20.02.2026
Mercedeksen menestyksekäs historia F1-sarjassa
Kuva: Unsplash
Olen ollut intohimoinen Formula 1 -fani niin pitkään kuin muistan. Katselin F1-kisoja jo pienenä poikana ja suurimmat syyt siihen olivat McLaren Mercedes ja Mika Häkkinen. Mercedeksen V10-moottorien huima soundi ja Häkkisen ikimuistoiset mestaruustaistelut television ruudussa tekivät itseeni lähettämättömän vaikutuksen. Suomalainen menestystaru F1:ssä ei onneksi päättynyt Häkkisen poistumiseen näyttämöiltä, vaan hänen manttelinperijäkseen nousi Kimi Räikkönen. Silloinkin ajokkina oli Mercedeksen moottorilla varustettu McLaren. Ehkä ei olekaan siis sattumaa, että ajan itsekin nykypäivänä Mercedeksellä? Se saattaa olla jonkinmoista jatkumoa tälle lapsuuden innostukselleni ja myös tietynlainen todiste siitä, että jotkut fanit eivät koskaan unohda merkkiä, joka sytytti kipinän ensimmäisen kerran.
Halusinkin nyt käydä lyhyesti läpi Mercedeksen varsin menestyksekästä historiaa F1-sarjassa, aikakausi kerrallaan.
1950-luku - legendan synty
Kun Mercedes-Benz debytoi moottoriurheilun kuninkuusluokassa vuonna 1954, se muutti Formula 1:n voimasuhteet välittömästi. W196-mallinimellä kulkenut kilpuri oli teknologisesti edellä kilpakumppaneitaan ja siitä löytyi esimerkiksi polttoaineen suorasuihkutus ja virtaviivainen kori. Nämä ominaisuudet yhdistettynä huipputarkkaan, saksalaiseen insinöörityöhön nostivat Mercedeksen suoraan kärkeen.
Tallin ykköskuljettajaksi kiinnitettiin jo valmiiksi legenda, eli maailmanmestaruuden vuonna 1951 voittanut argentiinalainen Juan Manuel Fangio. Fangio oli tunnettu kylmistä hermoista ja teknisestä ymmärryksestä, ja Mercedeksellä hänen lahjakkuutensa puhkesi niin sanotusti täyteen loistoonsa.
Fangion ja Mercedeksen välinen yhteistyö tuottikin välittömästi tulosta ja Fangio voitti kuljettajien maailmanmestaruuden peräkkäisinä vuosina, eli 1954 ja 1955.
Mercedeksen mukaantulolla oli kuitenkin paljon suurempi merkitys Formula 1:lle kuin vain maailmanmestaruudet. Se toi F1-sarjaan mukanaan tietynlaisen ammattimaisuuden. Tallin testaus oli systemaattista, strategiat tarkkaan hiottuja ja tiimi toimi muutoinkin kurinalaisesti. Hopeanuolina tunnetut hopeiset autot symboloivat teknistä ylivoimaa ja korostivat myös saksalaisen insinöörityön laadukkuutta.
Saksalaisvalmistajan hienosti alkanutta F1-tarinaa ja menestystä varjosti kuitenkin tragedia vuoden 1955 Le Mansissa. Mercedes 300 SLR -autoa ajanut Pierre Levegh oli mukana moottoriurheilun tuhoisimmassa onnettomuudessa, jossa kuoli Levegh itse ja 82 katsojaa. Vaikka kyseessä ei ollut siis F1-kilpailu, järkytti onnettomuus niin pahasti koko autourheilumaailmaa kuin Mercedestäkin, että talli päätti vetäytyä kaikesta moottoriurheilutoiminnasta kauden 1955 päätteeksi.
Mercedes jätti vahvan jäljen F1-sarjaan joka tapauksessa ja tietyllä tapaa määritteli uudelleen sen, mitä voittaminen oikein vaatii.
