28.09.2016

Renault Zoe 41 kWh tulee olemaan erittäin houkutteleva sähköauto!

Pariisin autonäyttelyssä tänään 29.9.2016 ensiesitelty Renaultin Zoe 41 kWh tulee heti Suomeenkin!

 
kuvan lähde: http://news.cision.com/fi/renault/i/zoe,c1978578
 
Zoe tulee olemaan 41 kWh akullaan erittäin kiinnostava auto.
Ja se on tosiaan heti 30.9.2016 ennakkotilattavissa Suomessakin!
Renaultin nettisivut

Suomeen kahdella varustelutasolla: Life ja Intens alkaen 32990 euroa!

Jo tuossa edullisemmassa Life-mallissa on kattava varustelu, joka sisältää esimerkiksi navigoinnin, automaattisen ilmastoinnin, vakionopeussäätimen ja paljon muuta.  Intens täydentää sitä entisestään ainoastaan 2000 euroa suuremmalla hintalapulla.
 
 
 

Zoe 41 kWh rikkoo Suomessakin alle 1000 e/kWh rajan, ja vieläpä kirkkaasti

Life mallin 32990 euron hinnalla ja 41 kWh akullaan rikkoo Zoe ensimmäisenä yhden merkittävän pykälän, joka tulee lisäämään sähköauton haluttavuutta. Nimittäin se tulee alittamaan 1000 euroa/kWh rajapyykin. Jopa niinkin reilusti, että 800 euroa/kWh on sitten todellisuutta.
 
Tässä vaiheessa vielä mikään muu sähköauto ei pysty samaan. Ennakkotietojen mukaan tulossa olevat Opel Ampera-e (kuvassa Chevrolet Bolt) ja Tesla Model 3 tulisivat myös alittamaan tämän 1000 euron tason.

 
 

41 kWh akku riittää helposti 250 - 300 km toimintamatkaan matka-ajossa

Tämä 41 kWh akkukapasiteetti on jo niin paljon esimerkiksi Leafini 24 kWh akkua merkittävämpi, että se tulee lisäämään potentiaalisten sähköauton ostajien lukumäärää paljon. Esimerkiksi omassa ajossani se muuttaisi jo paljon sähköautolla ajoa.
 
Olen jo maaliskuussa 2016 pohtinut blogissani 

minkälainen vaikutus 40 kWh akulla olisi sähköauton käytettävyyteen?

 
Esimerkiksi Tampereelta on Helsinki-Vantaan lentoasemalle noin 170 km matka. Koko matka on moottoritietä, joten kesänopeusrajoituksia noudattaen saa laskea noin 22 kWh/100km keskikulutuksen. 
 
Tuolla ajolla Zoen 41 kWh akku siis riittäisi yli 180 km ajomatkaan, eli perille asti ilman yhtään välilatausta ja lentoasemallahan auton saa lataukseen. Toisaalta tuolla matkalla ei ole mikään ongelma tarvittaessa pysähtyä yhdelle lyhyelle kahvikupin ostolle ja ottaa samalla 5-10 minuuttia ja ottaa 5-8 kWh lisää sähköä varmistaakseen perille pääsyn. 
 
Oma mökkimatkani Kangasalta Viitasaarelle on noin 275 km. Tyypillisesti Leafini on tuolla matkalla kuluttanut reilusti alle 15 kWh/100 km. Usein jopa alle 14 kWh/10 km. Tuolla 15 kWh/100 km matka-ajon kulutuksella toimintamatka olisi 273 km. Eli tuolla mökkimatkallani ilman erityisiä säästöajon ratkaisuja ei vielä 41 kWh akullakaan pääse perille aivan ilman välilatausta. Uupumaan jää hyvin vähäinen sähköenergian määrä, jonka saa vaivatta ladattua vaikka Seppälän Prismasta Jyväskylässä muutamissa minuuteissa.
 
