16.04.2017

Sähköautoille tarvitaan taloyhtiöihin myös vieraslatauspaikkoja

Sähköautot yleistyvät jo hyvällä vauhdilla ja uskallan ennakoida kiihtyvää yleistymistä. Perustan tuon väittämäni siihen, että sähköautojen ensirekisteröintien määrä oli räjähdysmäisellä kasvulla Q1/2017, sekä siihen realiteettiin, että esimerkiksi Hyundai Ioniq Electricin toimitukset eivät jonon takia vielä ole edes päässeet alkuun. Kun Teslan Model 3 saapuu markkinoille, sekä Nissan Leafin uusi versio on asiakkaille saatavilla sekä muut kaikki tulokkaat rynnivät kauppoihin, niin on odotettavissa merkittäviä sähköautojen määrien kasvuja.

kuva: Nissan Leafin peräkonttiin (takapenkit kaadettuina) mahtui matkalaukkujen lisäksi hyvin myös maastofillari, jolla ajaminen on sähköautoakin ympäristöystävällisempää :-)

 

Sähköautojen yleistymisen jarruina mm. ohut tarjooma ja latausverkoston puutteet

Tähän asti sähköautojen myynnin yhtenä jarruna on ollut esimerkiksi ohut ja kahtia jakautunut tarjooma. Sähköautosta kiinnostunut on voinut ostaa alle 50 000 euron hintaluokkaan lyhyen toimintamatkan sähköauton, tai sitten lähes 100 000 euroa tai yli maksavan Teslan, jolla on jo erinomainen toimintamatka.

Ymmärrettäviä syitä pieneen osuuteen on muitakin, kuten yleinen tietämättömyys sähköautoista ja ennakkoluulot. Toisaalta myös sähköautojen latausverkoston puutteet ovat yksi konkreettisista yleistymisen jarruista. Tämä on edelleen olemassa oleva este, vaikka nyt valtiolta voikin hakea 30-35% investointitukea julkisen latauspisteen rakentamiseen. Jaan tässä blogauksessani latauslaiteverkoston puutteet neljään osaan.

Ensinnäkin pikalatausverkosto on täysin olematon esimerkiksi Keski-Suomessa. Vain kaksi pikalaturia löytyy. Toinen on Jyväskylän Kivääritehtaan kadulla ja toinen vasta Pihtiputaalla. Sama tilanne on ollut myös itä-Suomessa, mutta uskottavasti ainakin savon suunnalla tilanne on jo korjautumaan päin. Pikalatauspisteet tarvitaan Keski-Suomessa kipeästi vähintään Jämsään, Joutsaan sekä Hirvaskankaalle. Pikalatauspisteillä tarkoitetaan latureita, joissa saa sähköautoon ladattua yleisimmin 50 kW teholla DC-sähköä CHAdeMO ja CCS standardien mukaisista latauskaapeleista. Usein näissä on myös 40 kW:n tehoinen AC latauskaapeli tarjolla. Uusimmat laturit pystyvät tarjoamaan CCS-kaapelista jopa 100 kW:n tehoista latausta. Käytännössä sähköauto saa pikalaturista 130 - 170 km lisää matkaa puolen tunnin pysähdyksen aikana. Nämä ovat siis tarpeen sähköautoilla pidempiä matkoja tekeville.

Toinen latauslaiteverkoston puute on ollut taloyhtiöissä asukaslataamisen mahdollisuuksien puuttumien tai ainakin mahdolliset rajoittamiset. Tähän on kuitenkin olemassa helpot lääkkeet. Hyviä ja puoleettomia ohjeita löytyy Motivan nettisvuilta ja kaupallisista toimijoista esimerkiksi Virtapisteen nettisivuilta. Hyvien neuvojen lisäksi tarvitaan vain positiivista ja ratkaisukeskeistä asennetta, jota toivottavasti taloyhtiöiden hallituksista löytyy. Sekä tietenkin hieman rahaa. Aina ei välttämättä puhuta suurista investoinneista ja sähköautoileva osakas on usein maksanutkin itse kulut. Kuulemani perusteella hyvin usein ovat latausjärjestelyt asukkaille onnistuneetkin. Se on hyvä asia, koska uskon, että aika pian olemme tilanteessa, jossa yhä useammalle uuden kodin valinnan kriittisistä pisteistä yksi on oman sähköauton lataamisen kivuton ja kohtuuhintainen onnistuminen. Minulle se olisi jo nyt, jos omakotitalostani osakeasumiseen siirtyisin. Tämä on siksi tärkeä asia ratkaista, että sähköauto ladataan pääsääntöisesti yöllä kodin parkkipaikalla. Useimmille riittää aivan normaalin schuko-pistorasian mahdollistama 10A latausvirta kotioloissa, koska sen mahdollistamana yön aikana ehtii aina täyttyä akkuun edellisen päivän ajojen jäljiltä vajunnut sähköenergia.

