13.11.2025
Mitkä asiat vaikuttavat sähköauton kulutukseen?
Kuva: Unsplash
Sähköautot ovat muuttaneet autoilevaa maailmaa hiljaisemmaksi ja (ainakin jossain määrin) ympäristöystävällisemmäksi. Ne tarjoavat myös tietynlaista vaivattomuutta.
Nyt joku siellä varmaan miettii, että mitä vaivatonta on muka sähköautossa, koska yhdellä latauksella ei pääse lähimainkaan yhtä pitkää matkaa kuin esimerkiksi yhdellä tankillisella. Se on sinällään aivan totta, mutta toisin kuin polttomoottoriautoa, sähköautoa on mahdollista ladata myös omassa kotipihassa. Ja, jos ajelee enimmäkseen vain suhteellisen lyhyttä matkaa, tarkoittaa se käytännössä sitä, että melkeinpä kaikki lataukset voi hoitaa kotona. Se jos mikä on vaivatonta.
Mutta, mitkä asiat vaikuttavat sitten sähköauton kulutukseen? No, pitkälti samat asiat, kuin mitkä vaikuttavat perinteisen polttomoottoriautonkin kulutukseen. Toki, pienoisena erona mainittakoon se, että sähköauton range reagoi suhteessa herkemmin erilaisiin tekijöihin. Yhtenä viikkona saatat ajaa helposti auton lupaamat 400 kilometriä, mutta seuraavalla viikolla akku tyhjeneekin nopeammin ja matka jääkin vain 300 kilometriin. Akku on sama ja moottori on sama, mutta olosuhteet ja ajotapa välttämättä eivät. Sähköauton kulutus on monen asian summa ja tekemistä on niin ajonopeudella, lämpötilalla kuin esimerkiksi renkaillakin.
Koska sähköautoilu on nyt monen huulilla ja sähköautojen suosio kasvussa, ajattelin, että olisi hyvä käydä läpi viisi tärkeintä syytä, mitkä vaikuttavat sähköauton kulutukseen. Näin pystyt itsekin pienillä muutoksilla tekemään autoilusta energiatehokkaamppaa.
1. Ajonopeus
Ei liene mikään yllätys, että yksi merkittävimpiä tekijöitä sähkönkulutuksessa on ajonopeus. Syy tähän piilee yksinkertaisesti ilmanvastuksessa, joka kasvaa nopeuden noustessa epälineaarisesti. Käytännössä se tarkoittaa siis sitä, että mitä kovempaa huristelet menemään, sitä enemmän tarvitset myös energiaa liikkumiseen. Ilmanvastus on luonnollisesti pieni hitaissa nopeuksissa, kuten kaupunki- ja taajamaliikenteessä. Tällöin myös sähkönkulutus on ymmärrettävästi varsin pientä. Motarilla ajaessa tilanne kuitenkin muuttuu. 80 kilometrin tuntivauhdissa sähkönkulutus on yleensä vielä maltillista, mutta nopeuden noustessa 100 tai 120 kilometriin tunnissa kasvaa sähkönkulutus jo selvästi. Moottoritieajossa auton range voi lyhentyä suhteellisen lyhyessä ajassa jopa kymmeniä prosentteja.
Otetaan tähän väliin vielä pieni käytännön esimerkki. Olen itse huomannut sähköautoilla ajaessa, että kulutus saattaa 100 kilometrin tuntivauhdissa monesti olla noin 20 kWh luokkaa. 120 kilometrin tuntivauhdissa se saattaa puolestaan olla jopa noin 5 kWh suurempaa, vaikka nopeusero sinällään on suhteellisen pieni.
Jos matka on pitkä, kannattaa ehdottomasti seurata auton energiankulutusta ja mukauttaa ajonopeutta tilanteen mukaan ja mahdollisuuksien rajoissa tietysti. Selvennettäköön nyt kuitenkin sen verran, että kukaan ei luonnollisestikaan toivo, että ajelet maantiellä satasen alueella reilua alinopeutta. Se saa aikaiseksi vain rattiraivoa.
Monissa nykysähköautoissa on navigointi valmiina ja osassa niistä pystyy optimoimaan ajoreitit latausten mukaan. Sitä kannattaakin ehdottomasti hyödyntää. Pelkästään se, että merkitset navigaattoriin pysähdyksen esimerkiksi matkan varrella olevalle latauspisteelle ja auto arvioi paljonko akun varausta on jäljellä perille saavuttaessa, tekee reissun suunnittelusta huomattavasti helpompaa.
Myös vakionopeudensäädintä kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista, sillä se takaa tasaisen ajon, ilman jatkuvaa kaasun pumppailua.
Oman ajonopeuden maltillinen optimoiminen ei loppujen lopuksi hidasta matkaa kovinkaan paljon, mutta sen sijaan se saattaa säästää akun kapasiteettia, lyhentää latausaikoja ja tehdä matkanteosta vaivattomampaa.
