09.10.2019

Sähköautojen osuus ajoneuvokannasta kasvaa nopeasti - silti ne ovat edelleen Q3/2019 marginaalissa

Sähkökäyttöisiä henkilöautoja oli suomessa liikennekäyttöön rekisteröityinä Q3/2019 lopussa yhteensä 4204 kappaletta, jolla ne edustivat 0,15% osuutta kaikista henkilöautoista. Vaikka sähköautojen osuus on edelleen marginaalisen pieni, on niiden osuuden ja määrän kasvun käyrä kuitenkin merkittävä: lapa on kääntynyt jo jonkin aikaa sitten nousuun, eikä loppua tuolle suunnalle ole näkyvissä.

Uusien sähköautojen ensirekisteröintien määrä on jatkanut jo pidempään kehitystään ylöspäin etenkin Tesla-vetoistesti, mutta myös uudet tulokkaat kuten Audin E-Tron ja MB:n EQC ja tulevat Volkswagenin ID3:set tulevat ottamaan oman roolinsa. On uskottavaa, että sähköautojen uusia malleja alkaa vyöryä markkinoille vuoden alusta alkaen uudella tahdilla. Samoin on uskottavaa, että useiden jo olemassa olevien saatavuudeltaan voimakkaasti rajoitettujen, kuten Hyundain ja Kian mallien saatavuus parantuu tuntuvasti alkuvuoden aikana. Syynä tähän on EU:n päästömääräykset ja niiden tiukentuminen vuoden vaihetteessa.

kaikkien lukujen lähde: Traficom / Tilastotietokanta

Sähköautoista yleisin oli Q3 lopussa Tesla 1859 kappaleellaan ja toiseksi yleisin oli Nissan 927 kappaleellaan. Teslan määrä tulee todennäköisesti loppuvuonna ylittämään ensimmäisen kerran Suomessa 2000 kappaleen rajan tämän vuoden loppuun mennessä.

Ladattavat hybridihenkilöautot jatkavat etenkin käytettyinä tuonnin suosion ansiosta voimakasta yleistymistään teillämme. Niitä olikin liikennekäyttöön rekisteröityinä yhteensä 20 829 kappaletta, joka edusti 0,75% kaikista autoistamme syyskuun lopussa.

Kaasukäyttöisiä henkilöautoja oli Q3 lopussa liikennekäyttöön rekisteröityinä maassamme yhteensä 8114 kappaletta, eli 0,29% kaikista henkilöautoistamme. Kaasuautojen voimakas lisääntyminen selittyy samanaikaisella runsaalla käytettyjen tuonnilla sekä VW Groupin kaasuautojen uusina hyvin kaupaksi käymisellä.

Yhteensä nämä puhtaamman energiamuodon autot muodostivat 1,2% osuuden kaikista uusista liikennekäytössä olevista henkilöautoistamme ja käyrä jatkaa jyrkällä kulmalla ylöspäin. Näitä autoja oli rekisterissä yhteensä 33 147 kappaletta syyskuun lopussa.

Yhteensä kaikilla liikenne-energiamuodoilla varustettujen henkilöautojen lukumäärä oli 2 770 233 kappaletta ja se on pysynyt lähes ennallaan tai vain lievästi kasvanut reilun parin vuoden ajan. Nyt Q3:lle oli bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen määrässä pientä laskua. Pidempi trendi kuitenkin näyttää dieselkäyttöisille autoille vieläkin noususuuntaa, joka johtuu runsaasta käytettyjen tuonnista.

Kun samaan kuvaajaan laitetaan kaikkia liikenne-energiamuotoja käyttävät autot, huomataan kuinka pientä osuutta sähköautot, ladattavat hybridit ja kaasuautot voimakkaasta yleistymisestään huolimatta vielä toistaiseksi edustavat liikennekäytössä olevasta henkilöautojen ajoneuvokannastamme. Tilanne tulee kuitenkin vääjäämättä muuttumaan.

Keskustelu

Jani Ikävalko
09.10.2019 16.59

Kansansähköautojen myynti ei oikein näytä vetävän, jää jopa viime vuotta alhaisemmaksi tätä menoa, koko sähköauton määriä kannattelee Tesla? Montako alle 50 000e Model 3:sta on myyty mitkä menee kansanautosta vielä?

