04.04.2017

Renault Zoe 40 z.e Intens -suloisen sähkökirpun koeajoraportti

Renault Zoe 40 Z.E. Intens -sähköauto tarjoaa mahdollisuuksia myös uusille potentiaalisille sähköautoilijoille

Renault teki Zoelle merkityksellisen päivityksen vuonna 2016. Akkukapasiteetti lähes tuplattiin, vaikka fyysinen koko ja paino pysyivät lähes entisellään. Nyt Zoen isompiakkuista sähköautoa saa myös Suomesta ja minäkin sain maahantuojalta sellaisen koeajoon raporttiani varten.

Lähestyn tässä blogitarinassa Zoe-sähköautoa ensin kahdella käyttäjä-casella ja sen jälkeen vielä itselleni tyypillisemmällä yleisellä esittelyllä. Julkaisen myöhemmin myös esittelyvideon osana tätä tarinaa.

1.0 Zoe käyttäjä case 1: Lähiössä asuvalle keskivertoautoilijalle erityisen vaivatonta ajoa luvassa

Otan Renault Zoen esittelyn ensimmäiseksi tulokulmaksi hyvin keskivertoisen Suomalaisen kolmen hengen talouden, joka asuu kaupungin lähellä olevassa lähiössä kerrostalossa. Autolla ajetaan päivittäin 17 kilometrin työmatkaa, eli 34 kilometriä päivässä. Lisäksi muista talouden ajoista muodostuu noin 70 kilometriä viikoittain. Näissä kaupunki- ja taajama-ajoissa Zoen keskikulutus painuu helposti jopa alle 15 kWh/100 km tasolle.

Suvun yhteiselle, kaikkien nykyajan mukavuuksien kesämökille on matkaa 150 kilometriä ja siellä käydään suunnilleen parin viikon välein.

Tässä esimerkkiperheessä Zoen akku riittää koko viikon työmatkojen ja kauppareissujen sekä muiden harrastuksiin ajojen suorituksiin. Siis koko viikon ajan ilman yhtään pakollista välilatausta! Mutta eihän sähköautoa kukaan niin käytä, vaan autoa ladataan säännöllisemmin.

1.1 Nopeaa latausta vaikka markettien pihoista -ilmaiseksi!

Esimerkkini perhe ajaa muutaman päivän välein muutaman kilometrin päässä olevaan hypermarkettiin ruokaostoksille. Joka kerta tuo kauppareissu tuppaa viemään 30 - 60 minuuttia. Tavaksi on muodostunut laittaa Zoen aina samalla marketin pihassa olevaan ilmaiseen Type2-latauslaitteeseen saamaan liikenne-energiaansa. 

Yksi Zoen vahvuuksista on sen sisäisen laturin tehokkuus. Zoessa on nimittäin peräti 22 kW:n tehoinen AC-laturi, jota käytetään Type2-liittimen kautta. Yhtä nopeaa sisäistä laturia on lähinnä yli 100 000 euron hintaisissa Tesloissa. Käytännössä tämä latauksen nopeus tarkoittaa esimerkkiperheelleni noin 150 kilometrin lisämatkaa jokaisen kauppatunnin aikana! (jos akku vain sattui olemaan 50% tasolla tai tyhjempi)

Tämähän tarkoittaa sitä, että esimerkkini taloudessa Zoen akku pysyy aina hyvin täynnä pelkästään kaupassa käynnin yhteydessä tapahtuvilla latauksilla. Ilmaiseksi ja erityisen vaivattomasti. Tämähän tarkoittaa sitä, että ei ole aivan välttämätön pakko odottaa Zoen ostossa edes taloyhtiön venyvää päätöstä pihalataamisen mahdollistamisesta.

