Parin tunnin koeajot: uusi Peugeot 2008 Edition Hybrid 145 Automaatti

Parin tunnin koeajot -osiossa ajetaan käytettyjä ja uusia autoja ja tarjotaan kattava ensipuraisu niistä.

Kissapeto näyttää kynsiään, mutta ovatko ne tarpeeksi terävät?

Tätä pohdin lähtiessäni koeajamaan uutta Peugeot 2008:ia. Olen viime aikoina testannut useampaa Renaultia ja kirjoitin esimerkiksi varsin loistavaksi osoittautuneen Renault Rafalen yhteydessä siitä kuinka ranskalaisia autoja ei tulisi tuomita pelkästään omien ennakkoluulojen perusteella. On aivan totta, että näimme esimerkiksi 2000-luvun alussa Peugeotilta joitain todella huonoja tekeleitä, kuten ensimmäisen sukupolven Peugeot 308:n. Mutta, ei anneta menneisyyden painolastin vaikuttaa liikaa nykyhetkeen, vaan annetaan uusille Pösöille niiden ansaitsemansa mahdollisuus. Renault on ainakin onnistunut kunnolla luomaan nahkansa uudelleen viimeisten vuosien aikana, joten olisiko näin myös Peugeotin tapauksessa? Sen verran mainittakoon, että ajoin itse Peugeot 508:a muutama vuosi takaperin, kun Pösön mallisto oli jo kokenut suuremman uudistuksen. Kokemus 508:sta oli hyvin positiivinen, mutta onko kokemus myös uudesta 2008:sta samankaltainen vai onko aika vain kullannut muistot?

Itse asiassa, ennen kuin lähdetään tarkemmin pureutumaan tuohon 2008:iin, kerrotaan vähän taustatietoa Peugeotin nykytilanteesta. Vuonna 1810 alkunsa saanut ranskalaismerkkihän on nykyään osa isoa Stellantis-autokonsernia. Stellantis syntyi Fiat Chrysler Automobilesin ja Groupe PSA:n yhdistyessä vuonna 2021, ja sen alla on nykyään Peugeotin lisäksi esimerkiksi sellaisia klassikkomerkkejä kuin Alfa Romeo, Chrysler, Citröen, Dodge, Fiat, Jeep ja Opel. Kaiken kaikkiaan Stellantis on maailman neljänneksi suurin autonvalmistaja tällä hetkellä, edellään vain Toyota, Volkswagen Group ja Hyundai Motor Group.

Lähdetäänpä sitten tutustumaan Peugeot 2008:iin. Kyseinen malli lukeutuu B-SUV -segmenttiin, eli se on niin sanotusti siis kompaktin katumaasturin ja crossoverin yhdistelmä. On muuten vaikea löytää nykypäivänä autoa, joka ei ole jonkin sortin crossover. 2008:n akseliväli on 2,60 metriä ja sen kilpailijoita ovat esimerkiksi Ford Puma, Renault Captur ja Volkswagen T-Cross. Kilpailu on siis kovaa, mutta esimerkiksi vuonna 2023 Peugeot 2008:n sähköversio oli yksi myydyimmistä sähköautoista Suomessa. Uusia tai uudehkoja Peugeoteja on muutoinkin näkynyt kiitettävästi katukuvassa viime vuosina.

Tämän kertaisen koeajoauton minulle tarjosi ajoon Peugeotin maahantuoja Auto Bassadone Vantaalla ja kyseessä on 2008:n karvalakkiversio, joka kulkee nimellä Edition Hybrid 145 Automaatti. Kuten version nimestä voi päätellä, puhutaan siis automaattivaihteisesta ja itselataavasta hybridistä. En ole muuten hetkeen ajanut minkään auton karvalakkiversiota, joten täytyy ottaa tämä huomioon auton arvioimisessa.

Aloitetaan ulkonäöstä, joka on ehdottomasti parasta antia 2008:ssa. Peugeot on onnistunut luomaan tunnistettavan muotokielen itselleen ja 2008 näyttääkin ihka ehdalta Pösöltä. Se on moderni ja jokseenkin sporttinen, ja keulasta löytyvät leijonan kynsien muotoiset päiväajovalot ovat kivan persoonalliset. Keula etenkin on sellainen, mistä sen tunnistaa Pösöksi jo kaukaa, ja tarkoitan tätä ainoastaan hyvällä. On hienoa, että autonvalmistajalta löytyy selkeänlainen muotokieli eikä koko mallisto ole pelkkää sillisalaattia. Omassa segmentissään ja hintaluokassaan 2008 on ainakin omaan silmääni niitä parhaimman näköisiä vaihtoehtoja, ja vieläpä varsin selkeällä erolla.

