11.08.2021

Miten suhtautua sähköisen liikenteen muutokseen?

Henkilöautoliikenne sähköistyy nyt kiihtyvällä tahdilla. Sähköistymistä tapahtuu lataushybrideillä, sekä etenkin nyt nopeasti nousevalla vauhdilla sähköautoilla kansainvälisesti ja Euroopassa. 

(kuva alla ev-volymes.com)

Suomessa sähköautojen osuus kaikkien uusien henkilöautojen ensirekisteröinneistä tammi-heinäkuussa 2021 oli 8% ja lataushybridit mukaan lukien 29%, ja käyrät näyttävät jyrkkenevästi ylöspäin. Katso esim. Blogikirjoituksestani

Ilmaston muutos on monin tavoin todennettu asia, mutta denialistit pyrkivät toistuvasti kumoamaan ihmisten tekojen vaikutukset tai Suomalaisten toimien mahdollisuudet vaikuttaa muutokseen. Ovatpa ihmiset mitä mieltä tahansa ilmastonmuutoksen toimista, on tosiasia myös se, että mm. EU:ssa määritellään ilmastotoimia, joihin Suomessakin joudutaan sopeutumaan ja liikenne on yksi muutosten kohde muiden joukossa. Eu:n määrittelyiden mukaan myös autovalmistajien on sopeutettava tuotetarjoomansa päästöjä, tai muutoin päästömaksut käyvät valmistajille kalliiksi.

Ei siis ole lainkaan yllättävää, että viimeaikoina on autovalmistajilta saanut lukea kasvavaa ilmoitusten määrää henkilöautotuotannon keskittymisestä sähköautoihin. Tesla on alusta alkaen ollut 100% sähköautojen valmistaja ja on ollut keskeinen muutoksen mahdollistumisen tiennäyttäjä koko maailmassa. Monet muut autovalmistajat ovat myös julkaisseet sähköistymisensä suunnitelmia. Esimerkiksi Mercedes on ilmoittanut että vuodesta 2025 alkaen uudet henkilöutojen esiteltävät tekniikat ovat sähköiseen voimansiirtoon perustuvia. Kun maailmalla alkaa olla autovalmistajia, joiden tuotannosta pian jopa viidennes tai enemmän on sähköautoja, on uskottavaa, että sähköautomallien määrä jatkaa nopeaa kasvamistaan.

Tähän asti sähköautojen yleistymisen keskeisinä jarruina Suomessa on ollut tarjooman suppeus ja latausverkoston puutteellisuus sekä kotilatauksen järjestyminen taloyhtiöissä. Autojen tarjooman suppeus poistuu nyt uusien mallien esittelyiden myötä. Esimerkiksi heinäkuussa 2021 Suomessa uusina rekisteröidyistä Volkswagen henkilöautoista peräti 32% oli sähköautoja ja siihen vielä lataushybridit päälle. Lue lisää blogikirjoituksestani

Latausverkostoon on panostettu jo paljon ja nyt jo Suomessa pystyy matkailemaan sähköautolla hyvin päästä päähän. Ainoastaan koillis-Lapissa ja itä-Suomessa on nyt vielä hetkellistä latausverkoston katvetta, mutta näyttäisi siltä, että näihinkin saadaan vielä tämän vuoden aikana helpotusta. Suomessa noin 47% on kerrostaloasuntoja. Taloyhtiöistä kuulee edelleen valitettavan usein uusien sähköautoilijoiden harmittelua oman kotilatauksen järjestymisen vaikeudesta tai jopa mahdottomuudesta, vaikka käytössä olisikin jo oma parkkiruutu ns lohkolämppäritolpalla. 

Uskallan siis esittää omana tulkintana väittämän, että sähköautot tulevat NYT, haluttiinpa, tai oltiinpa valmiita tai sitten ei. Perustan väittämäni muutamaan yksinkertaiseen nähtävillä olevaan signaaliin:

  • kansainväliset, EU:n ja Suomen ilmastotoimet
  • autovalmistajien ilmoitukset tuotannon sähköistymisestä
  • latausverkoston kehittyminen Suomessa ja maailmalla
  • kansainvälisen, EU:n ja Suomen sähköautojen ensirekisteröintien lukumärän nopea nousu

Mutta eihän se sähköauto koska...

