13.05.2026
Parin tunnin koeajot: uusi täyssähköinen Mercedes-Benz GLC
Parin tunnin koeajot -osiossa ajetaan käytettyjä ja uusia autoja ja tarjotaan kattava ensipuraisu niistä.
Mercedes tuli ja teki melkoisen tempun. Vastoin useimpien odotuksia, se iski kehiin jotakin sellaista, joka kamppailee ihan tosissaan BMW iX3:sta vastaan Vuoden Auto -tittelistä. Miten ihmeessä tässä nyt näin kävi?
Uusi iX3 ehti keräämään valtavan ennakkohypetyksen jo etukäteen ja autotoimittajat -sekä bloggaajat ympäri valtakunnan ovat jatkaneet auton hehkutusta ensimmäisten koeajojen jälkeen, allekirjoittanut mukaan lukien.
Siksi voin rehellisesti myöntää, että lähdin koeajamaan uutta Mercedes-Benz GLC:tä pieni skeptisyys takaraivossa. Tiesin, että Mercedekseen voi aina luottaa (ajanhan itsekin sellaisella), mutta en vain ollut yhtään varma, että pystyisikö Mercedes vastaamaan BMW:n luomaan haasteeseen.
Nyt sen sijaan voin varmuudella sanoa, että Mercedes ei ainoastaan pystynyt vastaamaan haasteeseen, vaan otti jopa pienoisen niskalenkin BMW:stä.
Mielenkiintoiseksihan asian tekee se, että Mercedes ei pitänyt läheskään yhtä suurta melua uudesta GLC:stä kuin mitä BMW teki iX3:n kohdalla. Valtavan ennakkomarkkinoinnin sijasta Mercedes näytti pikemminkin luottavan siihen, että varsinainen tuote puhuu puolestaan. Ja hyvin vahvasti se kyllä puhuukin.
Mercedes ja BMW ovat olleet molemmat erittäin kunnianhimoisia kehittäessään näitä uusia täyssähköisiä huippumallejaan, mutta molemmat ovat myös valinneet tyystin erilaisen lähestymistavan. Siinä missä iX3 on melko pelkistetty ja askeettinen, huokuu GLC puolestaan ylellisyyttä ja blingiä. Se huokuu sitä jopa siinä määrin, että iX3 alkaa vaikuttamaan hivenen tylsältä, jos GLC:n parkkeeraa sen viereen. Kysymys ei ole kuitenkaan siitä, että olisin yhtäkkiä muuttanut mieleni ja pitäisin iX3:sta nyt jotenkin huonona autona, ei todellakaan. Kysymys on pikemminkin vain siitä, että Mercedes tuli kuin puskista ja nosti riman entistäkin korkeammalle.
Vaikka uusi GLC on ylellinen, se on sitä hyvän maun kera. Auton mittasuhteet ovat todella hienosti kohdallaan ja kokonaisuus on samaan aikaan näyttävä ja tasapainoinen. Keula on pramea ja varustettu suurella, valaistulla keulamaskilla. Perässä on jonkin sortin futuristista eleganssia ja sivuprofiilissa puolestaan tietynlaista ajattomuutta.
Sisälle astuessa huomio kiinnittyy ensimmäisenä valtavaan, koko kojelaudan levyiseen näyttöratkaisuun. Kyseessä on itse asiassa kolme erillistä näyttöä, vaikka ensivilkaisulla se näyttääkin hyvin yhtenäiseltä kokonaisuudelta. Vastaavanlainen näyttöratkaisu nähtiin jo viime vuoden puolella uudessa täyssähköisessä CLA:ssa ja se kieltämättä aiheuttaa käyttäjässä heti jonkin sortin vau-elämyksen. Näin iso näyttökokonaisuus ei varmasti ole läheskään kaikkien mieleen ja olen itsekin mieltynyt fyysisiin painikkeisiin puhtaasti käytännöllisistä syistä, mutta on siinä toisaalta jotakin hienoa, että Mercedeksen kaltainen perinteikäs automerkki on uskaltanut vetää näin överiksi näyttöjen suhteen. He ovat yksinkertaisesti päättäneet suunnitella auton digitaalisuuteen tottuneille sukupolville. Ja, eihän siitä mihinkään pääse, että Mercedeksen MBUX-käyttöliittymä toimii todella hienosti. Se on intuitiivinen ja yhtä helppokäyttöinen kuin vaikkapa iPhone.
Voisi sanoa, että suurimmat eroavaisuudet uusien GLC -ja iX3-mallien välillä huomaa etenkin sisätiloissa. Siinä missä iX3 huokuu askeettista futurismia ja järkevyyttä, tarjoilee GLC puolestaan luksusta arkeen ja saa olon tuntumaan siltä, kuin istuisi jatkuvasti tyylikkään viihdekeskuksen äärellä. Kumpikaan ei sinällään ole toista huonompi, vaan on pitkälti makuasia, että minkälaisesta tyylistä tykkää.
Mutta, ennen kuin lähdetään sen enempää pureutumaan koeajon tarjoamiin ajatuksiin uudesta GLC:stä, tutustutaanpa ensin lyhyesti auton taustoihin.
