Pienillä päästöillä Rukalle talvella: sähköautolla vai biokaasulla?

Kummalla autolla talvella Rukalle? Sähköautolla vai biokaasulla?

Olen tehnyt lopputalvelle mökkivarauksen Kuusamoon. Perheessä on sähköauto ja uudenkarhea Seat Leon farmariauto, jossa poltetaan tietenkin biokaasua. Kun minulla oli koeajossa maahantuojan 62 kWh akulla varustettu Nissan Leaf +, niin kirjoitin lukijoiden pyynnöstä matkasuunnitelmasta kyseisellä autolla Rukalle. 62 kWh Leafilla matkassa ei olisi mitään ihmeellistä, vain pari välilatausta ja perillä loppulataus. Matka sujuisi aivan normaaleissa matkailun ajankäytön nimissä.

• Sähköauto Nissan Leaf 62kwh:lla Rukalle laskemaan -suunnittelua

No entäs sitten ihan oikeassa omassa reaalimaailmassani? Kuinka tämä noin 468 km siirtymä tulee onnistumaan käytännössä, koska oma autoni on lähes 100% varmuudella silloin vielä nykyinen 40 kWh Leaf ja toinen automme on tämän vuoden mallia oleva kaasu-Seat.

• 40 kWh Leafin haasteen muodostaa se, että Oulun jälkeen ei ole tarjolla pikalatausta ja matka perille on pidempi, kuin akku talvikelissä kantaa normaalilla matka-ajolla.
• Kaasuautolla haaste on samankaltainen, koska Oulun jälkeen ei ole kaasua tarjolla ja bensiinitankin vetoisuus on vain 9 litraa.
• Miten niillä tuo matka sujuisi? Kummalla lähtisimme, jos emme tarvitse molempia autoja reissussa? Tai sitten menemme matkustajamäärästä johtuen molemmilla autoilla.

Teen tähän blogipostaukseen hieman teoreettisia ennakkosuunnitelmia matkasta molemmilla autoilla, koska minun on tämä pohdinta aidosti tehtävä ennen pitkää. 

Huomio, tämän blogipostauksen tarkoitus ei ole dissata kumpaakaan ympäristöarvot täyttävän liikenne-energiamuodon autoa, sähköautoa tai biokaasuautoa, vaan kuvaan vain rehellisen avoimesti aidon tilanteeni mukaista matkasuunnitelmaa.

Matkan aloituspisteen asetan Viitasaaren mökille, josta lähtö varmasti tapahtuukin yhden tai useamman yön mökkeilyn jälkeen. Kuusamossa käynti ajoittuu huhtikuun puoliväliin, joten teen kelistä olettamuksen, että se on vastaava kuin viime vuoden viikon 9 mökkimatkalta palatessa. Noin +1°C ja navakka sivuvastainen tuuli, jolloin Leafin kulutus toteutui 17,1 kWh/100km. (menomatka tuolloin toteutui noin 16,5 kWh/100km).

• Hiihtolomailemaan mökille 330 km päähän Viitasaarelle 40 kWh Leafilla

Seatin talvikulutuksesta ei ole vielä omakohtaista kokemusta, mutta kesäkelin matka-ajossa se toteutuu noin 3,2 kg/100km, joten pidän perusteltuna olettaa talviajossa kuluvan kaasua noin 3,5-4,0 kg/100km.

Leaf 40 kWh -sähköautolla Viitasaarelta Kuusamoon mökkeilemään

Leafilla lähtö mökiltä tapahtuu akku täynnä, eli siellä on noin 37,5 kWh käytettävissä olevaa energiaa. Kun asettelin A Better Route Planneriin (myöh. ABRP) speksit siten, että sain uskottavan 17,6 kWh/100km kulutuksen reitille, antoi reittisuunnittelija ehdotuksen ajaa Oulun kautta kahdella pikalatausta ja yhdellä AC-latauksella. Haasteen tuolle ehdotetulle reittivainnalle tekee se, että Oulu - Kuusamo -välin type2 on vain 11 kW kolmivaiheinen ja silloin Leaf saa siitä vain 3,3 kW:n tehoista latausta ja lataustauko venyisi turhaan aika pitkäksi. Reitillä olevan toinen latausmahdollisuus on voimavirtapistorasia, josta saisin täsmälleen saman tehoista latausta.

