27.11.2025
Asennutin Ioniq 6 sähköautoon vetokoukun -mitä saan sillä vetää B-ajokortillani?
Ja ei muuta kuin kiskomaan perävaunua Ioniq 6 -sähköautolla.
Sain viimein 27.11.2025 asennutettua Ioniq 6 -sähköautoomme vetokoukun ja teetin sen Koukkupaja Hämeenlinnassa, missä asennettiin irroitettava koukku 13-napaisella pistokkeella 940 euron kokonaishinnalla. Ei mielestäni laisinkaan paha hinta, kun vertaan yli tonnin kalliimpaan edellisen autoni sähköisen vetokoukun hintaan asennettuna. Autossa oli ilmeisessti vetokoukkuun liittyvä johtosarja jo valmiina, koska asennus tapahtui noin tunnin työllä. Olen ymmärtänyt, että Suomeen uusina tuoduissa Hyundai Ioniq 6 -autoissa tuo johtosarja on vakiona, mutta tämä auto onkin ensi rekisteröity uutena Alankomaihin ja tuotu Suomeen 20 km ajettuna vanhana esittelyautona. Onneksi oli johtosarja olemassa, koska jollain, kenellä sitä ei ollut ollut, oli asennus ollut jo lähellä järjetöntä työmäärää.
Nyt osennuttamani koukku on siis manuaalisesti irroitettava versio ja sen käyttökuntoon asentaminen matalaan autoon on melkoista ryömintää, mutta kun tekniikan kerran harjoitteli, tapahtuu se helposti ja nopeasti. Autoon asennetun koukun rungon aukko, mihin irroitettava koukkuosa asennetaan, on suojattu fiksusti muovikannella, joten uskoisin sen pysyvän kohtuullisen hyvin suojassa kuralta. Koukun sähköpistoke on saranoitu siten, että se on piilossa auton helmamuovin suojissa silloin, kun se ei ole käytössä. Käytössä ollessaan se sekä koukku, että pistokkeen teline tulevat sen verran alas, että ainakin raskaasti kuormatulla autolla ajaessa, kannattaa muistaa matala peräylitys esimerkiksi rotvallin päältä alas ajaessa.
Onhan minulla kokemusta tuon niin sanotun mökkikärryn vetämisestä sähköautolla, koska kiskoin sitä edellisellä ID.4:llä, mutta vielä en ole ehtinyt Ioniq 6:lla mitään vetämään. Tulen kyllä blogiini kirjoittamaan kokemukset Ioniq 6:sta ns mökkiperävaunun vetäjänä. Ehkä saatan lainata joltain lähellä maksimipainoja olevan asuntovaunun saadakseni siitäkin kokemusta, mutta tästä maksimipainosta on tulossa myöhemmin tässä kirjoituksessa lisää tietoa. Olen kyllä kuullut jo muilta, että myös Ioniq 6 vetää kevyen tuntuisesti perävaunua, mutta se keveys on vain sähköauton vahvasta voimasta syntyvä illuusio ja todellisuus näkyy kororstuneena kulutuksen kasvuna muutoin niin aerodynaamisella autolla, etenkin kuomullisen tai muutoin kookkaan perävaunun ollessa kytkettynä.
Perävaunun vetämiseen liittyen Huyundain sähköautoissa on ainakin suurimmalla osalla muista käynyt niin, ettei perävaunu kytkettynä voi käyttää auton vakionopeussäädintä lainkaan (limiter en laske miksikään). Tuo on itselleni melko iso haitta, koska ajan lähes aina vakionopeussäätimellä, mutta onneksi en vedä alvariinsa saati pitkiä matkoja peräavaunua.
Alla olevassa kuvassa kohdeauto likaisena moottoritieajon jälkeen ja koukku ensimmäisen kerran paikalleen itse asentamanani testin vuoksi. Koukku on visuaalisesti katsottuna ikäänkuin pitkän aisan päässä, koska sen kiinnitysrunko on melko pitkällä auton alla. Itse koukku kuitenkin asetuu järkevälle etäisyydelle puskurista. Koukku on myös mahdollista lukita avaimilla autossa käytössä ollessaan.

Millaista perävaunua saan Hyundai Ioniq 6 -sähköautollani vetää?