Tiedän, että monille laajan autojen kuluttajakunnan edustajille tuokin riski lataamisen tarpeelle omilla mökkimatkoilla voi olla kynnyskysymys. Joten jos säännöllinen pidempi mökki, mummola tai muu vastaava matkasi on alle 250 km, niin pääset uudelle Zoella aina vaivatta perille asti ilman yhtään välilatausta. Vaivattomammin, kuin millään polttomoottoriautolla voit päästä! Minulle tuo pieni välilatauksen tarve ei ole mikään ongelma. En ole koskaan ajanut tuota mökkimatkaa ilman välipysähdystä.

kuvan lähde: http://mb.cision.com/Public/5113/2088858/bab3d84b9f04bfec_800x800ar.jpg

Suomen tuontiohjelmassa oleviin autoihin ei tarjolla pikalatausta ainakaan alussa

Sain sähköpostilla esittämääni kysymykseen maahantuojalta vastauksen, joka ei ollut valitettavasti toivomani kaltainen. Harmillisesti pohjoismaihin ei ole ainakaan alussa saatavilla 43 kW AC Type2 pikalatauksella varustettua versiota. Muualla Euroopassa julkaistuissa hinnastoissa näkyy tarjolla hinnoitellut pikalatausmallit myös. Ohessa on maahantuojan edustajan vastauksesta suora lainaus, jonka julkaisuun sain luvan: "Moikka,

 

Tällä hetkellä ei ole saatavilla kylmälle ilmastolle tarkoitettua pikalatausversiota, joten siinä ei ole mm. riittävää sisätilan lämmitystä. Mikäli tehdas valmistaa sellaisen myöhemmin Pohjoismaiden olosuhteisiin sopivaksi, niin luonnollisesti asia otetaan uudelleen käsittelyyn. Tehdas on hyvin tarkka siitä, että toimittaa markkinoille vain sinne soveltuvia tuotteita eli nykyisellään tuon version tuominen Pohjoismaihin on mahdotonta. Toistaiseksi olemme iloisia, että voimme tarjota pitkän toimintamatkan ja 22 kW laturin."


Silti Zoen lataaminen on esimerkiksi Leafiin tottuneelle erittäin nopeaa. Auton sisäinen laturi on jo Suomeenkin tulevassa perusversiossa erinomainen 22 kW lataustehollaan. Lataukseen käytetään Type2-kaapelia, joita on nopeasti lisääntynyt esimerkiksi kauppakeskusten parkkipaikoille. Tunnin kauppa-asioinnin aikana Type2-kaapelin avulla auton akkuun lataa siis parhaimmillaan 22 kWh lisää sähköenergiaa.  Sillä määrällä Zoe kulkee taajama-ajossa helposti 200 km ja maantielläkin noin 150 km. Täyteen akku latautuu alle kahdessa tunnissa.

Matka-ajoa ajatellen toivon itse todella kovasti, että tämä 43 kW pikalataus saadaan Suomessakin valittavaksi lisävarusteeksi.

Kompaktin kokoluokan auto

Renault Zoen kori on Clion kanssa samaa sukua ja tekniikka on ollut aiemmin akkua myöten hyvin pitkälti Nissan Leafin sukua. Zoe on siis kompaktin kokoinen auto ja ulkomitoiltaan sitä on hiottu tuulitunnelissa vielä Clio-mallia virtaviivaisemmaksi. Tästä on erityisesti sähköautossa hyötyä ilmanvastuksen pienentyessä ja sen myötä toimintamatkan pidentyessä. Kyllä autoon kuitenkin sisälle viisi henkilöä mahtuu, toki takapenkki on mitoitettu tässäkin lähinnä kahdelle henkilölle.
 
 

Ennakkouutiset kertovat, että Pariisin autonäyttelyssä julkaistaan uudesta Zoesta myös Nissanin versio

Nissanista liikkuu ennakkotietoja, joiden mukaan Pariisin autonäyttelyssä olisi tulossa Zoen koriin perustuvat uusi Leafia pienempi sähköauto. On uskottavaa, että autossa on sama LG:n akusto, kuin Zoessakin oleva 41 kWh akusto.

