13.03.2020

Sähköauto FAQ 2015-2020

Mitä ovat sähköautoilijalle useimmin esitetyt kysymykset?

Tämä tarina on ensimmäisen kerran kirjoitettu toukokuussa 2015 mutta se oli kadonnut uudelta alustalta, joten julkaisen sen uusiksi ja täydennän samalla tarinaa vuoden 2020 vastauksilla. Virkistäisin aihetta mielelläni enemmänkin lukijoiden kokemusten perusteella, joten kommentit ovat tervetulleita.

 

1. Onko sähkö riittänyt?

Vastaus:
Auton range-näyttö ja navi yhdessä auttavat riittävän tarkasti hallinnoimaan akussa olevan sähkön riittämistä seuraavalle latauspaikalle. Kun toimintasäteen rajallisuuden tiedostaa, tulee ennen ajamattomat reitit suunniteltua tarkasti.
 
Kertaakaan kahden viiden vuoden, kahden sähköauton ja pitkästi yli 200 000 kilometrin aikana sähkö ei ole minulta päässyt loppumaan kesken matkan. Aina löytyy vähintään pistorasia, josta saa kysymällä hätäapua. Kieltämättä 24 kWh Leafilla muutaman kerran joutui turvautumaan luoviin ratkaisuihin, mutta aina ihmisten auttamisen halu oli erittäin hyvä ja sähköä saatiin sovittua.
 


2. Miten pitkälle tuolla pääsee ja voiko auton toimintamatka-arvioon luottaa?


Vastaus:
Jopa 24 kWh Leafin toimintasäde riitti erinomaisesti ympäri vuoden minun silloisiin 2 x 40 km + 2 x 20 km päivittäisiin työ- ja kauppamatkojen ajamiseen, kun sain auton aina lataukseen töissä ja kotona. Enimmillään sillä pystyi ajamaan noin 140 km yhdellä latauksella, noin +3c lämpötilassa ja pimeällä (valot päällä), jolloin toki nopeudesta piti tinkiä jo aika paljon.
 
Nykyisen 40 kWh Leafini toimintamatka onkin merkittävästi pidempi ja sillä pääsee kesällä noin 200 kilometriä matka-ajossa ja talvella tai moottoritienopeudella hiukan vähemmän. Vuonna 2020 on jo tarjolla esimerkikis Kona Electric 64 kWh, jolla pääsee talvellakin yli 300 kilometrin matka-ajoa ja kesällä sitten vielä tuntuvasti pidemmälle.
 
Toinen osa tästä kysymyksestä oli, että voiko auton antamaan toimintamatka-arvioon luottaa. Vastaus siihen on melkein yhtä monitasoinen kuin on erilaisten sähköautojen ja liikennetilanteiden lukumäärä. Sen kuitenkin voin sanoa, että Leafin toimintamatka-arvioon ei pidä lähtökohtaisesti luottaa. Pääsääntöisesti se antaa yltiöoptimistisia lupauksia, mutta jos on oikein kevyt keli ja ajaa varovasti niin saattaa heittää toisinkin päin. Tarkimmasta päästä omassa kokemuksessani on ollut Hyundain ja Teslan toimintamatka-arviot.
 
 

3. Tekeekö sillä mitään Suomen talvessa (ei se toimi meillä Suomessa)

 
Vastaus: Sähköauto on poikkeuksellisen mukavan nopeasti lämpiävä. Auto kannattaa lämmittää jo ennen lähtöä, laturissa ollessaan. Ohjaimena toimii kännykkä. Siinä samalla lämpiää myös ratti ja kaikki halutut istuimet. Autossahan ei ole perinteisessä mielessä lämmityslaitetta, vaan ennemminkin lämpöpumppu, jonka toimintaa tuetaan tarvittaessa lämpövastuksilla. Toimintasäde lyhenee merkittävästi pakkasen kiristyessä, mutta pienellä matkasuunnittelulla siitäkään ei ole olennaista haittaa edes 40 kWh Leafilla.
 
Leafille ehkä merkittävin vaikutus talven kylmällä on jos joutuu pikalataamaan autoa kylmään akkuun. Kylmän akun pikalataus hidastuu merkittävästi, mutta omalla kokemuksellani omissa ajoissani tämä ei ole käytännössä koskaan tullut vastaan. Nimittäin kun lähden täydellä akulla ja ajan sen pikalataustarpeeseen asti, on akku jo ehtinyt lämmitä riittävästi normaalia pikalatausta varten. Parhaimmillaan sähköautot osaavat lämmittää akustonsa ennen pikalaturille saapumista.
 