Kolmas latausverkoston puute on ollut asiointilataamispisteiden puuttuminen. Sähköautoa on hyvin luontevaa ladata myös asiointipysäköinnin aikana. Oma kokemukseni on, että asiointilatauspisteet ovat yleistyneet erinomaisella vauhdilla ja yleistyminen jatkuu yhä edelleen. Nämä ovat tyypillisesti Type2-tyyppisiä ja taroavat parhaimmillaan 3x32A latausvirtaa, joka tarkoittaa esimerkiksi Renault Zoelle 22 kW:n lataustehoa, eli noin 150 km ajomatkaa vastaavaa energiamäärää tunnin asioinnin aikana. Toki useimpien sähköautojen sisäisten latureiden teho on 6,6 kW:n luokkaa. Näistä asiointilatauspisteistä iso ja vilpitön kiitos jokaiselle yritykselle ja muulle yhteisölle, jotka niitä ovat asentaneet sähköautoilijoiden käyttöön.

Neljäs latausverkoston puute on tämän tarinani kirjoittamisen todellinen aihe. Se neljäs puute on kaupungeissa ja taajamissa taloyhtiöiden vieraslataamismahdollisuuksien totaalinen puuttuminen. Tarkoitukseni ei ole missään nimessä syyllistää tästä yhtään ainoata taloyhtiötä.

Käyn sähköautollani hyvin usein kyläilemässä Jyväskylän seudulla, pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen seudulla useiden eri sukulaisten ja tuttujeni kodeissa. Tunnustan olevani sen verran vahvasti sähköautoharrastunut ja synnynnäisesti ratkaisukeskeinen, että minua autoni pienen akun ja puuttuvien latausmahdollisuuksien aiheuttamat suunnitelmallisuuden tarpeet haittaa. Tämä on kuitenkin seikka, jonka haluan avoimesti kertoa ja sähköautoa harkitsevan ymmärtävän myös. 

Otetaan lähempään tarkasteluun Jyväskylässä kerros- tai rivitaloalueilla sähköautolla kyläily

Jos vierailija saapuu Jyväskylään esimerkiksi noin 150 km säteeltä, jolle jo sattuu Lahtea, Tamperetta, Viitasaarta ja useita muita paikkoja. Tältä etäisyydeltä kun tullaan Jyväskylään, on akussa noin  21 - 30 kWh:n vajaus. On siis selvää, että 24 kWh Leafin akku on välilatauksestakin huolimatta jo hyvin tyhjä energiasta, kuten myös 30 kWh Leafissa. Ioniq Electric kuluttaa sen verran vähemmän maantieajossa, että sen akussa saattaisi olla noin 4-9 kWh vielä, mutta lataus siis olisi tarpeen joka tapaukssa sillekin. Renault Zoen 41 kWh akussa ei olisi juurikaan Ionigia enempää, koska Rellu kuluttaa enemmän maantieajossa. Teslan akuissa nyt toki olisi vielä kotimatkaankin energiaa riittävästi.

Kaupunkiin saapuessaan siis sähköautoilijalla on edessään ratkaisujen toteutuksen paikka, missä ja miten ladata akku täyteen. Loogisinta olisi ajaa suoraan kyläpaikkaan ja laittaa auto taloyhtiön vieraslatauspaikalle ja kytkeä auto latauslaitteeseen. Esimerkiksi Parkkisähkön tai Virtapisteen ratkaisut voisivat tarjota tähän hyvän keinon, jolla kulut saadaan perustellusti sähköauton käyttäjälle. Taloyhtiöissä voi olla kohtuullisella vaivalla ja kustanuksella järjestettävissä jopa 3x32A latauslaitteita vierailijoille. Tästä esimerkiksi oma Leafini ottaisi enimmillään 1x32A eli 6 kW:n verran lataustehoa. Tuo tarkoittaisi sitä, että alle neljän tunnin kyläilyn aikana akku olisi täynnä ja sen jälkeen voisin vapauttaa latauslaitteen toisten käyttöön. Zoen 22 kW:n tehoinen sisäinen laturi täyttäisi akun jo alle kahden tunnin.

No nyt näin ei ole ollut yhdessäkään kyläpaikassa ja kyllä minä täysin sen ymmärrän. Sähköautot ovat vielä niin kovin uutta ja yhä edelleen hyvin harvinaisia. Pian ne kuitenkin tulevat yleistymään ja olisi taloyhtiöille positiivista mielikuvaa antavaa alkaa jo suunnitella sekä jopa toteuttaa näitä vieraslatauspaikkojakin.