Tilanne on ikävän patti just nyt, Nissanilla odotellaan, Zoeta odotellaan, Hyundai omaa rajotetut toimitusmäärät ja Model 3 alle 50 000€ pitää lähtä vielä rekisteröinnit laukkaan. Kansanautojen kautta se läpimurto kuitenkin tulee.

Euroopasta uutena hankittavat kaasuautot:

https://www.ngva.eu/wp-content/uploads/2019/08/NGVA-Europe_VehicleCatalogue_2019.pdf

Sähköautoileva motor
09.10.2019 17.10

Morjens Jani
edullisemmista sähköautoista Leafia ja Ioniqia on myyty enemmän kuin viime vuonna.
Kona on tullut samaan luokkaan uutena. Vain Golfin ja Zoen myynti on merkittävästi ollut laskussa ja molemmista on tulossa menekkimallit tosiaan ensi vuonna toimituksiin.

Random
21.10.2019 16.24

Peugeot 3008 gt hybrid4:sta odotellaan 7 vuotta vanhan Amperan korvaajaksi.

Ihme ettei suomen lehdistö pukahda tästä ollenkaan, käytkö koeajamassa jossain?

Kari Hällström
21.10.2019 20.07

Hei!
Kovasti keskustellaan, siitä, että latauspisteitä tulisi lisätä runsaasti; 2030 mennessä 171 000 latauspaikkaa ja valmiudet latauksen järjestämiseen 621 000 paikkaan.
Varmastikin saa kannatusta pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Turun seudulla, koska näillä alueilla on sähköautoista 74%, mutta mites, saakohan kannatusta muualla Suomessa?
Pelkään, että tällaisella vaan hidastetaan sähköön siirtymistä.
Itsellä ollut ladattava plugari vuoden ja kaksi kertaa olen nähnyt toisen auton laturissa täällä Kainuussa, jossa sähköautoja on 0,02% henkilöautoista ja ladattavia h-autoja 0,2% h-autoista.
Uskon, että Kainuun polttomoottoriautoilijat eivät ole innostuneita, jos Kainuuseenkin esitetään rakennettavaksi kymmeniä/satoja latauspaikkoja ja satoja/tuhansia valmiuksia.
Muualla Suomessa pks, Pirkanmaa, Turku poislukien tilanne aika sama.

Kuinka paljon mielestäsi jarruttaa laturien puute sähköautoon siirtymistä?

Sähköautoileva motor
22.10.2019 06.42

Moi Kari,
Latauspaikkojen lisääminen, riittäminen sekä niiden suhde sähköautojen houkuttelevuuteen on aika monisyinen kokonaisuus, jossa varmasti on jonkin verran haittaa lautauspaikkojen vähäisyydestä. Ehkä isompi haitta sähköautojen nopeammalle yleistymiselle on kuitenkin edelleen vielä toistaiseksi pienen hetken ajan kovin suppea autotarjooma, joka on vieläpä hinnaltaan hieman yläkanttiin useille autonostajille.

Olennaisinta sähköautoilijalle on sujuva ja järkevästi hinnoiteltu kotilataus (tällä hetkellä mielestäni kohtuuhinta on noin 15-20 senttiä/kWh). Tähän on yllättäen ruuhka-Suomen suurimpien kaupununkien ulkopuolella parhaat mahdollisuudet koska omakotitalouksien osuus on korkea ja niissä on käytännössä aina helppo toteuttaa riittävä 8-20A:n kotilataus oman sähkön hinnalla. Isojen kaupunkien vanhoissa taloyhtiöissä tämä kotilataaminen on toistaiseksi vielä iso jarru. Tästä syystä meidänkin talouden toinen auto kulkee biokaasulla. Sinänsä tuo taloyhtiölataamisen järjestäminen on yllättävän usein edullisempaa ja halvempaa kuin yleisesti kuvitellaan, jos taloyhtiössä on jo olemassa autoille ns lohkolämppäritolpat. Ne on kohtuullisella hinnalla modattavissa esim. Parkkisähkön toimesta älysähköverkon avulla riittäväksi latausverkostoksi, jossa samalla saadaan myös autojen lämmittäminen kustannusperusteisesti laskutettavaksi.