2. Lämpötila
Lämpötila vaikuttaa niin ikään merkittävästi sähköauton kulutukseen ja olen monesti koeajoraporttieni yhteydessä maininnut, että range putoaa talvella suhteellisen paljon. Auton korkeajänniteakun toimintahan perustuu siis kemiallisiin reaktioihin, jotka hidastuvat kylmässä. Kun keli menee ulkona pakkaselle, akun sisäinen vastus kasvaa ja sen kyky luovuttaa energiaa heikkenee. Käytännössä se tarkoittaa siis sitä, että autosta saadaan vähemmän tehoa irti ja samalla energiaa kuluu enemmän saman matkan ajamiseen.
Kylmä sää lisää kulutusta myös siksi, koska auton lämmitys täytyy tuottaa sähköllä. Siinä missä perinteisessä polttomoottoriautossa syntyy ylimääräistä lämpöä moottorin käynnissä pitämisestä, sähköautossa lämpö tuotetaan suoraan akusta. Eli kun ulkona on parikymmentä astetta pakkasta ja autossa ovat ohjaamon, penkin, ratin, tuulilasin ja takalasin lämmitykset käytössä, kasvaa energiankulutus huomattavasti ja samalla range voi vastaavasti lyhentyä jopa kymmeniä prosentteja. Tässäkin kohtaa on hyvä muistaa säännöstelyn merkitys, eli kannattaa miettiä, onko niin ratin kuin penkinlämmittimenkin välttämätöntä olla päällä.
Kylmät talvikelit eivät ole kuitenkaan ainoa ongelma korkeajänniteakuille, vaan sitä ovat myös kuumat kelit. Myös ilmastointi vaatii nimittäin sähköä. Toki sen kulutus ei ole samaa luokkaa talvilämmityksen kanssa, mutta pidemmillä reissuilla jatkuva viilennys voi näkyä varsin selvästi auton energiankulutuksessa.
Mainittakoon, että monista tämän hetken sähköautoista löytyy onneksi jo vakiovarusteena lämpöpumppu, joka parantaa auton energiatehokkuutta kylmissä olosuhteissa. Myös akun esilämmitys lataamisen aikana auttaa säästämään sähköä ajon aikana, koska silloin lämpö tulee verkkovirrasta, eikä akusta.
3. Ajotapa
Siihen on syynsä, että miksi jo autokoulussa paasataan taloudellisesta ajosta. Tämä pätee yhtä lailla sähköautoihin kuin polttomoottoriautoihinkin. On nimittäin päivänselvä asia, että auton energiankulutus on korkeaa, jos omaa raskaan kaasujalan. Nopeat kiihdytykset ja toistuvat, voimakkaat jarrutukset kuluttavat sähköä enemmän kuin tasainen ajotapa. Jokainen kerta, kun auto kiihtyy nopeasti, se vaatii suuren määrän energiaa akusta. On toki totta, että regeneratiivinen jarrutus palauttaa osan energiasta takaisin akkuun, mutta silti iso osa energia menetetään lämmöksi ja niin edelleen.
Tehokkuuden kannalta parasta onkin tasainen ajonopeus ja ennakoiva ajotapa. Auton kannattaa antaa rullata aina kun se on mahdollista ja regeneratiivinen jarruttaminen kannattaa tehdä pehmeästi. Ajonopeutta kannattaa säädellä myös liikennevirran mukana, ilman jatkuvaa kiihdyttelyä ja jarruttelua, joka on aina huono kulutuksen kannalta.
Kannattaa myös kiinnittää huomiota oikean ajotilan valintaan. Useimmissa sähköautoista löytyy nykyään erilaisia ajotiloja, kuten esimerkiksi Eco, Normal ja Sport. Eco-ajotila on siellä syystä ja se yleensä rajoittaa moottorin tehoa ja parantaa auton energiatehokkuutta. Sport-ajotila puolestaan toimii pitkälti päinvastaisesti.
Lyhyesti tiivistettynä voisi sanoa, että jos haluaa ajaa sähköautolla mahdollisimman taloudellisesti, kannattaa ajella rauhallisesti ja ennakoivasti, ja pitää ajotila Eco-kohdassa.
4. Renkaat
Renkaat vaikuttavat auton kulutukseen, oli kyseessä sitten sähköauto tai polttomoottoriauto. Mutta, koska sähköautot painavat yleensä merkittävästi enemmän kuin polttomoottoriautot, korostuu renkaiden vierintävastuksen ja ilmanpaineiden merkitys entisestään.
Jos ilmanpaineet ovat liian alhaiset, renkaan kosketuspinta tiehen kasvaa ja samalla vierintävastus nousee. Se tarkoittaa käytännössä siis sitä, että tarvitaan enemmän energiaa auton liikuttamiseen. Jo pieni heitto ilmanpaineissa voi lisätä sähkönkulutusta ja lyhentää samalla rangea. Luonnollisesti tämä nopeuttaa myös renkaiden kulumista, mikä taas vaikuttaa ajotuntuman heikkenemiseen. Siihen onkin syynsä, että miksi ihmisiä muistutetaan aina ilmanpaineiden säännöllisestä tarkistamisesta. Tämä pätee erityisesti esimerkiksi kelien viilentyessä, sillä ilmanpaine laskee kylmällä säällä.
