Latausasemaketjujen vertailu

Kuva: Unsplash

Olen saanut elää sähköautoilijan arkea nyt noin kuukauden päivät ja sinä aikana on tullut testattua jo useampaa eri latausasemaketjua. Toki niitä on tullut testattua jo aiemminkin, kun olen testannut erilaisia ladattavia autoja. Olen samalla huomannut, että latausinfra on selvästi kasvanut siitä, mitä se oli vielä parisen vuotta takaperin. Tosin, vieläkin parempi se voisi silti olla. Sähköautoilu kun ei ole Suomessa enää pelkkä lupaus tulevaisuudesta, vaan yhä useammalle Matti ja Maija Meikäläiselle ihan tavallista arkea. Tästä kertoo ihan puhdas datakin. Esimerkiksi joulukuussa yli puolet ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli sähköautoja. Selvää on, että kun sähköautojen määrä jatkaa kasvamistaan, myös tarve entistäkin kattavammalle latausinfralle kasvaa.

Sähköauton lataaminen ja perinteisen polttomoottoriauton tankkaaminenhan ovat kaksi hyvin erilaista tapahtumaa. Polttomoottoriauton tankkaaminen on hyvin yksinkertaista. Ajat huoltoasemalle, maksat, tankkaat ja jatkat matkaa. Helppoa kuin heinänteko. Sähköauton lataaminen ei ole sinällään monimutkaista, mutta koska se vie selvästi enemmän aikaa kuin polttomoottoriauton tankkaaminen, se täytyy monesti suunnitella osaksi päivän aikataulua ja reittisuunnittelua. Ellei sitten kyseessä ole ihan näitä uusimpia sähköautomalleja, joissa akun saa ladattua 10-prosentista 80-prosenttiin vain vartissa. Oman lusikkansa soppaan saattaa heittää myös mahdollinen jonotilanne latausasemalla. Jos latauspisteitä on vain muutama ja ne ovat varattuja, saattaa puolen tunnin mittaiseksi suunnitellusta stopista tulla yhtäkkiä tunnin mittainen stoppi, tai pidempikin. Puhun nyt siis tilanteista, joissa ei ole mahdollista ladata autoa kotona, jos on esimerkiksi reissun päällä. Tai jos kotoa ei vain yksinkertaisesti löydy mahdollisuutta auton lataamiseen. Tällainenkin on tilanne joillakin.

Minkälaisia eroja on sitten eri latausasemaketjuilla? Ovatko ne vain teknisiä palveluntarjoajia, jotka tarjoavat täysin identtistä palvelua? Vai onko niissä konkreettisia eroja?

No, sähkö itsessään on sähköä, latasi sitä mistä tahansa. Ja, nykypäivänä taitaa olla niin, että useimmilta latausasemilta otettu sähkö on uusiutuvista energialähteistä tuotettua, koska vastuullisuus on niin iso teema nykypäivän maailmassa. Eli sen osalta on vaikea löytää eroja ainakaan Suomessa olevilta latausasemilta.

Jokaisella toimijalla on sen sijaan oma sovelluksensa, jonka kautta lataaminen hoidetaan. Voi olla myös Mercedeksen MB.Charge Publicin kaltaisia palveluita, joissa lataus monen eri ketjun asemilta onnistuu yhden ja saman palvelun alta.

Lähdetäänpä tutustumaan viiteen erilaiseen latausasemaketjuun, joita Suomesta löytyy ja joidenka palveluita olen myös itse testannut.

ABC Lataus

ABC-asemia on maa pullollaan ja siksi ABC Lataus tuntuu luontevalta jatkumolta polttomoottoriautoilulle. Pysähdytään sille tutulle, esimerkiksi mökkimatkan varrella olevalle ABC-asemalle, syödään, käydään vessassa ja samalla auto saa virtaa. Toki ABC-asemia löytyy myös monien Prismojen ja S-Markettien yhteydestä. Lataaminen ei ole siis monestikaan erillinen tapahtuma, vaan vain osa taukoa. Ja, näinhän sen toki kannattaakin olla, ajan säästämiseksi.

ABC Latauksen ehdoton vahvuus piilee juurikin tuossa asemien määrässä. ABC-asemia on yhteensä jopa 386 kappaletta, joista palveluasemia on reilu 100. Vähintään AC-tason latausta asemista tarjoaa tällä hetkellä 304 ja esimerkiksi CCS-pikalatausta puolestaan 270.

Kaiken kaikkiaan ABC Lataus -asemia on Suomessa yli 300 ja latauspisteitä puolestaan noin 2 000 kappaleen verran.

ABC-asemat on helppo löytää, sillä ne ovat lähes poikkeuksetta aina isojen teiden varsilla (jos kyse ABC-palveluasemista) tai keskeisillä paikoilla kaupungeissa (jos kyse S-ketjun ruokakaupoista), ja niiden palvelut ovat tuttuja. Lataus onnistuu helposti ABC Mobiili -sovelluksen kautta ja sieltä pystyy reaaliaikaisesti seuraamaan myös sen etenemistä.

