28.08.2019
Ei kenenkään beibe - parkkipaikka ilman sääntöjä
Teksti ja kuvat: Arttu Lustig
Niin pitkälle kuin pystyn muistamaan, Jyväskylän keskustan alueella on ollut parkkipaikka, jossa ei ole ollut sääntöjä. Ei parkkiruutu, ei aikarajoituksia eikä varsinkaan pysäköintimaksuja. Parkkipaikka on hiekkakenttä kaupan ja oppilaitoksen takana. Ihmisten on annettu jättää autonsa paikoilleen odottamaan juuri niin kuin on parhaaksi itse nähnyt. Tämä Jyväskylän Mäki-Matissa sijaitseva parkkipaikka on toiminut suomalaisen autoilukulttuurin salaisena laboratoriona tutkittaessa, miten ihminen toimii autonsa kanssa, jos auton pysäköintiä kaupunkialueella ei rajoiteta muuten kuin rajaamalla sille riittävän iso alue.
Autojen kirjo on ollut tällä parkkipaikalla valtaisa. Rupisista hatchbackeistä komeisiin premiumluokan autoihin kolmelta eri mantereelta. Rinnakkain ovat autot, joiden tarkoitus on kestää ja kuljettaa jonnekin viimeisen katsastuspäivän kulmille, sekä suurien intohimojen kohteet, joissa auton omistajan taloudellinen tilanne joutuu hiukan venymään ilmaisella parkkipaikalla mitä komeimman matkan saavuttamiseksi. Luonnollisesti löytyy kaikki muutkin vaihtoehdot suomalaisesta tieliikenteestä. Kaikki ovat tasa-arvoisia, mikä vain näistä autoista on voinut levätä rauhassa hylättynä. Pakkaa sekoittamassa ovat pienten yritysten pakettiautot ja peräkärryt.
Vieraillessani tällä parkkipaikalla silmäni kiinnitti huomiota erityisesti eräs tyhjentyneillä kumeille tönöttävä Mersu, jonka tuulilasissa oli vielä edellisen syksyn lehtiä. Mikä oli tämän hylätyn auton tarina? Mitä oli tapahtunut, että omistaja oli noussut autosta, lukinnut ovet eikä enää koskaan tullut takaisin? On mahdollista, että auto oli varastettu jostain kauempaa. Auton omistaja ei vain ollut saanut koskaan tietää, minne pitkäkyntiset olivat piilottaneet Mersun. Ehkä Mersun omistaja oli saanut tarpeeksi katsastuksista, veroista, byrokratiasta, renkaiden urasyvyyksien millimetreistä ja kameratolpista. Mersun kanssa omistaja olisi vain halunnut viettää vapaata ja leppoisaa elämää matkaten Mersullaan kohti uusia seikkailuja. Tämä ei käynyt valtion valvontakoneiston lähettämien viestin mukaan. Ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin laittaa ovet lukkoon, heittää avaimet puskaan, ostaa kioskilta kupillinen kahvia ja matkata kotiin bussilla. Joku muu saisi hoitaa Mersun pois. Auto ei ole enää kenenkään beibe.
Tuntui, ettei kukaan omistanut tätä virkamiesten hylkäämää hiekkakenttää. Muutamien hylättyjen autojen lisäksi parkkipaikka oli täynnä epämääräisiä roskia yksittäisistä työhanskoista rikkinäisiin vilkunumpioihin. Luonnollisestikaan parkkipaikka ei ole saanut mitään kunnossapitoa edes talvella. Talvisin syntyi parkkiruutuja kaukalomallisina jääkuoppina pitkin aluetta. Omalla tavallaan olivat hyvin käteviä, koska auto sujahti kuin itsestään näin jäisiin parkkiruutuihin tarvitsematta enempää miettiä, oliko ajanut autonsa liian lähelle toista autoa.
Ajat muuttuivat ja ahdas kaupungin keskusta-alue tarvitsee lisää sisätilaa. Tieliikennekoe on tulossa hiljalleen päätökseen. Viereinen oppilaitos on saamassa suuren remontin ja ilmeisesti tulevaisuudessa oppilaitos levittäytyy parkkipaikan päälle. Parkkipaikka on saanut rajoitteita. Pysäköinti on edelleen ilmaista, mutta pysäköintiaika on rajoitettu neljään tuntiin. Haikeudella jää kaipaamaan tätä hilpeää pysäköintianarkiaa, jossa kaikenlaisille autoille kunnosta tai taustasta huolimatta oli väliaikainen tai lopullinen levähdyspaikka aina valmiina.
Keskustelu
Ei kommentteja