4. Kuinka pian akun joutuu vaihtamaan ja mitä se maksaa?

 
Vastaus:
Sähköauton akun kuntoisuus, eli sähkönvarauskyky suhteessa uuteen akkuun laskee vääjäämättä ajan ja käytön myötä. Itse ajoin 24 kWh Leafilla 120 tkm ja vajaat kolme vuotta ja auton akku oli luovutettaessa SOH103, ei 103% kunnossa suhteessa uuteen. (SOH = State Of Health). Käytännön ajokokeetkin osoittivat tuon olevan todellisuutta. Tosin tuo on poikkeus ja epäilemättä johtui runsaasta BMS:llä tehdystä puskurista akun ylä- ja alapäähän erinomaisen akkukemian ja hyvin toiminvan BMS:n lisäksi. (BMS = Battery Management System, "hallinnoi ajoakuston käyttöä")
 
Nykyisen 40 kWh Leafini ajoakuston kunto on laskenut siten, että 100 000 ajetun kilometrin ja 21 kuukauden ikäisen auton akku oli 92,21%. Laskua siis on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan. Laskin, että 300 000 kilometriä ajettuna akusto olisi tällä muutostahdilla noin 77% kuntoisuudessa. Tuolloin auto toimisi edelleen erinomaisena halpana sähköautona jollekin lyhyempien ajojen tarpeisiin, esimerkiksi talouden kakkosautona.
 
Ajoakustojen vaihtojen hinnoista liikkuu hurjia lukemia lehdissä. Ainakin Leafin osalta todellisuutta on se, että Suomessakin jo löytyy pienkorjaamo, joka vaihtaa vain vioittuneet kennot ja silloin puhutaan varmastikin alle kolmesta tuhannesta eurosta. Nimittäin ainakin Dala's EV repair vaihtaa Suomessa 24 kWh akuston 30 kWh:n versioon 5500 eurolla ja 40 kWh:n versioon 7500 eurolla. Samanlaiseen 24 kWh:n akuun vaihtaminen maksaa 3000 euroa. 
 

5. Kuinka kauan akun lataaminen kestää

 
Vastaus:
Tyypillinen pikalataus matkan jatkumisen varmistamiseksi esim ABC:llä on minulla kestänyt 15-30 min. Töissä latautuu 40km ajon jäljiltä parissa tunnissa täyteen. Kotona ottaa ehkä 3h. Jos joudun lataamaan auton mukana tulleella johdolla normaalista pistorasiasta 40 kWh akun lataaminen tyhjästä täyteen kestäisi  noin 21 tuntia.
 

6. Missä sitä voi ladata


Vastaus
:
Itse lataan useimmiten kotona ja töissä ja asiakaskohteissa, ja se riittää isoimpaan osaan ajoista. Pidemmällä matkalla ABC:n pikalatauspisteet, K-latauksen pisteet ja Virtapisteen latauspaikat ovat riittävän nopeita käyttööni. Nythän on tarjolla jo huomattavasti nopeampiakin pikalatureita Suomessakin. Usein tulee ladattua myös P-halleissa, kuten Tampereen P-Hämpissä. Tarpeen tullessa lähes mistä vain pistorasiasta saa ladattua.

Viimeaikoina Pirkanmaallakin on alkanut hienosti yleistyä kauppakeskusten pysäköintipaikoilla asioinnin aikaisen latauksen mahdollisuus.
 
Latausautojen nopea yleistyminen on tuonut jo havaittavaa ajoittaista ruuhkaakin latauspaikoille. Itse edustan sellaista näkökulmaa, että ensin ehtinyt lataa ensin ja siitä eteenpäin normaalilla jonotusmenettelyllä. Kaikki latausautot ovat siis saman arvoisia lataajia, olipa kyseessä lataushybridi tai sähköauto.

 

7. Millainen latauslaite tai kaapeli pitäisi olla ja mistä sellainen kannattaisi hankkia?

 
Vastaus:
Nyt kun latausautot yleistyvät vauhdilla, on alkanut enenevässä määrin nousta kysymyksiä, että millainen latauslaite olisi hyvä olla kotikäytöön ja mistä se kannattaisi hankkia. Vastaus: Itse suosittelen aloittelevaa sähköautoilijaa pääsääntöisesti malttamaan mielensä. Useimmille riittää auton mukana tuleva suojamaadoitetusta ulkopistorasiasta (suko), eli ihan normi pistorasiasta virtansa ottava kaapeli. Ne on lähtökohtaisesti nykysäännösten mukaan Suomessa rajattu ottamaan 8A:n virtaa, joka tarkoittaa 10 tunnin yössä noin 100 kilometrin lisämatkaa.
 
