02.06.2018

Sähköautoilija tutustuu kaasu-Seattiin

Olen aina edustanut avoimesti sitä näkemystä, että sähköauto ei sovi kaikille, eikä kaikkiin tilanteisiin, vaikka minulle sopiikin ja pidän sähköautoilla ajamisesta suuresti. Onneksi on muitakin vaihtoehtoja pienentää autolla ajamisestaan aiheutuvia päästöjä sekä kuluja.

Auto, johon sain tutustua on minulle hyvin läheisellä ihmisellä, jolle sähköauto ei ole vaihtoehto, koska hän usein vetää satojen kilometrien matkoja peräkärryä. Eikä Teslan Model X:n hintaa pysty perustelemaan kovin helpolla, tulee nimitäin vetokoukun kiinnitysalustalle aika paljon lisähintaa siinä :-) Onneksi kaasuautoista löytyy vastaavat veto-ominaisuudet, kuin diesel- ja bensiiini sisaristaan.

Nyt sain itsellenikin tilaisuuden tutustua ensi kerran kaasuautoon. Tämän blogitarinan kohdeauto on Seat Leon ST 1,4 TGI DSG. Ei autossa on 81 kW:n tehoinen moottori ja sen jatkona VW Groupin 7-portainen DSG-kaksoiskytkinvaihteisto farmarimaisessa korissa. Tästä tarinasta tulee nyt ennemminkin kevyttä vertailua kaasuauton ja sähköauton välillä, vaikka autot ovatkin varmasti eri kohderyhmän tavoitteina.

Yleissilmäily kaasu-Seattiin

Omaan silmääni auton ulkomuodot näyttävät hyvin sopuisilta. Pieni mittojen ja painojen vertailu Seatin ja Leaf 40 kWh:n välillä:

  • Pituutta ST-Leonilla on 4,549 metriä, eli 6,4 senttiä enemmän kuin Leafillani
  • leveyttä Leonilla on 1,816 metriä, eli 2,6 senttiä enemmän, kuin Leafillani
  • korkeutta Seatilla on 1,54 metriä, eli tasan saman verran kuin Leafillani
  • akseliväli on farkkukorisessa Leonissa 2.636 metriä, eli 6,4 senttiä Leafiani vähemmän.
  • Omapainoa kaasukäyttöisellä DSG ST Leonilla on 1421 kg, eli tuohon nesteet ja kaasut päälle niin ollaan jonkin verran yli 1500 kg painossa ajokuntoisella autolla. Leafini on siis noin 40-55 kg painavapi, kuin tämä Seatti.

ST-korisen Seatin tavaratila on selkeä ja suuren oloinen. Kaasuversiosssa pohja on noin 10 senttiä diesel- ja bensiiniversioita korkeammalla. Yllättävän vähän kaasusäiliöt pienentävät tavaratilaa. Bensiiniversion tavaratilan kooksi löysin 585 litraa, eli tämä kaasuversio lieneee jotan vähän alle 500l vedoltaan. Leafini suuren tuntuinen ja 435 litran vetoinen tavaratila jää siis selkeästi toiseksi farmarimalliselle Seatille kaasuversionakin. Itse sanoisin, että tässä ST-koppaisessa Seatissa tuo tavaratilan pieni madaltuminen ei ainakaan minua haittaisi millään tavalla.

Sisätilat tässäkin tuotteessa ovat jo tutun tutuisia useista VW Groupin tuotteista. Vaikka minulla on ollut Volkkari itselläni noin kymmenen vuotta sitten viimeksi, niin silti joka kerta, kun näiden kuljettajan penkille istun, niin kaikki vain tuntuu olevan heti oikeilla paikoillaan ja toimivan jotenkin luotettavan ja laadukkaan oloisesti. 

Kuljettajan istuin tuntuu napakalta ja kohtuullisen hyvin tukevan vartaloani. Reisituki on tässäkin autossa jo minun mittaiselleni kuljettajalle hiukan lyhyt. Ohjauspyörä säätyy vähintään riittävästi pysty- sekä pituussuunnassa. Hyvän ajoasenon tähän siis saa varmamasti useampi kuljettaja, kuin omaan Leafiini, josta puuttuu ratin pituussäätö kokonaan.