Otsikon kysymykseen on olemassa useampikin oikea vastaus. On se vastaus, mitkä vetomassat autolle on tyypitetty ja mitkä näkyvät Traficomin tiedoissa. Sitten on ajokorttini rajoitteet.
Takavetoisen Ioniq 6:n vetomassa on jarruttomalle perävaunulle 750 kg ja jarrulliselle 1500 kg. Tämä on vielä helppo osa sisäistää ja muistaa, mutta sitten asia monimutkaistuukin jo.
B-ajokortti
Ajokortistani aakkosia löytyy A, B ja C. Niistä tässä on vain keskimmäisellä, eli B:llä merkitystä tässä tapauksessa, koska tämä vetoauto on henkilöauto. Saan ajokortillani ajaa enintään 3500 kg kokonaismassan henkilöautoa, sekä henkilöauton ja O1-luokan perävaunun yhdistelmää. Lisäksi saan ajaa henkilöauton ja O2-luokan perävaunun yhdistelmää, jossa yhdistelmän yhteenlaskettu kokonaismassa on enintään 3500 kg.
Lue esimerkiksi Traficom-sivuilta tarkemmin B-ajokortista.
B-ajokortti ja O1-luokan sekä O2-luokan perävaunut
Mitäs tämä sitten tarkoittaa käytännössä tällä kertaa? Peräkärryjä on kahdelnaista luokittelua: O1- ja O2-luokkaa ja niitä koskevat eri säännöt.
Hyundai Ioniq 6 -sähköautoni + jarruton O1-luokan 750 kg tai 828 kg:n 02-luokan jarruton perävaunu ja B-arjokottini:
- Vetoauton ja perävaunun kokonaismassat ratkaisevat.
- Ioniq 6 autoni kokonaismassa on Traficom tiedoissa 2410 kg.
- Vanha perävaununi on Traficom-tiedoissa 01-luokkaan kuuluva 750 kg luokittelumassan versio ja sitä saan joka tapauksessa vetää henkilöautollani, mitä voi ajaa B-luokan ajokortilla. Vieläpä niin, että autoni kokonaismassa saisi olla vaikka ajokorttiini oikeuttavat täydet 3500 kg.
- Käytössäni on myös perävaunu, mikä on 02-luokkaan kuuluva ja kokonaismassaltaan 825 kg: versio. Ioniq 6 -autoni kokonaismassa on 2410 kg, joten saan sitäkin vetää kyseisellä autolla B-ajokortillani, koska ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa on 2410 kg + 825 kg =3 235 kg, eli alle 3500 kg.
- Esimerkin omaisesti mainitsen, että esim Volkswagen ID.4 GTX - sähköauton kokonaismassa on 2770 kg, joten näiden uudempien ja O2-luokan 825 kg kokonaismassan jarruttomien perävaunujen kanssa yhdistelmän kokonaismassa menisi jo yli 3500 kg:n rajan, enkä saisi ajaa sitä yhdistelmää B-ajokortillani. Siitä pälkähästä toki moni B-ajokortilla ajava on selvinnyt muutoskatsastamalla perävaunun 750 kg:n kokonaismassalle.
- Entä miten voi vetää 825 kg kokonaismassan perävaunua autolla, jonka vetomassa on ilmoitettu jarruttomalle perävaunulle 750 kg? Tuo on mahdollista koska 825 kg:n perävaunussa lasketaan 75 kg vetoaisalle sen 750 kg:n sen lisäksi.
Eli yläpuolelle kirjoittamani mukaisesti jarruttomalla perävaunulla ja minun B-luokan ajokortilla ei ole mitään huolta laillisuudesta ja ajokortin riittävyydestä, kunhan en muutoin ylikuormaa perävaunua tai autoa ja ajan vastuullisesti.
Autolle on merkitty 1500 kg:n vetomassa jarrulliselle kärrylle, mutta mihin asti B-ajokortti riittää?
Kuten jo aiemmin kirjoitin, on autolleni kirjattu vetomassat 750 kg jarruttomalle ja 1500 kg jarrulliselle perävaunulle. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että B-ajokortilla saa vetää O2-luokan perävaunua, missä ajoneuvoyhdistelmän yhteenlaskettu kokonaismassa on enintään 3500 kg. Ja tässä siis ratkaisee se, mitä on kirjoitettu auton sekä perävaunun kokonaismassaksi ja asia selviää mm Traficom-sivuilta ajoneuvojen tiedoista.
