Parin tunnin koeajot: uusi Mazda CX-80

Viimeksi koeajoin Mitsubishi Outlanderin ja japanilaisten autojen parissa jatketaan nytkin. Tällä kertaa vuorossa on uusi 6-paikkainen Mazda CX-80 (Homura Plus 2.5 PHEV 8AT Captain Seat).

Mazda on varsin perinteikäs ja kaikkien tuntema automerkki, joka ei ole kuitenkaan onnistunut freesaamaan brändi-ilmettään aivan saman samalla tavalla kuin esimerkiksi sen korealainen kilpailija, Kia. Se on jäänyt viime vuosina jokseenkin hajuttomaksi ja mauttomaksi brändinsä osalta, mutta onko tilanne sama myös itse autojen kohdalla? Siitä halusin lähteä ottamaan selvää.

En tiedä tiesittekö, mutta vuonna 1920 alkunsa saanut autonvalmistaja on saanut nimensä persialaiselta jumalalta, Ahura Mazdalta. Nimellä on, luonnollisesti, yhteys myös yhtiön perustajaan, Jujiro Matsudaan. Nimittäin, mikä japanilainen autonvalmistaja ei olisi, ainakin jossain määrin, saanut nimeään perustajajäsenensä mukaan?

Mazda on ollut tietynlainen oman tiensä kulkija kautta aikain. Se on vuosien saatossa tullut tunnetuksi esimerkiksi siitä, että se on käyttänyt wankel- eli kiertomäntämoottoreita joissain autoissaan, kuten RX-7:ssa ja RX-8:ssa. Wankelmoottori on siis keyvt, kokoonsa nähden tehokas ja tärinättömästi käyvä polttomoottori, jonka käyttämisestä Mazda joutui kuitenkin luopumaan vuonna 2012 päästörajoitusten tiukentuessa. Tosin, vuonna 2023 wankelmoottori teki pienimuotoisen paluun, kun Mazda alkoi käyttämään sitä MX-30 -lataushybridissä.

Mazdalla on vahvat juuret Suomen automarkkinoilla, sillä tänne tuotiin koko Euroopan ensimmäiset Mazdat vuonna 1965. Mazdan suosio on itse asiassa ollut Suomessa varsin korkealla aikoinaan. Esimerkiksi kultaisella 80-luvulla Mazdan markkinaosuus oli parhaimmillaan jopa kahdeksan prosentin luokkaa. Sen jälkeen se on tullut kuitenkin selvästi alaspäin ja nykyään markkinaosuus on enää vain puolentoista prosentin luokkaa.

Jos katsotaan uutta Mazda CX-80:stä, niin äkkiseltään ei käy kuitenkaan selväksi miksi pudotusta markkinaosuudessa on tapahtunut. Aloitetaan vaikka ilmiselvästä asiasta. CX-80 on näyttävä kuin mikä, etenkin Mazdan punaisena. Mazdan punainen tai ”Soul Red Crystal” on siis metallinhohtoinen syväpunainen ja maalikerroksia siinä on jopa seitsemän, kun normaalisti niitä on autoissa kolme tai neljä. Etenkin auringonvalossa kyseinen väri näyttää todella tyylikkäältä, ja kalliilta.Auton muotoilu on myös kohdallaan. Se huokuu tietyn sortin eleganssia ja se ei suuresta koostaan huolimatta näytä vain sieluttomalta möhkäleeltä. Japanilaiset ovat tehneet erinomaista työtä design-osastolla. Kun auton parkkeeraa kotipihaan, se herättää varmasti huomiota ja naapurit saattavat jopa olettaa sinun saaneen jonkin sortin ylennyksen työpaikalla.