Takaistuimella on myös hyvin ryhdikkäällä istuimella riittävästi tilaa 176 senttiselle miehelle joka suunnassa. Jälleen takapenkin leveydessä on tyypillinen tilanne, että kolmatta aikuista sinne ei viitsi pistää pitkää matkaa istumaan. Takapenkin keskellä on kyynärnoja ja siitä aukeaa suksiluukku, jota Leafissani ei ole. Takapenkit kääntyvät tässäkin autossa 1/3 ja 2/3 suhteessa ja tavaratilasta tulee kaasu-Seatissa tasainen, toisin kuin Leafissani.

Kun sähköautoilija lähtee kaasu-Seatilla ajamaan

Nopeasti sitä tottuu pieniin elämän helpotuksiin. Ensialkuun ihmettelin, että mitäs nyt tehdään kun ei starttinappulaa löydy. Omistaja valisti, että käytetään sitä avainta starttaamiseen. Pienen etsinnän jälkeen löysin ohjauspylväästä avaimelle paikan ja käänsin vähän matkaa. Hetken aikaa auton tietotekniikkaan perehdyttyäni kytkin R-vaihteen automaattilaatikkoon ja nostin jalkani jarrulta sekä painoin hieman kaasua peräyttääkseni tallista ulos. Mitään ei tapahtunukaan. Mitäs nyt? Omistaja valisti, että en tainnut laittaa autoa käyntiin. Nolona käänsin avaimesta lisää ja moottori pörähti käyntiin. Toinen kohta jo, johon sähköautolla on ehtinyt tottua. Nimitäin täydelliseen hiljaisuuteen ja värinättömyyteen ja vaivattomuuteen ajoon lähdössä. No totuuden nimissä, ei näissä kaaasu-Seatinkaan lähtömanöövereissä mitään dramaattisen vaikeita asioita takaisinopittavana olisi.

Seatissa ja Leafissa on samanlaiset automaattisesti toimivat sähköiset käsijarrut. Seatissa on myös paikallaanpitonappi, joka päälle asetettuna pitää auton paikallaan valoissa, eikä se pyri valumaan tai ryömimään. Kiva siis löytää pieni lisäyhtäläisyys Leafiini, vaikka ePedal yhden polkimen tekniikka onkin paljon enemmän.

Pian ajoon lähdettyäni totesin, että 7-nopeuksinen DSG-automaatti vaihtelee todella huomaamatta ja nopeasti isompaa vaihdetta. Ainakin hiljaisilla nopeuksila ylämäkeen saavuttaessa voi havaita pienen viiveen ja nykäyksen, kun vaihde vaihtuu pienempään, mutta ylöspäin vaihdot voi havaita oikeastaan vain kierroslukumittarista, ainakin kevyellä kaasuttelulla ajellessa. Silti itse arvostan suuresti sähkömoottorin ja kiinteän perävälityksen tuomaa välitöntä vetoa ja täydellistä vedon tasaisuuden tunnetta. Tosin, ei tuo Seattikaan ole ollenkaan paha.

Kaasu-Seatin suorituskyky

Tässä autossa on 1,4 litrainen ja 81 kW:n tehoinen moottori 7-portaisella DSG kaksoiskytkinvaihteistolla. Tehdas lupaa autolle 0-100 km/h kiihtyvyydeksi 11,0 sekuntia, joka on aivan riittävä perheautolle. Tosin itse nautin suunnattomasti Leafin vain vähän yli 7 sekunnin kiihtyvyydestä ja sähköauton välittömöstä lähdöstä arjen tilanteissa. Vääntöä kaasu-versiossa on 200 Nm, joka riittää normaalikäytössä erittäin hyvin etenkin kiitos hyvin toimivan DSG:n Tosin Leafin 320 Nm on jotain aivan toista voimallaan.

Kaasun kulutus ja kulut

Tämä auto on nyt niin vähän aikaa ollut ajossa, että vielä ei pääse tekemään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä kaasulla ajamisen kuluista. Todennäköisesti omistajalleen tulee edullisemmaksi tankata kilohintaista kaasua, kuin Gasumin 89e/kk kiinteällä hinnoittelulla tulisi. (vuonna 2019 kiinteä tarjous on 65e/kk ja se sisältää yhteensä 1000 kg kaasua, eli vastaa Gasumin ilmoituksen mukaan noin 25 000 km ajoa.)

