23.04.2019

Sähköautojen yleistymisen todelliset hidastajat

Suomessakin halutaan todenteolla puhdistaa liikenteenkin päästöjä. Kaasu- ja sähköautot ovat tähän parhaat vaihtoehdot. Vaikka latausautoja onkin liikennekäyttöön rekisteröitynä jo noin 20 000 kappaletta ja määrä kehittyy nopeasti, niin sähköautojen yleistymisen hitaudesta esitetään julkisuudessa ajoittain erilaisia väittämiä. Kirjoitan tähän omat näkemykseni aika monen vuoden sähköautoilukokemuksella.

Latausajoneuvojen kanta kehittyi 104% Q1

1. Kotilataamisen mahdollistaminen taloyhtiöissä

Aivan ensimmäinen asia joka pitäisi saada kuntoon heti on kotilataamisen mahdollistaminen myös taloyhtiöasukkaille. Tähän on jo pieniä muutoksia tehtykin, mutta edelleenkin taloyhtiöissä oman auton latauslaitteen asentaminen omalla kustannuksella olemassa olevaan auton lohkolämmititolppaan estetään käsittämättömän usein ja keppoisin perustein. Jo nyt on tarjolla useita yrityksiä, jotka pystyvät tekemään soveltuvat ratkaisut lähes kaiken tasoisiin johdotuksiin järkevällä hinnalla.

Fiksut taloyhtiöt tosin tajuavat, että sujuva kotilataaminen lisää taloyhtiön sekä osakkeiden houkuttelevuutta asuntomarkkinoilla ja tekevät jo lähiaikoina investoinnit, joka mahdollistaa kaikilla autopaikoilla latausautojen lataamisen.

2. Asiointi- ja pitkäaikaislataamisen lisääminen

Toinen vähintään yhtä tärkeä asia kuntoon saatettavaksi on pitkäaikais- ja asiointilataamisen tarjonnan lisääminen. Etenkin suurten kaupunkien vanhoilla kerrostaloalueilla ei likimainkaan kaikilla ole edes omaa pysäköintiruutua, joten autot pysäköidään kadunvarsille tai yleisille parkkialueille. Edelleen suurimmistakin kaupungeista löytyy olemattoman vähän asukaspysäiköintiin soveltuvia yleisiä latauskenttiä.

Näitä pitkäaikaislatauspaikkoja pitäisi löytyä myös jokaiselta juna-asemalta ja liityntäpysäkiltä suurten kaupunkien läheisyydessä riittävät määrät. Vaikka kauppakeskukset ovat parkkitaloihinsa jo hyvin lisänneet asiointilatauspaikkoja, niin niidenkään määrän lisääntyminen ei haittaa mitään. Nämä liityntäpysäkit sekä kauppakeskusten latauspaikat palvelisivat myös niitä kerrostaloissa asuvia sähköautoilijoita, joilla ei ole kotonaan mahdollista ladata autoaan.

3. Matkailukäyttöön soveltuvan pikalatausverkoston katettava koko päätieverkosto

Vaikka ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurimmissa kaupungeissa, niin myös näiden kaupunkien näkökulmasta kaukaisissa paikoissa olevila päätieverkoston pikalatausasemilla on suuri merkitys. Siellä maalla, jopa Keski-Suomessa tai koillis-Lapissa asuu ihmisiä, jotka haluaisivat sähköatoilla. Lisäksi pääkaupunkiseudun ja muiden isojen kaupunkien sähköautoilijat haluasivat voida luottaa, että sähköautollakin pääsee mummolaan, mökille tai vaikka kesän lomamatkat sujuvasti pikalatausverkostoa hyödyntäen.

4. Tarjooman laajeneminen

Sähköautoja on edelleenkin tarjolla kovin vähän erilaisia ja eri hintaisia. Se on myös realistinen fakta valitettavasti. Tässä olemme toistaisesti kovin vahvasti Teslan kehityksen ja Nissan Leafin saatavuuden varassa. Nyt vasta on alkanut tulla joitain muitakin merkittäviä sähköautoja markkinoille, mutta vieläkään ei ole kovin varmoja elkeitä muiden merkkien riittävästä saatavuudesta. Teslan Model3 saattaa tosin saada riittävän suuren suosion, joka pakottaa kilpailijatkin valmistaan houkuttelevia sähköautoja riittävästi toimituksiin. Haasteena näillä tosin saattaa olla akkujen saatavus.

5. Hankintatuen kasvattaminen ja laajentaminen

On hyvä, että sähköautojen hankintaa tuetaan. Sitä tuetaan jo nyt päästöön perustuvalla verotuksella sekä pienellä hankintatuella. Kun saamme markkinoille vielä muutaman muun varteenotettavan sähköauton, olisi sopiva hetki tehdä tuntuvampi ja kattavampi hankintatukitoimi. 

