Parin tunnin koeajot: uusi Ford Capri

Parin tunnin koeajot -osiossa koeajetaan uusia ja käytettyjä autoja. Ensifiiliksen ja pintaraapaisun perusteella on tarkoitus antaa koeajoraportin päätteeksi arvio siitä, että ostaisinko auton vai en (jos hakusessa olisi sen kaltainen automalli).  

Klassikko on palannut, vai onko sittenkään? Tämä kysymys nousi ensimmäisenä mieleeni, kun kuulin että ikoninen Ford Capri on täällä taas. Urheilullinen Caprihan on eräänlainen automaailman klassikko ja sitä valmistettiin vuosina 1968 – 1986 Euroopan markkinoille. Se oli jonkin sortin pikkuveli legendaariselle Mustangille, eräänlainen Matti Meikäläisen ”Musse”, jos näin voisi sanoa. Ensimmäisen Caprin itse asiassa suunnittelikin Mustanginkin suunnittelussa mukana ollut Philip T. Clark. Odotukset olivat siis kohtalaisen korkealla, kun kuulin tämän klassikon paluusta ja kuin hain sen koeajoon Lahden Nelipyörään kuuluvasta FordStoresta.

Jo ensivilkaisu uuteen täyssähköiseen Capriin kuitenkin osoittaa, ettei autolla ole juuri mitään tekemistä alkuperäisen version kanssa. Oikeastaan ainoaksi yhteneväisyydeksi voidaan laskea perän muotoilu jossain määrin, mutta siinäpä se. Vaikuttaa siltä, että Ford on halunnut pikemminkin vain herättää henkiin Caprin nimenä, eikä niinkään autona. Eikä siinä, Capri on historiansa ja nostalgian ansiosta ikoninen nimi ja se varmasti herättää monissa meistä ainakin jonkinlaisia tuntemuksia. Tietyllä tapaa Ford jatkaa siis samalla linjalla, kuin mitä se on tehnyt viime aikoina Mustangin ja Explorerinkin kanssa. Mustang Mach-E:lla ei ole oikein mitään tekemistä aidon ja alkuperäisen Mussen kanssa, ja Explorerkin on pistetty aika lailla uusiksi sähköistymisen myötä. Joku voisi kutsua tällaista ikonisiin autobrändeihin koskemista pyhäinhäväistykseksi, kuten taisin mainita jo Explorer-koeajonikin yhteydessä. Mutta, itse en koe asiaa niin dramaattisesti. Sitä paitsi, Fordin brändejähän edellä mainitut ovat, joten kai he saavat tehdä niiden kanssa mitä lystäävät?

Mutta, millainen auto on sitten tämä uusi Capri (AWD Extended Range 79 kWh Premium)? No, sen mainitsinkin, että se on täyssähköinen ja siinä missä aito ja alkuperäinen oli urheilullinen coupé, on tämä uusi jonkin sortin coupé crossover tai SUV. Uusi Capri on rakennettu itse asiassa samalle alustalle kuin uusi Explorer (tosin takaosa Caprissa on pidempi, mikä tekee siitä kaiken kaikkiaan 16,6 senttiä pidemmän kuin Explorerista). Samaiselle alustalle on muuten rakennettu myös Volkswagen ID.5.

Capri on lähes kaikilta osin pitkälti sama auto kuin Explorer, tosin istuintilaa siinä on hivenen enemmän kiitos kokonaispituutensa, mutta perehdytään siihen hetken päästä tarkemmin. Suurin eroavaisuus istuintilojen lisäksi liittyy auton ulkoiseen habitukseen. Capri on tyylikkään näköinen ja linjakas menopeli, ja omaan silmääni vielä asteen nätimpi kuin esimerkiksi Explorer, joka ei sekään näyttänyt yhtään hullummalta. Se ei ole välttämättä kovin räiskyvä tai persoonallinen, mutta voi auto näyttää hyvältä ilman että se olisi jotenkin erilainen. Tosin, niin Caprin kuin Explorerinkin kohdalla hivenen häiritsee seikka, mikä on yhteistä monille sähköautoille, eli etusäleikön puute. Ja tiedän, että etusäleikölle ei ole sähköautoissa varsinaista tarvetta, mutta voisi sellainen sähköautoissa olla edes kosmeettisena elementtinä. Se vain tuo tietynlaista rouheutta ja särmää ulkonäköön. Se on vähän sama kuin mitä rusetti on smokille. Se kruunaisi niin sanotusti kokonaisuuden.