Auton kaasutankki on nyt ensimmäisen kerran lähes tyhjä ja ajotietonkone näytti kulutukseksi tankkauksesta 3,9 kg/100 km kaasulla. Bensiiniä ei ole poltettu vielä lainkaan. Tuolla kulutuksella ja Gasumin maakaasun 1,24 e/kg hinnoittelulla liikenne-energian hinnaksi muodostuu 4,84 euroa/100 km ja biokaasun 1,45 e/kg hinnalla hinnaksi tulisi 5,66 e/100 km. Nuo ovat bensiiniin tai dieseliin verrattuna edullisia, mutta sähköautoiluni noin 1,6 euroa/100 km verrattuna kovin korkeita. Silti uskon vahvasti, että tällä kaasu-Seatilla ajo tulee omistajalleen tuntuvasti edullisemmaksi, kuin olisi tullut diesel- tai bensiiversiolla ajo.

Ja ei tuolla kaasu-Seatilla ajaminen minun ymmärryksen mukaan mitenkään onnistu bensa- tai dieselversioita kalliimmaksi muodostumaan, koska vaikka esimerkiksi nyt kaasutankin tyhjennyttyä bensiinillä ajoa tulee ehkä pari sataa kilometriä, niin on silti ehkä noin 60% ajettu halvemmalla sekä etenkin ympäristöystävällisemmällä kaasulla.

Kaasun tankkaaminen ja toimintamatka

Autolla on nyt ajettu noin 300 km ja ajotietokone kehoittaa toistuvasti hakeutumaan kaasutankille. Noin 330 km toimintamatka on nyt toteutumassa kaasutankkauksesta ennen, kuin ajo vaihtuu bensiinille. Sen jälkeenhän autossa on vielä peräti 50 litraa bensiiniä, eli matka ei suinkaan katkea. 

Todella iso harmi vain on se, että kaasutankkausasemia on jopa vielä säälittävämmin tarjolla kuin sähköautojen pikalatauspaikkoja. Esimerkiksi nyt minun koeajoni jäi lyhyeksi ja vaille kaasutankkauksen kokemusta, koska lähimmälle kaasutankkausasemalle on matkaa yli 130 km ja seuraavasi lähin olisi 160 km päässä. Ei kauhean kätevää, kun vertaa siihen, että sähköautoni latautuu nytkin tätä kirjoittaessa tuossa mökin vieressä suoraan sähköpääkeskuksessa olevasta punaisesta kolmivaihe työmaapistokkeesta täyteen asti ennen seuraavaa ajoon lähtöä.

Kaasu-Seatin hinta

TGI DSG Seatti on hinnaltaan lähes samaa tasoa tai halvempi, kuin vastaava diesel-tai bensiinisisarensa automaattivaihteistolla. Vähän riippuu haluaako verrata 1,0 bensaan vai 1,4 bensaan, jossa on enemmän tehoa. Vai dieseliin. Hinnastohinta tälle autolle oli 24735 euroa. Jos huomioidaan, että saadaan lähellekään Leafiani vastaavaa tasoa, niin hintaa pitä lisätä Eberi päälle ja silti jää puutumaan adaptiivisuus vakkarista, älykkäät led-valot, ajoavustin, 360-kamerat jne jne. Niinpä itse rankaan auton mielessäni samoilla varusteilla ehkä noin 5000 euroa Zero2.0 Leafini noin 35900 euron kauppahintaa halvemmaksi. Eli kyllä, edelleen hankintahinta perustelee mm kaasuauton ostoa. Sitten on eri asia, mitä ajaminen maksaa ja kuinka paljon kukin ajaa sekä se, että mikä on oletettu jälleenmyyntihinta niille, jotka omiksi autoja ostavat. Jotenkin minun on helppo povata näille 15kg kaasutankilla ja 50 litran bensiinitankilla varustetuille kaasu-Seateille hyvää jälleenmyyntiarvoa. Nimittäin jatkossa nämä on varustettu hieman suuremmalla kaasutankilla ja vaivaisella 15 litran bensatankilla.

Yhteenveto kaasu-Seatin ensitunnelmistani

Erinomainen autohan tuo Seatti on ja ehdottomasti suosittelen kaasuversiona kaikille niille, joille sähköauto ei ole realistinen vaihtoehto. Ja tosiaan kovin useille sähköauto ei vielä sitä ole. Kannustan rohkeasti tutustumaan. Silti itse pysyn vielä hyvin tyytyväisenä sähköautoilijana.