Hankintuki tulisi suunnata yksityisille autonostajille sekä työsuhdeautoille. Tuen tulisi olla yksityisostajille nykyisen parin tonnin sijaan vähintään neljän-viiden tonnin suuruinen ja vastaavasti myös työsuhdeautojen hankintaa olisi hyvä tukea myös.

Keskustelu

Juhani Varemo
02.05.2019 18.09

Myös muutama muukin juttu vaikuttanee.

- tavalliselle auton ostajalle hintataso on korkeahko
- edullisia ajanmukaisia käytettyjä vaihtoehtoja on vähän
- ennakkoluulot tekniikkaa kohtaan ovat yleisiä ja joskus ehkä aiheellisiakin
- pitkäaikainen kokemus ja tieto puuttuvat ja tämä luo epävarmuutta ja huhuja
- tekniikalla on yhä rajoitteensa jotka voivat olla osalle käyttäjistä ylipääsemättömiä
- kehityksen nopeus, tulevaisuus ja mm. siitä riippuva jälleenmyyntiarvo ovat yhä arvoituksia
- energiapolitiikan ja median poukkoilu ja arvaamattomuus autoilun suhteen yleisesti

En minäkään osaa sanoa mikä on sähköauton elinkaaren todellinen pituus. Vanhalla Avensiksella on päässyt 350 000 km ilman suurempia ongelmia, ja varmaan sillä pääsee pienellä laitolla vielä 100 000 lisää jos haluaa vähän harrastaa. Sähköauton suhteen tilanne on varmasti erilainen, ja vanhempana kulut jakautuvat eri lailla jos ja kun vastaan tulee akustoremppaa tai vastaavaa. Tuollaisen remontin hintaa en osaa arvioida, mahdollisesti osat ja vaihtoja tekevät yritykset yleistyvät ja hintataso tuskin on enää nykyisellä marmoritiskien tasolla.

Akkuremontin hintaa on kyllä moni kysynyt mutta ovat joutuneet tyytymään 'en tiedä' tyyliseen vastaukseen. Vastaava tilanne oli silloin kun ensimmäiset common rail -dieselit tulivat. Silloin suuttimen hinta oli varaosana parin tonnin luokkaa mutta eihän niitä mihinkään mennyt kuin takuuseen joitakin kappaleita ellei vahinkoja laskettu. Hirvittelin että noilla hinnoilla ei vanhaan kuutoskoneeseen ole enää varaa teettää suutinremppaa kun pelkät suuttimet tekisivät jo 12 000 e. Mutta nyt hintataso on jo normalisoitunut kun noistakin osista on tullut tavallista kauppatavaraa.

Sähköautoileva motor
03.05.2019 06.58

Kiitos Juhani hyvistä kommenteistasi.
Tämä kirjoitus on ollut minulla tosi pitkässä jatkumotilassa.
Taidan tuosta sinun kirjoituksestasi intoutuneena jakaakin tämän tarinan kahteen tai kolmeen pääotsikkoon vielä. 1.infrasta johtuvat ja 2. potentiaalisten käyttäjien ennakkoluuloista johtuvat ja 3. olisi ajoneuvojen tekniikasta johtuvat. Ja täydennän sitten mm sinunkin esille nostamilla useilla näkökulmilla.

kiitos.

Ari S
20.06.2019 00.21

Olen miettinyt myös sellaista juurikin huoltojen suhteen, että jos polttomoottori autosta menee jotakin isompaa rikki, niin sillä autolla ei ajeta mihinkään. Ja niitä paikkoja on paljon. Toki esim. juurikin Avensiksessa, mikä minullakin oli, mitään vakavampaa ei tullut eteen. Virtalukon pohja oli ainoa joka yritti estää ajamisen.
Mutta sähköautossa on hyvin vähän sellaista mekaanista osaa joka voi mennä rikki. Toki sähköautossa on elektroniikkaa taas huomattavan paljon enemmän joka voi vioittua. Mutta jos miettii akkua, joka suurinta osaa pelottaa ja arveluttaa, niin jollei mitään onnettomuutta satu, ei akun heikkeneminen vaikuta "kuin" toimintamatkaan. Eli joka tapauksessa autolla pääsee liikkumaan. Toki joku 10km toimintamatka on suurelle osalle riittämätön, mutta onko se sitä esim. eläkeläiselle / liikuntarajoitteiselle joka asuu esim. 3km päässä palveluista eikä edes käy joka päivä kylillä. Toki latausaikakin lyhenee suhteessa kuinka paljon akkuun energiaa laitetaan.
Arvailuahan tämmöiset on ja vasta aika näyttää mihin kaikkeen nämä pystyy. Mutta ehkä mahdollisuuksia on enemmän kuin osataan vielä arvatakaan.

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Kirjoituksen avainsanat

BEV sähköauto

Arkisto

nwdb