07.01.2020

Sähköautoilun vuosi 2019 Suomessa

Mitä vuosi 2019 toi sähköautoiluun Suomessa? Pohdin asiaa tähän blogi-kirjoitukseeni muutamalta kantilta oman sähköautoilukokemukseni kautta.

1. Pikalatausverkoston laajentuminen hidastui

Vuosi 2019 ei tuonut kovinkaan merkityksellistä uutta pikalatausverkoston kattavuuteen suhteessa autojen yleistymisen määrään, toisin kuin sitä edeltävä vuosi. Omassa liikennöinnissäni ehkä merkittävin uusi pikalaturi oli Äänekosken Virtapiste, mutta edelleen Jyväskylän ja Pihtiputaan väli kaipaa lisää pikalatausta.  Sama asia vaivaa yhä koko itä-Suomea ja vielä pahempi sähkötön katvealue on koko koillis-Lappi. Toivottavasti vihdoin vuosi 2020 toisi näillekin seuduille lisää pikalatausverkostoa.

Suurteho CCS-pikalatausasemien verkosto on laajentunut 2019 aikana hitaasti. Suurteholaturista voi ladata nyt jo enimmillään 150 kW:n teholla ja teho on tuostakin vielä mahdollista tuplata 300 kW:n tasolle. Tällä hetkellä tuota 150 kW:n lataustehoa hyödynrää vasta CCS:stä muutama sähköauto, mutta näitä malleja on kyllä tulossa markkinoille. Näillä nopeammin latautuvilla autoilla ja latureilla tulee olemaan aikanaan yksi suuri käänteentekevä vaikutus sähköautoilun yleistymiseen. 

Kuvassa alla Suomen pikalatausverkoston tilanne vuoden 2018 ja 2019 lopussa havainnollistaa, että merkittävimmillä katvealueilla ei ole tapahtunut verkoston kehittymistä. (CHAdeMO + CCS), lähde www.plugshare.com

2. Asiointilatausverkoston laajentuminen

Type2 ja sukopistorasioihin perustuva asiointilatausverkosto on kasvanut vilkkaasti vuoden aikana. Toki tässä asiassa ollaan jatkuvasti latausautojen yleistymisen ja latauspaikkojen lisääntymisen suhteen tasapainottelutilanteessa. Oma kokemukseni vuoden varrelta on, että latausautot ovat yleistyneet omilla pysäköintipaikoillani huomattavasti nopeammin kuin latauspaikat ja vuonna 2019 jäinkin aikaisempaa useammin ilman pysäköinnin aikaista asiointilatausta. 

Vuonna 2019 on lisääntynyt hieman myös kWh-hinnoiteltujen asiointilatauspaikkojen määrä. Tämä on ainoa oikea hinnoittelumalli asiointilataukseen esimerkiksi julkisen liikenteen liityntäpysäköinnissä. Pidempiaikaisessa pysäköinnissä useimmiten suko-latauksen latausteho riittää. Älysähköverkkoon perustuvassa suko-latausleitteistossa investointi pysyy huomattavasti edullisempana, joten latauspaikkojen määrää voi kasvattaa helpommin.

3. Tukea ja veroa sähköautoille

Sähköautoihin jatkunut 2000 euron hankintatuki yksityisille asiakkaille on on ollut aika mitätön kannustin ja 50 000 euron kattohinta vieläpä rajaa houkuttelevimman sähköauton, eli Teslan Model kolmosen tuen ulkopuolelle lähes kaikissa mallivariaatioissa. Toivottavasti tuen suuruutta kasvatettaisiin ja se laajennettaisiin kattamaan myös työsuhdeautot sekä kattohintaa korotettaisiin.

Taloyhtiöt ovat saaneet investointitukea latausinfran rakentamiseen. http://www.ara.fi Tätä on kuitenkin kuulemani mukaan käytetty toivottoman vähän. Pidän yhtenä suurimmista sähköautojen vieläkin nopeamman yleistymisen esteistä juuri taloyhtiöissa asuvien ihmisten vaikeuksia saada kotilatausta järjestymään.

4. Uusien sähköautojen ensirekisteröinnit 2019

Uusia sähköautoja ensirekisteröitiin vuonna 2019 ennätysmäärä 1897 kappaletta Suomessa. Ensirekisteröintien käyrä näyttääkin nyt jaakiekkolavalta, joka tulee aiheuttamaan nopeaa ja näkyvää muutosta.

Näiden lisäksi lataushybridien määrä 5966 rikkoi jälleen aiemmat ennätykset. Myös kaasuautojen rekisteröintimäärät rikkoivat oman rekisteröintiennätyksensä 2142 kappaleella. Vuonna 2019 uusien bensiini ja etenkin diesel-autojen ensirekisteröinnit laskivat, joka on hyvä merkki tulevasta.

