02.12.2018

Päivän työkeikka Helsingissä -sähköautolla liityntäparkkiin

Minulla oli perjantaina 30.11.2018 työpäivän mittainen työkeikka Helsingissä. Lähtö oli kotoa Kangasalta ja paluu kiireisellä aikataululla Tampereelle työnantajan pikkujouluihin sekä Tampereelta sitten seuraavana päivänä kotiin. Monimutkaiseen liikkumisen kokonaiskuvioon sekä kaiken tarvitsemani tavaran kuljettamiseen tarvitsin tällä kertaa omaa autoa, joten toteutin reissun Leafillani julkisen liikenteen sijaan. 

Menomatka Helsinkiin ja auto Vantaankosken liityntäparkkiin

Lähdin reissuun kotoa 100% ladatulla akulla ja olin varannut matkaan 30 minuutin tauolle tarvittavan ajan. Siinä saisin tarvittaessa ladattua matkalla, mutta lähtökohtaisesti haluan tuon verran joka tapauksessa taukoa tällä 159 kilometrin ja lähemmäs kahden tunnin matkalla.

Keli oli aamulla sähköatolle raskas. Navakka ja puuskittainen sivuvastainen tuuli sekä sohjo- ja loskakerros tiellä kuluttavat sähköautolla energiaa enemmän kuin kuiva pakkaskeli. Ajoin kuitenkin liikenteen salliessa muun liikenteen mukana reipasta suurinta sallittua moottoritienopeutta käyttäen.

Akku olisi riittänyt perille Vantaankosken liityntäparkkiin, koska koko matkalla energiaa kului 34 kWh, mutta halusin pysähtyä virkistäytymään ja vessatauolle. Hyvinkään ABC:llä otin taukoni aikana myös pikalatausta. Myöhemmin selvisi, että aamutee-taukoni kesti 10 minuuttia liian pitkään ja myöhästyin hieman tapaamisestani. Tauon aikana autoon ehti kertyä tarpeettomankin paljon, 18,38 kWh energiaa ja hintaa lataukselle kertyi 5,40 euroa.

Plugshare-mobiilisovelluksen avulla olin valinnut kohteekseni Vantaankosken liityntäparkin, koska siellä näytti olevan kaksi sähköauton AC-latauspistettä. Sovelluksessa on kätevä kohteeseen opastustoiminto Googlemaps-sovellukselle tai Applen omalle kartat-sovellukselle. Kummastakin reittiopastus tulee Leafissa Apple-car -ominaisuuden avulla auton ajotietokoneeseen ja selostus kaiuttimiin. Käytin Google-karttoja ja löysin helposti perille.

Olin hieman skeptinen ja epäilin latauspaikkojen olevan varattuina, mutta positiiviseksi yllätyksekseni huomasin jopa molempien paikkojen olevan vapaina. Ajoin toiseen ja kytkin Virtapisteen avaimenperä-RFID:tä käyttäen autoni lataukseen. Sain viipymättä kännykkääni tekstiviestin, joka kertoi lataamisen alkaneen sekä maksavan 15 senttiä kilowattitunnilta. Siis jopa edullista lataamista ja pysäköinti oli ilmainen.

En ole koskaa aiemmin täältä mennyt lähijunalla Helsinkiin ja muiltakaan liityntäpysäkeiltä niin harvoin, että hieman minua jännitti miten toimia. Mistä ostaa lippuja ja millaisen lipun ostaisin. Mistä edes löydän aseman ja kumpaan suuntaan lähteä. 

Pienen silmäilyn jälkeen parkkipaikan reunalla olevan maastonkohouman yli saatoin havaita sen näköisiä kävelysiltarakenteita, että ne viittasivat asemaan ja asemalle rappuset laskeuduttuani löytyikin lippuautomaatikin. Ostin 5 euron hintaisen kertalipun, koska se näytti oikeimmalta. Suunta oli helppo tunnistaa aseman valokylteistä ja muutaman minuutin odottelun jälkeen juna jo tulikin.

Kävelin junaan ja aloitin somettelemisen ja viestitin työkeikkani emännälle, että saapuisin hieman myöhässä, jottei hän hätäilisi. Olinhan lupautunut päivän aikana pitämään yhden asiantuntijaluennonkin.

