06.02.2019
Sähköautojen ensirekisteröinnit vahvalla kehityksellä tammikuussa 2019
Tammikuussa 2019 ensirekisteröitiin yhteensä 107 uutta sähköautoa Suomessa, eli lähes 200% enemmän, kuin vuoden 2018 tammikuussa. Pidän kehitystä hyvänä etenkin kun huomioidaan muita energiamuotoja käyttäviin autoihin. Diesel- ja bensiiniautot nimittäin menettivät tuntuvasti rekisteröintimääriään. Kaasuautojen rekisteröintimäärät olivat molempien vuosien tammikuussa kovin alhaisella tasolla ja arvelen tämän vuoden osalta syynä olevan edelleen vaihdoksessa olevan tarjooman.
Sähköautojen määrä on kehityksestään huolimatta edelleen marginaalisen pieni, vaikka yhden prosentin raja kaikkien autojen ensirekisteröinneistä olikin jo lähellä.
Nissan Leaf 40 kWh oli edelleen suosituin sähköauto 31 kappaleellaan. Arvelen, että Leafin rekisteröintimääriin on tulossa pian pieni tauko, koska autosta on jo julkaistu 62 kWh -versio. Pidän uskottavana, että 40 kWh -mallia rekisteröidään enää aiemmin myydyt ja valmistetut kappaleet ja 62 kWh -mallin toimitukset alkanevat vasta kesälomakauden jälkeen.
Hyundai oli toiseksi suosituin sähköautomerkki tammikuussa 2019. Ioniq Electricejä rekisteröitiin 15 kpl ja Kona Electricejä 8 kpl. Konalla on suurella varmuudella tuntuvasti suurempikin kysyntä. Nyt vuoden edetessä rekisteröintitilasto alkaa lähinnä osoittaa, että kuinka paljon autoja on saatu Suomeen kohtuullisella toimitusajalla.
Jaguar I-PACE nousi kolmanneksi suosituimmaksi sähköautoksi. On mielenkiintoista seurata vuoden mittaan, että mille tasolle Jaggen rekisteröintimäärät vakiintuvat. Nyt tammikuun määrässä on alkuvaiheen toimitusjonon purkua. Autohan tarjoaa uudelle kohderyhmälle houkuttelevan sähköauton kalliimpaan hintaluokkaan Teslan rinnalla.
Teslan Model X ja S -malleja rekisteröitiin yhteensä 16 kappaletta, mutta Model 3:sia ei vielä ehtinyt yhtään tilastoihin tammikuussa. Suurella todennäköisyydellä Model 3:sten toimitukset alkavat helmi-maaliskuussa ja niitä lienee on tulossa melko paljon rekisteriin Suomessakin.
Kun mukaan tarkasteluun otetaan kaikki ladattavat ajoneuvot, eli sähköautojen lisäksi myös ladattavat bensiini- ja dieselhybridit, niin rekisteröintien kokonaismäärä oli 622 kpl, jossa oli kehitystä 100 kappaletta, eli 19% ja osuus kaikista tammikuussa rekisteröidyistä autoista oli 5,3%.
Volvo oli jälleen eniten rekisteröity latausauto ja Bemari hyvänä kakkosena.
Hyvää ja tarkkaa dataa löytyy latausautojen rekisteröinneistä suoraan myös täältä: www.vasenvilkku.fi/patteriautot
Käytettyinä maahantuotuja sähköautoja rekisteröitiin tammikuussa yhteensä 24 kappaletta ja näistä enemmän kuin joka toinen oli Tesloja. Käytettyjen Teslojen maahantuonti on ymmärrettävää, koska Euroopassa käytettyjen tarjonta on merkittävästi runsaampaa kuin Suomessa ja sähköautoista peritään myös käytettynä tuodessa varsin maltillinen vero.
Keskustelu
Joidenkin uutuusmallien saatavuus tänne maahan pohjoiseen, outoon ja sohjoiseen voi olla käytännössä aika nihkeää. Kun uutta 40 kW Leafia kyselin marraskuun alussa niin epäilivät mahdollisen toimituksen venyvän ainakin kesään asti. Sain sitten liikkeen ainoan esittelyauton. Tekniikan Maailmassa taisi olla 60 kW mallin esittelyn kohdalla mainittu että autoja olisi jossakin vaiheessa tulevaisuudessa varattu Euroopan markkinoille 5000 kpl. Noin pienestä määrästä ei välttämättä heru kuin rippeitä tänne marginaaliselle markkina-alueellemme...
Moikka Juhani Varemo,
onpas harmi jos Nissankin alkaa rajoittaa Suomen määriä. Tähän asti se on ollut Teslan lisäksi oikeastaan ainoa sähkis, jota on oikeastikin saanut kohtuullisilla toimitusajoilla. Poikkeuksena mallinvaihtokohdat, jotka hetkittäin ovat tehneet pidempiä jonoja.