Sitten kun sähköauton käytöstä kertyy omakohtaista kokemusta, niin kannattaa alkaa suunnitella omaan käyttöön parhaiten sopivaa kotilatauslaitetta. Käytännön ja käytettävyyden mielekkyyden lisäämiseksi itse koen olennaiseksi, että kotona on kiinteästi asennettu latauslaita tai kaapeli, jonka vain kytkee autoon kotiin saapuessa. Itse ajan noin 50 000 kilometriä vuosittain ja lataan kotona 95% kerroista 8A:n virralla pistorasiasta ja satunnaisemmin tarvitsen kotonani olevaa nopeampaa 20 Ampeerin latausvirralle säädettyä, eli 4,7 kW:n tehoista AC-latauslaitettani.
 
Useimmiten Suomalaisissa omakotitaloissa on pääsulakkeina 3x25A, joka rajaa lataustehon nostoa. Jos autossa on yksivaiheinen laturi, niin käytännössä tuo käyttämäni 20A on aika maksimi ja siihenkin jo tarvitsi tehdä vaiheiden välillä kuormien siirtoja asennuksen yhteydessä. Yleisemmin varmaan 16A, eli 3,7 kW:n latausteho on yksivaiheisesti kuormitettaessa maksimi. Niillä autoilla, joiden AC-laturi hyödyntää kahta tai kolmea vaihetta on tilanne tietenkin helpommin järjestettävissä esimerkiksi 11 kW:n latausteholle asti.
 
Nykyisin on jo tarjolla myös kahdesta vaiheesta latausvirtansa hyödyntäviä latauslaitteita. Niillä saadaan suurempaa lataustehoa tarvitseville yksivaiheisella laturilla varustettujen sähköautojen omistajille enemmän energiaa akkuun lyhyemmilläkin kotikäynneillä.
 
Latauskaapelin tai latauslaitteen valinnassa on tärkeää huomioida myös turvallisuusseikat ja itse en uskaltaisi ostaa niitä kuin Suomalaisista liikkeistä ja ehdottomasti ammattisähkömiehen asentamana.
 

8. Kiihtyykö se ja voiko sillä hinata mitään kun ei siinä ole vaihteita?


Vastaus:
Kyllä, liikennevaloista lähtö on sähkömoottorin täydellisen tasaisen vääntömomentin ansiosta erittäin nopea ja vaivaton. (Leafkin jo vähentää tehoa pienimillä nopeuksilla, jotta renkaat saavat edes mahdollisuuden pitää.) Kiihtyvyys Leafissakin vain parani, kun 40 kWh-malliin tuli vuonna 2018 lisää tehoa invertterin päivittymisen ja isomman akun myötä. Teslan ja muiden kaksimoottoristen sähköautojen nelivedot tarjovat erittäin huikeita kiihtyvyysominaisuuksia.

Normaalikäytössä sähköauto ei tarvitse mihinkään tämän hetken tiedon mukaan monimutkaista vaihteisto/kytkin tekniikkaa lisäämään energiahukkaa ja vikaherkkyyttä koska voiman tuotto on laajalla kierrosalueella erittäin tasainen. Kiihkeimmissä sähköautoissa kiihtyvyyden, korkean huippunopeuden ja alhaisen kulutuksen kombinaatiota on nykyisin ratkaistu useammalla moottorilla, joissa yleisesti käytetään keskenään eri perävälityksiä. Formula E:ssäkin on nyt luovuttu käytännössä kokonaan moninopeuksista vaihteistoista, vaikka tämä olisi tiimeille mahdollista. Tämän hetken tuotantosähköautoista ainoastaan Porshce käyttää kaksinopeuksista vaihteistoa. Tulemme pian näkemään mitä hyötyä Possu tuosta vaihteistostaan saa.
 

9. Ostaisinko edelleen Leafin tai ylipäätään sähköauton?

 
Vastaus:
Kyllä ehdottomasti haluan nyt ja jatkossa haluan ajaa sähköautolla jos se vain on järjellisesti mahdollista. Olen aina edustanut avoimesti mielipidettä, että sähköauto ei toimi nyt vielä kaikille, enkä usko yhden totuuden ja liikenne-energiamuodon tulevaisuuteen. Taloudessamme on nytkin sähköauto Nissan Leafin lisäksi myös kaasuauto.
 