 

 

Keskustelu

Pekka
07.06.2018 18.20

Hintojen suhteen vertailu ei ole reilu. Leafin nykyhinnaston mukaan halvin on acenta 37900€:n hinnallaan. Tuohon saa 2000€:n valtion tuen, eli hinnaksi jää noin 36k€. Acentassa ei ole mm LED valoja, eikä 360 asteen kameroita.
Seat Leon TGI DSG hinnat alkaen on noin 23k€ ja ST-mallina noin 24,5k€. Kun adaptiivinen vakkari sisältäen aktiivisen turvatekniikan (Front Assist) maksaa noin 0,5k€, stylepack (ACC ja tutkat eteen ja taakse) noin 0,5k€, niin lohkolämmittimen kanssa hintaeroa on 10k€. LEDit Leoniin saa alle tonnilla.

Sähköautoileva motor
08.06.2018 17.36

Kiitos Pekka kommentistasi.
Laskeskelin vieläkin uudelleen Leon ST TGI:n hintaa lisävarusteilla ja kyllä sille edelleen ihan riittämiin kertyy hintaa varusteltuna ja kauko-ohjattavalla Eberilä varustettuna. Kuitenkin, tuossa tarinassa tuo hintavertailu nyt ei ole olennaisin asia, koska Seattia ei juuri nyt oikeastaan ole edes tarjolla ennen, kuin uusittu malli 15 litraan pienennetyllä bensatankilla tulee myyntiin.

Jani Ikävalko
09.06.2018 11.25

Eipä tuo tankkausverkosto nyt niin säälittävä ole, kun Etelä-Suomi on kokonaan katettu ja Keski-Suomi omaa vielä katvealueita. Yhteensä tankkausverkosto kattaa 2,6 miljoonaa suomalaista. Nyt puhutaan kuitenkin uusiutuvan energian tankkausverkostosta mikä on se tulevaisuus, se näyttää 0kpl sähkölle tällä hetkellä. Olisitpa kertonut että missä päin Suomea ajelet? Yleensä tieto tankkausasemista ei aina ole tavoittanut kaikkia.

Kaasun kotitankkausasemiakin on saatavilla jos haluaa putkiverkon alueelle. Muutoin maatilakäytössä biokaasua tankataan kohta jo siellä täällä, ja esim. Kalmarin maatila on jo vuodesta 2002 tankannut itse tuottamaansa biokaasua ajoneuvoihinsa ja työkoneisiinsa, koska maatilakohtasen liikennekaasun tuotto alkaa yleistymään enemmänkin lähivuosina. Sinälläänhän kotitankkausasema nyt ei ole niin pakollinen kaasuautoilla koska ei ole ajomatkaongelmaa näissä koskaan ollutkaan.

Sähköautoileva motor
10.06.2018 08.09

Moro Jani,
kiitos kommentistasi tähän kaasuauto-tarinaani. Viitasaarella ajelin. Siitä lähimmät Laukaa, Vaajakoski ja sitten vielä kauemmas pitää ajaa pohjoiseen. Näin ainakin ne mitä löysimme. Ja se on ainoa joka ratkaisee. Etelä-Suomen kaasutankkausverkostolla ei ole mitään merkitystä tuolla ajellessa.

Eli vain niillä kaasutankkausasemilla on merkitystä, jotka ovat NYT käytettävissä kohtuumatkan päässä ja jotka löytää mieluiten jopa täysin intuitiivisesti, mutta vähintään kohtuullisella auton navin ja googlettamisen avulla. Ja se tulos oli kirjaimellisesti säälittävä, tai oikeastaan vielä huonompi. Toimintamatka kaasulla noin 320-339 km ja lähimmälle kaasutankkausasemalle matkaa 130 km. Edestakainen tankkauskäynti ja tankki olisi jo yhden kaupassa käynnin jälkeen taas tyhjä.

Tuo maatilojen biokaasuvarannon hyödyntämminen olisikin saatava ymmärrykseni mukaan Suomessa aivan toisenlaiselle tasolle, koska potentiaalia ymmärtääkseni olisi vaikka kuinka. Ja siis toivottavasti mahdollisimman pian kaasutankkausverkosto laajenisi nimenomaan pääteiden varsilla myös. Ja huom, onneksi siis tämä ongelma ei koske etelä-Suomea ainakaan yhtä pahasti.