Helsingin rautatieasemalle saapuessani arvelin, että olisin ehkä vielä ehtinytkin aloitukseen ajoissa, jos olisin kiiruhtanut metroasemalle ja mennyt yhden pysäkinvälin Kamppiin metrolla. Päätin kuitenkin reippailla kävellen saadakseni hiukan ulkoilmaakin. Myöhästyin siis emännälle ilmoittamani noin 10 minuuttia, mutta sillä ei ollut mitään merkitystä päivän kulkuun kenenkään osalta.

Päivän tilaisuus sujuikin inspiroivassa Huonekamppi -tiloissa.

Paluu Tampereelle firman pikkujouluihin

Tilaisuuden päätyttyä ehdin noin kello 16 paikallisjunaan kohti Vantaankoskea taskussani jälleen viiden euron lippu. Tosin kokemattomalle lähijunamatkailijalle meinasi olla vaikea löytää nopeasti tietoa, mille laiturille ja mihin junaan pitää mennä. En siis älynnyt tulomatkalla katsoa näitä asioita valmiiksi. Google ja ystävällinen paikallinen auttoivat minua ja ehdin sopivasti paikalle saapuvaan junaan. Junassa ehdin hoitaa pari työpuhelua, keskustella julkisen liikenteen kehityksestä mukavan pariskunnan kanssa ja laittaa autoni lämpiämään.

Liityntäparkissa otin autoni latauskaapelin irti näyttämällä latauslaitteelle jälleen RFID-avaimenperääni ja lähdin ajamaan mukavan lämpimällä sähköautollani akku 100% täynnä kohti Tamperetta. Tekstiviesti kertoi lataamisen tulleen maksamaan 3,38 euroa ja ladatun 22,5 kWh:n verran energiaa.

Paluumatkalla oli täysin toisenlainen keli kuin aamulla oli ollut. Kuivaa pikkupakkasta ja pieni myötätuuli, joten akku riitti hyvin 163 kilometrin ja lähes kahteen tuntiin ruuhkien takia venyneen ajomatkan suorittamiseen käyttäen koko ajan liikenteen sallimia reippaita talviajonopeuksia. Paluumatkalla kului sähköä 29,5 kWh, joten perillä akussa oleva noin 8 kWh käytettävissä olevaa energiaa olisi riittänyt vielä noin 40 kilometrin matkan taittamiseen. Ajoin siis tällä kertaa minulle todella poikkeuksellisesti ilman yhtään lepotaukoa, koska olin jo valmiiksi saapumassa pikkujouluihin niin pahasti myöhässä, että pelkäsin myöhästyväni ruokailusta kokonaan. Perillä laitoin auton saamaan Type2-latausta ja pääsinkin saman tien syömään pikkujouluruokaa viinin kera. Nyt ei ole autolla mitään kiirettä latautua ja kuljettaja saa nauttia pikkujoulujuoman humalluttavasta vaikutuksesta.

Minulla on työpaikalla sovittuna vielä tämän vuoden loppuun asti kiinteä maksu lataamiseen ja ensi vuoden alusta olen esittänyt toiveen saada 1.1.2019 voimaan astuvan 30 euron edun verotusarvon käyttööni. Mutta jos laskisin tuon loppulatauksen 29,5 kWh käyttäen Vantaankoskella Virtapisteen käyttämää 15 senttiä kilowatunnilta, niin loppulatauksen hinnaksi olisi tullut 4,43 euroa. Kotilataamiseni on edullisempaa, samoin useimmissa paikoissa esimerkiksi Parkkisähkön latauksen hinta.

Matkakulujen ja päästöjen vertailua

Tampereelta päivän, ja miksi ei pidemmänkin, työkeikan Helsingissä suorittamiseen useimmiten nopein ja ympäristöystävällisin tapa on junan käyttäminen. Mutta miten on hinnan laita? Entä muiden vaihtoehtojen kulut ja päästöt? Tampereen ja Helsingin välillä liikennöi omaan tarpeeseeni nähden riittävän tiheästi junia. Toisinaan on kuitenkin erilaisia tilannekohtaisia perusteltuja syitä tehdä nämä Helsingin keikat omalla autolla. Silloin sähköauto ja liityntäpysäköinti on usein hyvä vaihtoehto.