Myös varsinaisilla rengasvalinnoilla on vaikutusta kulutukseen. En tiedä kuinka moni tietää, mutta sähköautoissa käytetään monesti erityisesti niitä varten suunniteltuja renkaita, jotka eroavat ”tavallisista” renkaista muun muassa rakenteen ja kumiseoksen osalta. Ne on luotu kestämään suurempaa painoa ja vääntömomenttia sekä minimoimaan vierintävastusta.
Tietyllä tapaa rengasvalinnoissa on aina kyse myös kompromisseista. Matalan vierintävastuksen omaavat renkaat voivat olla meluisampia ja myös niiden pito-ominaisuudet saattavat olla hivenen heikommat. Talvirenkaissa tilanne korostuu, sillä niissä on pehmeämpi kumiseos ja sykeröisempi kuvio, jotka parantavat turvallisuutta, mutta lisäävät kulutusta.
Renkaisiin kannattaa kuitenkin ehdottomasti kiinnittää paljon huomiota, oli alla sitten sähköauto tai polttomoottoriauto. On aina nimittäin hyvää pitää mielessä, että renkaat ovat ainoa asia autossa, jotka ovat kontaktissa tien kanssa. Siksi olisi silkkaa idiotismia vähätellä niiden roolia autoillessa.
5. Kuorma ja aerodynamiikka
Viimeisenä haluaisin nostaa tähän kuorman ja aerodynamiikan merkityksen. Näiden merkitys korostuu maantie- ja moottoritieajossa, ajonopeuden kasvaessa ja ilmanvastuksen sekä painon merkityksen korostuessa.
Kuorman vaikutus kulutukseen on hyvin suora, sillä jokainen lisäkilo tarkoittaa energiankulutuksen kasvamista. Sähkömoottorin täytyy käyttää enemmän sähköä, jotta se jaksaa kiihdyttää ja pitää raskaamman massan liikkeessä. Asiaa ei välttämättä tule sen kummemmin ajatelleeksi yksittäisen tilanteen kohdalla, mutta jos kuskailee jatkuvasti ylimääräistä tavaraa kyydissään, saattaa huomata joutavansa lataamaan autoa tavallista useammin. Siksi on hyvä myös tyhjentää tavaratila aina kaikesta turhasta tavarasta, sillä se parantaa auton energiatehokkuutta.
Myös ulkoiset lisävarusteet, kuten esimerkiksi kattotelineet, suksiboksit ja pyörätelineet kasvattavat kulutusta, koska ne lisäävät ilmanvastusta. Tämän voi ajatella jo ihan maalaisjärjelläkin, koska edellä mainittujen kaltaiset lisävarusteet rikkovat auton virtaviivaista muotoa.
Tästä päästäänkin kätevästi aerodynamiikkaan, joka on sähköauton kulutuksen kannalta varsin keskeinen tekijä. Jo pienilläkin muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus kulutukseen korkeissa nopeuksissa. Siihen on nimittäin syynsä, että miksi esimerkiksi F1-autojakin testataan niin paljon tuulitunneleissa; niiden on oltava niin aerodynaamisia kuin vain mahdollista.
Onneksi monet nykysähköautot on suunniteltu ilmanvastusta silmällä pitäen. Tasaiset pohjalevyt, pienet sivupeilit ja matala kori eivät ole vain tyylivalintoja, vaan niiden kohdalla on ajateltu eritoten ilmanvastusta ja sitä kautta myös energiankulutusta sekä rangea.
Mitä siis kannattaa itse kunkin tehdä? Tarkistaa, ettei kuljeta autossa turhaa, ylimääräistä kuormaa ja myös ulkoiset lisävarusteet kannattaa poistaa, kun niille ei ole tarvetta (ja jos se käy helposti). Kevyempi, virtaviivainen auto kuluttaa vähemmän energiaa, kuten olettaa saattaa.
Hyvin moni asia autoissa vaikuttaa loppu kädessä energiankulutukseen. Kaikki edellä mainitut asiat ovat kuitenkin sellaisia, joihin pystyy itse vaikuttamaan.
Omaa ajonopeutta on mahdollista optimoida ja vakionopeudensäädintä kannattaa ehdottomasti hyödyntää (ja vielä parempi, jos se on adaptiivinen). Ajotapaan kannattaa panostaa muutoinkin ja renkaista kannattaa pitää huolta, esimerkiksi tarkistamalla ilmanpaineet säännöllisesti. Lämpötilaan ei sinällään pysty vaikuttamaan, mutta silloinkin tilannetta voi yrittää parantaa esimerkiksi lämpöpumpulla ja esilämmittämällä akkua.
Kaikki on pitkälti itsestä kiinni, kuten moni asia elämässä muutoinkin.
Keskustelu
Ei kommentteja