1.2 Kotilataaminen mahdollista normaalista lämpötolpan pistorasiasta -lisävarusteisella latauskaapelilla

Esimerkkitaloudelleni Zoen lataaminen on mahdollista myös normaalista kerrostalonsa parkkipaikan auton lämmitystolpan pistorasiasta, kunhan asiasta sopii ensin taloyhtiön kanssa ja rasiaan tehdään pieni tarkistus sekä muokkaus. Aiheellista on tarkistuttaa, että kaikki on riittävässä kunnossa, ettei synny tulipalo- tai muita riskejä. Lisäksi kannattaa muuttaa yleinen kellokytkin jatkuvalle syötölle sekä energian mittaukselle sopivaksi. Näin saa jatkuvaa keskeytyksetöntä latausta ja pystyy maksamaan lataussähköt taloyhtiölle. Näitä asennuksia on tehty jo paljon Suomessa.

Zoen mukana ei kuitenkaan vakiona tule kuin Type2-kaapeli, joten pistorasialataamiseen tulee ostaa lisävarusteinen latauskaapeli. Silloin uuden sähköautoilijan kannattaa miettiä jo ennen ostopäätöstä, minkälaisen kaapelin ostaa. Itse ostaisin esimerkiksi Punaiseen voimavirtapistorasiaan sopivan 3x16A -latauskaapelin, jolla voi saada jopa 11 kW:n tehoista latausta. Tuon saa edullisella sovittimella käymään myös normaaliin pistorasiaan, mutta mieluummin pyrkisin sopimaan latausta varten asennettavaksi kolmivaihepistorasian sähkötolppaan.

Schuko-rasiasta, eli ns normaalista pistorasiasta voi lisävarusteisella kaapelilla ladata vain 10A latausvirtaa, joka tarkoittaa noin 2 kW:n lataustehoa. Sillä akun lataaminen tyhjästä täyteen kestää yli 20 tuntia. 

1.3 Zoe-sähköauto soveltuu myös mökkimatkailuun

Esimerkkitalouteni mökkimatka oli siis noin 150 kilometriä. Zoe pystyy tuon matkan tekemään ilman välilatausta ja perillä mökillä perhe lataa auton mökin voimavirtapistorasiasta 3x8A virralle säädettynä, joten akku latautuu täysin tyhjästä täyteen noin kahdeksassa tunnissa.

2.0  Zoe käyttäjä case 2: Maaseudulla asuva myös työkseen ajava

Tämä toinen esimerkki olen minä itse. Työmatkani on noin 40 km aamuin ja uudelleen sitten iltapäivisin. Lisäksi ajan työkseni jonkin verran. Pisimmät työkeikat ovat tyypillisesti noin 150 km luokkaa, tosin pääsääntöisesti lyhyempiä. Maaseudulla sijaitsevassa omakotitalossani itseni lisäksi kolme lastani. Ajan noin 40 000 km vuosittain jo nykyisellä sähköautollani ja mökkimatkamme on 280 km pikalatausähköttömän mustaan Keski-Suomeen. Siellähän on vain yksi ainoa pikalaturi Jyväskylässä.

2.1 Lataaminen kotona ja töissä on nopeaa

Saan kotiini järjestettyä helposti 3x10A latauslaitteen, vaikka pääsulakkeet ovat talossani vain normaalit 3x25A. Tämä tarkoittaa sitä, että saan kotona noin 6 kW:n tehoista latausta ja Zoen akku täyttyy siis hiukan alle 7 tunnissa. Tuo ei kuitenkaan ole koskaan ongelma, koska akku on esimerkiksi töistä kotiin tullessa kulunut vain 6,6 kWh:a täydestä ja pääsen aina lähtemään vaikka heti mihin tahansa arjen ajoihini. Kuitenkin tuo ehtii käytännössä täyttyä jo alle tunnissa päivällistämisen ja jälkiruokakahvin aikana.

(Saattaa olla, että suurehkossa omakotitalossani, jossa on maalämpö ja puukiuas, kestäisivät pääsulakkeet jopa 3x16A latausvirran, mutta silloin jäisi vain 9A jokaisesta vaiheesta latauksen aikana muuhun käyttöön, ja riski ainakin jonkin vaiheen ylikuormittamiselle kasvaisi aika suureksi, sekä sen kautta pääsulakkeen palamisen riski kasvaisi.)