1990-2000-luku – McLaren Mercedeksen kultakausi
Kului monta vuosikymmentä, ennen kuin Mercedes palasi F1-sarjaan moottorinvalmistajana. Tällä kertaa se teki sen legendaarisen brittiläistallin eli Ron Dennisin johtaman McLarenin kanssa. Yhteistyö alkoi vuonna 1995 ja tästä liitosta syntyikin yksi modernin F1-historian merkittävimmistä kumppanuuksista ja sellainen, joka tuli myös meille suomalaisille hyvin tutuksi.
Alkuvuodet olivat vielä ”palapelin” rakentamista, yksittäisiä välähdyksiä lukuun ottamatta, mutta vuonna 1998 kaikki loksahti viimein paikoilleen. Uudistunut sääntökausi ja aerodynaamisesti edistyksellinen MP4-13 yhdistettynä Mercedeksen vahvaan moottoriin muodostivat paketin, joka oli selkeästi muita edellä. Tallin keulakuvaksi nousi samalla suomalainen huippulahjakkuus, Mika Häkkinen.
Häkkinen oli kliinisen tehokas vuonna 1998 ja kävi kovaa taistelua Ferrarin Michael Schumacheria vastaan. Häkkinen nappasi kauden aikana nimiinsä yhteensä 9 paalupaikkaa ja 8 voittoa, ja varmisti maailmanmestaruuden kauden viimeisessä osakilpailussa Suzukassa. McLaren Mercedes voitti myös valmistajien maailmanmestaruuden samaisena vuonna.
Tallin menestystarina jatkui myös seuraavana vuonna. Häkkinen aloitti kauden 1999 vahvasti ja taistelu Schumacheria vastaan jatkui kiivaana, kunnes Schumacher ajoi ulos Silverstonessa ja loukkasi jalkansa. Häntä tuuraamaan loppukaudeksi palkattiin Mika Salo ja aiemmin tallin selvänä kakkoskuljettajana toiminut Eddie Irvine nostettiin ykköseksi. Irvinesta muodostui yllättävänkin varteenotettava kilpakumppani Häkkiselle, joka sortui loppukaudella myös selkeisiin ajovirheisiin, esimerkiksi Monzan osakilpailussa. Schumacher palasi rattiin kauden toiseksi viimeisessä osakilpailussa Malesiassa, jossa Ferrari otti kaksoisvoiton ja Häkkinen lähti viimeiseen kilpailuun takaa-ajajan asemassa. Hetken näytti jo siltä, että Irvine olisi ottanut niskalenkin suomalaisesta. Häkkinen kuitenkin kesti paineet ja voitti kauden viimeisen kilpailun Suzukassa ja samalla myös maailmanmestaruuden. Ferrari sen sijaan vei nimiinsä valmistajien maailmanmestaruuden.
2000-luvun alku merkitsi voimasuhteiden muuttumista ja Mercedeksen parin kauden mittaisen valtakauden päättymistä. Vaikka Häkkinen kilpaili Schumacheria vastaan vielä kaudella 2000 lähestulkoon tasaväkisesti, vei saksalainen lopulta maailmanmestaruuden nimiinsä (ja Ferrari valmistajien mestaruuden).
Ferrari hallitsi kausia 2001 ja 2002 selvästi, ja hopeanuolet olivat selvässä altavastaajan asemassa. Häkkisen jättäytyessä pois F1-sarjasta kauden 2021 päätteeksi, nousi hänen tilalleen McLarenille toinen suomalainen, eli nuori ja nälkäinen Kimi Räikkönen.
Räikkönen oli ajotyyliltään hyvin erilainen kuin Häkkinen ja selvästi aggressiivisempi. Hän nousikin jo kaudella 2003 taistelemaan maailmanmestaruudesta Schumacheria vastaan ja hävisi lopulta taiston vain kahdella pisteellä. Ilman jatkuvia luotettavuusongelmia Räikkönen olisi mitä luultavimmin napannut mestaruuden omiin nimiinsä.