Aivan kuten iX3 merkitsee BMW:lle merkin koko sähköautostrategian uudelleenkäynnistystä, sama pätee Mercedeksen kohdalla GLC:hen (ja toki myös uuteen GLB:hen). Mercedeksen erillinen EQ-mallisto ei saanut läheskään sellaista suosiota kuin odotettiin, joten Mercedes päätti vaihtaa suuntaa. He alkoivat luopumaan EQ-nimistä vähitellen ja pistivät myös esimerkiksi muotoilun kokonaan uusiksi. Osa EQ-malleista näytti joidenkin käyttäjien mielestä turhan futuristisilta, tylsiltä tai yksinkertaisesti vain vähän kehnoilta (kuten esimerkiksi EQS).
Uusi GLC on ensimmäinen Mercedes kokonaan uudella MB.EA -perusrakenteella. Se on puhtaasti sähköautoille suunniteltu perusrakenne, eli polttomoottorin suhteen ei ole tarvinnut tehdä minkään sortin kompromissia. Uusi MB.EA -perusrakenne tuo mukanaan esimerkiksi 800 voltin sähköarkkitehtuurin ja täten myös erittäin nopean pikalatauksen sekä merkittävästi paremman rangen.
Yksi suurimmista muutoksista Mercedeksen uusien sähkömallien kohdalla liittyy kuitenkin muotoiluun. EQ-malleihin verrattuna uusi GLC on selvästi konservatiivisempi muotokielensä osalta ja se näyttää enemmän ”perinteiseltä” GLC-mallilta kuin aiempi EQC. Esimerkiksi sen konepelti on pidempi ja mittasuhteet enemmän sellaiset mihin katumaastureissa on totuttu. Mercedes on panostanut nyt hyvin paljon myös näyttävyyteen, kuten jo aiemmin mainitsin. Siitä kertoo esimerkiksi lähes tuhannesta valaistusta pisteestä muodostuva keulamaski. Mercedes on pistänyt siis filosofiansa kokonaan uusiksi sähköisten malliensa kohdalla.
Lähdetäänpä sitten tutustumaan tarkemmin varsinaiseen koeajokkiin (400 4MATIC Premium AMG Edition), jonka tarjosi minulle testiin Lahden Wetteri.
Kävimmekin jo läpi auton ulkonäköä ja sisätiloja, mutta sen verran pitää vielä mainita sisätiloista tai oikeastaan valtavan näyttökokonaisuuden osalta, että GLC:hen on saatavana kahta erilaista näyttöratkaisua, joko MBUX Superscreen tai Hyperscreen. Superscreenissä on 10,3-tuuman digitaalinen mittaristo ja 14-tuuman keskinäyttö. Etumatkustajan puolella on puolestaan lasipinnan alla eräänlainen koristepaneeli. Hyperscreen on sen sijaan se, mitä Mercedes esitteli kattavasti heti kaikissa promokuvissaankin. Se koostuu tosiaan kolmesta eri näytöstä, jotka ovat 10,3-tuuman mittaristo, 14-tuuman keskinäyttö ja 14-tuuman matkustajan näyttö. Kaikki näytöt ovat yhden ja saman lasipinnan alla, mikä saakin sen näyttämään melko saumattomalta kokonaisuudelta. 
Mainittakoon vielä, että Mercedes käyttää näytöissään uutta matrix-taustavalotekniikkaa, jossa on yli 1000 LEDiä paremman kontrastin ja kirkkauden saavuttamiseksi. Selvästi ratkaisu myös toimii, sillä näytön kirkkaus ja selkeys ei missään vaiheessa kärsinyt päiväsaikaan tehdyn koeajonkaan aikana.
Varustelutasoltaan koeajamani auto on Premium AMG Edition, eli kyseessä on korkein saatavilla oleva varustelutaso. Autossa on myös joitain erillisiä lisävarusteita. Tässä muutamia esimerkkejä koeajoauton varusteista: 20-tuuman AMG-alumiinivanteet, adaptiiviset Digital Light -ajovalot, Burmester 3D -äänentoistojärjestelmä, ilmajousitus, langaton lataus kahdelle puhelimelle, lämpöpumppu, MBUX Hyperscreen -näyttökokonaisuus, nelipyöräohjaus, Sky Control -panoraamalasikatto, sähkösäätöiset ja lämmitettävät etupenkit muistilla, tunnelmavalaistus sekä vetokoukku. Erilaisia ajoavustimia löytyy myös todella runsaasti, kuten odottaa saattaa.
Istuintilaa uudesta GLC:stä löytyy varsin mukavasti. Löysin välittömästi hyvän ajoasennon ja penkit itsessään ovat oikein ergonomiset. Takana on suhteellisen väljää, vaikka etupenkit olisivat pidempien henkilöiden säädöillä. GLC:n akseliväli on nyt 2 972 mm, eli jopa 84 mm pidempi kuin sen edeltäjässä. Tosin, se on mainittava iX3:n eduksi, että siinä on vieläkin reilummat istuintilat takana.