Sen verran pitää sanoa auton koosta, että pituutta CX-80:lta löytyy lähes 5 metriä. Se on pituuden osalta samassa kokoluokassa kuin esimerkiksi Volvo XC90 ja selvästi pidempi kuin Hyundai Santa Fe tai Kia Sorento. Tietynlainen erikoisuus CX-80:n koon osalta sen sijaan on se, että se on jonkin verran kapeampi kuin useimmat kilpailijansa. Esimerkiksi XC90:n leveys on 1,96 metriä ja BMW X5:n jopa 2 metriä, kun taas CX-80:n leveys on vain 1,89 metriä. Sinällään kapeudesta ei ole kuitenkaan haittaa sisätilojen osalta, ainakaan tällaisessa 6-paikkaisessa versiossa, koska keskirivilläkin on vain kaksi paikkaa normaalin kolmen sijasta. Keskirivillä on siis totutusta poiketen kaksi erillistä ”captain seat” -penkkiä eikä vain yhtenäinen penkkirivi. Eikä auton kapeutta suoraan sanoen huomaa etupenkeilläkään, vaan etumatkustajilla on hyvät tilat joka suuntaan katsottuna. Sen sijaan auton kapeudesta on hyötyä esimerkiksi ahtailla parkkipaikoilla ja on autoa muutoinkin helpompi käsitellä ahtaissa paikoissa tai kapeilla teillä kuin monia kilpailijoita. CX-80:n pääasiallinen markkina-alue onkin Japanin lisäksi Euroopassa, jossa kompaktimmat autot ovat monesti käytännöllisempiä. Esimerkiksi leveämpi ja muutoinkin isompi CX-90 on suunnattu toisenlaisia markkina-alueita, kuten Pohjois-Amerikkaa ajatellen. Sisätilojen osalta CX-80 on kaksijakoinen tapaus. Yleisnäkymä ohjaamossa on äkkiseltään katsottuna selkeä ja melko tyylikäs, mutta kun sitä katselee tarkemmin, se osoittautuu vähän... arkiseksi. Ainakin jos ottaa huomioon auton hintalapun. Jonkin sortin prameutta olisin itse kaivannut lisää. Ehkä sitä olisi tuonut kalleimmasta eli Takumi -varustelutasosta löytyvät, vaahterapuusta tehdyt koristelistat ja kangasosissa käytetyt japanilaiset Musubu-tikkaukset.Pienessä upotuksessa oleva, 12,3 -tuuman keskinäyttökään ei varsinaisesti häikäise visuaaliselta anniltaan ja käyttöliittymä on karuhkon yksinkertainen. Plussaa täytyy sen sijaan antaa pyörösäätimestä, jolla näyttöä voi kosketuksen lisäksi myös operoida. Vastaavia säätimiähän oli vielä muutama vuosi takaperin autoissa enemmänkin, esimerkiksi aiemmin omistamassani C-sarjan Mersussa, eikä minua haittaa laisinkaan, vaikka vastaavanlaisia säätimiä käytetään edelleenkin, pikemminkin päinvastoin. Fyysisiä painikkeitakin löytyy keskikonsolista onneksi paljon, kuten löytyi myös äsken koeajamastani Outlanderista, eli japanilaiset haluavat onneksi ajatella edelleen myös käytännöllisyyttä. Ja, vaikka kritisoinkin keskinäyttöä ja sen käyttöliittymää äsken, on sen takana yksi varsin mainio ominaisuus. Kuljettaja pystyy nimittäin syöttämään sinne oman pituutensa, jonka jälkeen auto itse säätää ratin sopivalle korkeudelle ja penkin sopivalle etäisyydelle. Ainakin omalla kohdallani asetus tuntui osuvan aika hyvin kohdalleen. Tällaista luksusominaisuutta ei kovin monesta autosta löydy. Mainittakoon myös, että kyseinen ominaisuus toimii ensiasetuksen jälkeen kasvojen tunnistuksella. Kasvojen tunnistuksella toimivat myös HUD-näytön ja sivupeilien säädöt.

CX-80 on muutoinkin hyvin kattavasti varusteltu ja tämä koeajoyksilö on varustelutasoltaan Homura Plus, joka on siis toiseksi korkein taso. Siihen sisältyy esimerkiksi 360-kamerajärjestelmä, adaptiiviset LED-ajovalot 20 mukautuvalla valopisteellä, adaptiivinen vakionopeudensäädin ruuhka-ajoavustimella, avattava panoraamakattoluukku, HUD-näyttö, kuljettajan sivupeilin himmennysautomatiikka, lämmitetyt sivupeilit, lämmitettävät ja sähköisesti säädettävät etuistuimet sekä etuistuinten viilennystoiminto, nahkaverhoilu, sisäänastumisavustin, tunnelmavalaistus, tuulilasinpyyhkimien sulatustoiminto ja niin edelleen. Myös kaikenlaisia ajoon liittyviä avustimia löytyy CX-80:stä kiitettävä määrä. Sitten päästään puhumaan enemmän auton istuintiloista. Etupenkeillä on varsin hyvät tilat, kuten jo aiemmin mainitsinkin, ja näin 194-senttisenäkin sitä löytää heti hyvän ajoasennon. CX-80:n akseliväli on jopa yli 3,1 metriä, mikä tarkoittaa, että keskirivilläkin on riittävästi jalkatilaa. Taaimmaista penkkiriviä en lähtenyt testaamaan, mutta kyllä siellä varmasti ainakin lapset ihan mukavasti matkustavat. 6-paikkaiset autot ovat sinällään pienoinen erikoisuus automarkkinoilla, sillä yleensä autot ovat joko 5- tai 7-paikkaisia. Matkustusmukavuutta ajatellen 6-paikkainen voi olla jopa fiksumpi vaihtoehto kuin 7-paikkainen, koska keskirivillä olevat erilliset penkit ovat mukavammat istua kuin yhtenäinen penkkirivi. Tosin, jos kaikille 7 istuinpaikalle on tarvetta, niin sitten 7-paikkainen auto yksinkertaisesti on ainoa järkevä valinta.Tosin, pieneksi ongelmaksi CX-80:n kohdalla muodostuu tavaratila silloin, kun auton kaikki penkit ovat käytössä. Tavaratila jää nimittäin tällöin turhankin kompaktiksi. Sitä on silloin vain 258 litran verran, kun taas esimerkiksi Skoda Kodiaqissa sitä on 340 litraa ja Peugeot 5008:ssa 348 litraa. 258 litraa vastaa käytännössä hyvin pienen auton tavaratilaa ja jos on iso perhe, jonka kanssa reissaa, on turha haaveilla, että tavaratilaan mahtuisivat ainakaan koko perheen mökkitavarat. Toki, jos viimeiselle penkkiriville ei ole tarvetta ja selkänojat kaataa, kasvaa tavaratilan koko sitten jo 687 litraan, minkä kanssa pärjääkin varsin mainiosti. Ja, jos kaataa vielä keskirivinkin, kasvaa tavaratila lähes 2000 litraan.