Riittävätkö raaka-aineet sitten kaikkien autojen akkuihin? Onko sähköauton akku eettisesti kestävä? Riittääkö sähkö kaikille autoille ja kuinka puhdasta se sähkö on? Nämä ovat tietenkin isoja ja myös vaikeita kysymyksiä.

Akkuihin raaka-aineiden riittävyys ei ainakaan tällä hetkellä tunnu olevan pullonkaula. Ennemminkin pula on nyt kaikille autoille merkittävistä siruista ja osalle autovalmistajista ylipäätään akkujen riittävä saanti. Akkujen riittävyydessä taas on kyse autovalmistajille merkittävistä yhteistyösopimuksista tai jopa omista investoinneista akkutehtaisiin. Esimerkiksi Volkswagen Group on perustanut oman akkutehtaan ja lisää tehtaita on tulossa. Uskon, että ihmisille luontaiseen tapaan akkujen raaka-aineiden riittävyyttä varmistetaan jatkuvasti myös akkujen kehittämistyöllä ja menekkiään tulevat lähivuosina nostamaan autotehtaat, joilla akkujen saatavuus on taattu sopivilla yhteistyösopimuksilla ja jopa omilla akkutehtailla. 

Akuissa on raaka-aineita, joihin liittyy kohonnutta alkulähteiden eettisen kestävyyden riskiä. Esimerkiksi Volkswagen avaa akkujensa valmistuksen eettistä kestävyyttä omilla internetsivuillaan hyvin ja pyrkii monin keinoin varmistamaan että heidän koko arvoketjussa ei syntyisi esimerkiksi lapsityövoiman, orjuuden tai muun kestämättömään kohtelun kokemista. Silti autonkin hankinnassa jää aina jäljelle riski, että onko valmistaja eettisesti toimiva itse ja pystyykö se valvomaan koko arvoketjua. Tämä sama riski on myös polttomoottoriautoissa ja ennenkaikkea polttoaineen alkuperän, eli öljyn, arvoketju ei ole vuosikymmenien aikana kestänyt lähellekään aina eettistä tarkastelua.

Fingrid on laskenut, että vaikka kaikki Suomen autot muuttuisivat sähköiseksi, kuluisi sähköä suurinpiirtein saman verran kuin sähkökulutuksen huippuvuonna 2007. Meillä ei Suomessa siis ole merkityksellistä pelkoa sähkön riittävyydestä tai sähköverkon kestävyydestä. Paikallisia ja alueellisia sähköverkon investointeja varmuudella joudutaan tekemään ja toivottavasti pian saamme OL3:stakin sähköä tuotantoon asti. Suomen sähköntuotannon CO2-päästöt ovat olleet jo pitkään alhaiset ja ovat jatkaneet laskuaan. Jokainen voi itse tutustua Energiateollisuuden sähköntuotannon katsaus 2020 ja todeta sähköntuotannon päästöjen mataluuden sekä tuontisähkön olevan enimmäkseen pohjoismaista.

Oma tulkintani onkin tässä vaiheessa:

Kun ympäristötietoisuutta halutaan viedä pitkälle, on paras lopputulos saavutettavissa jos lakkaamme kuluttamasta. Emme osta autoja, emme aja nykyisilläkään, emmekä oikeastaan kuluta muutoinkaan. Tähän kuitenkaan harva on valmis. Minä en ainakaan ole.

Ympäristön näkökulmasta itse haluan ajatella, että teen sen minkä itse pystyn. Oman sähköauton hankinta on aiheuttanut päästöjä kun se on valmistettu, mutta etenkin Suomessa siihen ladattu sähkö on niin paljon vähemmän päästävää, että Ilmastopaneelin laskurin mukaan paljon ajavana jokainen sähköautoni on jäänyt nettona pienempipäästöiseksi, kuin olisi ollut vastaavat muut liikenne-energiamuodot. Nuo uusina hankkimani autot ovat sitten jatkaneet ja jatkavat edelleen vähintään paikallisesti liikenne-energian osalta aina nollapäästöistä kulkuaan uusilla omistajillaan Suomessa.