Yhteensä vaihtoehtoisia energiamuotoja käyttävien autojen ensirekisteröintien määrä ylsi jopa noin 9% tasolle kaikkien uusien henkilöautojen ensirekisteröinneistä.

5. Uudet sähköautomallit ja heikko saatavuus

Sähköautojen yleistymisen keskeisin jarru on ollut erittäin rajallinen tarjooma sekä etenkin kohti loppuvuotta olemassa olevien mallienkin kehno saatavuus tai kohtuuttoman pitkät toimitusajat. Uusista malleista tärkeimmäksi Suomessakin nousi Teslan Model 3. Muita vuoden aikana Suomen toimituksiinkin ehtineitä sähköautouutuuksia olivat Audin E-Tron ja MB:n EQC.  Kia e-Niroa ei ehditty saada maahamme viime vuonna kuin muutamia kappaleita.

Aivan loppuvuodesta saatiin Volkswagen Groupilta kuitenkin ehkä suurimmat yllätykset sähköautojen tarjoomaan, kun Seat Mii Electriciä myytiin jopa noin 17.000 euron hintaluokassa runsaat määrät alkuvuoden 2020 toimituksiin. Myös e-Golfin hintaa pudotettiin loppuvuonna merkittävästi.

Muilta osin etenkin loppvuotta kohden sähköautojen ensirekisteröintimääriä varjosti vuonna 2020 voimaan astuvat EU:n päästösakkouhat valmistajille. Loppuvuotta kohden oli selkeästi nähtävissä, että valmistajat panttasivat jo julkaistujen sähköautojen toimituksia uuden vuoden puolelle.

6. Käytettyinä tuotiin runsaasti latausautoja

Käytettyinä yksittäin maahantuotuja sähköautoja rekisteröitiin viime vuonna 459 kappaletta. Lataushybridejä rekisteröitiin peräti 5876 kappaletta käytettyinä maahantuotuina.

7. Sähköautojen kanta nousi merkittävästi

Sähköhenkilöautojen kanta on noussut viime vuodet kiihtyvässä tahdissa Suomessa. Viime vuoden lopussa niitä oli liikennekäyttöön rekisteröitynä yhteensä 4661 kappaletta. Myös lataushybridien määrä nousi voimakkaasti. Yhteensä latausautojen määrä kaikista liikennekäyttöön rekisteröityistä henkilöautoista ylitti prosentin rajan (1,08%).

Yleisin täyssähköinen henkilöauto teillämme on Tesla ja toiseksi yleisin on Nissan.

7. Vuoden 2019 sähköautoilun kehittymisen vaikutus käytännössä

Vuosi 2019 toi aiempaa pidempiä toimintamatkoja sähköautoihin myös alle 60 000 euron hintaluokkaan. Samalla pikalatausverkosto laajeni, kuten myös asiointilatausverkosto. Näillä on yhteisvaikutuksena se, että yhä useammalla on mahdollisuus hankkia oma sähköauto. Uusilla sähköautoilla matkailee siis laajentuneessa latausverkostossa aiempaa merkittävästi jouheammin.

 

Keskustelu

TH
09.01.2020 20.07

En ymmärtänyt juttua. Onko tämä vuoden 2018 vai 2019 juttu? Vaikuttaa vanhalta.

Sähköautoileva motor
09.01.2020 22.43

Moi TH,
iso kiitos kommentistasi!
Tämä on todellakin versio, joka ei pitäisi näkyä kenellekään.

Sähköautoileva motoristi
10.01.2020 11.46

Moi uudelleen. Sain nyt edes alustavasti julkaisukuntoon, niin julkaisin. Muokkaan kyllä edelleen mm lisäämällä tietoa 2019 lopussa liikennekäyttöön rekisteröidyistä ajoneuvoista.

TH
10.01.2020 17.20

Peukku!

Kari Hällström
11.01.2020 14.13

Hei!
Se on kuitenkin huono juttu, että täyssähköautot on edelleen Uudenmaan juttu. 61% s-autoista rekisteröitiin Uudellamaalla, kun kaikista henkilöautoista vain 46% rekisteröitiin muualla Suomessa 2019.
77% sähköautoista (täys) rekisteröitiin Uudellamaalla, Varsinaissuomessa ja Pirkanmaalla, eli muualla Suomessa sähköautot tosi marginaalinen ryhmä. Plugareissa ei ole sen paremmin tilanne 74% rekisteröinneistä Uudellamaalla, Varsinaissuomessa ja Pirkanmaalla. Kainuussa, missä itse asun rekisteröitiin tasan 3 sähköautoa ja 24 plugaria.

