27.10.2026
Veronkiertopaku: virkamies ja virneet
Teksti ja kuva: Arttu Lustig
Siitä se ajatus lähtikin. Tajusin, että en pariin vuoteen yhtä muutaman kilometrin matkaa kyydittänyt mukanani enimmillään kuin yhtä ihmistä. Tämä tarkoitti, että takapenkit autossani ovat käytännössä täysin turhat ja vievät vain tilaa. Kukaan ei ole niille pariin vuoteen ahteriaan laskenut. Takapenkki onkin toiminut lähinnä väliaikaisvarastona urheiluvälineille, pantilliselle tölkeille, kierrätyspaperille ja satunnaisille ulkovaatteille.
Tulin tulokseen, että tämä mielettömyys ja tilan tuhlaaminen saisi luvan loppua. Jos jotain ei tarvita, niin otetaan se pois ja laitetaan se sellaiseen paikkaan, jossa sillä on käyttöä. Nyt voisi olla aika veronkiertopakulle, kun diesel on se mikä menovetenä kiinnostaa ja innostaa. Joko olisi aika poistaa käyttövoimavero?
Koska piheys polttoaineen kulutuksessa vihreää, niin samalla voisi koko auto vaihtua pienempään hatchback-malliseen kulkineeseen. Ilman takapenkkejä tavaroille olisi varmasti tarpeeksi tilaa. Ehkä voisin tehdä paluun myös nelivetoon. Nelivetoa olen ikävöinyt siitä asti, kun siitä luovuin Volvo S80 mukana. Pieni, kevyt ja neliveto kuulostaa ylivoimaisen viihdyttävältä yhdistelmältä varsinkin hiekkateillä ja lumessa.
Pitää kuitenkin hiukan laittaa palikoita rattaisiin unelmoidessa. Jos jotain olen keski-ikään mennessä oppinut, niin jos joku asia tässä maassa on hauskaa ja halpaa, niin viranomainen on valmis pyyhkimään virneen pois tavallisen työssäkäyvän ihmisen naamalta. Asioiden pitää jolla joka hauskaa ja kallista tai tylsää ja keskihintaista.
Arvioni ei ollut väärä: vuoteen 2014 asti ihmiset iloisina muuttivat diesel-hatchbackejä pakettiautoiksi ehkä liiankin hyväntuulisina ja elämäänsä tyytyväisinä, joten tälle ilolle laitettiin hiukan rajoituksia ja uusia sääntöjä. Ei enää pieniä pakettiautoja. Virallisesti auton piti olla papereissa vähintään farmari, jotta auto voisi saada uuden statuksen pakettiautona. Pelkkä korkealle ylettyvä perä ei enää riittänyt.
Tämä pisti suunnitelmat uusiksi. Nykyinen rohjake olisi kelvollinen muutettavaksi pakettiautoksi. Toisen samankaltaisen hankkiminen ei olisi muuta kuin hurvittelua rahalla. Olin kuitenkin täysin kyllästynyt Kian mitättömyyteen. Autossa ei ollut mitään hauskaa, ei mitään mikä nostaisi hymyn huulille. Ehkä suurin positiivinen asia oli erittäin halvat varaosien hinnat. Auto tuntui, että se olisi suunniteltu helposti korjattavaksi. Tämä johtui ehkä auton vanhanaikaisesta yksinkertaisuudesta. Tämä tosin joillekin oli autossa suuri plussa. Vanha Kia on edullinen kaikilta kanteilta katsottuna. Muuten auto oli vain rotisko, joka ei tuntunut omalta.
Halusin enemmän autolta. Kiasta oli päästävä eroon. Jokainen matka tuntui uuvuttavan pitkältä ja joskus jopa hiukan nuokahdin ajaessani pidempää matkaa. Diesel-moottoriin olin kuitenkin jo ihastunut lopullisesti ja tähän yhdistettynä mahdollisuus poistaa käyttövoimavero kadottamalla takapenkit olivat tavoitteena ohittamaton. Sanoin mielessäni hyvästi Kia:le. Kia muuttuisi kauppatavaraksi heti, kun keksisin, mikä auto olisi tavoitteena saada omaksi.
Keskustelu
Ei kommentteja