Pikalatausta tarvitaan pitkillä matkoilla sähköautoille. Konalla pääsee helposti noin 400 km yhdellä latauksella, joka vähentää pikalatauksen määrää tuntuvasti. Pikalatauspaikkoja pitäisi valtion tukiohjauksella ohjata tuntuvasti ja nopeasti nyt itä- ja pohjois-Suomeen, etenkin koillis-Lappiin. Alueille, joissa asuu vähemmän ihmisiä, mutta joissa asuvien ihmisten olisi hyvä myös pystyä matkailemaan ja ruuhka-Suomenkin ihmiset pääsisivät mummolaan ja mökeilleen.

Kari Hällström
22.10.2019 10.53

Moi!

Tarkoitin, että onko mielekästä rakentaa samalla kaavalla latauspaikkoja esimerkiksi Helsinki vs. Kajaani, niin kuin on ehdotettu. Oletetaan, että kauppakeskuksen parkkipaikat Hesassa ja Kajaanissa joissa pysäköintiruutuja 500 kpl ja velvoite rakentaa 10% latauspaikoiksi eli 50 kpl molempiin. Hesassa sähköautoja 805 kpl ja Kajaanissa 6 kpl.
Pirkanmaan suunnalta katsottuna on varmasti mukavaa, että latauspaikkoja on riittävästi esimerkiksi Kajaanissa, kun menette esim. Rukalle tai Lappiin muutaman kerran vuodessa. Kajaanilaisen kannalta katsottuna meillä olisi suunnaton määrä tyhjiä latauspaikkoja suurimman osan vuotta ja niiden tyhjän panttina olevien latureiden kiinteät kustannukset maksaisimme me kainuulaiset veroissamme, sekä kärsisimme vähentyneistä pysäköintipaikoista.

Marko
22.10.2019 20.19

Jos kauppakeskuksessa saa 11-22kWh tökkään johdon kiinni. Jos alle en edes harkitse. Jos olen töissä ja saan about 3kW niin tökkään kiinni. Mielestäni on ihan sama onko Kajaanissa vai Helsingissä, sähköautot tulevat ja latausasemia pitää tulla lisää. Parhaat palvelut ovat ilmaisia, Ideapark esimerkkinä joten matkaan siis sinne. Kyllä parkkipaikan haltija näkee ihan livenä kuinka paljon ladataan, kun alkaa tulla ruuhka tarvitaan lisää sähköä. Aika yksinkertaista. Ja ehdotushan sisälsi nimenomaan valmiuden asentamista.

Kari Hällström
25.10.2019 11.55

Moi !

Ehdotus koski 620 000 paikkaa, mutta rakennusvaatimus koski 171 000 laturia. En lähde täältä Kainuusta Lempäälän Ideaparkkiin lataamaan, vaikka siellä lataus on ilmaista. Olen kuitenkin ladannut Lempäälän Ideaparkista 3-4 kertaa. Jos menen Kajaanin Citymarkettiin, lataan maksullisesta nopeasta, enkä hitaammasta ilmaisesta, vaikka se sähkö maksaa minulle enemmän kuin bensa maksaisi. En ole vaihtanut polttista ladattavaan plugariin siksi, että säästäisin, vaan siksi, että olen huolissani ilmastosta. Mulla on ollut auto vuodesta 1974 ja yksikään niistä kymmenistä autoista ei ole säästänyt, vaan on ollut huomattava kuluerä.
Kajaanissa pitäisi olla satoja latauspaikkoja, että sähköautoilijat pääsisivät esim. hiihtolomalla/Pääsiäislomalla Rukalle; kukas niiden kiinteät kulut maksaa muulloin?
Särkänniemellä pitäisi olla satoja latauspaikkoja (kävijöitä taitaa olla lähes miljoona kesässä); kukas niiden kiinteät kulut maksaa talvisin? Pelkkä polttoaineen myynti ei ole kannattavaa, vaikka sitä myydään 24/7 ja 12 kk vuodessa. Miten sähkön myynti olisi kannattavaa, jos sitä myydään muutama viikko vuodessa tai vain kesäisin/talvisin?
Polttomoottorin "kuolema" on vielä tosi kaukana; mulla on tuossa rannassa vene, johon ei ole olemassa edes vastaavaa sähkömoottoriprotoa. Pihassa on henkilöauto, josta en ole nähnyt myöskään protoa sähköisenä, enkä itse edes keksi, miten sellaisen voisi tuosta rakentaa nykyisillä akuilla.
Sähköautoilu on valitettavasti vielä marginaalinen asia, eikä sitä edistä, että ko. marginaaliryhmä alkaa suureen ääneen vaatia kaikkia suomalaisia osallistumaan latausasemien kustannuksiin, tästä olet varmaan samaa mieltä.