Sähköautoileva motoristi
11.01.2020 18.05

Moi Kari,
Tuo on aivan totta. Syitäkin on useita ja osan niistä pystynee helposti päättelemään.
Ainakin se, että monia sähköautoja ei ole edes nähtävillä myyjillä kuin etelä-Suomessa. Lisäksi latausverkoston puutteet edelleen saattavat joillain alueilla olla jarru. Lisäksi todellisuutta on se, että sähköautot ovat edelleen kalliimpia ostaa ja maassamme on maantieteellisiä eroja tukitasoissa sekä työttömyysasteessa.

Juhani Varemo
12.01.2020 09.25

Toisaalta pohjoisemman Suomen välimatkat ovat pitkiä, talvi kovempi ja autotiheys kaikkineen huomattavasti pienempi kuin tuolla Uudenmaan alueella. Vaikkapa pikalatausasemaa voi olla haastavaa saada kannattavaksi Kainuussa kun asiakkaita ei jonoksi saakka taitaisi ilmestyä vaikka ladattavat autot siellä yleistyisivätkin? Pitkät välimatkat ja rankan talviset olosuhteet aiheuttavat sen että kotilatauksella ei taida oikein pärjätä ellei käytössä ole hyvin suurella akkukapasiteetilla olevaa autoa (jotka taas ovat turhan arvokkaita).

Olisiko Kainuussa paremmin kaasun tai uusiutuvan biodieselin paikka? Ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua. Isoakkuinen PHEV (onko sellaisia)?

JT
16.01.2020 19.27

Pieni korjaus, Suomen suosituin sähköauto eli Model 3 lataa kyllä yli 150 kW teholla. Maksimit Ionityn tolpista taitaa olla 190-195 kW tienoilla.

Vesa-Matti Kurtti
16.01.2020 20.06

Yleisin sähköauto Suomessa on Tesla. Teslan ainoa huolto sijaitsee Vantaalla Uudellamaalla. Voisiko tällä olla myös yhteys sähköautojen parempaan myyntiin Uudellamaalla? Esim Oulussa asuva joutuu ottamaan töistä vapaata saadakseen ajettua autonsa huoltoon. Tämä toki vain yksi syy. Varmasti muitakin syitä on.

Esa Rauhala
17.01.2020 12.43

Kiitos hyvistä blogeista ja helpossa muodossa esitetyistä tilastoista...

Tosin taas tuli todistettua väite, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata etenkin jostain lillukan varsista tehdyistä päätelmistä tehtynä. Mielenkiintoinen vuosi 2019 takana ja vois olettaa plugareille kiihtyvää vuotta 2020...

"Menikö lataushybridien aika jo ohi Suomessa - uusien sähköautojen ensirekisteröintien määrät vahvassa kasvussa"

http://blogi.autotie.fi/tien-sivusta/sahkoautoileva-motoristi/meniko-lataushybridien-aika-jo-ohi-suomessa-uusien-sahkoautojen-ensirekisterointien-maarat-vahvassa-kasvussa

Sähköautoileva motoristi
17.01.2020 15.10

Moi,
blogitarinani muuten päättyi silloin näin:
”Kysyin tämän tekstini otsikossa, että menikö lataushybridien aika jo ohi Suomessa. Ehkä tämä käytettyinä maahantuotujen suosio auttaa ymmärtämään asiaa paremmin.
Eli kiinnostusta lataushybridiautoihin tuntuu ajoneuvohankintaa suunnittelevilla olevan, mutta hinnoittelu ja verotusratkaisut taitavat ohjata päätökset nimenomaan lataushybridien osalta käytettyinä tuomiseen. Ylivoimaisesti suosituin käytettyinä tuotu lataushybridi on Mitsubishin Outlander ja sitä saisi myös uutena Suomesta alkaen noin 43500 euroa hintaan. Toukokuussa maahantuoduista käytetyistä Outlandereista suurin osa oli vuosimallia 2013 ja 2015 (50 ja 51 kpl) ja niiden hinnat näkyvät olevan Mobile.de -palvelussa hieman yli kymppitonnista alkaen. Lataushybridit siis kiinnostavat selkeästi, mutta asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan niistä niin paljoa, kuin Suomen myyntihinnat ovat. En siis usko lataushybridienkään ajan menneen ohi Suomessa.”
Eli en ennakoinutkaan niiden ajan olleen ohi, vaan otsikko oli tarkoituksellinen pohdinta.