Ei minun sähköautoiluni yksinään pelasta Tampereen, Suomen tai Euroopan - puhumattakaan maailman ilmastonmuutospäästöjen tilannetta. Ei myöskään edellisen omakotitaloni katolle hankkimani aurinkovoimalaitos riitä yksin pelastamaan mitään miltään. Eikä edes suurin viimeikainen ilmastotekoni, eli kaupunkiin muuttaminen ja sen kautta mahdollisuus ajokilometrien laskuun riitä pelastamaan ilmastonmuutokselta. Mutta, minä haluan tehdä omia pieniä valintojani koska voin ja teen niitä niiltä osin kuin osaan ja pystyn. Eivätkä nämä satunnaiset valinnat tee minusta yhtään parempaa maailmankansalaista, koska useimmat tekevät vielä parempia valintoja omassa elämässään. Kannustan vain pystähtymään ja miettimään omien valintojen vaikutusta pidemmällekin.

Sähköauto on vain välivaihe

Onko sähköauto sittenkin vain välivaihe henkilöautoliikenteen siirtyessä johonkin muuhun liikenne-energiaan? Esimerkiksi vetyyn tai miksi ostaa sähköauto kun voi ostaa kaasuautonkin ja ajaa biokaasulla?

Itse pidän biokaasua tänä päivänä ihan ok vaihtoehtona, jos ei saa sähköautoa ladattua kotona ja kaasun tankkausasemia sattuu oman kodin, työpaikan ja kesämökin läheisyyteen. Kaasuautot ovat suunnilleen saman hintaisia kuin vastaavat bensiinimallit, mutta niitä saa uusina maahantuojien liikkeiden kautta vain Volkswagen Groupin versioina. Tällä hetkellä mm EU-säädösten johdosta kaasu henkilöutojen voimanlähteenä saattaa näyttää jopa hieman epävarmalta tulevina vuosina.

Vety on ollut jo vuosikymmeniä tulossa, ja niin se näyttää olevan edelleen, aivan yhtä kaukana tulevaisuudessa. Vetytalous varmasti kehittyy kokonaisuutena, mutta onko se joskus oikea liikenne-energian varastointimuoto henkilöautoihin laajassa mittakaavassa jää nähtäväksi. Nyt se ei sitä ole etenkään Suomessa, jossa ei ole edes yhtään ainutta vedyn tankkauspistettä.

Kaikki on väliaikaista vain. Varmuudella nyt nouseva sähköautotekniikka korvautuu jossain vaiheessa jollain vielä paremmalla tekniikalla, mutta tuleeko jotain vielä parempaa 20 vuoden vai 50 vuoden päästä, vai sittenkin vielä aikaisemmin jää nähtäväksi. Nyt sähköautot ovat kuitenkin nopeasti markkinoita valtaaassa asemassa.

Ollako sitten tämän sähköisen liikenteen voimavara vai jarru? Vai pysytelläkö vain visusti sivustaseuraajana?

Ylläolevassa otsikossa on tämän blogikirjoitukseni pihvi, eikä minulla ole siihen kenellekään suoraa vastausta antaa. Muutama näkökulma kuitenkin vielä lisää.

Muutoksen johtamisen viitekehyksenä usein käytetään Kübler-Ross change curve 1969 -kuvaa ja sen tulkintoja, eli muutoksen käyrää, koska se on yllättävän yleispätevä ihmisen kokemuksen etenemiseen ison muutoksen kohdatessaan. 