Suuresta koostaan huolimatta CX-80 ei ole mikään kömpelys tien päällä, vaan ohjaus on yllättävänkin hallittua ja tarkkaa. Alusta on jokseenkin tasapainoinen ja tien epätasaisuudet se selvittää melko pehmeästi. Joissain kohdissa alusta tuntuu vähän pomppuisalta, mutta ajotuntuma on silti selkeästi plussan puolella.

Hybridivoimalinja toimii sinällään ihan hyvin, mutta polttomoottori itsessään tuntuu toisinaan karkealta ja vaihteidenvaihdot eivät ole ainakaan matalissa nopeuksissa aina maailman sulavimpia. Autosta löytyy siis 8-vaihteinen automaattivaihteisto ja jos olen rehellinen, niin parempiakin automaattivaihteistoja löytyy markkinoilta.

Katsotaanpa sitten tarkemmin koeajoyksilön voimalinjaa. Autossa on 2,5 litran nelisylinterinen bensiinimoottori ja 129 kilowatin sähkömoottori. Yhdessä ne tuottavat tehoa 241 kilowattia eli 327 hevosvoimaa. Nollasta sataseen pitäisi autolla ennättää alle 7 sekunnissa, mikä on varsin hyvä suoritus isolle ja raskaalle hybridimaasturille. 

CX-80:n kaikki versiot ovat nelivetoisia ja nelivetojärjestelmänä siinä on AWD-tyyppinen ratkaisu, eli auto jakaa voimaa pyörille automaattisesti.

Mazdan ilmoittama toimintamatka CX-80:lle (pelkällä sähköllä) on 60 kilometriä, mikä on jonkin sortin pettymys. Monella lataushybridillä se alkaa olemaan kuitenkin jo yli 80 kilometrin luokkaa nykypäivänä. WLTP-kulutus autolla on 1,6 litraa satasella, mutta pääsin oman ajorupeamani aikana (akun ollessa lähes täynnä) 4,9 litran kulutuslukemaan. Toki tein myös muutaman ripeämmän kiihdytyksen ja ajelin jonkin verran Sport-ajotilassa, eli nämä vaikuttivat luonnollisesti kulutuslukemaan. Mitä olen puolestaan lukenut käyttäjien kokemuksia kyseisestä autosta, niin CX-80:lla on mahdollista päästä alle 3 litran kulutuslukemiin lyhyillä ajoilla, kun akussa on varausta. Mutta, akun ollessa tyhjänä kulutus voi nousta jopa lähelle 9 litraa satasella ja sitä voidaan pitää korkeana kulutuksena nykypäivän autolle.Hintapuoli on toinen asia mikä CX-80:n kohdalla hieman arveluttaa. Auton alkaen-hinta on rapiat 57 tuhatta euroa, mikä ei sinällään ole vielä paha summa isolle, 6-paikkaiselle hybridimaasturille. Mutta, Homura Plus -varustelutason kanssa auton hinta kipuaa jo 70 tuhannen euron paikkeille, mikä alkaa olemaan paljon rahaa. Rahalle saa toki myös vastinetta esimerkiksi näyttävyyden, tilojen ja varusteiden muodossa, mutta riittääkö se kaikille? 70 tuhannella eurolla saa kuitenkin jo aika erinomaisia ja isoja katumaastureita vain vähän käytettynäkin. Ja, vetoaako Mazda tarpeeksi esimerkiksi nuorempiin sukupolviin, jotka elävät nykypäivän hektisessä some-maailmassa, missä brändi on kaikki kaikessa? Mazdan brändissä ei sinällään ole vikaa, mutta se ei ole samalla tavalla ”fresh” kuin jotkut sen kilpailijat.CX-80 onkin hivenen ongelmallinen tapaus itselleni. Se on iso ja näyttävä katumaasturi ilman turhia hömpötyksiä ja siinä on sinällään paljon mistä tykätä. Mutta, esimerkiksi sisätilat olisivat saaneet olla mielestäni astetta prameammat ja sähköistä toimintamatkaa enemmän. Hinta on toinen asia mikä mietityttää. Tosin, kaikesta huolimatta, tämäkin Mazda tulee varmasti löytämään oman ostajakuntansa. On helppo uskoa, että heille, jotka ovat aiemminkin Mazdaan päätyneet, edustaa CX-80 sopivassa määrin tuttua ja turvallista vaihtoehtoa.

Kiitos Lahden Wetterille auton tarjoamisesta koeajoon raportin tekemistä varten.