Tavaratilan suhteen GLC rökittää iX3:n puolestaan selvästi. Sitä löytyy nimittäin todella reippaasti, jopa 570 litran verran. Takapenkkien selkänojat kaadettuna sen voi kasvattaa niinkin suureksi kuin 1 740 litraan. Tällä autolla kelpaa mökille lähteä.
Ajettavuus on osa-alue, jossa Mercedes on aina loistanut. On hienoa huomata, että näin on asian laita myös uuden GLC:n kohdalla, sillä se on todella nautinnollinen auto ajaa. Ohjaus tuntuu sporttisen herkältä ja nelipyöräohjaus tekee autosta entistäkin ketterämmän. Ilmajousitettu alusta tuntuu paikoin siltä, kuin istuisi pilven päällä. Se käyttäytyy erinomaisen loogisesti myös tiukemmissa kurveissa. Mercedes on todellakin pistänyt parastaan ajettavuuden kohdalla. Kerrottakoon, että kaikki saatavilla olevat GLC-mallit ovat nelivetoisia.
GLC ei ole myöskään mikään nuhapumppu mitä tulee tehoihin. Autosta irtoaa tehoa jopa 360 kW:n eli 490 hevosvoiman verran ja maksimivääntöäkin huimat 800 Nm. Nollasta sataseen auto kiihtyy vain 4,4 sekunnissa, eli GLC:llä ei todellakaan jää jalkoihin, vaikkei sillä nyt ehkä joidenkin Teslojen tai kiinalaismallien kiihtyvyyslukemiin ihan ylletäkään.
Miten on asian laita sitten GLC:n rangen suhteen? Auton korkeajänniteakun kapasiteetti on 94 kWh, eli se on jonkin verran pienempi kuin iX3:ssa. Myös auton tarjoama maksimirange on selvästi pienempi. Koeajoversion kohdalla se on 644 kilometriä. Nyt on toki hyvä muistaa, että sekin on oikein pätevä lukema nykypäivän sähköautolle, sillä esimerkiksi omassa EQB:ssäni maksimirange on vain noin 430 kilometriä. Mutta, kyllähän totuus tietysti on, että BMW ottaa selkeän voiton tällä osa-alueella ja range on varmastikin yksi niitä tärkeimpiä asioita nykypäivän autonostajalle. Etenkin Suomen kaltaisessa maassa, jossa etäisyydet ovat monesti hyvin pitkiä.
Hintatason puolesta uusi GLC on hivenen kalliimpi kuin iX3. Auton alkaen-hinta on rapiat 71 tuhatta euroa ja kalleimmalla varustelutasolla auton lähtöhinta on puolestaan vajaat 82 tuhatta euroa. Ei uusi GLC missään nimessä ole kaikkien ulottuvilla hintansa puolesta, mutta toisaalta juuri siitä premium-luokassa pitkälti onkin kyse. Tämän kaltaisten autojen ei ole tarkoitus olla massamalleja jokaiselle Matti ja Maija Meikäläiselle, vaan tarjota jotakin tavallista ylellisempää, viimeistellympää ja kunnianhimoisempaa heille, jotka ovat valmiita siitä myös maksamaan.
Sitten olisikin jo loppusanojen vuoro. Uusi Mercedes-Benz GLC pääsi yllättämään allekirjoittaneen tavalla, jota en osannut odottaa. Vain reilu viikko sitten olin nimittäin aika vakuuttunut siitä, että uusi BMW iX3 olisi yksi tämän hetken vahvimmista ehdokkaista Vuoden Auto -tittelille. Koeajojen perusteella iX3 vaikutti autolta, jossa lähes kaikki palaset olivat loksahtaneet kohdilleen: moderni tekniikka, erinomainen range, onnistunut muotoilu ja suorastaan erinomainen ajettavuus. Pidin sitä jopa jonkinlaisena suunnannäyttäjänä sille, miltä premium-luokan sähköautot tulevat näyttämään lähivuosien aikana.
Siksi olikin aidosti yllättävää huomata, että Mercedes onnistui horjuttamaan tätä käsitystä niinkin nopeasti. Stuttgartin tehtaalla onnistuttiin rakentamaan sähköauto, joka tuntuu samaan aikaan modernilta, ylelliseltä ja aidosti haluttavalta tavalla, johon kaikki autonvalmistajat eivät vain yksinkertaisesti kykene. GLC:ssä on sellaista arvokkuutta ja viimeistelyn tunnetta, joka tekee vaikutuksen joka kerta ratin taakse istuessa. Se ei yritä väkisin olla räväkkä tai futuristinen, vaan pikemminkin vain erittäin itsevarma premium-auto, joka tietää tarkalleen mitä haluaa olla.
Omissa papereissani uusi GLC kiilaa tällä hetkellä niukasti iX3:n edelle, johtuen lähinnä ehkä ylellisyydestä ja kokonaisvaltaisesta käyttökokemuksesta. GLC on näyttävä auto, jota on nautinto ajaa ja jossa premium-tunnelma välitttyy kaikissa pienissä yksityiskohdissa.
Kiitokset vielä Lahden Wetterille auton tarjoamisesta koeajoon raportin tekemistä varten.
Keskustelu
Ei kommentteja