Latausta kaipaavien ajoneuvojen lisääntyminen asettaa myös latausinfralle kehittymispaineita. Muutenkin kuin asemaverkoston tiheyden suhteen.
Kerron tässä surkuhupaisia kokemuksiani eiliseltä päivältä.
Matka suuntatui tällä kertaa pääkaupunkiseudulle mm. Viikkiin, ja meno-paluuseen tarvitaan matkan varrella hieman lisävirtaa. Vaimo oli rekisteröinyt Lumme-latauksen rf-tagin myös virta.fi -palveluun jossa se noin kuulemma myös toimii. Virta.fi:n appi kertoo Viikissä olevan ympäristötalon vieressä 4 latauspistettä käytettävissä, sopivasti noin 100 m päässä kohteesta jossa parisen tuntia oli tarkoitus viipyä.
Paikka löytyi, siinä tosiaan on 4 pistettä, mutta 3 niistä on varattu rekisterinumeroille. Yhdessä oli vanhan mallin Leaf latauksessa ja kahdessa muussa paikassa seisoi kaasuauto parkissa.
Viimeisessä, isossa pömpelissä oli CHAdeMO ja ilmeisesti Type 2 ja vieressä olevasssa lämmitystolpan näköisessä teksti 'julkinen latauspiste. Paikka oli mahdollisimman ahdas lumikasojen ja vieressä olevan Leafin vuoksi. CHAdeMOn kaapeli oli jäätynyt noin puolimetrisen lumi- & jääkerroksen alle pömpelin juurelle. Päättelin että ao. kaapeli on senverran tukevaa tekoa että se ei vauriodu ja kiskoin sen työllä ja tuskalla sieltä lumen alta pois. Kaapeli autoon kiinni ja tarjoamaan sitä rf-id-lätkää lukijalle. Pömpelissä (ilmeisesti ABB:n tekoa) oli hyvin suurikokoinen ja tarkka näyttö jossa oli kuvallisia ohjeita toimintaan. Ruudulla lukee puolen minuutin verran 'verifying....' ja sitten hyvin lyhyen hetken näkyvä ilmoitus 'your access rights are withdrawn, please contact system administrator'. Eikä muuta.
Aikamme ihmettelemme, ja sitten keksimme että onhan siinä tarralla puhelinnumero Helenin asiakaspalveluun. Soitto sinne, josta alkaa ihmettely että mikä mahtaa olla ao. pömpelin numero. Sitä ei kyllä laitteesta löydy mistään, ainoa numero oli CHAdeMO-töpselin vieressä ollut '2'. Katusosoitteen perusteella pömpeli kuitenkin lopulta löytyy heidän kartaltaan, mutta tilanteeseen ei sen enempää apuja löydy. Asiakaspalvelija näkee että siitä ei ole pitkään pitkään aikaan kyllä kukaan ladannutkaan, että varmaan se on sitten rikki... Saman saattoi kyllä päätellä lumipenkan alle hautautuneeesta kaapelistakin.
No eihän tässä mitään hätää, pääsemme kyllä loistavasti takaisin vaikka Mäntsälään jossa olemme ennenkin pitäneet ruoka- ja lataustaukoja. Otetaan kaapeli irti ja unohdetaan tämä episodi. Niin - kun sen saisi irti. Emme keksi keinoa miten se irtoaisi. Auton latauksen päättämiskomento ei auta, kertoo heti perään uudelleen että kaapeli on kytketty. Lataustolpastakaan ei apua löydy, ei edes hätäseis-nappulasta jota kokeilen. Ei sitten muuta kuin uusi soitto asiakaspalveluun, josta luvataan soittaa takaisin kun joku tietävä siellä paneutuu asiaan. Minä jo vitsailen että tarvitaankohan tässä kätilöä joka osaa katkaista napanuoran...
Noin viiden minuutin päästä puhelu tuleekin. Ilmeisesti resetoivat pömpelin ja antavat ohjeen kuinka sen töpselin kahvaa pitää jotenkin epätavallisella tavalla painamisen lisäksi työntää, kääntää tms. Näillä konsteilla kaapeli irtoaakin ja Leaf pääsee liekasta irti, laukkaamaan takaisin vapauteen :-)
Aikoinaan päädymme sitten Mäntsälään tauolle. Koska tauko tulisi olemaan suhteellisen pitkä niin laitan auton tarjolla olevaan ilmaiseen hitaaseen Type-2 lataukseen. Ajatus on sitten lähtiessä hieman täydentää latausta pikalaturilla jos tarvetta jää.
Ja jäähän sitä. Pikalaturin johto kiinni ja tarjoamaan tunnistuslätkää. Ainoa saavutus on pitkä ja kovaääninen piipitys, latausta emme käyntiin saa. Pikainen tutkimus kännykällä kertookin että tämäkin pömpeli on epäkunnossa :-( Kaapeli sentään lähtee irti...
Olisi vaan pitänyt tämä(kin) tarkistaa jo etukäteen.