Kun ihminen saa tietoisuuden, eli ymmärryksen muutoksen tapahtumisesta, seuraa siitä shokkireaktio. Oliko autokauppani sittenkin huono ostos? Suomessa autot ovat olleet kalliita ja autojen ostamiset tai vaihtamiset saattavat olla joillekin talouksille jopa koko elämän suurimpia yksittäisiä kertahankintoja, niinpä Suomessa autokanta on vanhaa, keski-ikä on jo peräti 12,5 vuotta MTV-uutisen mukaan. On ymmärrettävää, että autoon suhtaudutaan myös vahvalla tunteella ja omista autoista pidetään hyvää huolta. Tällä hetkellä Suomessa on todennäköisesti useita talouksia, joissa on omaan talouteen suhteessa arvokas beniini- tai dieselauto hankittuna. Samaan aikaan on mediasta iskostunut mieleen näkökulma, että sähköautot ovat nyt tulossa ja pahimmillaan syntyy pelkoa oman vielä mahdollisesti suurenkin osamaksuvelan omaavan auton arvosta. Ymmärrän hyvin, että tästä saattaa tulla eri asteisia mielen shokkireaktioita.

Muutoksen käyrässä shokkireaktiota seuraa kieltämisen vaihe. Silloin jo alitajunta lähtee etsimään vahvistuksia sille, että saamani informaatio ei pidä paikkaansa. Internet tarjoaa valtavan alustan löytää myös sähköautoihin liittyvää disinformaatiota. Kieltämisvaiheessa omat aiemmat uskomukset hyvästä valinnasta saattavat vahvistua jopa surrealistisen voimakkaiksi ja niitä puolustetaan viimeiseen asti. Tämä saattaa olla yksi syistä, miksi sähköautoiluun liittyvissä keskustelualustoissa toistuu jatkuvasti samat sähköautoilun väärinkäsitykset kysymyksinä ja jopa voimakkaina väittäminä.

Muutoksen käyrässä seuraavaksi koittaa turhautumisen vaihe, jolloin ihminen joutuu toteamaan, että asiat ovat nyt toisin. Sähköautojen myynti jyrää jo dieselien yli, kohta bensiiniautojenkin ohi. Ne yleistyvät sittenkin, vaikka vastustin. Seuraavaksi saattaa tulla vielä lamaantumisen vaihe, jolloin ei tehdä asialle mitään. Suljetaan omat vastaanottimet havainnoimasta muutosta.  

 

Toinen muutoksen johtamisessa yleisesti käytetty keino on pyrkiä auttamaan ihmistä löytämään vastauksia kysymykseen: "miten minulle käy tässä muutoksessa". Niin kauan kuin ihminen ei löydä itselleen riittävän mieleistä vastausta tuohon kysymykseen on muutosvastarinan kehittyminen luonnollinen tunnereaktio. "Sähköautot tulevat, minulle ei ole sopivaa sähkautoa, enkä voi edes ladata sitä kotona. Miten minulle nyt käy dieselautoni kanssa? Nouseeko sillä ajamisen hinta kohtuuttomaksi? Ostaako kukaan sitä enää ja siinä on osamaksueriä vielä jäljellä noin 20.000 euron edestä?"

Kannustan jokaista aktivoimaan itsessään avointa muutoksen tunnistamisen herkkyyttä. Kysymys on yksinkertaisimmillaan siitä, että ensin tunnistaa realistisia ajureita ja signaaleita. Miten sähköautojen tarjooma kehittyy? Miten sähköautojen lataamisen mahollisuudet kehityvät ja saanko järjestettyä kotilataamisen? Onko tarjolla jo omaan budjettiin sovitettavissa olevaa toimivaa sähköautoa? Tämän jälkeen tutkii omat reagointimahdollisuudet avoimesti. 

  • Haluanko jäädä muutoksen jarruksi ja sen myötä junasta jälkeen? 
  • Voinko ja haluanko sittenkin olla muutoksen aikainen herääjä, peräti muutoksen voimavara? Jos en halua olla suoranainen early adopter, pystynkö ja haluanko olla ainakin muutoksen aallon harjalla mukana nautimassa sen tuomista eduista?
  • Vai pystynkö olemaan sittenkin sivustaseuraajan roolissa ja reagoimaan kun tai jos haluan?

Sivustaseuraaja. Jos et aja autolla juuri lainkaan tai ylipäätään yhtään, on silloin helppo kulkea vaikka fillarilla, jalan ja julkisilla ja seurailla rauhallisin mielin mitä liikenteen sähköistymiselle on tapahtumassa. Silloinkin monet ovat löytäneet liikenteensä sähköistymistä sähköpyörän, sähköpotkulaudan tai vaikka ratikan ja junan muodossa.