Satunnainen
26.10.2019 09.21

Sinällään ihmettelen "maalaisten" hitautta/vastaisuutta hankkia sähköauto. Itse asun eteläisessä Suomessa pienellä paikkakunnalla ja ajan liki 150km päivässä työmatkaa.

Kona latautuu suko-laturilla yön yli ja täällä helppo järjestää lataus autolle. Sitten jos menee Turku/Hki/Tre niin osaan pääsee ees-taas ilman latausta ja aina löytyy asiointilatureita.

Kainuussakin kun etäisyydet pitkiä näen tärkeäksi juuri kauppojen jne asiointilaturit. Tällöin syrjäkylällä voi myös sen edullisen pikkuakkuisen hankkia kun pääsee eestaas.

Kari Hällström
27.10.2019 18.41

Satunnainen, sulla on aika pitkät yöt, valmistaja lupaa Konalle tavallisesta sukosta latausajaksi 31 tuntia. Kajaanissakin vaan on ne asiointilaturit hinnoiteltu aikaperusteisiksi. Täyssähköautoja on koko Kainuussa 10 kpl, ladattavia plugareita 80 kpl. Jos lataus olisi kWh perustainen, niin moni pikkuakkuinen sähköauto ja plugari lataisi, aikaperusteisena ei kannata ainakaan plugareiden ladata, tulee kalliimmaksi kuin bensa. Suomessa on (30.09.19) 4200 täyssähköautoa ja 20 000 plugaria ja nyt halutaan lisää pikalatureita, jotka suurimmaksi osaksi ovat aikaperusteisia ainakin täällä periferiassa ja sopivat ainoastaan isoakkuisille täyssähköautoille. Etelässä taasen, missä on paljon ilmaisia ja kWh perustaisia latureita plugarit on täyssähköautoilijoiden vihaamia. Viime viikollakin Kuopiossa sain moitteet täyssähköautoilijalta, kun pistin plugariani Ikean ilmaiseen lataukseen.
Minun mielestä plugari kuuluu sähköautoihin ja kannattaisi pitää yhtä.

Sähköautoileva motor
28.10.2019 08.29

Moi Kari,
en nyt millään pysty tunnistamaan saati yhtymään jos sinulla on tässä sähköautojen ja niiden latauspaikkojen lisääntymisen tavoitteistamisessa jokin ongelma. Minä en pysty siinä näkemään millään tavalla mitään ongelmaa oltiinpa sitten kehä 1 sisällä, Pirkanmaalla tai Kainuussa. Sikäli, jos aiotaan sitä Kainuutakin edes yrittää pitää asuttuna jatkossakin.

Itse toivoisin, että latausinfran pikalatausverkostoon tehtäisiin vielä kertaalleen uusiksi suunniteltu tuki. Tämä tuki olisi tieverkostosta tarkastellen katsottu siten, että tukea saisi ensisijaisesti vain kohdat, joilla katetaan päätieverkoston pikalatausverkoston katveita. Esimerkiksi min 75 kilometriä lähimmälle pikalatauspaikalle päätieverkostossa. Ja silloin tuki saisi olla niin merkittävä, että investointi tapahtuisi. Tuolla saataisiin koillisenkin verkosto kuntoon.