Sisältä 2008 on persoonallinen. Sen i-Cockpit -nimellä kulkeva ohjaamo osoittaa, että ranskalaismerkki haluaa olla tietyllä tapaa oman tiensä kulkija. Tämä on toisaalta hyvää jatkumoa menneelle, koska ranskalaisethan ovat lähes aina halunneet olla oman tiensä kulkijoita, ainakin mitä tulee autoihin. Esimerkiksi ratti on varsin kompaktin kokoinen ja keskikonsolista löytyvät ”toggle switch” -nimellä kulkevat vipupainikkeet, joiden voisi kuvitella löytyvän pikemminkin jonkin sortin hävittäjästä. Persoonallisuus on tässä tapauksessa sinänsä hyve, mutta en silti tiedä olenko täysin myyty ohjaamon osalta. Esimerkiksi 10 tuuman keskinäyttö ei täysin vakuuta visuaaliselta ilmeeltään ja tekstuurien tarkkuuden osalta. Mitä tulee itse näytön käyttöliittymään ja toimintoihin, on se kaikin puolin aika pelkistetty, mutta onneksi auto tukee Android Auto -ja Apple CarPlay -palveluita. Kiitos näiden palveluiden lähes tulkoon kaikissa uusissa autoissa on nykyään mahdollisuus pätevään käyttöliittymään, sillä Google ja Apple osaavat kyllä asiansa. 

Mittaristo on analoginen eikä digitaalinen, mikä voidaan antaa anteeksi, koska kyseessä on tosiaan karvalakkiversio, mutta tämäkin on asia, mikä on joillakin merkeillä paremmin. Monista autoista löytyy nykyään jo vakiona digitaalinen mittaristo, mutta on tietysti aivan ostajasta riippuvaista, että kokeeko tätä merkittävänä asiana. Yksi asia mikä ihmetyttää on sähköisen käsijarrun puute, koska sekin löytyy nykyään vakiona jo lähes kaikista uusista autoista. Mutta, siinä on toki puolensa ja puolensa, että kaikki autossa ei ole elektronista. Auton ylläpitäminen on tällöin huolettomampaa, koska analogisten ja manuaalisten laitteiden toimivuus on yleensä varmempaa ja niiden korjaaminen on myös huomattavasti edullisempaa kuin sähköisten. Se täytyy tummanpuhuvan ohjaamon yleisilmeestä kuitenkin sanoa, että se on sanalla sanoen selkeä. Laadun puolesta todettakoon, että kaikki on vähän muovista, mutta auton hintakaan ei päätä huimaa, joten se on sikäli myös aivan ymmärrettävää. Tosin yksi seikka, mistä pitää antaa kritiikkiä, on vakionopeussäätimen sijoittelu. En suoraan sanoen ymmärrä, että mikä ihmeen älynväläys ranskalaisilla on käynyt sen kanssa. Sen säätövipu on nimittäin tavattoman vaikeassa paikassa, osittain ratin takana. Tai oli ainakin, kun säädin ratin asennon itselleni sopivaksi. Miten sitä pitäisi oikein käyttää?

Jos katsotaan tarkemmin koeajoyksilön varusteita, niin kyllä sen huomaa, että kyseessä on lähtötason versio. Varusteiden osalta on siis turha odottaa ihmeitä, mutta onneksi autosta nyt löytyy sentään automaattinen ilmastointi, LED-päiväajovalot, parkkitutka ja se edellä mainittu vakionopeudensäädin. Joitain ajoavustimiakin löytyy, kuten esimerkiksi kaistavahti, liikennemerkkien tunnistus ja mäkilähtöavustin.

Istuintilat ovat 2008:ssa hyvät kokoonsa nähden. Edessä on tarpeeksi tilaa isompikokoisellekin ihmiselle. Takana ei jalkatilaa liiaksi jää yli 190-senttiselle matkustajalle, jos etupenkilläkin istuu yli 190-senttinen henkilö, mutta tämä lienee melko harvinaista. Ja, kolmea aikuista ei ehkä kannata pistää vierekkäin 2008:n takapenkeille istumaan, mutta kyllä siellä ainakin lapset ihan mukavasti matkustavat. Eli 2008:ssa on potentiaalia esimerkiksi pienen perheen autoksi.

Tavaratilaa on 2008:ssa mukavan paljon. Sitä löytyy yhteensä 400 litran verran ja takapenkit kaadettuna sen saa kasvatettua jopa 1467 litraan. Samalla se on myös yksi oman luokkansa suurimpia tavaratiloja.

Ajettavuuden osalta 2008 on hieman kaksijakoinen tapaus. Vaikka auto on sinänsä ihan näppärä menopeli, ei ohjaus aina tunnu järin tunnokkaalta. Ajaminen ei siis aiheuta kuljettajassa varsinaista vau-elämystä, mutta ei sen toki välttämättä tarvitsekaan? Matti ja Maija Meikäläisille, jotka haluavat vain liikkua paikasta A paikkaan B, tämä ei välttämättä ole edes minkään sortin edellytys autokaupoille lähdettäessä. Alusta tuntuu ihan mukiinmenevältä ja tarjoilee sopivassa määrin tasaista kyytiä. Vaikea Peugeot 2008:a on ehkä miksikään ajajan autoksi luonnehtia, mutta tavallista arkea ajatellen se pärjää kuitenkin ihan hyvin.