Aikainen muutokseen lähtijä. Jos taloudessanne autoillaan jopa jonkin verran keskiarvoajosuoritteen yli, voin oman vuonna 2015 alkaneen sähköautoiluni kokemuksella suositella lähtemään mukaan heti kun se vain on omalle taloudelle mahdollista. Sähköautolla ajaminen on erityisen edullista liikenne-energian suhteen. Tyypillisellä suomalaisen kotitalouden kotisähkön hinnalla liikenne-energiakuluksi muodostuu noin 2 - 2,50 euroa / 100 km. Siinä on merkittävää säästöpotentiaalia bensiini- tai dieselautoon nähden sekä hieman myös kaasuautoon nähden. Sähköauton hankintahinta on kalleimmissa autoissa jo parhaimmillaan jopa polttomoottorista vastinetta edullisempi kun autot varustellaan hyvin. Tämä johtuu autoverostamme, joka on päästöpohjainen ja siten sähköautolle pienin. Tällä hetkellä sähköautosta joutuu maksamaan uutena hieman enemmnän kuin polttomoottorivastineesta alle 40.000 euron hintaluokassa. Kuitenkin, mitä enemmän on pakollisia ajoja, sitä todennäköisimmin syntyy säästöä liikenne-energiasta jopa enemmän kuin auton hankintahintojen erotus.

Jos asut taloyhtiössä, kannustan nyt jo valmiiksi tekemään aloitteita parkkipaikkojen ns lohkolämmitintolppien muuttamiseksi sähköauton lataamiseen kelvollisiksi. Alimmillaan tästä aiheutuneet kulut ovat minimaaliset verrattuna asunnon kiinnostavuuteen lähivuosina sitä myytäessä tai vuokrattaessa. Itse teetin noin 600 eurolla oman autopaikkamme muutoksen ja saan nyt taloyhtiössä omassa parkkiruudussamme 8A-latausta sähköautollemme.

Jos se vain on mahdollista, hankkimalla sähköauton jo nyt, pääset myös nauttimaan nopeammin sähköauton mukavuudesta kaupungissa, nopeasta lämpiämisestä talvella ja esimerkiksi Volkswagen ID-sarjan tai Teslan ollessa kyseessä pitkästä huoltojen välistä. ID-volkkareissa nimittäin huollot tehdään kahden vuoden välein ajoitpa kuinka paljon vaan. Teslassa ei takuuehtoihin ole taidettu kirjata huolto-ohjelmaa laisinkaan.

Jos sinulle ei vielä ole sopivaa sähköautoa saatavilla, mikä on täysin mahdollista, niin kannustan katsomaan hieman toisin omaa auton käyttöä. Tarvitsetko sittenkään oikeasti yli 600 km toimintamatkaa? Tarvitsetko sittenkään 2500 kg vetomassaa? Entä tarvitseeko autosi olla farmari-mallia?

Muutoksen jarru tai perässä tulija. Tosiasia kuitenkin on, että vielä tällä hetkellä likimainkaan kaikille ei löydy sähköautojen tarjoomasta sopivaa ja mieleistä vaihtoehtoa. Silloin tietenkin joutuu tekemään valinnan, odottaako sopivaa sähköautoa vai ostaako joku muu auto? 

Eivät polttomoottoriautot katoa Suomen teiltä vielä vuosikausiin. Vaikka uusien sähköautojen ensirekisteröinnit ovat jo pian pidemmilläkin aikaväleillä yli 10% luokkaa, uusiutuu sähköautokantamme hitaasti. Oma arvioni on, että vasta ensi vuonna ylitetään 1% taso tieliikennekäyttöön rekisteröityjen sähköautojen osuudessa kaikista henkilöautoista. Huoli pois, voit ajaa edelleen bensiini- tai dieselautollasi ja saat siihen erittäin varmasti polttoainetta laajasta jakeluverkostosta. Minä ainakaan en halua myöskään, että kukaan joutuu kokemaan huonoa omatuntoa pakollisia ajojaan omalla autollaan suorittaessaan, liikkuipa auto sitten millä liikenne-energialla tahansa. Tässä tapauksessa myös muutoksen jälkiaalloissa tuleminen on monille se oikein valinta.

