14.09.2025
4 vuotta vanhan käytetyn kiinalaisen sähköskootterin koeajo- ja loppuraportti
Taloutemme nuorisolle ostettiin huhtikuussa 2021 kiinalainen sähköskootteri Yadea C-Line. Kirjoitin siitä uutuudeltaan blogiini esittelyn, enkä lähde sitä toistamaan, vaan pääset lukemaan täältä. Nyt reilut neljä vuotta myöhemmin skopalla on ajanut kolme nuorta, mutta kilometrejä on kertynyt erittäin vähän.
Skopan kunto ulkoisesti
Ulkoisesti skootteri katteet ovat kärsineet kahdesta nuoren kuljettajan kaatumisesta. Nämä ovat kuitenkin pelkästään kosmeettisia naarmujen tasoisia haittoja oikeanpuolen sivulla. Vaurioita on istuimen alaposkessa, takasvingin suojuksessa alakatteen reunassa sekä etukatteen reunassa. Muutoin pienehkön kokoinen mopo ei näytä pahemmin vuosista kärsineen ja vilkut, kahvat ja muut varusteet ovat selvinneet pienistä tapaturmistakin kohtalaisen hyvin. Uudenverkoisuuttahan tästä jo ikäsarjan kiinalaisesta on turha odottaa.
Ajotietokone reistaa, mutta valot ja vilkut toimivat
Suurin haitta tämän skootterin käyttäjälle on niinsanotun ajotietokoneen epäkuntoisuus. Mitä tässä kutsun ajotietokoneeksi, tarkoittaa todellisuudessa pientä led-näyttöä ohjaustangon keskellä, missä tulisi ajonopeuden lisäksi näkyä mm vilkkujen ja valojen tila, akun varaustaso ja ajotilatieto. Nyt tämä näyttö saattaa hyvällä tuurilla näyttää pienen hetken jotain ja vielä harvemmin ja lyhyemmän aikaa jopa relevanttia tietoa. En ole selvittänyt enkä lähde selvittämään mistä vika johtuu, vaikka sehan saattaa olla vain löysällä oleva liitin. Joka tapauksessa tästä viasta johtuen en myöskään pysty sanomaan mitään realistista kilometrimäärää mitä skopalla on ajettu.
Alla olevassa kuvassa ns ajotietokone, eli led-näyttö sattui hetken toimimaan. En silti voi missään nimessä vannottaa, että tuossa näkyvä ODO-lukema sisältäisi kaikki ajot, koska tiedot vaihtelevat satunnaisesti näytöllä.
Koeajolla koettua
Lähdin koeajamaan ja käytin nopeusmittarina kännykkääni. Heti alkajaisiksi totesin, että pitkän seisonnan jälkeen renkaat kaipaavat lisää ilmaa, joten suuntasin ensin läheiselle huoltoasemalle täyttämään niitä. Ajotunnelma tukevoitui jo samalle tasolle, mitä muistelin sen olleen uutenakin. Kovin suuria lisääntyneitä välyksiä en siis normaalissa ajossa todennut. Pienistä renkaista ja aika pienestä joustovarasta johtuen tämä ei ole mielekäs ajettava esimerkiksi mukulakivikadulla. Muutoin sillä kyllä ajelee ihan mielikseen.
Etujarruihin on vaihdettu jarrupalat hiljattain ja hidastuvuus oli vähävoimaiselle kulkineelle mielestäni riittävä molempia jarruja yhtä aikaa käytettäessä.
Uudelle vastaavalle skootterille TM mittasi aikoinaan testissään 42 km/h todellisen nopeuden mittarin näyttäessa 45 km/h ja sen tämä tuntui edelleen saavuttavan korkeimman tehonsa Sport 2 -ajotilassa. Omaan navigaattoriini tuli jopa 50,8 km/h huippunopeuslukema, mikä toteutui vahingossa pitkässä jyrkässä alamäessä hetkellisesti. Oman yli 100 kg painoisen ruhoni alla pitkiä ja jyrkkiä ylämäkiä kiivetessä 1,2 kW:n takavanteen sisällä olevan moottorin voima loppuu hieman kesken ja vauhti hiipuu alle 30 km/h tasolle hetkellisesti.