Jostain syystä ABRP ei tunnistanut toista kautta ajettaessa Suomussalmen Jaloniemitalon 32A:n Type2-latausta eikä siksi halunnut millään sieltä kautta ehdottaa reittiä. Sain kuitenkin uskottavan ja järkevämmän reitin tätä kautta suunniteltua, kun manuaalisesti määrittelin reittipisteiksi sekä Kajaanista pikalatauksen, että Suomussalmen Type2:sen.

Lauantaiaamuna mökiltä lähtö tehdään kello 8.45. Ensimmäinen pysähdys on Kärsämäellä Juustoportilla jo 101 kilometrin ja tunnin ja 18 minuutin ajon jälkeen, eli pyöreästi noin kello 10.00. Juustoportille saapuessa akussa on uskottavasti noin 47% lataus jäljellä ja toisin kuin reittisuunnittelija ehdottaa, niin ottaisin täällä latauksen noin 80% tasolle. Aikaa lataaamiseen ja taukoiluun kuluisi noin 16 minuutin verran. Tuo on sopiva aika ostaa pari kuppia kahvia autoon mukaan ja hoitaa mahdollisesti tarvittavat vessatauot. Matka jatkuisi siis noin kello 10.20 eteenpäin.

(kuva kesältä 2018, Juustoportti Kärsämäki Charge & Drive)

Toinen pikalataus olisi Kajaanissa, jossa on useampia mahdollisia vaihtoehtoja pikalataamiseen. Mittariin olisi tullut noin 109 kilometriä lisää, eli yhteensä lähdöstä 210 kilometriä. Kello olisi juossut jälleen tunnin ja 20 minuuttia eteenpäin, joten Kajaanissa olisimme noin kello 11.40, eli sopivasti lounasaikaan ravintola Anorakissa. Akussa olisi vielä noin 22% energiataso vedettyäni edellisen latauksen "pitkäksi" tarkoituksella. Lounastusaikaa olisikin sitten runsaasti, nimittäin akku pitää saada aivan täyteen helpottaaksemme loppua matkaa, jolla ei sitten enää olekaan tarjolla yhtään pikalaturia. Reittisuunnittelija sanoo, että akku olisi sen suunnitelman mukaan 22%:sta 98% asti ladattu 44 minuutissa. En usko kokemuksellani aivan noin nopeaan toimitukseen, koska Leafin lataus hidastuu merkittävästi akun täyttyessä ja etenkin yli 85% tasoilla. Aivan 100% tasolle akku ei edes täyty pikalaturissa, vaan se pysähtynee noin 98% tasolle. Matka Kajaanista siis jatkuisi noin kello 12.45 eteenpäin.

(Kuva kesältä 2018, Ravintola Anorak, Kajaani)

Sitten matkaa onkin jäljellä vielä 269 kilometriä ja tuota ei ole realistista tavoitella talvikelissä 40 kWh Leafilla normaaleilla matka-ajonopeuksilla ja normaalisti lämmityslaitetta käyttäen ilman välilatausta. Koska tällä välillä ei ole yhtään pikalaturia tarjolla, täytyy käyttää yhtä reitin Type2-latauspaikoista.