Oma sähköauto + liityntäparkki + paikallisjuna = 19,83 euroa ja 6kg CO2

Näin toteutettuna, omalla sähköautolla +liityntäparkki+ lähijuna, matkalle kertyi hintaa 19,83 euroa. Toki siis tuon päälle pitää laskea jotain auton ajamisen pääomakuluista kertyineistä reilusta 300 kilometristä, mutta kovin suurta osaa ne eivät näyttele, koska auto on joka tapauksessa minulla oltava ja siihen kertyy joka tapauksessa paljon kilometrejä. Edullisemmallakin tuon olisi sähköautolla tehnyt, koska Hyvinkään lataukselle ei olisi ollut tarvetta ja siitä kertyi ylimääräistä hintaa noin 5 euron verran matkalle.

Päästöjä tuon 322 kilometrin ajaminen ja siihen kulunut 63,5 kWh olisi laskennallisesti olisi aiheuttanut noin kuusi kiloa, kun lasken tämän energiateollisuuden ilmoittaman vuoden 2017 Suomen sähköntuotannon päästöillä. Todellisuudessa marraskuun viimeisenä päivänä sähkön tuotannon päästöt olivat korkammat. Toisaalta myös ainakin Fortumin laturista Hyvinkäällä latasin 100% uusiutuvaa tuulisähköä. 

Näin toteutettuna työmatkani ei aiheuttanut Helsingissä lisää ruuhkia eikä haitallisia pienhiukkaspäästöjä edes oman auton renkaista tai jarruista.

Junalla Tampereelta Helsinkiin ja takaisin = 63-66 euroa ja varmasti vähäpäästöisin vaihtoehto kokonaisuutena

Tällä kertaa junaliput olisivat maksaneet 18 euroa suunta, eli 36 euroa. Todellisuudessa tuohon junamatkan hintaan olisi tullut päälle joko linja-autolla siirtymä Tampereelle, joka maksaa 15 euroa suunta, eli 30 euroa tai vaihteohtoisesti P-Hämpissä pysäköinti olisi maksanut 27 euroa. Eli junalla koko matkan taittamiselle olisi kertynyt hintaa tällä kertaa joko 63 tai 66 euroa, eli yli kolminkertaisesti omalla sähköautolla käyntiin nähden. 

Päästöiltään juna olisi uskomukseni mukaan ollut ylivoimaisesti paras vaihtoehto. Tunnistan olevani heikoilla junan CO2-päästöjen laskennan suhteen, mutta olen siinä uskossa, että edestakainen matka Tampereelta Helsinkiin ruuhkajunassa ei aiheuttaisi edes kahta kiloa CO2-päästöjä. Tuohon toki pitäisi lisätä melkein tyhjällä paikallisliikenteen dieselillä käyvällä linja-autolla käryttelyn päästöt.

Bensa-Nissan + lähijuna = 46 euroa ja 67 kiloa CO2

Jos olisin tehnyt saman matkan bensiini-Nissanilla (esim automaattivaihteinen Qashqai), niin pidän uskottavana, että polttoaineen kulutus olisi ollut vähintään 7,5 litraa/100 km. Bensiiniä olisi siis palanut 322 kilometrin matkalla noin 24 litraa ja hintaa sille olisi kertynyt noin 36 euroa. Tuohon lähijunaliput päälle 10 euroa, niin 46 eurolla bensa-Nissanilla matka olisi tullut yli kaksi kertaa sähköautollani käyntiä kalliimmaksi, mutta junaa halvemmaksi.

Tosin sitten saastuttaminen olisi ollut jotain aivan muuta. CO2-päästöjä bensa-Nissan olisi päästänyt vähintään 60 kiloa pelkästään pakoputkesta ja vielä polttaineen jalostuksen päästöt päälle. Puhumattakaan muista saasteista, joita putken päästä olisi tullut. Bensa-autollakin Helsingin pään lähipäästöt tosin lähijunaa käyttäen olisivat jääneet onneksi pois.

Sähköautollakaan perille Helsinkiin asti ajaminen ei olisi ollut järkevää

Jos olisin ajanut Leafillani perille Helsinkiin asti, olisin voinut pysäköidä esimerkiksi P-Cityforumiin ja ladata siellä akun täyteen työpäiväni aikana. Tätä en kuitenkaan halunnut useista syistä.