Alla olevassa kuvassa koeajon korkeuserot sekä nopeudet. Keskellä kuvaajia näkyy skootterista riippumaton tauko, jolloin en ajanut. Toisessa kuvassa ajettu matka. Keskinopeus ei ole relevantti tieto, koska kännykän seuranta juoksi myös ajosta pitämäni tauon aikana.
_2025_09_09_1500.jpeg&width=800)
Muutoin puhtia riitti omaan makuuni tarpeeksi 35,9 km ajoihin kumpuilevassa maastossa ja vaihtelevassa nopedessa. Koko testin ajoin tehokkaimmalla sport 2 -ajotilalla ja niin kovaa kuin olosuhteet mahdollistivat. Kun akussa oli yksi energiatason tilaa osottava palkki viidestä jäljellä, totesin vauhdin hiipuvan ylämäissä jo sen verran epämiellyttävän paljon, että päätin lopettaa ajokokeen. Eli vielä olisi päässyt ehkä noin 4 kilometriä pidemmälle, joten uudelle skootterille vuonna 2021 ennakoimani noin 40 kilometrin toimintamatka olisi toteutunut. Tosiasiallisesti se olisi voinut toteutua pidempänänkin, jos olisin malttanut ajaa eco-tilalla, mutta minua ei nyt huvittanut ajella sen mahdollistamaa 30 km/h: huippunopeutta käyttäen.
Alla olevassa kuvassa näkyy koeajoni jälkeen akun varaustason mittarissa 1 palkki täyden viidestä.
Olin positiivisesti yllättynyt akun hyvästä kuntoisuudesta, vaikka mitään autoista tuttua SOH-lukemaa en tuosta saa ulos. Ja onhan lähes äänettömästi liikkuvalla sähköisellä skootterilla ilo ajella aurinkoisella säällä. Lähes harmittaa kun ei itselle ole käyttöä eikä tilaa missä säilyttää.
Nyt oli aika kaupata tämä skootteri eteenpäin
Meillä ei ole enää nuorisoa, joilla olisi käyttöä skootterille, joten oli tullut aika myydä se eteenpäin. Myyntiä tietenkin rajoitti viallinen näyttö, tai kuten itse sitä nimitän ajotietokone ja sen myötä myös kokonaisajomäärän tietämättä jääminen. Asfaltti-ihottumat katteissa ovat kosmeettinen haitta, mikä tuli ostajalle kaupan päällisinä. Avaimiakin on tallessa samat kaksi kappaletta, mitkä uutena tuli mukaan. Sukolaturi tietenkin lähti ostajan mukaan, jotta akkua saa ladattua. Mitään takuuta en voinut antaa, mutta omalla koeajolla skootteri toimi tähän tekstiin kirjoittamiani seikkoja lukuunottamatta.
Skopailun kulut neljässä vuodessa
Neljässä vuodessa skopan arvonalenema oli noin 700 euron luokkaa. Vakuutus oli kallis, noin 259,81 euroa vuodessa, eli neljässä vuodessa noin 1039,24 euroa, mikä on enemmän kuin koko laite maksoi uutena! Suurimmalla teholla ajaessa sähkönkulutus on noin 3,5 kWh / 100 km, mikä olisi meidän auton latauksen kokonaishinnalla noin 0,455 euroa / 100 km liikenne-energiaan. Arvioni on, että skpopalla on ajettu vain noin 2000 km, eli sähköön on mennyt noin 9,10 euroa koko aikana. Huolto- ja korjauskulut ovat yhdet jarrupalat 5,24 euroa toimituskuluineen. Yhteensä siis 1753,58 euroa, eli 438,40 euroa / vuosi, eli noin 36,53 euroa / kk, eli noin 0,88 euroa / km. Ajamisen ja omistamisen hinta kuukautta kohden siis oli hyvin edullista ja suurin osa siitä oli vakuutusmaksua. Sen olisi varmaan saanut edullisemmaksi kilpailuttamalla, mutta laiskuuttani se jäi tekemättä. Toisaalta ajettua kilometriä kohden hinta oli jopa lähes kolminkertainen verrattuna edelliseen ID.4 sähköautooni. Toki siinä ainoa selittävä tekijä on valtava ero ajomäärässä. Skopa oli lopuksi poikkeuksellisen vähällä ajolla, kun taasen auto poikkeuksellisen autoksi epätyypillisen runsaalla ajolla.
Oikeastaan kuume omaan Piaggion sähkö-Vespaan vain kasvoi.
Keskustelu
Ei kommentteja