Tehdään jokainen vastuullisia valintoja omista lähtökohdistamme niin kuin se on mahdollista. Jollekin se on kasvisruuan syöntiä, jollekin se on lentämisen vähentämistä, jollekin se voi olla sähköautolla ajamista tai mitä kullekin. 

Pidän kuitenkin realistisena arviona, että sähköautot tulevat yleistymään erittäin nopeasti.

Keskustelu

ercaster
11.08.2021 17.09

Hyvä kirjoitus.
Sinullahan on jo hiilineutraali VW ja jos ostat mahdollisimman vähähiilistä sähköä kotiin on iso osa jo tehty.

Kannustaisin muutoksiin kaikissa asumisesta (ostamalla uusiutuvalla energialla toimivaa energiaa), autoilusta (sähköautoja), lentämisestä (sähköiseen raideliikenteeseen), Vaateissa (kohtuuteen ja laadukkaisiin panostamalla), Ruokailussa ( vähäpäästöisiin elintarvikkeisiin) ym.tekemiset ja harrasteet vähäpäästöisesti ja luontokatoa välttäen. Kaikkia näitä tarvitaan, jotta selviämme pienemmillä kauhuilla ilmastosta ja ympäristöstä jo vuonna 2050.

Bole
12.08.2021 08.27

Muutos omalta kohdalta on nyt alkanut. Takaraivossa on kolkuttanut jo useamman vuoden ikävä tietoisuus siitä että polttomoottoriautoilu on tulossa tiensä päähän, taloni öljylämmitys on tulossa tiensä päähän ja sähkön hinta siirtokuluineen alkaa olemaan sitä luokkaa että aurinkokennot alkavat kiinnostaa. Kaikki tämä yhdessä luo sellaisen investointipaineen tavallisen (asuntovelkaisen) palkansaajan niskaan että ihan hirvittää.

Mutta kuten sanoin niin muutos omalta kohdaltani on nyt alkanut. Kuukauden sisällä pitäisi talouteen saapua sähköauto ja siitä eteenpäin ei tarvitse enää tuijotella ahdistuneena pumpuilla yhä ylemmäs kipuavia polttoaineiden litrahintoja.

Sähköautoileva motoristi
12.08.2021 09.21

Moro,
Kiitos molemmille kommentoijille. Onpa kiva lukea kun jaatte omia rakentavia ja ratkaisukeskeisiä ajatuksianne.

Maata pitkin matkustava
16.08.2021 09.41

Hyvä kirjoitus! Se on juuri näin, kukin tekee minkä voi ja
yhdessä sillä saadaan aikaan jo paljon.

Meillä on sentään mahdollisuus - ja vapaus - valita kestävämmin.

temykk
16.08.2021 11.00

Itse vaihdoin juuri sähköautoon, koska vuoden 2003 bensaVolvo joi ihan mahdottomasti ja satasella ei saanut tyhjää tankkia täyteen. Samoin auton elinkaari alkoi olla loppuliu'un alussa. Jos edellisessä autossani olisi ollut vielä joitakin taloudellisia kilometrejä jäljellä, olisin yrittänyt kitkuttaa sillä vuoden, pari.

Nyt ostin elämäni ensimmäisen uuden auton, sähköauton.

Teukka
29.08.2021 09.56

Hyvä kirjoitus, itse hankin jo toisen sähköauton. Syynä oli hieman pieni range työmatkoihin edestakaisin koti/työ 210 km. Auto pysyi samanlaisena akkukoko kasvoi vaan. Olen ollut tyytyväinen valintaani, ehkä olisi heti alussa jo kannattanut panostaa ja ostaa suuremmalla akulla nyt pääsee hyvin edestakaisin ilman välilatauksia pelkällä kotilatauksella johon osa sähköstä tulee aurinkopaneeleista. Missähän maailma olisi jos jo yli satavuotta sitten tehdyn auton joka oli sähköinen ei olisi rikkaat öljy-yhtiöt tuhonneet. Ja kehitys olis sähköautolla kehittynyt sieltä asti. Nyt odotan mielenkiinnolla uusia innovaatioita alalle..esim. Kideakku..

