23.06.2021
Kesänakit
Kuva ja teksti: Arttu Lustig
Eräs ilmiö tulee kesäisin Suomen maanteille yhtä varmana kuin koirakakka keväisin jalkakäytävien reunoille. Ilmiö ei ole saanut kansan parissa kinastelun aihetta ja vielä vähemmän eri medioiden edustajat ovat tarttuneet tähän vastenmieliseen ilmiöön. Voikin päätellä, että tapa joka kaikkialla muilla julkisilla paikoilla on jopa sakon arvoinen, on syvälle juurtunut hyväksytyksi autoilukulttuuriimme.
Puhun tavasta, jossa autoilija pysähtyy yleensä bussipysäkille, auton vieressä ilmeenkään värähtämättä avaa kankaisen tallinsa ovet ja antaa veden lentää. Samalla on menossa hienoinen ja vaatimaton yritys peitellä tekoaan, jota ei siinä kohtaa kuuluisi tehdä näkyvällä paikalla. Todellisuudessahan jokainen ohiajava näkee tapahtuman kokonaisuudessaan sen pienen viipyilevän hetken.
Irvokkainta tässä on, että lähes aina huoltoasemalle ja tätä myötä vessaan ei ole koskaan aikuisen ihmisen pidätyskyvylle ylitsepääsemätön matka. Huoltoasemia on Suomessa, ainakin täällä eteläisessä osassa, hyvin tiheään. Toisekseen tämän tarpeen tunnistaminen on täytynyt tapahtua jo huomattavasti aikaisemmin. Yhdellekään aikuiselle ihmiselle ylitsepääsemätön ja pakottava tila huoltaa kehoaan poistamalla kuona-aineita ei tule salamana kirkkaalta taivaalta.
Lapset ovat luonnollisesti asia erikseen. Lapset eivät osaa, kehtaa tai uskalla aina ilmoittaa hotellihädästä vasta kuin on vihonviimeinen hetki, vaikka heitä olisikin asiasta muistutettu hetkessä ja paikassa, jossa tarpeelle olisi ollut oikea paikka. Tämä kuuluu heidän kasvuunsa ihmisenä ja pienet kömmähdykset annettakoon heille anteeksi, vaikkakin opettavaisin sanoin muistuttaen kertomaan tarpeistaan viimeistään kysyttäessä.
Olen kuitenkin humanisti ja filantrooppi. Haluan ymmärtää kanssakulkijaa ja olla avuksi mahdollisuuksieni mukaan. Ymmärrän inhimillistä hätää, mutta myös ymmärrän, että kesä vapauttaa mieltä ja ihminen antaa itselleen sellaisia vapauksia, joita toisina vuodenaikoina ei itselleen antaisin. Muina vuodenaikoina tähän ilmiöön ei törmää, vaikka samat ihmiset teillä vaeltaa. Talvella ei koskaan näe ihmistä bussipysäkillä tekemässä keltaisia reikiä hankeen.
Tässä on allekirjoittaneen ratkaisu, kun kesä vapauttaa mielen ja kehon. Pysäköi auto totuttuun tapaan bussipysäkille. Avaa omavalintainen ovi pientareen puolelta kokonaan auki. Mene seisomaan oven avauksen synnyttämään kulmaan. Tämä kulma antaa varman suojan ulkopuolisilta katseilta. Annan sisälläsi heränneen hipin laskea luonnollista kehon toimintoa pitkin auton maalipintaa. Lämmittävä aurinko kuivattaa syntyneen sotkun hetkessä tai vastaavasti kesäsade huuhtoo todistusaineiston ennen kuin kukaan edes huomaa. Näin toimien enintään vain muutama mukana matkustaja todistaa tapahtuneen eikä muutama kymmentä tuntematonta, jotka pahaksi onnekseen ajavat tapahtumapaikan ohi.
Pidetään tienpientareet siisteinä ja asiallisina myös tältä osin. Roskaamisestahan jokaisella on selvä käsitys, mutta muut autoilijat voidaan ottaa myös huomioon tältä osin, vaikka tapa onkin tarpeettomasti hiljaisesti hyväksytty kaikenikäisille.
Keskustelu
Ei kommentteja