Töissä on käytössä asiallista maksua vastaan 3x32A latauslaite, eli sieltä saan täyttä 22 kW:in tehoista latausta. Siinähän Zoen akku täyttyy käytännössä noin kahdessa tunnissa. Vielä konkreettisemmin käytännössä tuo aamun työmatkan 6,6 kWh:a kulunut sähköenergia latautuu alle 20 minuutissa täyteen. Siis sillä aikaa, kun käyn töissä lyhyesti keräämässä päivän tarvikkeita mukaan. Sen jälkeen taasen pääseekin Zoella helposti yli 200 km työkeikat ilman välilatauksia.

Yhteensä nämä koti- ja työpaikkalataaminen tekevät sen, että minun ei koskaan normaalissa arjessa tarvitse ladata Zoe-sähköautoa missään muualla jos en halua. Tokihan voin ottaa myös markettien ilmaisista latauslaitteista lisää sähköä, jolloin kotona akku on vielä nopeammin täynnä. 

2.2 Mökkimatkani 280 km reitille Zoen akku ei talvella riitä

Oma mökkimatkani Viitasaarelle on siis 280 km, eikä Zoe pysty tuohon matkaan normaaleita matka-ajonopeuksia käyttäen kuin kesän optimaalisimmalla kelillä.

Ajoin koeajoviikollani Zoella noin 2000 kilometriä. Tuolla koejomäärällä sekä yli 80 000 km Nissan Leaf -kokemuksen perusteella voin sanoa, että Zoen kulutusrakenne on erityisen lähellä oman vuoden 2015 mallisen 24 kWh Leafini kulutuslukemia. Pystyn arvioimaan, että minun käytössäni ympärivuotinen keskikulutus asettuisi noin 16,5 kWh/100 km lukeman tasolle. Kannattaa myös huomioida, että Renaultin nettisivuilla oleva toimintamatkalaskuri on erityisen paikkaansa pitävä. Zoe toimintamatkalaskuri

Kun laitan laskuriin nopeudeksi 80 km/h ja lämpötilan nollaan, niin päädyn täsmälleen samaan toimintamatkaan, joka näytti käytännössäkin toteutuvan. Hienoa ja rehellistä työtä Renaultilta! 

Eli oman mökkimatkan 280 km matka-ajossa Zoe pääsee noin 248 km toimintamatkaan ja tarve yhdelle välilataukselle siis säilyy edelleen. Puuttuvan noin 50 kilometrin ajamiseen tarvitaan noin 8 kWh lisää energiaa. Tämä lataustarve hoituu helposti noin puolen tunnin lounaan aikana matkan varrella olevan Prisman ravintolassa syömisen aikana. Ja taaskin ilmaiseksi.

Mökillä taasen saan Zoen helposti latautumaan suoraan sähköpääkeskuksessa olevasta kolmivaihepistorasiasta esimerkiksi 3x10A latausvirralla ja taas on pian Zoe valmis uusia ajoja varten.

2.3 Parin viikon välein pääkaupunkiseudulla käynti sujuu Zoella vaivatta

Minulla on erilaisista syistä johtuen noin parin viikon välein ympäri vuoden autolla käyntiä pääkaupunkiseudulla. Kotoani tulee pääkaupunkiseudun kohteisiin matkaa noin 165 - 180 km. Zoe ei taita tuota matkaa talvella pakkasen takia eikä kesällä 120 km/h nopeuden kulutusta kasvattavien vaikutusten takia ilman välilatausta. Tai olisi esimerkiksi Zoeta koeajoon hakiessa ja palauttaessa suoriutunutkin ilman välilatausta, mutta miksi ottaa turhaa range anxietyä, kun voi niin lyhyellä tauolla sen poistaa.