Leafin osalta just tällä hetkellä tunnelmani on, että ostaisin ennemmin noin 30 000 euron hintatasolla käytetyn Hyundai Kona 64 kWh:n Euroopasta hakien. Nykyisessä työssäni ajan pitkiä matkoja usein, joten Kona tai Teslan Model3 Longrange olisivat parhaita, mutta niistä jälkimmäinen on turhan kallis itselleni.
 

10. Mitä sillä ajaminen maksaa?

 
Vastaus:
Liikenne-energian osalta oma kokemukseni on, että noin 2 euroa/100 km on aika realistinen toteutuva kustannus. Huollot Leafiin tehdään 30 tkm/1v välein ja ne maksavat merkkiliikkeessä jotain 200-30 euron väliltä. Halvemmallakin varmasti voi saada jossain muualla. Muut ylläpitokulut ovat halvemmat tai saman tasoiset kuin polttomoottorivastineillaan. Pääomakulu on omalla kokemuksellani sellainen, että kun ajaa paljon kuten minä, eli 45 000 - 60 000 kilometriä vuodessa, niin auton käyttämästä liikenne-energiasta huolimatta auton arvo tippuu noin 50% kolmessa vuodessa. 
 

11. Kuinka paljon enemmän sähköauto maksaa?

 
Vastaus:
Kun verrataan sähköauton hintaa muilla liikenne-energiamuodoilla kulkeviin ajoneuvoihin on lähtökohta se, että jokainen tekee vertailun omista lähtökohdistaan ja omilla perusteluillaan. Itse lähden siitä, että vertailuajoneuvon pitää olla vähintään automaattivaihteinen, riittävän ripeä ja vastaavalla tavalla varusteltu lähes saman kokoluokan auto.
Vuonna 2020 alkaa sähköautojen hintaero kutistua ja pienimmissä autoissa Volkswagen konsernin Mii, Citigo ja e-Up! kutistivat hintaerot lähes olemattomiksi.
 

12. Kuinka kovaa sähköauto kulkee?


Vastaus:
Joka tilanteeseen tarpeeksi kovaa. Huippunopeus on alhainen, en edes tiedä mikä, mutta moottoritielläkin ottaa sakot halutessaan vähintään riittävän nopeasti. Edullisempien hintaluokkien sähkautojen huippunopeudet ovat kyllä polttomottorisia vastineitaan alempia. Esimerkiksi uuden Leafin huippunopeus on rajoitettu 157 km/h tasolla, joka riittää Suomen teillä kaikissa olosuhteissa.



13. Miten sähköautot on varusteltu


Vastaus
Itsellä vuoden 2015  Acenta-varustetason Leaf 24 kWh:ssa oli jo melko kattava varustelu omaan aikaansa. Laaja ajotietokone navilla, peruutuskamera, lämmitettävä ohjauspyörä, kaikkien istuinten sähkölämmitys, vakionopeussäädin, sadetunnistin... lista on pitkä. Itseäni harmittaa etten ottanut parhaiten varusteltua mallia nahkapenkkien takia.
 
Nyt vuonna 2020 Leaf 40 kWh tarjoaa lisää mm kaukovaloautomatiikan LED-ajovaloilla, adaptiivisen vakionpeussäätimen, kaistallapitoavustimen, törmäyksiä estäviä toiminnallisuuksia jne jne.
 
Eipä se liikenne-energian muoto vaikuta lähtökohtaisesti auton varusteluun muutoin, kuin että iso osa tarjolla olevista sähkautoista on aika hyvin varusteltuja niiden joka tapauksessa korkeampaa hintaa kompensoidakseen.



14. Millainen se on ajaa maantiellä?


Vastaus:
Jopa Leaf on ihan hyvä ajaa maantiellä. Oikeastaan hieman sääli, että toimintasäde ei ole Leaf 40 kWh:ssakaan pidempi, jolloin olisi ylivertainen myös matkailuun sopivana autona. Pidän silti Konaa parempana ajettavuudeltaan. Vielä Konaakin parempia ovat Tesla ja esimerkiksi Jaguar I-PACE, MB:n EQC ja Audin E-tron. 
 
Sähköauton ajettavuutta arkiliikenteessä yleisesti parantaa akuston sijoittaminen pohjaan ja sitä kautta matala painopiste. 
 