Räikkösen koko aikakautta McLarenilla 2002-2006 leimasi samanlainen dilemma. McLaren Mercedeksestä löytyi kyllä nopeutta vaikka muille jakaa, mutta ei riittävää luotettavuutta. Auto oli usein itse asassa koko sarjan nopein, mutta tekniset viat söivät pisteitä. Kaudella 2005 Räikkönen voitti yhteensä jopa 7 osakilpailua ja nousi samalla yhdeksi aikakautensa suurimmista lahjakkuuksista. Monet meistä muistavat etenkin Räikkösen suorituksen Suzukassa kaudella 2005, kun hän nousi viimeisestä ruudusta voittoon, ohittaen kilpailua johtaneen Giancarlo Fisichellan viimeisellä kierroksella. Se on edelleen yksi modernin F1-historian hienoimmista suorituksista, oli päässä sinivalkoiset lasit tai ei.
Viimeinen tärkeä merkkipaalu McLaren Mercedeksen -aikakaudella nähtiin vuonna 2008, kun nuori Lewis Hamilton voitti kuljettajien maailmanmestaruuden tallin riveissä. Mestaruus ratkesi varsin dramaattisella tavalla kauden päätöskilpailun viimeisellä kierroksella, kun Hamilton ohitti Timo Glockin ja varmisti tittelin nimiinsä lopulta vain yhden pisteen turvin. Se oli monella tapaa koko McLaren Mercedes -yhteistyön huipentuma 2000-luvulla. Tämä tekeekin Hamiltonista keskeisen hahmon koko Mercedeksen modernissa F1-tarinassa, sillä kuten tiedämme, Hamilton palasi myöhemmin uudelleen huipulle juurikin Mercedeksen tehdastallissa.
Mutta, olennaisia avainhahmoja Mercedeksen modernissa F1-tarinassa ovat Hamiltonin ohella myös edellä mainitut Häkkinen ja Räikkönen. Juuri siksi tallilla on erityinen paikka myös omassa sydämessäni. Häkkisen ja Räikkösen kulta-aika hopeanuolten ratissa on syöpynyt vahvasti mieleeni, etenkin Häkkisen maailmanmestaruudet.
Vaikka Mercedes aloitti varsinaisen dominanssinsa 2010-luvulla, jää 1990-2000-lukujen McLaren Mercedes silti historiaan. Se haastoi Ferrarin valtakauden ja jätti jälkeensä esimerkiksi sellaisia suomalaissuorituksia, jotka ovat nykyään vahvasti osa koko Formula 1:n tarinaa. Otetaan esimerkiksi vaikka Häkkisen ikimuistoinen ohitus Schumacherista Span osakilpailussa kaudella 2000.
Tehdastallin paluu (2010-2013)
Vuonna 2010 Mercedes palasi kuninkuusluokkaan omana tehdastallinaan, ostettuaan mestaruuden aiempana kaudella sensaatiomaisesti voittaneen Brawn GP:n. Päätös merkitsikin uutta ja kunnianhimoista alkua koko Mercedekselle. Tällä kertaa tavoitteena ei ollut kuitenkaan toimia ainoastaan moottorinvalmistajana, vaan hallita koko pakettia.
Suuri uutinen oli myös seitsemänkertaisen maailmanmestarin Michael Schumacherin paluu eläkkeeltä. Hänen rinnallaan ajoi nuori ja lahjakas Nico Rosberg. Vaikka Mercedeksen tehdastallin ensimmäiset kaudet eivät tuoneetkaan välitöntä menestystä, rakennettiin perusta huolellisesti. Mercedes investoi voimakkaasti esimerkiksi infrastruktuuriin, henkilöstöön ja teknologiaan. Kulisseissa syntyikin pohja tulevalle jättimenestykselle.
Hybridiajan dominointi (2014–2021)
Kun Formula 1 siirtyi V6-turbohybridiaikaan kaudella 2014, oli Mercedes valmiimpi kuin kukaan muu. Uusi voimanlähde ei ollut pelkästään moottori, vaan monimutkainen kokonaisuus, jossa polttomoottori, energiankeräysjärjestelmä ja akkuteknologia muodostivat yhtenäisen paketin. Mercedes oli kehittänyt tätä kokonaisuutta taustalla jo vuosia, ja sen etumatka näkyikin heti kauden 2014 alussa.