Zoen vahvuuksista yksi korostui näillä pääkaupunkiseutu - Pirkanmaa matkoilla. Zoelle nopeita latauspisteitä on tarjolla huomattavasti enemmän, kuin Leafin CHAdeMO tai Ioniqin CCS DC-pilalatureita. Lisäksi nämä Type2-rasialliset latauslaitteet yleisemmin toimivat varmemmin ja ovat parhaimmillaan ilmaisia. Kyllähän Zoen 22 kW AC-latauksen teho häviää Leafin CHAdeMOsta saamaan noin 45 kW:in tehoon saati sitten, kun 100 kW-tehoiset CCS-laturit alkavat yleistyä ja Ioniqhan niitä osaa hyödyntää. Nyt tässä vaiheessa sähköisen liikenteen kehitysastetta kuitenkin Zoen vahvuuksiin kuuluu suurempi valinnan vapaus missä ladata.

Itse latasin autoa hakiessani erittäin nopean hamppari-lounaan aikana Ideaparkin ilmaisesta latauspisteestä. Autoa palauttaessani latasin aamukahvihetken ajan Ullan Pakarin ilmaisesta latauspisteestä.

3.0 Muita havaintoja Zoesta

Pureudutaan seuraavaksi tässä blogitarinassa muihin havaintoihini Zoesta yleisemmin. 

3.1 Uusi hintaluokka akun kilowattitunnille -41 kWh akkua alle 35000 euron hintaan

Renault löi uudet lukemat pöytään täällä alle 40 000 euron sähköautojen hintaluokassa akkukapasiteetin suhteen esittelemällä 41 kWh akun Zoessaan. Erityislaatuisinta oli se, että akuston koko ja paino säilyivät lähes ennallaan lähes tuplatusta energiavarastointikyvystä huolimatta.

Lähimmäksi Zoen akkua tässä hintaluokassa pääsee tällä hetkellä BMW:n i3:sen 94 Ah -malli, mutta se on sitten tuntuvsti kalliimpi auto. Nissan Leaf 30 kWh -mallin akussa on käytettävissä samat 28 kWh:a, kuin on Hyundai Ioniqissakin.

Useille meistä sähköautoilijoista akkukapasiteetin kasvattaminen on tärkeä asia, koska on yleisesti tiedossa oleva asia, että näissä Teslaa halvemmissa sähköautoissa toimintamatkat jäävät melkoisen rajallisiksi etenkin pakkasilla.

Zoessa on myös Suomen olosuhteissa mielestäni olennainen akun lämmönhallinta kunnossa. Auto osaa tarpeen mukaan esilmmittää sisätilojen lisäksi myös akuston ja tällä on myös vaikutusta toimintamatkaankin kovemmilla pakkasilla, kun päästään lähtemään latauskaapelin pääästä.

3.2 Kompaktin auton ulkonäkö ei jättänyt kylmäksi

Zoen ulkonäkö ja koko on kirvoittanut kanssaihmisiltä enemmän kommentteja, kuin mikään muu koeajamani sähköauto. ”Suloinen pikkukirppu”, Söpö sähkis” ovat olleet niitä positiivisia kommentteja. Toisaalta myös täysin toisenlaisia on ollut vähintään yhtä paljon. ”Onpa ruma”, ”oudot mittasuhteet”, ”onpa se pieni”. Ulkoavulliset seikat ovat tietenkin mielipidekysymys, mutta virtaviivaisen urheilulliseksihan tätä ei voi varmasti sanoa. Toisaalta oma Leafini on Zoeen verrattuna edelleen se ruma ankanpoikanen. 

Kompaktihan Zoen on mitoiltaan. Pituutta on noin 40 cm vähemmän kuin Leafissa tai eGolfissa ja sen lisäksi Zoen on silmiinpistävän kapea ja korkea.