2008:n hybridiversiossa on pieni, 1,2 litran bensiinimoottori, jota avustaa pieni sähkömoottori. Yhdessä ne tuottavat 145 hevosvoimaa, jotka riittävät kiidättämään auton nollasta sataseen 8,3 sekunnissa. Autosta löytyy myös täyssähköinen versio, josta tehoa saadaan irti 156 hevosvoiman verran. Sähköversiolla kiihdytys nollasta sataseen vie tosin lähes sekunnin enemmän, eli yhteensä 9,1 sekuntia. Vaikka hevosvoimia siinä onkin hivenen enemmän, on painoa puolestaan selvästi enemmän, eli paino syö nopeutta.

Yhdistetyksi kulutukseksi Peugeot lupaa 2008:n hybridiversiolle 4,9 litraa satasella. Itse ajelin sekalaista ajoa ja pääsin 5,9 litran kulutuslukemaan, mutta tarkempi arvio kulutuksesta olisi vaatinut vähän pidemmän testirupeaman. Peugeot mainostaa verkkosivuillaan, että heidän hybridiversionsa pitäisi tarjota kaupunkiajossa 30-prosenttia pienemmän polttoaineenkulutuksen verrattuna vastaavaan polttomoottoriin. Ja, kaupungissa jopa 50-prosenttia ajoajasta pitäisi onnistua sähköisesti, mikä on ihan kelpo suoritus. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että 2008 pärjää kulutusrintamalla hyvin, jos sillä päästään lähelle tuota luvattua 4,9 litran keskikulutusta.

Entä hintapuoli sitten? Yhdessä ulkonäön ja tilojen lisäksi hinta on yksi 2008:n suurimpia vahvuuksia. Kyseinen karvalakkiversio kustantaa rapiat 29 tuhatta euroa, eli alle 30 tuhannella eurolla päästään käsiksi tähän uuteen Pösöön. Kalleimman hybridiversion eli GT Hybridin hinta on puolestaan vajaat 39 tuhatta euroa, mutta siinä onkin sitten varsin kattavasti varusteita. Mainittakoon niistä esimerkkeinä vaikkapa Full Led Technology -ajovalot automaattisella korkeussäädöllä ja kaukovaloavustimella, 180-asteen peruutuskamera, sähkötoiminen kuljettajanistuin hierontatoiminnolla, langaton puhelimen lataus, tunnelmavalaistus, digitaalinen mittaristo ja lämpöpumppu. Itse satsaisin suosiolla vähän kalliimpaan versioon 2008:ssa.

Jos verrataan hintaa toiseen ranskalaiseen eli Renault Capturiin, niin alkaen-hinta on sen karvalakkiversiossa tismalleen sama. Mutta, Capturin kallein eli Alpine-versio onkin sitten huomattavasti edukkaampi kuin 2008:n GT Hybrid-versio, hintaa sillä on nimittäin vain vajaat 34 tuhatta euroa.

2008:n täyssähköisen Allure-version hinta on vajaat 38 tuhatta ja GT-version puolestaan vajaat 40 tuhatta euroa. Molemmista löytyy 54 kWh -akku, jonka maksimirange on 406 kilometriä. Mainittakoon, että 2008 on saatavana myös polttomoottoriversiona. Bensakoneella varustetun version hinta on rapiat 29 tuhatta euroa.

Miten tämän lyhyen koeajokokemuksen Peugeot 2008:sta nyt sitten tiivistäisi? No, aloitetaan sanomalla tämä: 2008 ei ole huono auto. Se on hyvännäköinen, oikein tilava kokoonsa nähden ja varsin järkevästi hinnoiteltukin. Se on taas yksi hyvä esimerkki siitä, että ranskalaiset autot ovat menneet paljon eteenpäin siitä mitä ne olivat noin parikymmentä vuotta takaperin. Mutta, jättikö 2008 sitten varsinaista jälkeä itseeni? En nyt sanoisi aivan niinkään. Karvalakkiversio on tietysti aina karvalakkiversio, mutta sekään ei selitä kaikkea. Jotakin sellaista olisin vielä kaivannut, mikä olisi kunnolla nostanut tämän esiin massasta. Esimerkiksi tunnokkaampaa ohjattavuutta tai jotakin vastaavaa. Nyt kokemus jäi hivenen kädenlämpöiseksi omalta osaltani. Kaikesta huolimatta Peugeot 2008 saattaa olla mielenkiintoinen vaihtoehto yllättävänkin monelle suomalaiselle autonostajalle. Matti ja Maija Meikäläisiä ajatellen siinä on perusasiat kuitenkin kunnossa.

Kiitokset vielä Auto Bassadonelle auton tarjoamisesta koeajoon raportin tekemistä varten.