Asia siis mutkistuu jälleen, kun lähden tarkistelemaan jarrullisen perävaunun ja B-luokan ajokorttini yhdistelmää.
- Ioniq 6 autolleni merkittyä suurinta sallittua jarrullisen perävaunun 1500 kg vetomassaa en pysty B-ajokortillani hyödyntämään, koska auton kokonaismassa 2410 kg + suurimman autolle tyypitetyn jarruulisen perävaunun 1500 kg:n kokonaismassa ovat yhteenlaskettuina 3910 kg, eli pitkästi yli 3500 kg, mikä oli näissä B-ajokortin suurin sallittu yhdistelmän kokonaismassa.
- Pystyn B-ajokortillani ajamaan tällä 2410 kg:n kokonaismassan autolla jarrullisena enintään 1090 kg:n kokonaismassan jarrullista perävaunua. (eli 2410 kg + 1090 kg = 3 500 kg)
- Voidakseni vetää Ioniq 6 -söhköautollani sille suurimman sallitun jarrullisen vetomassan 1500 kg:n painoista perävaunua, minun pitäisi ensin käydä suorittamassa BE- tai B96 -ajokortti.
- En toki ole koskaan edes harkinnut vetäväni suurempaa kuin ns jarrutonta mökkiperävaunua, mutta mitäs jos nälkä kasvaakin syödessä? Täytyypä harkita josko vielä suorittaisi sittenkin ajokorttiin korotuksen.
- Vasta jos olen suorittanut korotuksen ajokorttiluokkaani, pääsen tekemään myös koeajoa itse ajamalla siitä, miten Ioniq 6 toimii 1500 kg:n perävaunun veturina.
Haluan vielä loppuun esittää kiitokseni asiakkaana Hämeenlinnan Koukkupajalle. Sain sieltä erittäin ystävällisen palvelun ensipuhelusta aina palvelun toteutukseen asti, vaikka jouduinkin autosta johtuvista syistä siirtämään asennusta noin puolen vuoden ajan eteenpäin.
Keskustelu
Lukemattomista peräkärry+ajokorttikombinaatioista pitäisi tehdä taulukko tai laskuri, josta jokainen näkisi, mitä hänen kortillaan saa vetää. Ja jos jotain ei saa, vaikka tarve olisi, mikä on helpoin tapa päästä vetämään.
Näillä tuhansilla säännöillä kun ei ole mitään tekemistä kortinhaltijan osaamisen kanssa eikä juurikaan tekemistä edes auto-kärry-yhdistelmän ns liikenneturvallisuuden kanssa. Osaamisen kun voi mitata vain ajokokeilla ja turvallisuuden vain yhdistelmää testaamalla. Esimerkiksi kärryn lastaamisella on paljon suurempi vaikutus yhdistelmän ajo-ominaisuuksiin kuin pienellä painorajan ylittämisellä.
Siihen taulukkoon tai laskuriin pitäisi rehellisyyden nimissä ohjelmoida myös se, mitä minkäkin kärrypykälän ylityksestä seuraa a) liikenteessä ja b) päiväsakoissa.
Lisäksi tulee vielä pakollinen ilmastoargumentti: Sähköauto painaa enemmän kuin polttis, joten B-korttikuskin 3,5 tonnin raja tulee nopeammin vastaan. Niinpä olisi "hyvesignaloinnin" kannalta aiheellista korottaa ko yhdistelmän painorajaa sähköautoille esimerkiksi 5 tonniin. Kärrykin(jarruton) voisi painaa enemmän kuin 750 kg, koska painavan auton perä pysyy tiessä paremmin kuin kevyen.
PS
Minulla on 750 kg-kärry(siis sellainen merkintä rekisteriotteessa). Sillä voi hyvin vetää 2 tonnin lasteja - kunhan lastaa oikein ja kunhan vetoauto(lue: akselipaino takana) on riittävän raskas.
Mitä sen rakenteissa vaaditaan muutettavaksi, jos haluan sen muutoskatsastettavaksi vastaamaan esim 1000 kg:n kantavuutta?
Veikkaisin edellisen perusteella, että vaaditaan ainoastaan nippu "papereita" kuten valmistajan tyyppihyväksyntätodistuksia. Itse kärrylle tuskin tarvitsee tehdä mitään ja muutoskatsastuskin hoituu kai netissä?