Asiointilataus yleistyy joka tapauksessa myös Kainuussa, jos siellä vain on toimivaa liiketoimintaa. Yritykset laittavat kyllä nytkin jo pihoilleen asiointilatausta ja muistaakseni siihenkin on nytkin jotain tukea saatavilla joillain ehdoilla. Asiointilataus on tyypillisimmillään Type2 ja parhaimmillaan 3x32A, eli 22 kW. Tuollaisen latauksen tarjoaminen asiaikkaille on pienimmillään sen verran matalan kustannuksen asia, että se ei edes mene kirjanpidossa investointeihin, vaan kuluina läpi. Sitten jos niitä on tarkoitus laittaa useampia kerralla tai joudutaan vetämään sähköjohtoja yhtään pidemmästi, siitä kannattaa tehdä investointi ja jakaa kulua useammalle vuodelle. Tällä investoinnilla katetaan tulevaisuuden asiakkaiden asiakaskokemusta ja ko liikepaikan houkuttelevuutta.

Tuo houkuttelevuus on jo nyt havittavissa ja se tulee kasvamaan lähivuodet todella voimakkaasti. Tämä näkyy ensirekisteröintien sekä rekisterissä olevien latausautojen suhteellisen osuuden kasvun käyrän lähes pystysuorana kehityksenä.

Minä ainakin näen tuossa asiassa kaikki latausautot yhtä arvokkaina. Tai oikeastaan lataushybridit vieläkin arvokkaampina latauspaikkojen käyttäjinä. Minulla on jo 40 kWh Leafissa vähintään noin 200 km toimintamatkaa pelkällä sähköllä, kun plugarilla taitaa parhaillaankin olla joku noin 50 kilometriä puhtaasti sähköllä.

Jos joku on pahoittanut mielensä latauspaikalla plugarin takia, niin sittenpähän pahoittaa. Maailma on täynnä mielensäpahoittajia ja he pahoittavat mielensä joka tapauksessa, eikä siitä pidä välittää. Latauspaikoilla on edelleen ensin ehtineen sääntö. Toki se on itsestään selvää, että latauspaikkaa ei pidä pitää varattuna kuin lataamisen ajan ja siinäkin ainakin itse vapautan mielelläni latauspaikan seuraavalle, jos todellisuudessa oma akkuenergia jo riittää seuraavaan tarpeeseeni.

Oma lukunsa ovat maksuttomat laturit. Minun mielipiteeni on, että niitä ei tarttisi olla, mutta ei minua kyllä haittaakaan jos joku haluaa tarjota maksutonta pikalatausta. Itse vain kierrän ne lähtökohtaisesti kauempaa ja ajan seuraavalle maksulliselle, koska siellä on todennäköisemmin vapaata ja sillä hinnalle ei ole suurta merkitystä sähköautoiluni kokonaiskustannuksille. Asiointilataus näyttää pysyvän pääosin maksuttomana kauppakeskuksissa, mutta siinä tulee hajonta vain kasvamaan ja silloin jokainen voi tehdä omat päätöksensä sen mukaan myös halutessaan, että missä asioi.

Marko
28.10.2019 08.47

KARI” Sähköautoilu on valitettavasti vielä marginaalinen asia, eikä sitä edistä, että ko. marginaaliryhmä alkaa suureen ääneen vaatia kaikkia suomalaisia osallistumaan latausasemien kustannuksiin, tästä olet varmaan samaa mieltä.”

Sanoit, että hankit plugarin ympäristön takia. Siksi juuri latausinfran rakentaminen kuuluu jokaiselle suomalaiselle, jotta ympäristö. Joten en ole samaa mieltä kanssasi.

Marko
28.10.2019 09.12

Täällä Pirkanmaallakin on lukemattomia kerrostaloja keskustan ulkopuolella eikä pihoissa ole edes lohkolämmitystolppia. Suomessa on kylmä siis kylmä ja näitä polttisautoja huudatetaan pihoilla epätoivoisesti lämpimäksi ja jokainen tietää hiukkasten määrän jo pelkästään hajusta. Siksi tänne tarvitaan lakeja korjaamaan asioita. Niin polttiksille kuin sähköautoille.