Kari Hällström
29.01.2020 21.10

Kirjoitit "Vuonna 2019 uusien bensiini ja etenkin diesel-autojen ensirekisteröinnit laskivat, joka on hyvä merkki tulevasta."
Huono asia on se, että sekä bensa että dieselautoja tuotiin ennätysmäärät käytettyinä. Kaksinkertainen määrä molempia, mitä tuotiin esim. 2015.2015 bensa 8900 kpl ja 2019 16300 kpl, diesel 2015 12600 kpl ja 2019 21200 kpl.

RH
01.02.2020 19.23

Lueskellut näitä sun juttuja ( ja muitakin e-autoiluun liittyviä) viimeisen puolentoistakuukauden aikana enenevässä määrin. Peukut sulle. Käyttäjänäkökulmainen kirjoittaminen lisää kummasti ymmärrystä aiheeseen, joka on itselle ollut lähinnä jotain "lähes salaseurameininkiä".
Syy tähän yhtäkkiseen kiinnostumiseen aiheesta on heräteostos joulukuun puolivälissä, kun tilasin perheen tulevaksi kakkosautoksi aika lyhyen miettimisen jälkeen hintansa loppuvuodesta romahduttaneen e-Golfin. Nykyinen Golfia luokkaa pienempi kakkoskuljetinkin on vasta vajaan kahden vuoden ikäinen., mutta kun perheessä kahdella autolla ajetaan vuodessa yhteensä noin 40tkm., josta leijonanosa lähiliikennöintiä maalaiskaupungin sisällä siten, että leijonanosan kilometreistä voi ainakin meidän ajoilla siirtää tulevan sähkökikottimen harteille, laskin nopeasti, että e-Golffi maksaa alentuneissa käyttökuluissa itsensä pääoman suhteen ainakin nollille, huomioiden vain vuotuinen rahamäärä, joka autoiluun palaa. Laskemassa auttaa sekin, että perheen isommasta dsl-autosta tehdäänkin tässä rationalistamissuunnitelmassa "se kakkosauto", jolla ajetaan arkena vain tarvittaessa ja muutoin tilaa ja siirtymäkapasiteettia vaativat useammat rapia 1000km/siivu Lapin reissut vuodessa yhden pysähdyksen taktiikalla ja noin 12 tunnin kokonaissiirtymäaikataululla, johon ei millään järkevän hintaisella sähköautolla taideta pystyä vielä ehkä jopa vuosikymmeneen. Mutta hyvä alkaa näinkin.
Ihastuin muuten koeajossa siihen e-Golfiin ihan mahdottomasti. Sähköauton voimalinja on ihan sairaan hieno, välitön suorituskyky ihastuttava varsinkin auton painon ja tehon huomioiden, hiljaisuus jotain melkein mystistä ja auton tavallisuuskin plussaa.
Oikeastaan halusin esittää kysymyksenkin: Ainoa mikä tässä nyt on askarruttanut, on että pitäisikö vielä investoida mielstäni melko arvokkaaseen Golfin tapauksessa 2-vaihelaturiin? Noillehan tulee hintaa sitten vissiin jo helposti tonnin luokkaa? Auto seisoo kotona lämpimässä autotallissa, jossa sukosähköt on kunnossa, ja itse pohtinut, että jos kotilataus ei millään yöaikaan riitä, niin voihan sitä tarpeen vaatiessa ladata vaikka keskustareissulla sitten kaupungissa pikalaturistakin sillä tonnin sijoituksella ihan sairaan kauan, vaikka se kotisähköä arvokkaampaa onkin. Normaalisti ajosuoritteet olisi varmaan maksimissaan 200km luokkaa päivässä. Mitä mieltä?

Sähköautoileva motoristi
04.02.2020 06.35

Kiitos RH kirjoituksestasi.
Kysymykseesi: en itse ostaisi ennakkoon mitään latauslaitetta kotiin, vaan ajaisin ensin auton mukana tulleella kaapelilla lataillen. Sitten kokemus näyttää mitä omassa ajossa oikeasti tarvitsee.

Kari Hällström
13.02.2020 19.34

Kirjoitit "Vuonna 2019 uusien bensiini ja etenkin diesel-autojen ensirekisteröinnit laskivat, joka on hyvä merkki tulevasta."
Mutta esim. dieselien osuus koko h-autokannasta lisääntyy; 2017 dieseleitä 27,42%, 2018 27,84% ja 2019 27,95%. Tämä ei ole niin hyvä merkki, kun tuodaan enevässä määrin vanhoja dieseleitä.

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Kirjoituksen avainsanat

BEV

Arkisto

nwdb