Valitsin siihen Suomussalmelta Jaloniemitalon Type2:sen, johon saapuessa matkaa olisi kertynyt noin 106 kilometriä lisää, eli yhteensä 316 kilometriä lähdön jälkeen. Kello olisi jälleen siirtynyt noin 1h 13 minuuttia eteenpäin, eli Suomussalmella olisimme noin kello 14.00. Nyt meillä olisikin runsaasti aikaa tutustua tähän pikkukylään, nimittäin tarvitsemme noin 17-20 kWh lisää energiaa ja tämä laturi antaa Leafille vain 6 kW:n lataustehoa. Tuo energiamäärä tulee akkuun realistisesti vähän alle kolmessa tunnissa. Tuossa ajassa kannattaisi käydä esimerkiksi lähellä olevassa S-marketissa tekemässä mökille ruokaostokset ja ulkoilla sekä reippailla talvisessa ulkoilmassa. Matka siis jatkuisi noin 90% täydellä akulla noin kello 17.00.

(kuva: Jaloniemitalo Suomussalmella kesältä 2018)

Nyt on sitten jäljellä viimeinen 163 kilometrin ja vähän reilun kahden tunnin ajomatka perille mökille, eli perillä olisimme vielä aivan säädylliseen aikaan noin kello 19.00. Kokonaismatkaa on kertynyt 479 kilometriä. Perillä sitten auto mökillä latautumaan 16A latausvirralla, eli noin 3,3 kW:n teholla ja sauna lämpiämään sekä illanviettoon. Aamulla auton akku onkin jo taasen täynnä.

Matkaa Rukan tuntureille laskettelemaan tulee joka kerta noin 90 kilometriä edestakaisin ajettuna. Leafilla tuo sujuu oikein mukavasti aina lämpimällä autolla ja halutessa Rukan parkkihallissa saa myös laskettelun aikana akun täyteen. Perillä sähköauto on siis ylivertainen käytössä.

Paluumatka on asteen verran sujuvampi, koska lähtö mökiltä tapahtuu 100% ladatulla akulla ja ennen Kajaania Type2-lataus on aavistuksen verran lyhyempi. Muutoin matka sujuu käänteisessä järjestyksessä.

Matkasuunnitelma sähköautolla muuttuu vielä merkittävästi, jos pakkaamme auton katolle suksiboksin, saati sen vierelle pari pyörää. Silloin sähköautolla Oulu - Kuusamo väli venyy jo niin pitkäksi, että olisi realismia muuttaa matkasuunnitelma siten, että reitillä yövytäänkin ladaten autoa.

Toinen vaihteohto siis olisi ajaa Oulun kautta, mutta silloin joutuisimme lataamaan teholtaan puolikkaalla Type2-latauslaitteella Oulun ja Kuusamon välillä, joten hylkäisin tämän vaihtoehdon 40 kWh akulla varustetulta sähköautoltani.

Kaasuauto Seat Leon ST:llä Kuusamoon mökkeilemään

Mites tuo matka sitten sujuisi kokonaisuutena toisella perheemme autolla, eli 17,7 kg kaasutankilla ja 9 litran bensiinitankilla varustetulla Seatilla? Nimittäin Oulun jälkeen ei ole kaasua tarjolla ja kaasulla toimintamatka ei riitä Oulusta Kuusamoon ja takaisin saati paikallisajeluihin Kuusamossa. Yhdeksän litran bensatankilla teen olettamuksen voitavan ajaan noin 150 kilometriä talvikelissä. Lisäbensiiniä siis tarvittanee käytännön syistä peräkonttiin lisätäytteeksi pari 9 litran jerrykannullista, jottei koko matka mene bensamittarilla asumiseen.

Lähtö Viitasaaren mökiltä kello 8.45 lähtee vajaalla kaasutankilla, koska mökille saapumista on edeltänyt 135 kilometrin siirtymä lähimmältä, eli Jyväskylän Vaajakosken Gasumin asemalta. Muualta tuota ei mielellän tankaa voimassa olevan maksuttoman ensimmäisen vuoden kaasutankkauskampanjan ollessa vielä voimassa. Eipä asemia kyllä käytännössä lähempää olekaan ja Vaajakosken asema on koettu pääsääntäisesti erittäin hyvän paineen omaavaksi. Tehdään siis olettamus, että Vaajakoskella olisi saatu kaasutankki täyteen, eli noin 17,7 kg kaasua olisi ollut silloin käytettävissä ja bensiini tankki on lähtökohtaisesti valmiiksi täysi, koska sitä ei juurikaan kulu tässä autossa normaaliajossa. 3,4 kg/100km keskikulutuksella kaasua olisi siis kulunut noin 4,6 kiloa ennen mökkiä ja jäljellä olisi noin 13,1 kg.