Zoe teknisiä tietoja

CO2-päästöt: 0 g/km
Akku: 41 kWh litium-ion, LG Chem
Lataus: sisäinen 22 kW laturi (muualla Euroopassa saatavilla optiona 43 kW pikalataus)
Latausaika 0-80%: 1h 40 minuuttia
Toimintamatka: 400km (NEDC) todellisuudessa 270 - 300 km luokkaa
Moottori: sähkömoottori 65 kW, 22 Nm
Kiihtyvyys 0-100 km/h: noin 13,5 s (aiempi malli)
Keskikulutus: noin 14,6 kWh/100 km
 
Omapaino: noin 1468 kg (aiempi malli, uuden akun luvattu olevan saman painoinen)
 
 
 

Keskustelu

suorama
29.09.2016 22.39

No jopas mainio uutinen. Kuuluttamasi 40kWh akku onkin yhtäkkiä saatavilla. Hintakin on alhaisempi kuin on osattu odottaa. Mainiota!
250km alkaa tosiaan olla jo hyvä matka. sillä sellaisen kun päästelee, niin mielellään useat jo leputtavat makuhermojaan kahvikupin ääressä =)

suorama
01.10.2016 19.40

Semmoinenkin tuli mieleen, että jos akkupaketti on saman kokoinen (vain hieman painavampi, jos linkin tekstiin on uskominen), olisiko se myös saman muotoinen. Jos nimittäin oikein käsitin tuolta, niin akku on "sama" mutta kennoston energiatiheyttä on kasvatettu. Tämä silloin tarkoittaisi juuri sitä mitä mietin tuolla toisaalla, että ne jotka liisaavat akkunsa, saattavat saada tällaisen uuden akun vahnaan Zoehinsa...
Eli jos koko ja muoto on sama ja kennomäärä on sama, käsittääkseni minkään ei pitäisi olla esteenä tuollaiselle vaihdolle. Koko ja muoto mahdollistavat fyysisen sopivuuden ja kennojen määrä taas jännitteellisen. Mielenkiintoista nähdä miten käy.

Marko Saarenketo
01.10.2016 23.11

Kyllä tosiaan olisi suotavaa saada näihin vanhoihin malleihin akkujen upgradeja.

suorama
02.10.2016 23.01

Mietin tuota 43kW lataustehoa. Koska mitä ilmeisimmin autossa on omat laturit kaikelle lataussähkölle, eikä DC latausmahdollisuutta ole olenkaan, niin tuo 43kW:n lataus tarkoittaa 63A:n kolmivaihevirran syöttöä. Toki isoimmissa paikoissa (kauppakeskukset yms.) voisi olla mahdollisuus ehkä tuollaisenkin virran antoon. Vaan tarkoittaisiko se monesti sitä, että sen voisi tarjota, pitäisi omaakin "sulake kokoa" kasvattaa? Kuitenkin, jos kaksi paikkaa esim. on käytettävissä on 86kW syöttö pelkästään sähköautolauksen mahdollistamiseen jo aika tyyris. 125A pääsulakekoko tuohon ei periaatteessa riitä ja seuraava koko on 160A. Tai no jos latausteho on ns. tasan 43kW niin virran tarve per vaihe olisi 62,32A eli jäisi juuri alle 125A (124,64A). Siis kahden samanlaisen tolpan kanssa.
En nyt tähän hätään löytänyt 125A hinnastoja muuten kuin perustamisen osalta joka oli 8800€. Perusmaksut löysin joltain yhtiöltä 100A ja 160A liittymiin ja ne olivat 100A osalta n.110€/kk ja 160A osalta n.164€/kk. Eli suunnilleen ampeerien verran ja vähän päälle.
Toisin sanoen kustannukset ilman perustamiskustannuksia ja kulutusta yms. n. 130€ keskihinnalla tuo kustantaisi latauksen tarjoajalle 1560€/vuosi.
En tiedä sitten kuinka useassa maksullisessa ns. pikalatauspaikassa taas olisi tuollaiseenkin 43kW:n mahdollisuus. Eli onko Suomessa kuinka tarpeen 43kW:n latausmahdollisuus ylipätään, ainakaan tänäpäivänä?

Toisaalta kotilatauslaite 25A syöttöjen takana voisi olla "helposti" sen 3*16A eli 11kW. Tuollaisen tehon kanssa tyhjästä täyteen (joka ei liene kuitenkaan jokapäiväistä edes, eikä akku taida sitä 41kW vastaan ottaa) veisi vajaan neljä tuntia. Jonka luulisi riittävän siihen, että akku on yleensä täynnä aamulla töihin lähdettäessä. Jos olen oikein ymmärtänyt, jotkut kauppakeskukset jo tarjoavat jopa 32A latausta type 2 rasiastaan. Ei toki kaikki mutta osa. Toki 16A on mainio yhtä lailla. Mutten ole 63A rasioista vielä kuullut =). Ehkäpä pian kuulen...

