31.12.2019

Sähköauto Nissan Leaf 40 kWh:llakin onnistuu Tampere - Helsinki -välin säännöllinen työmatkailu

Ajan usein Nissan Leaf 40 kWh -sähköautollani päivän työreissuja Kangasalta tai Tampereelta Helsinkiin ja takaisin. Otin loppuvuodelta 2019 parin kuukauden ajalta toteutuneet kilometrit ja kululutukset Nissanin Carwings -sivustolta ja syötin ne Exceliin nähdäkseni kulutuksen vaihtelua eri matkakerroilla. 

Ajan lähtökohtaisesti aina nopeusrajoitusten mukaan tai liikenteen ja kelin mahdollistamaa nopeutta käyttäen ja en käytä mitään erityisiä säästelytoimia. Ainoastaan Leafin typerän lämmityslaitteen automatiikan ohitan asettamalla pakkaskeleillä manuaalipuhalluksen sopivaksi. Käytän siis aina mukavuuslämpöjä autossa ja ajan aina ilman kenkiä ja takkia. Tämän seurantajakson keleihin ei ole sattunut yhtään kovan pakkasen keliä. Enimmillään on tainnut olla noin -6°C aamulla kotoa lähtiessä.

Tilastotietoa matkoista

Matka on alkanut jokaisella mittauskerralla joko Kangasalan Sahalahdelta tai Tampereen keskustasta 100% täyteen ladatulla akulla ja suutautunut joka kerta Helsingin keskustaan. Kohteessa Helsingissä on satunnaisesti mahdollisuus ladata 10A pistorasiasta. Tästä johtuen lähden paluumatkalle aina vajaalla akulla.

Matkaa siis kertyy 172 - 180 kilometriä suuntaansa joka kerta. Kangasalta on hieman lyhyempi matka kuin Tampereelta Helsinkiin. Kangasalta tai Kangasalle matka on toteutuntu aina Hämeenlinnasta Pälkäneen kautta.  Tampereelle matka tapahtuu aina koko matkalla moottoritietä pitkin.

Näissä mittauskerroissa on ollut yhtäläistä talvinopeusrajoitukset ja alkutalven kelit, jotka ovat vaihdelleet kuivasta sateeseen ja loskaan tiellä. Kulutuserot johtuvat siis lähinnä ajokelien raskaudesta. Tosin pientä eroa syntyy myös siitä, että Hämeenlinnasta Kangasalle on hieman pienempää nopeusrajoitusta kuin moottoritiellä.

Kulutus on vaihdellut 15,7 - 20,17 kWh/100 km välillä. Hajonta on suuri ja korkein kulutus on ollut kun tiellä on ollut loskaa ja vastatuulikin oli kohtalaisen kova.

Energiaa on kulunut näillä matkoilla 27 - 35,8 kWh yhteen suuntaan ajaessa. Kun huomioin, että noin 100 000 kilometriä ajetun autoni akun kuntoisuus, eli SOH-lukema on 92%, niin voin olettaa akustani saatavan käytettäväksi noin 34 kWh:n verran energiaa. 

Joten kolmena kertana täysi akku ei olisi riittänyt matkan suorittamiseen. Muinakin kertoina matkan tekeminen olisi mennyt turhaan jännittäväksi ilman välilatausta, joten olen aina suorittanut yhden välilatauksen matkan aikana.

Huomion arvoista mielestäni on, että 60 kWh akku olisi riittänyt joka kerta ilman yhtään välilatausta.

Matkojen sujuvuus

Ajoaika Tampereelta tai Kangasalta Helsinkiin talvinopeusrajoituksia noudattaen on noin 2,5 tuntia riippuen Helsingin pään ruuhkista. Lähden yleensä matkaan siis viiden aikaan aamulla ja syön aamupalan vasta Hyvinkään ABC:llä, jossa on tarjolla minun makuuni riittävän monipuolinen noutopöytäaamupala puuroineen. Aamupalani kestää yleensä noin puoli tuntia, jonka aikana jo ehdin tehdä ensimmäisä työtehtäviäkin.  Tuolla aikaa autoon ehtii kertyä noin 20 kWh:n verran energiaa Fortumin laturista. 

Työäivän ajaksi pysäköin auton Helsingissä parkkihalliin, jossa on vain kaksi suko-latauspaikkaa ja nekin usein täynnä. Jos ne ovat täynnä, niin laitan toki oman autoni saamaan siihen 10A:n latausta. Paikalla on kuitenkin neljän tunnin parkkikiekko, joten enimmillään saan työpäivän aikana noin 9,2 kWh:n verran energiaa. Niinpä tuo Hyvinkään ABC:n lataus on minulle tärkeä ja pääsen aamulla saamallani energialla Hämeenlinnan ABC:lle saakka, vaikka en saisi työpäivän aikana yhtään latausta.