Kaudella 2014 talli voitti jopa 16 osakilpailua 19:sta. Mercedes oli käytännössä ylivoimainen kaikkiin muihin nähden ja kuljettajien mestaruustaisto käytiinkin tallin sisällä. Lewis Hamilton ja Nico Rosberg ratkoivat tittelin kohtalon, ja Hamilton vei mestaruudet nimiinsä niin 2014 kuin myös 2015. Dramaattisen ja varsin räjähdysherkän kauden 2016 jälkeen maailmanmestariksi kruunattiin sen sijaan Rosberg, joka yllättäen lopetti uransa heti saavutuksensa jälkeen.
Tämä merkitsi suomalaisvärin paluuta Formula 1:sten huipputalliin. Rosbergin tilalle palkattiin aiemmin Williamsilla useaan otteeseen säväyttänyt Valtteri Bottas.
Bottas tuli sinällään aika vaikeaan paikkaan, koska Hamilton oli uransa huipulla ja Mercedes tottunut voittamaan. Bottas kuitenkin sopeutui nopeasti tilanteeseen ja nappasi melko pian ensimmäiset voittonsa Mercedeksellä. Hän osoitti myös olevansa luotettava pisteiden kerääjä valmistajien mestaruustaistossa.
Vuosina 2017-2020 Mercedes jatkoi lähes katkeamatonta voittokulkuaan ja ylivoimaansa. Hamilton voitti neljä maailmanmestaruutta lisää ja nousi tilastollisesti lajin kaikkien aikojen kärkinimeksi. Bottas toimi kuitenkin tärkeänä osana kokonaisuutta. Hän voitti useita osakilpailuja, saavutti paalupaikkoja ja auttoi varmistamaan tallille valmistajien mestaruuksia tasaisella suoritustasollaan. Hän ei onnistunut missään vaiheessa kunnolla haastamaan Hamiltonia mestaruudesta, mutta hänen roolinsa tiimissä oli silti erittäin merkittävä. En suoraan sanoen tiedä, että annettiinko Bottakselle oikeasti edes mahdollisuuksia haastaa Hamiltonia missään vaiheessa.
Aikakaudella 2014-2021 Mercedes voitti kaiken kaikkiaan kahdeksan peräkkäistä valmistajien maailmanmestaruutta ja se on saavutus, joka nosti tallin samalle viivalle F1-historian suurimpien dynastioiden kanssa. Menestyksen takana oli useita tekijöitä, joista ehkä tärkeimmät olivat tekninen ylivoima, strateginen osaaminen ja kuljettajien tasokkuus.
Aukeaako kaudella 2026 uusi mahdollisuus?
F1-sarja valmistautuu jälleen suuriin sääntömuutoksiin tulevalla kaudella. Näistä kirjoitinkin äskettäin oman kausiennakkoni yhteydessä. Moottorit uudistuvat ja sähköistyvät entisestään, ja autojen aerodynamiikka muuttuu staattisesta dynaamiseksi. On hyvä muistaa, että juuri tällaisissa teknisissä murroskohdissa Mercedes on historian saatossa ollut kaikista vahvimmillaan.
Hybridiajan alku 2014 osoitti selkeästi mitä tapahtuu, kun Mercedeksen kaltainen tehdastalli saa etumatkaa teknologisessa kehityksessä. Täytyy myös muistaa, että tallipäällikkö Toto Wolff tietää edelleen hyvin miten voitetaan ja tallilla on myös varsin vahva kuljettajakaksikko tällä hetkellä, eli George Russell ja Kimi Antonelli.
Kauden 2026 sääntöuudistukset painottavat entistä enemmän kestävyyttä, sähköistymistä ja energiatehokkuutta ja ne ovat kaikki osa-alueita, joissa Mercedes on vahva tekijä myös tieliikenteen puolella.
Jos F1:n historia on jotain osoittanut, niin juurikin sen, että suuret dynastiat syntyvät usein sääntömuutosten kynnyksellä ja ehkä nyt on jälleen Mercedeksen uuden dynastian aika.
Keskustelu
Ei kommentteja