Limingantullin Gasumille on matkaa mökiltä noin 228 kilometriä ja aikaa siihen kuluu noin 2 tuntia ja 45 minuuttia. Ehdottomasti otan yhden noin 15 minuutin kahvi- ja vessatauon noin pitkällä siirtymällä. Tuolla matkalla kaasua ehtii kulua 8 kiloa, joten perille pitäisi päästä hyvin pelkällä kaasulla. Perillä Gasumin asemalla olemme siis noin kello 11.30 ja tankkaus kaikkine toiminteineen kestää noin 15 minuuttia. Prisma on lähellä, joten lounas olisi noin kello 12.00 realistinen huomioiden siirtymät ja ajoneuvon pysäköinnit.

Prismalla voi lounastaa ja tehdä samalla mökille ruokaostokset, joten matka jatkuu noin tunnin kuluttua, eli kello 13.00 täydellä kaasu- ja käytännössä lähes täydellä bensiinitankilla. Hiukan sitä bensiiniä toki on kulunut normaalissakin ajossa kaasutankkausten jälkeen auton käydessä bensiinillä hetken aikaa.

Nyt mökille on matkaa jäljellä noin 243 kilometriä, joka kestää noin kolme tuntia. Matkalle siis suunnitellaan yksi noin 30 minuutin tauko jaloittelulle ja kahvittelulle. Paikanvalinta on hyvin vapaata tietenkin. Kaasua tuolla reitillä kulunee noin 9-10 kiloa, joten perillä sitä on vielä vähän vajaa puoli tankkia, jos voidaan olettaa Oulussa saadun kaasutankkaus täyteen asti. Perillä oltaisiin siis noin kello 16.30 eli noin 2,5 tuntia sähköäauto Nissan Leaf 40 kWh:ta ennemmin. Matkaa Oulun kautta kertyisi tankkaus ja lounaspoikkeamineen noin 471 kilometriä.

Viikon aikana käydään viisi kertaa Rukalla ja jokaisella kerralla mittariin kertyy yhteensä noin 90 kilometriä lisää, eli 450 kilometrin verran. Kun tuohon lisätään muut lähiajelun tarpeet, niin puhutaan noin 600 kilometrin lähiajelun tarpeesta. Tuosta ajomäärästä kaasutankkiin jäänyt vajaa 8 kiloa kattaa noin 200 kilometrin osan. Joten lähiajeluista noin 400 kilometriä sekä 243 kilometrin paluumatka Ouluun, eli yhteensä 643 kilometrin matka talviajossa pitää saada katettua 9 litran bensiinitankilla pelaten. 

Käytännössä auto pitää siis tankata bensiinillä Kuusamossa ja Rukalla ajellessa parin ensimmäisen päivän jälkeen päivittäin kerran. Tuohon käyttöön on mielestäni kätevämpi varata vaikka pari noin 9 litran vetoista bensiinikanisteria auton perään. Näin toimiessa bensiiniasemalla voi asioida edes hieman harvemmin.

Hiukan vaivalloisen oloista siis tuo lähiajelu sekä paluumatka Ouluun asti. Oulun jälken sitten kaasulla kotimatka sujuukin varsin vaivatta.

Yhteenveto

Kuten tämäkin tarina osoittaa, niin vähäpäästöisen liikenteen tukemiseksi pitää saada pohjois-Suomeen ja etenkin koilliseen merkittävästi ja kiireellisesti lisää sähköautojen pikalatauspaikkoja sekä kaasuautojen biokaasun tankkauspaikkoja.