 
 

15. Minkälaiset tilat Leafissa on? 


Vastaus:
Neljälle hengelle Leafissa erinomaiset tilat. Kolmas aikuinen takapenkillä ahdistaa jo aika paljon, kuten ns. Golf-kokoluokan autoissa yleensäkin. Tavaratila on ko. kokoluokkaan nähden ihan normaalin kokoinen. Takapenkin selkänojan saa tässäkin kaadettua, tosin porrastus on suuri silloin.
 
Kona on pienempi lähinnä tavaratilansa osalta. Esimerkiksi Tesla tarjoaa erinomaista tilaa matkustajille ja tavaroita saa sopiman perinteisten takana sijaitsevan tavaratilan lisäksi myös etutavaratilaan eli frunkkiin.



16. Millaista sillä on ajaa kun se on äänetön?


Vastaus
Ei sähköautokaan ole äänetön. Hiljaisessa alle 40 km/h nopeudessa se tekniikkansa puolesta toki lähestulkoon äänetön onkin poislukien niille määrätyn keinotekoisen ääniefektin. Suomessa sen voi ohittaa erillisellä stealth-mode -napilla halutessaan. Sitten nopeuden kasvaessa äänimaailma on sama kuin muissakin autoissa. Rengasmeluhan se on joka autossa Suomen karkeilla teillä hallitsevin maantienopeuksissa. Rengasmeluun ja tuulien suhinoihin ehkä kiinnittää enemmän huomiota moottorin äänien ja värinöiden puuttuessa täysin kovimmissakin kiihdytyksissä.

Anti FAQ
kysymykset, joita en ole vielä koskaan kuullut, ja joiden puuttuminen mielestäni osoittaa sen, miten vähän ihmiset yleisesti tietävät sähköautoilusta (tai ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin itse)
1.  Kuinka paljon taloutesi CO2-päästöt ovat pienentyneet sähköautoiluun siirtymisen ansiosta?
3. Onko pikalatausverkosto laajentunut riittävän nopeasti joka suuntaan?



Keskustelu

Ei kommentteja

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Kirjoituksen avainsanat

BEV sähköauto

Arkisto

Blogin avainsanat

#evvintertour2020 (7) #rapdigate (3) ABB FIA Formula E (1) AIWAYS (1) Ajo-opetus (4) Ajo-opetus sähköautolla (4) Akku (26) akkuruohonleikkuri (1) akun koko (13) Ampera-e (2) Audi (4) Aurinkosähkö (1) Autonäyttely (17) BEV (197) BMW (4) Borgward (1) Chery (1) Citroen (2) Cooper SE (3) Daimler (1) DS3 (1) Ego (4) Ego Power + (1) eGolf (2) e-Golf (2) E-Mehari (1) Energiankulutus (18) Energica (3) e-Niro (2) EQC400 (1) E-Tense (1) eTROPHY (1) Eva (1) evlapland (1) evwintertour (1) Formula E (4) historia (1) Honda (1) hybridipyörä (1) Hyundai (13) i3 (4) IAA2017 (14) ilmansaaste (2) ilmastonmuutos (2) Ioniq Electric (7) I-PACE (2) Jaguar (2) kaasuauto (4) kattotaakka (4) Kattoteline (1) Kia (4) koeajoraportti (12) Kona (8) Käytetty sähköauto (7) Latauslaite (4) Leaf (38) Leaf+ (1) Leaf40kWh (27) Leaf62kWh (1) Liikennemyymälä (1) Lofootit (3) Mercedes Benz (2) Mini (3) Model 3 (5) Model S (3) Moottoripyöränäyttely (1) moottoriurheilu (4) MP 2017 (1) Nissan (41) Norja (2) omapaino (1) Opel (2) Opetuslupa (2) ostajan opas (2) Pikalataus (5) range (3) rata-ajo (2) Rekisteröintitilasto (58) Renault (6) Roadster (3) Scania (1) Skoda (1) Smart (1) Soul EV (2) sähköauto (175) Sähköauto talvella (16) sähköautokokemus (20) sähköautomatkailu (31) Sähköauton lataaminen (16) sähköbussi (1) Sähkökelkka (1) Sähkökuorma-auto (1) sähkölinja-auto (1) Sähkömoottoripyörä (6) Sähkönysse (1) sähköpyörä (6) sähköruohonleikkuri (1) Tampere (2) TEM-tuki (1) Tesla (14) Thunder (1) tietopankki (1) Toimintamatka (7) video (1) Volkswagen (3) VW (3) Zoe (10)
nwdb