Kirjoitan jossain vaiheessa hiukan lisää, kunhan ehdin käydä vähän enemmän tutustumassa mm. kaasun tankkaukseen.

Sähköautoileva motor
12.06.2018 20.42

Kiitos Jani jälleen hyvästä kommentistasi, mutta en halua julkaista sitä, koska olet siinä maininnut nimeltä blogitarinaani täysin liittymättömän henkilön. Julkaisen kyllä mielelläni sen tähän alle muokaten ko. kohdan pois.

Jani kirjoitti minulle:
"Hei,

Tankkausverkosto laajenee loogisesti siten että missä on eniten ihmisiä ja liikennevirtaa, sinne niitä suurinpiirtein järjestyksessä putkahtelee pl. Joensuun kunnan täydellisesti epäonnistunut politiikka jossa suositaan raakaöljyn kulutusta ja tupruttelua busseissa ja jätehuollossa asti, joten minäkin olen toistaiseksi ilman kaasuntankkausasemaa. =) - Mutta siis Gasumin toteutuskaavion mukaan mitä ovat kertoilleet.

Käsittääkseni olet E75-valtaväylän varrella, jonka toteutus kattaa vasta Helsingistä Jyväskylään, mutta toteutus on kesken, koska sen pitäisi kattaa aina Ouluun asti asemia, joten Viitasaaren kohtalo on E75 biokaasuvaltatiehankkeen eteneminen. Ei auta kun odotella vaan kaikessa rauhassa, kyllä ne asemat tulee kun EU niin pakottaa kuitenkin direktiiveissään."

Sähköautoileva motor
12.06.2018 20.47

Ja nyt vastaan Janin viestiin.
Jep, kyllä vain E75 on sellainen pääväylä, että sen soisi saavan tosiaan kaasuntankkauksia esim Hirvaskankaan ja Viitasaaren kieppeille. Eihän siinä mitään muutakaan voi, kuin odottaa. Tuo toteamus ei vain yhtään lämmitä odotellessa.

Eikä tämä nyt paljoa poikkea sähköautojenkaan pikalaturitarjonnassa tuolla seudulla. Toki Pihtiputaalla sentään on tarjolla. Ja sähköauton saa useampi ladattua kotonaan tai vaikka mökillään. Aika harvalla kuitenkaan on kaasuverkoston ääressä kotinsa Suomessa.

Molempien infra tarvitsee siis edelleen pikaista täydennystä.

Jani Ikävalko
13.06.2018 15.27

Hei,

Niin siis tankkausverkosto kattaa nyt 2,6 miljoonaa Suomalaista, onhan se puolet Suomalaisista. Nämä on kuitenkin samassa taajamassa missä ihmisetkin.

Ei ihan kehtaa sanoa että "harvalla on kaasuverkoston ääressä kotinsa", kun ei sitä kotitankkausta tarvitse kaasuautojen lyhyen tankkausajan (muutama minuutti) ja pitkien ajomatkojen vuoksi, käytöltään tuo ei eroa bensa-autoista siinä suhteessa joten parempi on julkisiin tankkausasemiin panostaa ja se riittääkin kaasuautoilijoille.

Sähkö on erityisen hyvä kyllä siinä että uusiutuvaa puhdasta sähköä saa ladattua kotona omaan sähköautoon tai hybridiin, kaasuautokin lopulta hyötyy pienestä akustosta ja latauspistokkeesta, kunhan sellaisia alkaa tulla markkinoille. Sähköauton käyttöä helpottaa kyllä kotilataus huomattavasti ja sähköautoiluun siirtymisen kynnys alenee.

Sitä ei olekkaan liioin tarpeeksi korostettu blogeissa tai uutisissa kuinka erityisen ympäristöystävällinen tapa liikkua on ladata kotona puhdasta sähköä! Toivottavasti tämä tilanne myöskin hiljalleen muuttuu ja hyvä sanoma alkaa leviämään - sitä minä toivoisin.

Sähköautoileva motor
14.06.2018 06.38

Moro Jani jälleen,
Juu teoreettisesti tankkausverkosto kattaa suuren osan suomalaisista. Sillä teorialla vaan ei tankata kaasua esimerkiksi Keski-Suomessa. Eiköhän tämä ole jo tullut riiittävän selväksi taasen. Kaasun tankkausverkosto kaipaa kipeästi laajentumista.

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Kirjoituksen avainsanat

kaasuauto sähköauto

Arkisto

nwdb