Nykyisin sähköautoilija siis joutuu tekemään muita ratkaisuja. Kuten kirjoitin, ei tämä minua ole koskaan haitannut, mutta en voi kuvitella keskivertoautoilijaa kovin innoissaan tekemään samanlaisia kyläily-latailu -ratkaisuja, jotka ovat itselleni tavanomaisia. Arvelen, että melko usein näiden alle 50 000 euron täyssähköautojen ostajat omistavat muista käytännön syistä johtuen myös toisen auton ja se onkin hyvä silta siirtyä jossain vaiheessa mahdollisesti pelkästään täyssähköautoiluun. Silloin pystyy kokeilemaan hallitummin esimerkiksi näitä sähköautolla tehtyjä kyläilymatkoja kaupunkien keskustoihin. Teslan 60 - 100 kWh akkuisilla sähköautoilla tämä ei ole kovinkaan merkittävä ongelma ratkaistavaksi. 

Keskustelu

Pekka
17.04.2017 09.12

Kun lukee vaikka virtapisteen ja parkkisähkön "oppaita" taloyhtiölle, niin kovin erilainen näkemys niissä on. Ne ovat yhtiöiden etujen mukaan kirjoitettu ja noiden yhtiöiden toimintatapa on hieman eri, siksi erilaiset oppaat. Tarvitaan puolueetonta tietoa. Motivan ohje on ehkä lähempänä sitä.
Minusta keskeistä on:
-Taloyhtiö omistaa infran ja voi kilpailuttaa palveluntarjoajia, jotka hoitavat huollon, tehonsäädön ja laskutuksen. Ja infra tulee olla tarvittaessa myös tolpista käsin käytettävissä, jos palvelun hinta meinaa karata korkeaksi. Ominaisuus on hyvä valtti, kun palvelusopimuksesta neuvotellaan. Yhtään uutta yhtiön näkökulmasta monopoliasemaan pääsevää tahoa ei kaivata!
- Asukkaiden tasapuolinen kohtelu: tasavertaisuus sähkön käytön suhteen, eli myös esilämmitäjien tarpeita uudistuksessa otetaan huomioon, eikä vain lataajien. Ohjeissa parkkisähkön ohjeet ottaa tämän huomioon, virtapisteen huonommin.

Sähköautoileva Motor
17.04.2017 14.25

Kiitos Pekka olennaisesta ja kattavasta täydennyksestä.
Lisään tuon Motivan ohjeen myös linkkinä tekstiini.

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Kirjoituksen avainsanat

BEV Sähköauton lataaminen

Arkisto

Blogin avainsanat

#evvintertour2020 (7) #rapdigate (3) ABB FIA Formula E (1) AIWAYS (1) Ajo-opetus (4) Ajo-opetus sähköautolla (4) Akku (26) akkuruohonleikkuri (1) akun koko (13) Ampera-e (2) Audi (4) Aurinkosähkö (1) Autonäyttely (17) BEV (197) BMW (4) Borgward (1) Chery (1) Citroen (2) Cooper SE (3) Daimler (1) DS3 (1) Ego (4) Ego Power + (1) eGolf (2) e-Golf (2) E-Mehari (1) Energiankulutus (18) Energica (3) e-Niro (2) EQC400 (1) E-Tense (1) eTROPHY (1) Eva (1) evlapland (1) evwintertour (1) Formula E (4) historia (1) Honda (1) hybridipyörä (1) Hyundai (13) i3 (4) IAA2017 (14) ilmansaaste (2) ilmastonmuutos (2) Ioniq Electric (7) I-PACE (2) Jaguar (2) kaasuauto (4) kattotaakka (4) Kattoteline (1) Kia (4) koeajoraportti (12) Kona (8) Käytetty sähköauto (7) Latauslaite (4) Leaf (38) Leaf+ (1) Leaf40kWh (27) Leaf62kWh (1) Liikennemyymälä (1) Lofootit (3) Mercedes Benz (2) Mini (3) Model 3 (5) Model S (3) Moottoripyöränäyttely (1) moottoriurheilu (4) MP 2017 (1) Nissan (41) Norja (2) omapaino (1) Opel (2) Opetuslupa (2) ostajan opas (2) Pikalataus (5) range (3) rata-ajo (2) Rekisteröintitilasto (58) Renault (6) Roadster (3) Scania (1) Skoda (1) Smart (1) Soul EV (2) sähköauto (175) Sähköauto talvella (16) sähköautokokemus (20) sähköautomatkailu (31) Sähköauton lataaminen (16) sähköbussi (1) Sähkökelkka (1) Sähkökuorma-auto (1) sähkölinja-auto (1) Sähkömoottoripyörä (6) Sähkönysse (1) sähköpyörä (6) sähköruohonleikkuri (1) Tampere (2) TEM-tuki (1) Tesla (14) Thunder (1) tietopankki (1) Toimintamatka (7) video (1) Volkswagen (3) VW (3) Zoe (10)
nwdb