  • Ruuhka-aikaan ajo Helsingin ydinkeskustaan hidastuu tuntuvasti. Perjantain iltapäiväruuhkassa poisajaminen hidastuu vielä pahemmin.
  • Päivän työkeikan takia ei kannata pahentaa Helsingin ruuhkia, ellei ole perusteltua syytä mennä perille asti omalla autolla. 
  • Samalla jäävät kaikki oman auton käyttämisen lähipäästöt aiheuttamatta Helsingin keskustan kauduilla.
  • Pysäköinti myös maksaa melkoisen paljon Helsingin ydinkeskustan alueella.

P-Cityfoorumissa pävän pysäköinti olisi maksanut ymmärtääkseni vuorokausihinnan, eli 36 tai 40 euroa. En ole aivan varma noista parkkitalon tasoista, joilla on eri hinnat. Lataaminen Virtapisteen latauslaitteista olisi käsittääkseni maksanut siellä saman 15 senttiä kilowattitunnilta, kuin maksoi myös liityntäparkissa.

Jo pelkästään oman auton pysäköinnin hinta kertoo sen, että omalla autolla ei olisi ollut kannattavaa ajaa keskustaan asti, ellei ole pakko.

Latausoperaattorit ja Helsingin lähiliikenteestä vastaavat, toiveeni: lisää liityntäparkkeja, lisää sähköauton latausta liityntäparkkeihin!

Kiitos kaikille, jotka ovat vastuussa Helsingin lähiliikenteen ja liityntäpysäkkien järjestämisistä. Siis oikeasti ja isosti kiitos! Nämä ovat todella tärkeitä. Uskallan kuitenkin esittää toiveen: toivoisin lisää liityntäparkkeja ja ennenkaikkea liityntäparkeille lisää sähköautojen asiointilatauspaikkoja. Esimerkiksi Vantaankosken liityntäparkissa on kaksi Virtapisteen Type2-latauspaikkaa. Tämä on siis todella hyvä asia ja kiitos siitäkin, mutta lisää tarvitaan. Oli taatusti todella hyvä onnenkantamoinen, että sain autoni lataukseen. 

Vantaankosken liityntäparkin kaltaisella paikalla olisi hyvä olla jo nyt vähintään kymmenen Type2 -latauspaikkaa ja niiden lisäksi vähintään kaksinkertainen määrä sukolatauspaikkoja. Esimerkiksi Parkkisähkön älysähköjärjestelmä antaisi tukea myös polttomoottoriautoilijoille tarjoten lohkolämmityslaitteen käyttömahdollisuutta. Älysähköverkkoon perustuvien suko-pistorasioiden lisääminen olisi perusteltua myös siksi, että esimerkiksi oman 40 kWh Leafini akku olisi täysin tyhjästäkin täyttynyt Type2-latauslaitteessa noin kuudessa tunnissa. Nytkin autoni piti suurimman osan pysäköintiajastaan toisen kahdesta latauspaikasta varattuna turhaan akun täytyttyä jo tunteja ennen työkeikkani päättymistä. Liityntäpysäkkien käyttäjissä on varmasti paljon muitakin, joiden pysäköintiaika on tuntuvasti pidempi, kuin akun tarvitsema latausaika. Älykäs sukopistorasiajärjestelmä on varmaan myös huomattavasti edullisempi, kuin sama määrä Type2-lataustolppia.

 

Keskustelu

Sari
03.12.2018 08.09

Oikean valinnan teit. Cityforumin parkissa latauspisteet on alemmalla tasolla, joka vähän halvempi, mutta Virran lataus maksaa 0,5 euroa tunti kilowattien lisäksi. Siellä on myös Parkkisähkön pisteitä kwh-hinnalla. Olen muuten bongaillut jonkun verran noita liityntäpysäköinnin latauspaikkoja, kovin ovat vähällä käytöllä. Joissskin paikoissa veloituskin aikaperusteista (esim. Kulosaari, Oulunkylä), joka vähentää houkuttelevuutta. Espoon liityntäpysäköinti usein yksityisissä halleissa joissa pysäköinti 2eur/10h js lataus maksutonta, mutta tarvitset paikallisen matkakortin. Joten onnistuit löytämään harvinaisen optimaalisen reittitoteutuksen!

Sähköautoileva motor
03.12.2018 16.59

Moikka Sari
kiitos kommentistasi.
Olisi kyllä tosi suotavaa, että nimenomaan satunnaisille Helsinkiin omalla autolla saapuville olisi myös tarjolla hyviä ja järkevästi hinnoiteltuja liityntäpysäkäintejä vielä enemmän. Vähän tästä lähtökohdasta kumpusi ajatukseni tähän tarinaan. Jatketaan iloista latausautoilua :-)

Tom Karhu
15.12.2018 10.19

No huh. Vaikuttaa kyllä melko stressaavalta puuhalta.

