjanoisten kannattaakin suosiolla valita siis hybridiversio. Näin tekisin ainakin itse.
Yhdistetty WLTP-kulutus autolle on 5,1 litraa satasella ja itse pääsin omalla parin tunnin koeajollani reilun 6 litran keskikulutukseen. Puhutaan kohtuullisesta kulutuksesta, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen alhaisesta.
Entä sitten hintapuoli? No, uusi Clio ei ole hinnalla pilattu. Auton alkaen-hinta on vain vajaat 23 tuhatta euroa, mikä on todella maltillinen hinta uudelle autolle. Parhaiten varustellun hybridiversionkin hinta on rahtusen alle 30 tuhatta euroa, eli kyseessä on äärimmäisen kilpailukykyinen menopeli hintatasonsa puolesta.
Clion pahimpia kilpailijoita Suomen markkinoilla ovat esimerkiksi Peugeot 208 ja Toyota Yaris. Näistä 208:n alkaen-hinta on reilut 24 tuhatta euroa ja Yariksen puolestaan reilut 25 tuhatta euroa, eli sinällään tämän segmentin autot ovat melko lähellä toisiaan mitä tulee hintaan. Mutta, on uusi Clio ainakin ulkoiselta olemukseltaan huomattavasti seksikkäämmän näköinen ilmestys kuin vaikkapa se uusin Yaris. Ja varmasti hauskempi ajettavakin.
Renault tuntuu nykyään yllättävän kerta toisensa jälkeen. Ranskalaismerkki ei enää kulje siitä, mistä aita on matalin, vaan pikemminkin juuri päinvastoin. Kaikesta heidän tekemisestään huokuu kunnianhimo, halu erottua ja ennen kaikkea tahto tehdä autoja, jotka eivät ole vain järkeviä valintoja, vaan myös aidosti persoonallisia ja kiinnostavia. Muotoilu, teknologia ja ajettavuus kulkevat nyt käsi kädessä tavalla, jota ei Renaultilta ole aina totuttu odottamaan.
Uusi Renault Clio on tästä kehityksenkulusta se tuorein esimerkki. Se ei pelaa varman päälle, vaan tekee rohkeita ratkaisuja ja myös onnistuu niissä. Auton ulkonäkö on särmikäs ja itsevarma, mutta samalla hallittu. Keula on näyttävä ilman, että se menee jotenkin överiksi, ja kokonaisuus näyttää erittäin modernilta. Clio ei huku massaan, mutta ei myöskään yritä tehdä itsestään liian suurta numeroa – se vain yksinkertaisesti on pirun hyvännäköinen menopeli.
On vaikea olla yhtään innostumatta uudesta Cliosta, koska se tuntuu niin valmiilta tuotteelta. Ja, korostettakoon, että se ei ole vain hyvä “luokassaan”, vaan yksinkertaisesti hyvä auto. Renault on onnistunut yhdistämään tyylin, käytännöllisyyden ja ajamisen ilon tavalla, joka tekee vaikutuksen (ainakin allekirjoittaneeseen) kerta toisensa jälkeen. Jos tämä on suunta, johon ranskalaismerkki on tulevaisuudessakin menossa, on kilpailijoiden syytä olla hereillä. Käykää itse koeajamassa uusi Clio, jos ette muuten usko.
Kiitokset vielä Lahden Autosalpa -liikkeelle auton tarjoamisesta koeajoon raportin tekemistä varten.
Keskustelu
Ei kommentteja