 

3.3 Sisätilat riittävät erinomaisesti neljälle henkilölle

Minun 176 cm vartaloni jätti niin paljon tilaa ja säätövaroja, että on helppo uskoa Zoeen mahtuvan myös yli 180 cm kuljettajan ja matkustajan etupenkeille. Kun olin säätänyt kuljettajan istuimen itselleni sopivaksi, niin takapenkillä oli jopa runsaasti polvitilaa vielä itselleni. Neljä aikuista siis matkustaa väljästi Zoessa. Kolmannen takapenkkiläisen on sitten kapeudesta johtuen syytä olla hyvin pieni ihminen, muutoin alkaa olla pian tukalat oltavat takapenkillä.

 

Tavaratila riittää esimerkiksi neljän henkilön yleisimpiin viikonloppu- ja mökkimatkoihin. Mutta aika pian sen rajat kyllä vastaan tulevat. Tavaratilan laajennettavuutta haittaavat varmasti joissain tilanteissa yhtenä kappaleena kaatuva selkänoja sekä muodostuneet tilan epätasaisuus. Eihän Zoe selvästikään mitään rahtiauto olekaan.

3.4 Kuljettajalla perussäädöt ja mukavuusvarusteet

Kuljettajan istuimessa on pitkä pituussuuntainen säätövara sekä selkänojan kallistuksen säätö. Muita säätöjä ei istuimessa sitten olekaan. Itse jäin kaipaamaan voimakkaampaa ristiseläntuen säätöä ja korkeussäätöäkin.

Ohjauspyörän säädöt ovat riittävän runsaat pituus ja korkeussuunnassa hyvän ajoasennon löytämiseksi. Rattiin jäin kaipaamaan Nissanin ja Ioniqin jäljiltä lämmitystä. Lämmitystä ei ole Zoessa myöskään takaistuimella.

Autossa on perustason vakionopeussäädin, eli adaptiivisia ominaisuuksia siinä ei ole, kuten ei myöskään kaista-avustimia.

Zoen varusteista hyvä yksityiskohta on pääosin hyvin toimiva mobiiliapplikaatio, jolla voi ohjata auton lämmitystä sekä latauksia. Ioniqiin verratuna tuo on merkittävä valtti. Leafia paremmaksi Zoe laittaa siinä, että Zoen lämmityksen voi käynnistää helposti myös auton avaimen napista.

Sähköautoiluun liittyvää dataa ajotietokone tarjoilee kohtuullisesti. Ehkä yksi itselle mielenkiintoisimmista saattaisi olla ajojen tallentaminen luokittain muistiin ja sitten myöhemmin kulutusten seuranta eriteltynä esimerkiksi työmatka-ajojen ja mökkimatkojen välillä.

Zoessa on TomTomin navigaattori ja ajotietokoneeseen voi ostaa Z.E-storesta myös lisää sovelluksia.

3.5 Mukava ajaa maantielläkin ja suorityskyvyllä pärjää

Zoen kompakti ulkomuoto aiheutti itsellekin pientä ennakkoluuloa auton ajettavuuteen matka-ajossa. Tämä osoittautui kuitenkin nopeasti turhaksi. Zoe ei matka-ajossa tosiaan yhtään häpeä isompiaan ajo-ominaisuuksillaan. Ohjaus on riittävän tunnokas ja suuntavavuus on hyvällä tasolla. Jousitus nielee epätasaisuuksia hyvin. Leafiin verrattuna ajotuntuma on muutoin hyvin samankaltainen, mutta Zoen jousitus on hieman pehmeämpi.

Zoe liikkuu kaupungissa ja taajamissa kevyen tuntuisesti, kuten sähköautot yleensäkin sähkömoottorin tasaisen voiman ja nopean reagoinnin ansiosta. Zoen 68 kW:in huipputeho kuitenkin tuntuu Leafinkin jäljiltä hiukan vaisulta. Tämä ilmenee kiihdytyksissä kohta paikaltaan lähdön jälkeen sekä ohitustilanteissa. Kyllä Zoellakin silti aivan riittävästi ehtii Suomalaisen liikenteen mukana ja vahva tasainen vääntö 220 Nm:n tekee mäkiselläkin maantiellä ajosta nautinnollisen vaivatonta.