Tosiasiallisesti tämä lomamatka olisi merkittävästi helpommin suoritettavissa millä tahansa yli 60 kWh akkuisella sähköautolla tai vanhemman polven kaasuautolla, joissa oli vielä isot bensiinitankit. Tietenkin myös lataushybridiautolla tuo matka sujuisi helposti, mutta sen hybridiedut eivät pääse parhaisiin puoliinsa tämänkaltaisella matkalla muutoin kuin polttomoottorin voimin. Pelkällä bensiinillä tai dieselillä käyvällä autolla en haluaisi matkaa tehdä ympäristöarvojeni takia.

Kummalla tuonne sitten lähdettäisiin, kaasuautolla biokaasulla ja bensiinillä ajellen vai sähköautolla? Kaasuautollamme pohjoisen päässä kuluisi merkittävän paljon fossiilista polttoainetta ja pakokaasuja pääsisi paljon ilmaan. Sähköautolla ajaisimme tuonkin hyvinkin puhtaasti aurinkosähköä lataillen.

Sähköautolla meno- ja paluumatka kestäisivät noin 2,5-3 tuntia pidempään. Tuosta erosta vain noin puoli tuntia selittää hitaampi ajoreitti, muu runsaampi aika kuluu lataamisen aikaisiin ajotaukoihin. Onko kuluvalla lisäajalla sitten merkittävässä määrin väliä? Matkalle voi varmasti rakentaa mukavaa ajanvietettä lataamisten ajaksi ja perillä oltaisiin sähköautollakin vielä ihan siedettävissä ajoin.  Kaasuautolla ajaminen ja etenkin tauot olisi vapaammin suunniteltavissa meno- ja paluumatkoilla, mutta 9 litran bensiinitankin kanssa homma menee perillä kohteessa ja paluumatkalla hiukan bensan kanssa lotraamiseksi, eikä sitä voi ainakaan mukavammaksi kehua. Kattotaakan mukana kuljettaminen saattaa muuttaa asian ratkaisevaksi, koska se kasvattaa suhteessa enemmän sähkauton kulutusta.

Menomatkan matkakustannukset ovat kovin alhaiset kummalla autolla vaan. Otetaan ensin tarkasteluun Leafin matkan energiakulut:

• Leafiin lataisin Juustoportilla omalta katolta 2 x pörssihinta myymääni omatuotanto sähköäni. 16 minuutin ajan ja se maksaa 20 senttiä/minuutti, joten oman aurinkolataustilini saldo laskisi 3,20 euroa.
• Ravintola Anorakin pihassa on Plugitin pikalaturi, joka on myös hinnoiteltu 20 senttiä minuutti. Siellä lataus olisi varmasti täytön maksimoimiseksi noin 60 minuuttia, eli hintaa 12 euroa.
• Jaloniemitalon lataus on maksuton
• Samoin kohteessa lataus on maksuton.
• Menomatkan hinta olisi Leafille siis 15,20 euroa.

Kaasuautolla voidaan olettaa olevan vielä jäljellä ensimmäisen vuoden 1000 kilon Seat-maahantuojan kampanjaa, jolloin kaasun tankkaukset olisivat maksuttomat. Sen sijaan bensiiniä kuluisi matkalla arviolta 50 - 70 euron arvosta. Jos kaasun kampanja on jo loppunut, niin kaasuihin kuluisi lisäksi noin 24-28 euroa. Molemille autoille sitten tietenkin vielä paluumatkan liikenne-energia kulut karkeasti sanottuna tuplaavat kustannukset, paitsi sähköautolle olisi reilua laskea vielä yhden akun verran loppulatausta kotona, eli noin 4-5 euroa.

Kummallakaan autolla siis matkan liikenne-energiakulut eivät ole olennaisin valintaperuste, vaikka sähköautolle ne edullisemmat ovatkin.

Saapas nähdä, kummalla autolla matkan suoritamme, vai päädymmekö matkustajamäärästä johtuen ajamaan molemmilla? Täytyy palata tarinaan sitten matkan jälkeen.