Tekeleitä nuo sähkikset ovat vieläkin.

Itselle ne sopivat vasta sitten, kun range on min. 700 km ja latausaika 0-100 % 5 min.

Sähköautoileva motor
15.12.2018 21.17

Hei Tom Karhu,
kiitos kommentistasi. Jotkut meistä sitten näköjään stressaantuvat kovin helposti.
Eihän siinä mitään, jokainen omalla tavallaan. Ei tuossa mitään stressaavaa ollut missään vaiheessa. Eikä ole mitään tarvetta millekään 5 minuutin lataukselle. Nyt se lataaminen kestää pari sekuntia kun laittaa kaapelin kiinni. Sitten auto joutaakin latautua omia aikojaan.

Simo Taivalkoski
16.12.2018 01.00

Tom Karhu: näin itsekin sähköautoilevana ihmisenä tyhjästä täyteen latausaika ei ole ollenkaan oleellista, vaan se, että saan joka yö akun täyteen hidaslatauksena päivän ajojen jäljiltä, ja nimenomaan päivittäisajoihin kulutetun energian lataus on merkityksellinen.

Pikalatauksesta hyödytään pitkää matkaa ajaessa, mutta harva silloinkaan lataa aivan tyhjästä aivan täyteen; vielä harvempi ajaa seitsemää sataa kilometriä joka ikinen päivä. Sehän tekisi vuodessa yli 200 000 km. Toisaalta jos noin paljon tulisi mittariin päivittäin, sähköllä ajaen säästäisi reilusti niin lompakkoa, kuin luontoakin.

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Kirjoituksen avainsanat

BEV sähköauto

Arkisto

Blogin avainsanat

#evvintertour2020 (7) #rapdigate (3) ABB FIA Formula E (1) AIWAYS (1) Ajo-opetus (4) Ajo-opetus sähköautolla (4) Akku (26) akkuruohonleikkuri (1) akun koko (13) Ampera-e (2) Audi (4) Aurinkosähkö (1) Autonäyttely (17) BEV (197) BMW (4) Borgward (1) Chery (1) Citroen (2) Cooper SE (3) Daimler (1) DS3 (1) Ego (4) Ego Power + (1) eGolf (2) e-Golf (2) E-Mehari (1) Energiankulutus (18) Energica (3) e-Niro (2) EQC400 (1) E-Tense (1) eTROPHY (1) Eva (1) evlapland (1) evwintertour (1) Formula E (4) historia (1) Honda (1) hybridipyörä (1) Hyundai (13) i3 (4) IAA2017 (14) ilmansaaste (2) ilmastonmuutos (2) Ioniq Electric (7) I-PACE (2) Jaguar (2) kaasuauto (4) kattotaakka (4) Kattoteline (1) Kia (4) koeajoraportti (12) Kona (8) Käytetty sähköauto (7) Latauslaite (4) Leaf (38) Leaf+ (1) Leaf40kWh (27) Leaf62kWh (1) Liikennemyymälä (1) Lofootit (3) Mercedes Benz (2) Mini (3) Model 3 (5) Model S (3) Moottoripyöränäyttely (1) moottoriurheilu (4) MP 2017 (1) Nissan (41) Norja (2) omapaino (1) Opel (2) Opetuslupa (2) ostajan opas (2) Pikalataus (5) range (3) rata-ajo (2) Rekisteröintitilasto (58) Renault (6) Roadster (3) Scania (1) Skoda (1) Smart (1) Soul EV (2) sähköauto (175) Sähköauto talvella (16) sähköautokokemus (20) sähköautomatkailu (31) Sähköauton lataaminen (16) sähköbussi (1) Sähkökelkka (1) Sähkökuorma-auto (1) sähkölinja-auto (1) Sähkömoottoripyörä (6) Sähkönysse (1) sähköpyörä (6) sähköruohonleikkuri (1) Tampere (2) TEM-tuki (1) Tesla (14) Thunder (1) tietopankki (1) Toimintamatka (7) video (1) Volkswagen (3) VW (3) Zoe (10)
nwdb