Zoen melutaso tuntui Ioniqin ja Leafin jäljiltä jopa miellyttävämmältä vielä maantienopeuksissakin. Pääsääntöinen melun lähde Zoessakin on renkaat. Mitään häiritseviä ääniä sisustuksesta tai alustasta ei koeajon aikana kuulunut.

4.0 Yhteenveto Zoesta

Zoe ei noussut ennakko-odotuksistani huolimatta minun seuraavan oman sähköautohankintani ykköskohteeksi. Ioniqin pieni kulutus ja nopea CCS lataus vievät niukan voiton tässä vaiheessa minun käytössäni. Silti Zoe on varmasti monille sähköauto suunnitelleille uusi ja juuri se oikea tarjonnan laajennus. 

40 kWh akku ja kaupunki- ja taajama-ajossa alhainen kulutus yhdessä 22 kW -tehoisen sisäisen AC-laturin kanssa tekevät siitä useille selkeän ykkösvalinnan sähköautotarjoomassa. Tilat riittävät erinomaisesti ainakin neljän henkilön ja matkatavaroiden kuljettamiseen ja toimintmatka riittää erinomaisesti jopa noin 240 kilometrin mökkimatkoille ilman välilatauksia. Moottoritienopeus kutistaa toimintamatkan alle 200 km tasolle.

Sanotaan vielä tarinan loppuun suoraan, että ei sähköauto vielä vuonna 2017 sovi kaikille, eikä kaikkiin tilanteisiin ja sama koskee myös tätä Rellua. Peräkärryä ei tälläkään voi vetää, enkä yrittäisi ajaa lappiin ilman vessataukoa :-) Lisäksi onhan Zoe huomattavasti kalliimpi ostaa, kuin lähimmät polttomoottoriset verrokkinsa. Itse pitäisin lähimpänä verrokkina kohtuullisten päästöjen sekä automaattivaihteiston johdosta Toyota Yaris Hybridiä, joka maksaa noin 23 000 euroa ja tämän Zoen hinta on noin 34 000 euroa. Hintaero tietenkin vielä korostuu, jos jollain autoa hankkivalla on vaihtehtoina esimerkiksi Renaulta Clio tai Zoe. Jokainen joutuu itse tietenkin arvottamaan omat ajoneuvon ostopäätöksensä, mutta joilekin meistä autoiijoista valintaperusteet ovat nyt myös muita, kuin hintaeroa tai auton kokoluokkaa huomioivia ja Zoe on jo löytänyt tiensä useisiin Suomalaisiinkin koteihin. 

Oman mielenkiintoisen mausteensa saattavat tuoda jossain vaiheessa Suomalaisille sähköautomarkkinoille, jos tänne avautuvat vuokra-akkuisten Zoe-sähköautojen markkinat. Nimittäin Renault tarjoaa vanhoille pienemmällä akulla varustettuihin Zoeihin akun päivitystä tähän 41 kWh:in akkuun. Ja niitä saa jo merkittävästi edullisemmalla Euroopasta, eikä tuodessa verotkaan rasita monia satasia, koska vero määräytyy päästöpohjaisesti.

Alla olevassa taulukossa olen pyrkinyt aivan puhtaasti omista lähtökohdistani vertailemaan Ionigia ensin Leafiin sekä sitten vielä Zoea Ioniqiin. Huomioitavaa on, että hintavertailukohdassa on sellaisten varustelutasojen hinnat, joilla itse ostainsin ko. ajoneuvot, jos nyt ostaisin. Eli Ioniqista on hinnat alkaen malli, kun taasen Zoesta on varustellumpi mali.

 

Kiitos maahantuojalle koeajoauton ja kokemuksen saamisesta.

Kuvat itse otettuja.

Keskustelu

Ei kommentteja

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Arkisto

nwdb