Hämeenlinnan Tiiriön ABC:llä on sitten hyvä syödä päivän ruoka, nimittäin runsaan aamupalan ja päivän aikana nauttimieni hedelmien ansiosta jaksan tänne asti hyvin. Hämeenlinnassakin on Fortumin laturi ja päivälliseni noin 30 minuutin keston aikana akkuun ehtii jälleen noin 20 kWh:n verran lisää energiaa, mikä on selkeästi enemmän kuin todellisuudessa edest tarviteisin, mutta ei siitä mitään haittaakaan minulle ole.

Yhteensä näille päivän latauksille kertyy yleensä hintaa noin 14 euroa, mutta merkittävän osan siitä kattaa omalta maaseutukotini katolta Fortumin Aurinkolataussopimukseni. Tarjolla olisi myös maksuttomia vaihtoehtoja, mutta en oikeastaan viitsi edes käydä niitä katsomassa, koska ne on useimmiten varattuina.

Huomioitavaa on, että jos kohteessa saa auton 32A-lataukseen, pääsee nämä matkat 40 kWh Leafillakin hyvin lyhyillä, noin 10 minuutin pikalatauspysähdyksillä. 

Peräkkäiset matkapäivät korostavat kotilatauksen nopeuden tärkeyttä

Minulla myös toistuu peräkkäisiä matkapäiviä. Silloin on olennaista saada kotona riittävän tehokas lataus. Jos tulen kotiin esimerkiksi kello 19.00 (käytyäni tulomatkalla kaupassa) ja lähden aamulla kello viisi jälleen matkaan, jää autolle enimmillään kymmenen tuntia aikaa latautua. 8A:n latausvirralla akku ei ehtisi täyttyä, koska se on yleisimmin kotiin saapuessa noin 20% varaustasossa. Sen sijaan maaseutukotini kiinteästi asennettu 20A:n latausvirtaan säädetty KEBA antaa 4,6 kW:n lataustehon, joten akku on 100% täynnä hieman reilun kuuden tunnin jälkeen. 

Kaupunkikotimme lähellä saan auton Virtapisteen AC-latauspaikalle ja 6,6 kW:n latausteholla akku on vielä nopeammin täynnä. Tuo lataus maksaa 20 senttiä/kWh.

Talvella #rapidgate ei vaivaa

Talvella kylmempi ilma ja matalammat ajonopeudet ovat armollisia Leaf 40 kWh:n perisynnille, eli akun ylikuumenemiselle, joka siis #rapidgate-ongelmana maailmanlaajuisesti tunnetaan. Talvellakin akku kyllä lämpenee jälkimmäisen, eli paluumatkan latauksessa yli 40 °C lämpöihin, mutta ehtii yöllä jäähtyä riittävästi. Kesällä tilanne on täysin toinen.

Suosittelen jotain muuta sähköautoa säännölliseen Tampere-Helsinki -välin ajoon

Tiedän olevani keskivertoa harrastuneempi sähköautoilija ja minulle tämä 40 kWh Leafilla pendelöinti on ok, mutta tiedostan haluavani itsellenikin seuraavaksi sähöautoksi sellaisen, joka suoriutuisi tuosta välistä ilman yhtään latausta päivän aikana. Olen Kona 64 kWh:lla noin onnistuneesti tehnytkin talviolosuhteissa. 

Siksi suositteleisin mieluummin uutta Ioniqia, Kona 64:ää tai vaikka Teslan Model kolmosta, jos Tampereen ja Helsingin välillä ajaminen on arkipäivää. Noissa kaikissa autoissa on pienempi kulutus ja etenkin Ioniqiin ja Teslaan ero vielä korostuu kesänopeusrajoituksilla. Kaikissa mainitsemissani autoissa on myös toimiva akuston lämmönhallinta.

Mielenkiinnolla itse odotan myös tulossa olevia Peugeotin ja Opelin sähköautouutuuksia.

Taidan tehdä vastaavan vetailujakson seuraavan kerran, jos tältä talvelta saan dataa kunnon pakkaspäiviltä sekä sitten ensi kesänä myös kesänopeusrajoituksilla.

 

 

Keskustelu

El Dorko
01.01.2020 16.38

Tuon välin pääsee tosi kivasti junallakin; itse pendelöin 2-3 kertaa viikossa, sarjalipulla n. 15 eur/suunta ja saan tehtyä töitä aika hyvin matkan aikana, joten ei tule hirmu pitkiä päiviä. Suosittelen ;-)

Sähköautoileva motoristi
01.01.2020 19.15

Moro,
Juna on hyvä ja suosin sitä mielelläni niinä päivinä kun lähtö ja paluu on TRE. Silloin halvimmillaankin junasta tulee vain vähän kalliimpi johtuen HKI-pään siirtymistä. Aikaa ottaa käytännössä saman valitettavasti.

Kangasalta lähtiessä oma auto on ainoa järkevä valitettavasti.

Mutta joo varmasti tulen lisäämään junalla kulkemista. Se on kuitenkin ympäristön kannalta paras valinta TRE-HKI-TRE -välille.

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Kirjoituksen avainsanat

sähköautokokemus sähköautomatkailu

Arkisto

nwdb