Sähköautoileva motoristi
29.08.2021 10.37

Moi,
onnea uudelle sähköautolle.
Joo nyt yritän itsekin kannustaa sähköautoa suunnittelevia ottamaan omaan käyttöön sopivan toimintasäteen omaavan auton.

Välillä sitä on vain kovin vaikea mitoittaa. Paljonko oikeasti ovat arjen ajot? Kuinka pitkälle oikeasti pääsee 45 kWh, 55 kWh tai 77 kWh akulla?

Onneksi nämä ovat nyt kehittyneet useimmille riittäviksi ja sähköautot nyt rynnivät kaduillemme kiihtyvällä tahdilla.

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Kirjoituksen avainsanat

sähköauto

Arkisto

Blogin avainsanat

#evvintertour2020 (7) #evwintertour2021 (4) #rapdigate (3) ABB FIA Formula E (1) AIWAYS (1) Ajo-opetus (4) Ajo-opetus sähköautolla (4) Akku (26) akkuruohonleikkuri (1) akun koko (13) Ampera-e (2) Audi (4) Aurinkosähkö (1) Autonäyttely (17) Autotalo Ampeeri (1) BEV (205) BMW (4) Borgward (1) Chery (1) Citroen (2) Cooper SE (3) DAF (1) Daimler (1) DS3 (1) e-208 (15) e-Corsa (1) e-Expert (2) Ego (4) Ego Power + (1) eGolf (2) e-Golf (2) E-Mehari (1) Energiankulutus (23) Energica (3) e-Niro (3) ENYAQ (1) EQC400 (1) E-Tense (1) eTROPHY (1) e-Up (1) EV Challenge 2020 (1) Eva (1) evlapland (1) evwintertour (2) Formula E (4) Groupe PSA (1) historia (1) Honda (1) hybridipyörä (1) Hyundai (13) Hyötysuhde (2) i3 (4) IAA2017 (14) ID.4 (8) ID3 (2) ilmansaaste (2) ilmastonmuutos (2) Infotainment (1) Ioniq Electric (7) I-PACE (3) Jaguar (2) kaasuauto (4) kattoboksi (1) kattotaakka (5) Kattoteline (1) Kempower (3) Kenworth (1) Kia (4) koeajoraportti (14) Kona (8) Käytetty sähköauto (8) Lappi (1) Latauslaite (4) Leaf (38) Leaf+ (1) Leaf40kWh (27) Leaf62kWh (2) Liikennemyymälä (1) Lion Electric (1) Lofootit (3) MAN (1) McDonalds (1) Mercedes Benz (2) Mini (3) Model 3 (5) Model S (3) Model Y (1) Moottoripyöränäyttely (1) moottoriurheilu (4) MP 2017 (1) Navigointi (1) Nissan (41) Nopeusvalvontakamera (1) Norja (2) omapaino (1) Opel (2) Opetuslupa (2) ostajan opas (2) Peugeot (10) Pikalataus (6) päivitys (1) range (3) rata-ajo (3) Recharge infra (1) Rekisteröintitilasto (68) Renault (6) Roadster (3) satelliittilatausjärjestelmä (1) Scania (2) Skoda (2) Smart (1) Soul EV (2) Stellantis (1) sähköauto (194) Sähköauto talvella (21) sähköautokokemus (21) sähköautomatkailu (43) Sähköauton lataaminen (24) Sähköauton lataaminen taloyhtiössä (1) sähköbussi (1) Sähkökelkka (1) Sähkökuorma-auto (2) sähkölinja-auto (2) Sähkömoottoripyörä (6) Sähkönysse (1) sähköpakettiauto (2) sähköpyörä (7) sähköruohonleikkuri (1) Sähköskootteri (1) Tampere (2) Taycan (1) TEM-tuki (1) tesla (1) Tesla (17) Thule (1) Thunder (1) tietopankki (1) Toimintamatka (7) WALLe (3) video (1) Volkswagen (9) Volvo (1) VW (5) Zoe (10)
nwdb