Sisään astuessa tuntuu pitkälti siltä, kuin astuisi Explorerin sisälle, ainakin etupenkeillä. Kojelauta, keskinäyttö ja digitaalinen mittaristo ratteineen ovat identtisiä ja keskeltä löytyy myös erittäin tilava (jopa 17 litraa vetävä) MegaConsole-säilytyslokero, aivan kuten Exploreristakin. Mainittakoon tähän väliin muuten, että keskinäyttöä saa liu’utettua viistoon tai pystyyn. Jos sen liu’uttaa pystyyn, paljastuu senkin alta varsin mukavasti säilytystilaa. Ainakin säilytystilojen osalta kaikki on siis hyvin amerikkalaista, eli suurta ja mahtavaa. Vaikka sisätilat ovatkin pitkälti identtiset Explorerin kanssa, se ei ole sinällään kuitenkaan huono asia, koska se on osa-alue mikä oli kunnossa jo Explorerissakin. Miksei siis hyödyntää varsin toimivaa reseptiä muuallakin? Yleisnäkymä ohjaamossa on selkeä, 14,6-tuuman keskinäyttö on toiminnoiltaan mukavan simppeli ja looginen, digitaalinen mittaristo on aseteltu järkevästi ja tuulilasin heijastuva HUD-näyttökin löytyy. Keskinäytön takaa löytyy muuten Fordin oma käyttöjärjestelmä Ford SYNC, mutta siihen saa myös heijastettua Android Auto- tai Apple CarPlay -palvelun puhelimesta. Miinuksena mainittakoon, että fyysisiä painikkeita ei Caprin ohjaamosta löydy juuri nimeksikään, mutta onneksi keskinäyttö on tosissaan varsin helppokäyttöinen ja liu’uttamalla sen viistoon sen käyttö on ajaessa kätevämpää. Sisätilat kruunaa mukavat nahkapenkit, joissa viettää mielellään aikaa.

Istuintilaa autosta löytyy reippaasti. Isokokoisetkin kuljettajat löytävät varmasti hyvän ajoasennon ja takana on jalkatilaa kiitettävästi. Tosin, se eroavaisuus mikä sisätiloista sitten löytyy Exploreriin verrattuna, liittyy takapenkkien päätilaan. Nimittäin, jos takapenkillä sattuu istumaan itseni kaltainen yli 190-senttinen matkustaja, joutuu sitä istumaan pää kenossa coupé-perän muotoilusta johtuen. Vaikka sinällään pidänkin paljon coupé-peristä, ainakin esteettisesti, eivät ne ole aina kaikista käytännöllisimmät, ainakaan jos takapenkillä sattuu istumaan pitkiä aikuisia. Tosin, harvempi meistä on yli 190-senttinen, joten en usko tämän muodostavan varsinaista ongelmaa auton kannalta. Ajattelinpa kuitenkin mainita asiasta. Perheellisille Capri on erittäin houkutteleva auto nimenomaan tilojen puolesta ja lapsille onkin takapenkeillä sitten tilaa suorastaan ruhtinaallisesti. Ei Explorerkaan ole hullumpi valinta perheellisille, mutta Capri vie istuintilojen puolesta silti voiton.

Tavaratilaa Caprissa on 572 litran verran, siinä missä Explorerissa sitä on 470 litran verran, eli Capri vie myös tavaratilojen osalta selkeän voiton näistä kahdesta. 

Koeajamani yksilö on varustettu Premium-varustelutasolla, mikä tarkoittaa, että siitä löytyy oikein kattavasti varusteita. Kaikista varustelutasoista löytyy ensinnäkin ainakin samankokoinen keskinäyttö, Bang & Olufsenin kaiuttimet, MegaConsole, puhelimen langaton latausalusta, kaistavahti, liikennemerkkien tunnistus ja niin edelleen. Premium-varustelutasosta löytyy näiden lisäksi sitten vielä Matrix LED-ajovalot, isommat ja tyylikkäämmät alumiinivanteet, penkkien nahkaverhoilu, sähkötoiminen takaluukku ja lämpöpumppu (Extended Range -malleista). Valinnaisina lisävarusteina koeajoyksilöstä löytyy sitten vielä Driver Assistance Pack (joka sisältää muun muassa 360-kameran ja aiemmin mainitun HUD-näytön) ja panoraama-lasikatto. Sinällään koeajoyksilöstä löytyy kyllä varmasti riittävästi varusteita Matti ja Maija Meikäläisille. Mitä muuta sitä autoilevaan arkeen oikeastaan enää edes tarvitsee?

Mutta, sitten päästäänkin siihen tärkeimpään asiaan, eli ajettavuuteen. Ei liene mikään yllätys, että ajettavuus tuntuu käytännössä tismalleen samalta kuin Explorerissakin, mutta se on vain plussaa. Ajettavuus oli nimittäin se seikka, mihin eniten ihastuin uudessa Explorerissa ja minkä takia se on edelleenkin yksi parhaimmista sähköautoista mitä olen elämässäni ajanut. Ford on aika harvoin itse asiassa pettänyt ajettavuussektorilla, kaikkien tuntema Focus on tästä hyvä esimerkki. Ajaminen Caprilla on helppoa ja tarkkaa, ja sen kanssa taittaa varmasti hymy huulilla pidemmätkin reissut. Alusta tuntuu hyvältä, eikä pompota liikaa. On vaikea keksiä oikeastaan mitään valittamista mitä tulee ajettavuuteen.