Sitä en tiedä miten suuremmissa paikoissa tehon saanti on todellisuudessa järjestetty. Kenties ns. tehosyötöillä (vaikka 20kV), tällöin hinta toki halpenee ilmeisesti huomattavasti, ehkä jopa kWh hinta. Ainakaan uutta syöttöä ei tarvittaisi sähkölaitoksen osalta.

Tässä taas pöhköä pohdintaa poukkoillen ajatuksista toisiin. Toivottavasti kuitenkin jotain saa kiinni, eikä tunnu liian häiritsevältä ;)

Marko Saarenketo
02.10.2016 23.34

43 kW pikalatausta pystyy hyödyntämään käytännössä vain pikalatureilla, joissa on tarjolla juuri tuota AC-pikalatausta. Näitä on lähimmät, eli Lahdesjärvi, Tiiriö ja Hyvinkää. Esim JKL ei ole.

Kotioloissa itse lataisin kuten kuvasit 3*25 pääsulakkeiden takia type2-rasiallisessa latauslaitteessa rajoitettua 11 kW kolmesta vaiheesta. Sekin olisi lähes kolme kertaa nopeampaa kuin nyt Leafin type1 yhdestä vaiheesta.

Eli en ainakaan minä kotioloissa nostaisi tuon takia pääsulakkeiden kokoa. Paine sille olisi itseasiassa pienempi kuin nyt.

Liikekeskustan Type2-rasioista tuo sitten saisi enimmillään sen 22 kW lataustehoa.

suorama
03.10.2016 01.00

Ok, eli 43kW type2 latauspisteitä kuitenkin on. Sekin on hyvä tietää. Eli tavallaan kannattaa sellaistakin toivoa.

Mietin tuossa sellaista myös, että kun ajattelet omia ajojasi, niin kuinka usein reitille osuu 22kW piste? Eli ajatellen siten, että olisit voinut hyödyntää 22kW mutta Leafin tapauksessa se ei onnistu. Eli hyötyisitkö kolmivaihelaturista kuinka paljon, ja saisitko esim. reittejä suunniteltua "mukavimmiksi" jos ei esim. pikalatauspaikkaa tarvitsisi vartavasten hakea?
Ajan oikeastaan takaa tällä sitä, että ajatellen matkakertomuksiasi joissa lataat "vain pikkaisen" lisävirtaa jostain, jotta pääset varsinaiseen paikkaan sitten lataamaan pitkäksi aikaa.
Toki Zoen tapauksessa suurempi akku vähentää joka tapauksessa latausten tarvetta. Ja antaa mahdollisuuden ladata lisäsähkö sopivimmasta paikasta matkan varrella.
Mietin vain, että kuinka usein sitten joutuisi loppujen lopuksi tilanteeseen jossa "oikeasti" tarvitsisi "todella" nopeaa latausta.
Eli ajatellen sitä, että 11kW:n liittymästä saa n.16,5min aikana 3kWh, 22kW -> n6kW ja 43kW -> ~12kW.
Toki mukavaahan se olisi kahvee paussilla saada lähemmäs 100km lisämatkaa, mutta kuinka usein sen tarvitsee, ja etenkin kuinka usein sellainen osuu matkan varrelle? Lähinnä mietin vain omaakin ajoa (minulla ei siis ole vielä sähköautoa ja hintojen vuoksi ei edes pysty kunnolla edes haaveilemaan), useimmiten jos sen +300km paahtaa yhteen suuntaan, sinne myös on jäämässä, eikä aja saman päivän aikana takaisin. Toki jos koko ajan ajaa päivittäin satoja kilometrejä niin silloin alle tunnin pikalataus olisi nannaa =). N. kolme tunnin välein n. 40min paussi ja 500 - 600km olisi vajaassa seitsemässä tunnissa posoteltu =).