Onneksi siinä vieressä on myös nopeampia maksullisia Type-2 paikkoja. Sellaiseen sitten ja puoleksi tunniksi odottelemaan. Koska odottelu iltayöllä ei enää ole kovin mielekästä niin jätän latauksen suhteellisen tarkalle loppumatkan pituutta ajatellen. Loppumatkasta tämä aiheuttaakin jo pientä jännitystä. Kun auto lupaa että pääsee vielä 13 km ja matkaa on jäljellä 7-8 km asia vaikuttaa kuitenkin olevan ok. Vaan tuon kolmentoista jälkeen se näyttääkin yht'äkkiä vain tähtiä ja viivoja numeroiden tilalla ja ilmoittaa 'battery is very low'. Prosentit putovat myös kerralla useamman numeron, jäljelle taisi jäädä 3% joten arvelen että eiköhän sillä vielä mennä. Kotipihalla taisi olla 1 tai 2% jäljellä mutta ei se sen enempää vielä valittanut mistään.
Huumorintaju riitti loppuun saakka kun ei varsinaisesti ollut kiirettä mihinkään.
Jutun opetus saattaisi olla se että latauspisteet pitäisi saada yhtä luotettaviksi kuin bensapumputkin. Hyvin harvoin olen törmännyt auki olevalta näyttävään bensa-asemaan josta ei saa bensaa. Latausasemien kohdalla taitaa olla niin että noin 30% on ollut jollakin lailla ongelmallisia tai kokonaan käyttökelvottomia. Samoin niissä saisi olla joku jo kauemmas näkyvä merkkivalo (tai vaihtoehtoisesti pönttö olisi kokonaan pimeä) tms jos laitos ei ole kunnossa. Kai niissä joku itsediagnostiikka kuitenkin on, tietoliikenneyhteyksienkin valvontaan.
Samoin noista kertovat applikaatiot voisivat olla hieman tarkempia tiedoissaan, esim että 4 paikkaa mutta niistä 3 on varattuja määrätylle käyttäjälle.
Myös se tuntuu olevan jonkinlaista salatiedettä mikä rf-id-lätkä kelpaa mihinkin ja mitkä toimijat ovat yhteistyössä ja mitkä eivät.
Myös sellaisia paikkoja tulee enemmänkin vastaan että toimija kertoo netissäkin julkisia paikkoja olevan mutta paikan päällä kaikissa on 'varattu ABC-123' ja pysäköintimerkinnätkin ovat sellaiset että eipä sinne ulkopuolinen oikein voisi autoaan jättää.
Moi Juhani,
olipas ollut sattumien suma.
Yhdyn täysin yhteenvetoosi. Sähköautojen lataus pitää saada toimimaan käytännössä 100% varmuudella.
Itsellä on ollut onni, että 160tkm ja viiden vuoden ajeluiden aikana yhtään kertaa ei ole latausongelmien takia matka katkennut. Muutaman kerran on tullut pientä viivettä tai mutkaa matkaan. Viimeisimmät olivat viime kesän Lofoottien reissulla kun pohjoisimmassa päässä pari peräkkäistä pikalaturia olivat vialla, joten Type2-latauksista tuli aika paljon viivettä matkaan. Tuolloinkaan matka ei katkenntu eikä edes aiheutunut merkittäviä lisämutkia matkaan.
Toki tässä latauslaitteiden toimintavarmuudessa sekä kasvavassa jonojen muodostumisen riskissä on syy, miksi seuraavassa sähköautossani on yli 60kWh akku. Silloin minun ei tarvitse koskaan ladata autoa kesken matkani. Se riittää pisimmänkin, eli 287 km mökkimatkani ilman välilatausta.
Ei minullekaan vielä varsinaista ongelmaa syntynyt, lähinnä huvittavaa 'säätämistä'.
Pitäähän sitä vähän seikkailumieltä olla :-) Mekin lähdimme tuota ensimmäistä paikkaa kokeilemaan lähinnä sen meille loistavan sijainnin vuoksi. Ajattelimme että testataan nyt tulevaisuuden tarpeiden varalta kun mitään ehdotonta lataustarvetta eikä kiirettä edes ollut. Ja hyvä oli että tuli testattua, ei sitten jatkossa luota tuohon liikaa.
Luulisin että jos pysyy suurten liikenneasemien ja vastaavien solmukohtien
lataustarjonnassa niin ongelmia ei paljoa ole. Jos alkaa kokeilemaan kaikenlaisia pienempiä ja oudommissa paikoissa olevia latauspaikkoja niin pitää varautua jo hieman suurempaan toleranssiin. Ellei muuta niin siellä on lumikasa ja rakennustyömaan jätelava edessä.
Ja ehkä kannattaa ladata kun siihen tulee ensimmäinen mahdollisuus eikä jättää matkan loppuun viimeisen oljenkorren varaan.
Olisiko hyvä olla myös käytettynä maahantuodut PHEVit? Nehän luetaan monessakin yhteydessä sähköautoihin.