Jani Ikävalko
28.10.2019 20.22

Ympäristötoimet eivät saisi tulla kustannuksina - eikä eritoten kiinteinä kustannuksina jonka kansalaiset maksavat kun latausaasemia olisi paljon turhaan tyhjillään Kainuussa, näytti Kari sanoneen.

Eikös tämä ole aika ymmärrettävästi sanottu?

Sähköautoileva motor
28.10.2019 20.55

Moro Jani,
sinne Kainuuseen olisi hyvä saada riittävästi tuettuna sähköautojen latauspaikkojen lisäksi myös biokaasun tankkausasemia. Taitaa yhden kaasutankkausaseman hinnalla asentaa myös jokusen sähköauton latauspaikan?

Juhani Varemo
29.10.2019 08.40

Noista kustannuksista - taitaa nykypäivänä aika vähän olla merkittäviä asioita joita pystytään toteuttamaan ilman kustannuksia. Minunkin verorahojani käytetään asioihin joihin en todellakaan itse niitä laittaisi, mutta tämä on demokratiaa ja joskus kokonaisuus ratkaisee. Vaikka joku kokonaan autoton tähän sanoo että hän ei minkään jakeluinfran kuluihin halua osallistua, niin käytännössä lähes kaikki hyödykkeet sisältävät fossiilisen energian käytöstä ja jakelusta johtuvia kuluja. Ellei jo valmistuksen niin vähintään kuljetusten hinnan muodossa. Että sinne ne ovat kaupan hintoihin sisällytetty.

Onneksi latausaseman perustaminen lienee kuitenkin olennaisesti halvempaa kuin perinteisen polttonesteiden aseman kun huomioidaan kaikki pohjavesiensuojelut ja muut nykyään vaadittavat rakenneratkaisut. Jos paikka on sähköverkon kannalta mielekäs niin tarpeenmukainen laajentaminen myöhemmin ei liene myöskään ylivoimaista.

Hetkelliset suuret käyttäjämäärät samassa paikassa ovat ongelma - ei voida lähteä siitä että jossain hiihtokeskuksessa olisi hiihtolomien aikaan 300 samaan aikaan käytettävää tehokasta latauspistettä. 300 x 22 kW olisi jo 6,6 MW, puhumattakaan pikalatureista, ja sellaista tehoa ei tällä hetkellä liene järkevää sinne toteuttaa. Ehkä mieluummin hajautetusti eri teiden varsille?
Vaikka energiamuunnoksissa aina hukkuu tehoa, niin ehkä tulevaisuudessa pystytään myös tekemään lataussähköä kannattavasti esim eri biopolttoaineista. Silloin olisi mahdollista vaikka polttokennoperustainen latausasema jolla voidaan tankata niin biopolttoaineella suoraan toimivaa kalustoa kuin sähköllä kulkeviakin. Tuollainen asema selviäisi hetkellisistä huippukuormistakin kun energialähde olisi kuitenkin säiliötavaraa ja helposti puskurivarastoitavissa. Maailmalla on tarjolla myös modulaarisia latausasemia joissa on joku sisäinen puskurivarasto (akku tms) jotka kykenevät harvakseltaan tarjoamaan tehokasta latausta heikon sähköverkon perässä. Mutta minä en ole oikea henkilö ratkomaan noita ongelmia, kunhan arvailen. Saattaa olla että raskaskin liikenne sähköistyy pieneltä osin, ja se tuo omat tarpeensa ja ratkaisunsa jotka saattavat palvella muitakin käyttäjiä.

Ajoneuvokalusto luultavasti muuttuu ajan myötä kirjavammaksi, (sähkö)fillarista (sähkö)pillariin, ja monia eri energiamuotoja tullaan käyttämään rinnan ja eri tekniikoilla. Myös uusia ideoita varmaan vielä tulee, juuri mieleen tulleena villinä ideana vaikka rautateiden läheisyyteen voisi ehkä olla mahdollista sijoittaa tehokkaita latausasemia. Sieltä ajolankojen syötöistä varmaan löytyisi usein vähintään ½ megawattia vapaata tehoa, kun yksi veturi voi enimmillään ottaa muutaman megawatin. Siinä olisi siirtoverkkoa valmiina pienemmillekin paikkakunnille ... no tätä ei tarvitse ottaa tosissaan, kunhan nyt mieleen juolahti.