Huomasitko, että Q90 malleissa on jostain syystä range 50km pienempi? Ainakin niillä sivuilla joissa kävin katselemassa. R90 oli sen 400km ja Q90 350km. Muuten samat tiedot mutta Q-malli oli quick 43kW laturilla ja R-malli 22kW laturilla.
Voisiko tuo isompi laturi muka painaa sen verran enemmän, vai johtuuko latauksesta tai siitä, että käytetään moottorin osia lataukseen ja Quick versiossa on jotain sellaista mitä "Regular" versiossa ei ole. Tehot ja väännöt kuitenkin samat ja mitä ilmeisimmin koppa myös. Vai onko niissä jotain automatiikkaa joka syö akkuja, enemmän. Vaikea sanoa.

suorama
03.10.2016 01.13

Muistin väärin sen rangen vähenemän.
Se oli 30km.
Löysin eräältä sivulta tiedon, että R90 on Rapid charger ja moottori olisi R240 ja Q90 on Quick ja moottori olisi Q210, joten moottorissa on ero. Vaikka tehot ja väänöt samat. Ilmeisesti Q210 sitten on huonompi hyötysuhteeltaan. Tai paino tekee sen hyötysuhteen huonontumisen.
Edelleen arvailua. Mutta kyllä 30km:kin saattaa tuntua.

Pitänee lueskella nuo sivut vielä paremmin. Mutta tässä linkit:
http://myrenaultzoe.com/
http://insideevs.com/new-2017-renault-zoe-ze-40-400-km-range-41-kwh-battery/

Marko Saarenketo
03.10.2016 07.58

Kyllä lähes kaikista Type2-rasioista saisi jopa sen 22 kW. Esim Keski-Suomen reissuilla Jämsässä ja Jyväskylässä P-Paviljongissa/Prisma Seppälässä jne. Toki siitä pohjoiseen hyöty on heikompi, kun seuraava Type2 on vasta Vaskikellossa.

Marko Saarenketo
03.10.2016 07.59

Pikalatauksen sisältävässä autossa on eri moottori (käsittääkseni), kuluttaa enemmän.

suorama
03.10.2016 09.15

Joo, ilmeisesti vanhempi moottori jossa tuo ominaisuus on.

Mielenkiintoista lukea kommentteja tuolta linkeistä.
Siellä mm. yksi 2012 Leaf on menettänyt yhden pykälän akkukapasiteetistaan (15%) 40 000km kohdalla ja toinen 105 000km kohdalla.
Paljon puhutaan siitä miten Nissan on juuri julkaissut 30kWh:n auton hiljan ja nyt Renault sitten samaan hintaan (täällä jopa reilusti halvempaan) 41kWh auton. Säälivät ostaneita. Toisaalta on "tietoa" siitä, että Nissan tuo vanhempiin Leafeihin akkupäivityksen... Ja jos näin on, jäisi uusi Leaf taas "jalkoihin" rangessa.

Kovasti myös spekuloidaan Boltin ja Model 3 vaikutuksista markkinoihin =)

suorama
03.10.2016 09.27

Jos tietoihin on uskomista, mitä nyt olen lukenut. Renault ilmoittaa akun koon juurinkin käytettävän kapasiteetin mukaan. Eli 22kWh tarkoittaa 22kWh ajossa ja ns todellisuudessa akku on isompi. Toisin sanoen tuo 41kWh olisi käytettävissä olevaa kapasiteettia. Mielenkiintoista =)

jarkko kuoppala
22.02.2017 22.51

Moi! Kiinnitin huomiota tässä postauksessa olevaan e/kwh taulukkoon, jossa Tesla Model 3 mukana kahdella eri versiolla. Varmasti aika mahdotonta laskea Model 3:n e/kwh kun akun koosta ei ole tietoa.

Marko Saarenketo
22.02.2017 22.54

Totta. Oletukseni on ollut, että olisi esim. 60 kWh akku (fyysisesti), jonka hinnat alkaen mallissa olisi softalla downgradettu esim. 45 kWh ja sitten maksua vastaan otettaisiin koko kapasiteetti käyttöön. Tämä mallihan Teslalla on ollut jo parikin kertaa käytössä. Tosin siis spekulatiivista.

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Kirjoituksen avainsanat

Akku akun koko BEV range sähköauto Zoe

Arkisto

nwdb