Tehoa koeajoyksilöstä löytyy 340 hevosvoiman verran. Se on jo ihan mukava määrä se ja kyseessä on siis tehokkain versio uudesta Caprista. Nollasta sataseen autolla pääsee vain 5,3 sekunnissa, eli ohittaminen ja liikkeelle lähteminen eivät toisin sanoen tule tuottamaan ongelmia. Ei tuolla lukemalla nyt toki hätyytellä esimerkiksi tehokkaimpien Teslojen kiihtyvyyslukemia, mutta ei sillä jalkoihinkaan jäädä. Uusi Capri on rivakka menopeli ja tehojen osalta löytyy tosissaan se pieni kumarrus aidolle ja alkuperäiselle Caprille, joka oli kuitenkin tavallista urheilullisempi menopeli. Mainittakoon, että tehokkain versio Caprista on myös nelivetoinen. Muut versiot ovat takavetoisia, joten nelikko on luultavasti se mitä tullaan eniten Suomessa myymään.  

Täyssähköisestä autosta kun puhutaan, niin teitä varmasti kiinnostaa tietää auton range. Tehokkain versio autosta on myös niin sanottu Extended Range-versio (79 kWh akulla) ja se tarjoaa 560 kilometrin maksimirangen. Tosin, tarkennettakoon, että tuo lukema koskee itse asiassa Extended Range-versiota Premium-varustelutasolla. Jos ottaa puolestaan Extended Range-version Select-varustelutasolla, on maksimirange jopa 592 kilometriä, eli lähes 600 kilometriä. Joka tapauksessa, kummatkin lukemat ovat varsin hyviä isohkoille sähköautoille ja ne pärjäävät erittäin hyvin myös pahimpia kilpailijoita vastaan.

Kilpailijoista puheen ollen, niitähän löytyy useampiakin. Suorin kilpailija lienee juurikin samalle alustalle rakennettu Volkswagen ID.5. Mutta, siinä missä tämän koeajoyksilön hinta uutena on rapiat 52 tuhatta euroa, on parhaimmalla varustelutasolla olevan ID.5:n hinta samanlaisilla tehoilla jo rapiat 60 tuhatta euroa. Ja, maksimirangea se tarjoaa puolestaan hivenen vähemmän, eli 524 kilometrin verran. Äkkiseltään tsekattuna uusi Capri ei vaikuta siis lainkaan huonommalta diililtä, jos hakusessa on perheelliselle sopiva sähköauto. Muista kilpailijoista mainittakoon esimerkiksi KIA EV6. Nelivetoisen ja kattavan varustelutason omaavan, 325-heppaisen EV6:n hinta uutena on vajaat 57 tuhatta euroa ja se tarjoaa maksimirangea 506 kilometrin verran, eli vieläkin vähemmän. Tosin, KIA:n täyssähköisistä malleista minulta ei löydy minkäänlaista henkilökohtaista kokemusta, joten en ota asiaan sen enempää kantaa, ainakaan vielä tässä vaiheessa.

Yksi hyvä puoli Caprin osalta on se, että Ford tarjoaa autolle jopa 5 vuoden (tai 100 tuhannen kilometrin) takuun. Esimerkiksi Volkkarilla vastaava luku on 2 vuotta (tosin, siinä ei ole kilometrirajoitusta). Korkeajänniteakulle Ford tarjoaa puolestaan 8 vuoden tai 160 tuhannen kilometrin takuun, mikä on varmasti omiaan tekemään täyssähköisen ostamisesta hieman helpompaa ja huolettomampaa.  

Uusi Capri on mielenkiintoinen lisäys Fordin valikoimaan, vaikkei se sinällään juurikaan eroa aiemmin koeajamastani Explorerista. Toisaalta, tämä on sinällään hyvä asia, koska jos tykkää muutoin esimerkiksi Explorerista, mutta esimerkiksi ulkonäkö ei täysin natsaa itselle, niin on helppo valita Capri. Ja päinvastoin, jos kokee puolestaan Explorerin enemmän omaa silmää miellyttäväksi kuin Caprin. Tai jos hakusessa on enemmän istuintilaa takana, niin sitten valinta on selkeästi taas Capri.

Sen voin sanoa varmaksi, että uudella Caprilla ei ole juurikaan tekemistä alkuperäisen Caprin kanssa. Se on jotakin crossoverin ja SUV:n välimaastosta, se on täyssähköinen, se on erittäin tilava, eli siis oikeastaan kaikkea muuta kuin alkuperäinen Capri. Mutta, tekeekö se siitä huonon auton? No, ei todellakaan tee. Caprissa on uuden Explorerin tavoin aineksia suomalaisten uudeksi suosikkiautoksi. Täytyy vain toivoa, että yhä useampi meistä löytää sen, sillä kilpailu automarkkinoilla on kovaa. Parin tunnin koeajon perusteella voisin helposti harkita uutta Capria itsellenikin. Tai no, ehkä sittenkin uutta Exploreria. Tai ehkä Capria kuitenkin. Argh, en osaa päättää…

Lopuksi haluan antaa kiitokset vielä Lahden Nelipyörälle auton tarjoamisesta koeajoon raportin tekemistä varten.