Juuri katselin videon Suomen (Euroopan?) suurimmasta avolouhoksen lastauskoneesta. Vajaa 800 tonninen, reilun 3000 kW tehoinen pistokauhakaivuri. Toimii sähköllä, ei kylläkään akuilla vaan sillä on roikka takapuolessa :-) Ilmeisesti Kevitsassa on riittävän suuret pääsulakkeet ja tukeva päämuuntaja...

https://www.youtube.com/watch?v=k6_aIGoXyTs

Jani Ikävalko
29.10.2019 16.54

Nuo ei ole keskenään vertailukelposia, jossei sähköauton latausasemista saa uusiutuvaa sähköä, kuten Fortumin Charge & Dive saa. Pelkkä sähköauton latausasema ei yksistään riitä asiana siis verrokiksi. Raha on vain rahaa, sitä saahaan aina lisää vaikka loputtomasti, kyse onkin politiikasta lähinnä, mutta kuluttajien kontolle ympäristötoimien maksattaminen ei ole oikein.

Siispä Karin ehdotusken mukaan Ruuhka-Suomeen suhteessa eniten latausasemia ja järkevä määrä Kainuuseen uusiutuvan sähkön latausasemia joilla olisi käyttöaste hyvä. =)

Juhani Varemo
29.10.2019 18.10

En ihan ymmärtänyt että kuluttajien ei tarvitse maksaa ympäristöasioista?
Kenen sitten? Vai meinaatko että verot valtion maksettaviksi ... :-)
Kaikkihan me olemme kuluttajia.

Jos maksulinjalle lähdetään niin eiköhän se ole ainoa oikea tapa että se joka kuluttaa ja tuottaa päästöjä, se maksaa. Joitakin tilanteita voidaan haluttaessa kompensoida. Toinen vaihtoehto on tietysti että hyödykkeen valmistaja tai tuottaja maksaa, mutta valmistaja kyllä siirtää kulut joka tapauksessa kuluttajan (=ostajan) maksettavaksi. Molemmissa tapauksissa ostajalle (=kuluttajalle) jää useinmiten valinnanvapaus ostaako hinnalla X vaiko ei.

Yhteiskunnan julkiset ja yhteiset kulut menevät sitten verojen ja veroluontoisten maksujen kautta nekin - kuluttajilta - tulotason ja maksukyvyn mukaan. Tietysti myös yrityksiltä, mutta yritys ei ole mikään virtuaalinen rahakasa vaan ihmisistä, heidän työstään, osaamisestaan ja sijoittamastaan pääomasta yrityksetkin muodostuvat. Ja yleensä yritysten viimeinen asiakas toimintaketjussa on - kuluttaja. Poislukien yritykset jotka palvelevat julkista sektoria tai toisten yritysten sisäistä toimintaa.

Yhteisestä rahaläjästä on sitten päätetty pitää yllä esim hallintoa, sosiaaliturvaa, puolustusvoimia ja liikenneverkkoja. Käytit tai et.

Järkevän latausasema/kaasuntankkaus/biopolttoaine -verkoston rakentaminen ja mahdollinen tukeminenkin voi olla ihan fiksukin toimenpide. Kokonaisuutta pitää tarkastella laajasti, huomioiden mm päästöt, kotimaan työllisyys, ulkomailta ostettavan energian osuus kauppataseessamme jne. Nämä eivät ole 'yhden asian ihmisten' juttuja vaikka siltä pikaisesti tarkasteltuna voisi näyttääkin, vaan huomattavan monitahoisia kysymyksiä.

Ei sinne Kainuuseen varmaan ensihätään kannata rakentaa kuin hiukan ennakoidun kysynnän mukainen määrä infraa, mutta suunnittelussa varmaan kannattaa huomioida mahdollinen myöhempi laajennustarve. Turistipyydykset sun muut hiihtokeskukset joutunevat ratkomaan tarjoamansa sesonkiajan palvelut ihan itse.

Jani Ikävalko
01.11.2019 07.46

Tällä hetkellä kuluttajat maksaisi ylimäärästä MyDieselillä ajosta vrt. fossiili, turhien sähköautojen latauspisteiden ylläpidosta, sähköautojen kalliimmasta hankintahinnasta pl. kaupunkiauto Seat Mii joka ei taas ole oikea auto tai suunniteltu sellaiseksi.

Tämän lisäksi uusiutuvan sähkön sopimus voi olla kalliimpi kuin fossiilisähkön

Siispä toistan - ei kuluttajien kuuluisi ympäristöystävällisyydestä maksaa yhtään ylimääräistä mitä ne maksaa jo nyt elämisestään, tai tukea toisten ihmisten ympäristöystävällisyyttä varoillaan itse siihen pääsemättä edes käsiksi, esim. puutteellisen tankkausinfran tai liian kalliiden autojen takia. Aika paljon näissä on kehitettävää. Se joka tuottaa päästöjä pitäisi maksaa, esim. kivihiilisähkön käyttö ja sen lataus sähköautoon, fossiilidieselin tupruttelu, maakaasun poltto. Se joka kuluttaa liikaa energiaa ylipäänsä, pitäisi pistää maksumieheksi ettei ulkomailta tarvitsisi tuoda energiaa meille.

Juhani Varemo
02.11.2019 12.27

Tällä hetkellä valitettavasti vaan on niin että ympäristöystävälliset vaihtoehdot ovat pääsääntöisesti kalliimpia tuottaa tai valmistaa. Siksihän ne eivät oikein yleisty itsestään ilman erilaisia tuki- ja ohjaustoimia.

Sillä ei ole merkitystä, puhutaanko sähköauton lataamisesta, kerrostalon lämmityksestä kaukolämmöllä, perunoiden ostamisesta, talon rakentamisesta. tv:n hankkimisesta vai työpaikalle matkustamisesta. Pyrittäessä mikä tahansa näistä tekemään ympäristöystävällisemmäksi se todennäköisesti maksaa enemmän kuin se halvin, vähemmän ympäristöystävällinen vaihtoehto. Ketään eivät koske nämä kaikki asiat , mutta lähes kaikessa kuluttamisessa mukana on raaka-aineiden hankinta, energia, kuljetukset ja valmistus. Ja näiden hinnan muutokset näkyvät suoraan kuluttajahinnoissa, yleensä vielä väliportaan katteilla ja ALV:llä kerrottuina.

Jos halutaan suurempaa ympäristöystävällisyyttä ilman kulujen nousua, pitää joko

- kuluttaa vähemmän
- vaihtaa kulutuskäyttymistä (kulutuskohteita) tai
- kompensoida yksilön lisääntyneitä kuluja esim verotuksella

On sinänsä mahdollista sekin että tulee uusia ratkaisevia tieteellisiä keksintöjä, esim erityisen edullista päästötöntä energiaa, ilman hintaa nostavia suuria investointeja.
Epätodennäköistä se lähitulevaisuudessa kuitenkin on, esim. kaupallisia fuusioreaktoreita ei toimine vielä lähivuosina. Biotalouskin on kehitysvaiheessa, ja sillä ilmeisesti ei kuitenkaan pystytä saavuttamaan riittävän suurta mittakaavaa kovinkaan helposti.

Kuluttajan tämän hetken vaihtoehdot ovat kuitenkin joko kuluttaa vähemmän, tai maksaa enemmän. Jos siis haluaa olla ympäristöystävällinen. Lisää maksaessaankin saa olla tarkkana mihin se raha oikeasti menee, yrityksen voittoon vai muuhun.

Joitakin suurien linjojen päätöksiä tekevät sitten päättäjät puolestamme, halusimme tai emme.

Minä en ota kantaa siihen miten kunkin pitäisi elää, mutta nuo ylläolevat ovat talouselämän faktoja.

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Kirjoituksen avainsanat

BEV Rekisteröintitilasto sähköauto

Arkisto

nwdb