ABC Latauksessa pikalatauskentät jakavat lataustehoa dynaamisesti eri käyttäjien kesken. Jos yksi auto ei pysty hyödyntämään kaikkea tarjolla olevaa tehoa, sitä voidaan ohjata muille. Eli jos auto on 400 kW -suurteholatauspisteellä, mutta pystyy hyödyntämään siitä vain maksimissaan 100 kW, luovuttaa asema tuon käyttämättä jääneen 300 kW muille käyttäjille. Tämä on sinällään melko normaali käytäntö nykypäivän suurteholatausasemilla.

Lataajalle ei aina ole välttämättä ihan selvää, että rajoittaako itse asema vai auto latauksen nopeutta, jos se ei ole lähelläkään maksimia. ABC Latauksessa asian näkee onneksi latauspisteen näytöltä info-painikkeen takaa.

ABC Latauksessa hinta AC-peruslataukselle on 0,26 euroa / kWh ja DC-pikalataukselle 0,36 euroa / kWh (+0,20 euroa / min 45 minuutin latauksen jälkeen). Tosin, en ole satavarma, että onko hinnoissa joitain alueellisia eroja. Varman vastauksen saa ABC Mobiili -sovelluksesta.

Varsinainen maksuhan tapahtuu aina heti lataustapahtuman yhteydessä. Mainittakoon, että lataaminen kerryttää normaalisti S-Bonusta.

Kotikaupungissani Lahdessa olevan Renkomäen ABC:n pikalatauskenttä on muuten yksi Suomen suurimpia tällä hetkellä. Siellä on yhteensä 26 latauspistettä, joista kaikki ovat suurtehopisteitä (max. nopeus 400 kW). Siellä olen itsekin pari kertaa autoa ladannut ja kumpanakin kertana lataaminen on sujunut ongelmitta.

K-Lataus

K-Lataus -asemia näkee enimmäkseen K-kauppojen parkkipaikoilla tai parkkihalleissa, tai suurempien kauppakeskusten yhteydessä (siis sellaisten, joista löytyy esimerkiksi K-Citymarket). Lataaminen kauppareissun aikana onkin hyvin vaivaton tapa ladata autoa, sillä kaupassahan meidän kaikkien on joka tapauksessa käytävä. Jos kyseessä on suuremmalla, 800 voltin sähköarkkitehtuurilla varustettu auto, niin auton ehtii luultavasti lataamaan täyteen sillä välillä, kun on kaupassa pyörimässä.

Koska K-Lataus -asemat on sijoitettu pitkälti kauppojen yhteyteen, tarkoittaa se sitä, että myös niiden sijainnit ovat varsin järkeviä. Suomesta löytyy tällä hetkellä noin 300 K-Lataus -asemaa ja yli 1500 latauspistettä.

Aivan kuten ABC Latauksessakin, K-Latauksessakin lataus tapahtuu sovelluksen kautta. Tosin, rekisteröitynyt asiakas voi tarvittaessa startata sen myös RFID-tunnisteella.

Sovelluksesta sanottakoon sen verran, että se on helppokäyttöinen, mutta ei aivan yhtä jouheva toiminnoiltaan kuin ABC Mobiili.

Hintatasoltaan K-Lataus on melko samalla tasolla ABC Latauksen kanssa. AC-latauksen hinta rekisteröityneille asiakkaille klo 7 – 20 välillä on 0,24 euroa / kWh (+0,02 euroa / min yli 2 tunnin latauksissa). Suurteholatauksen hinta on sen sijaan 0,35 euroa / kWh (+0,20 euroa / min yli tunnin latauksissa).

Yölataus klo 20 – 7 välillä on jonkin verran edullisempaa. AC-latauksen hinta putoaa 0,20 euroon / kWh ja suurteholatauksen hinta puolestaan 0,30 euroon / kWh (+0,20 euroa / min yli tunnin latauksissa).

Varsinainen maksu tapahtuu kerran kuukaudessa, kun on kyseessä rekisteröitynyt asiakas.

Mainittakoon vielä, että rekisteröimättömille asiakkaille lataaminen on selvästi kalliimpaa, eli rekisteröiminen sovelluksen kautta kannattaa ehdottomasti tehdä. Sovelluksen kautta lataaminen kerryttää myös Plussa-pisteitä.

Ionity

Ionity on eurooppalainen latausasemaketju ja heillä on tällä hetkellä noin 25 latausasemaa Suomessa, joissa on yhteensä noin 150 latauspistettä.

Latausasemat ovat yleensä isojen teiden varsilla ja esimerkiksi Lahdessa ne ovat nelostien varrella sijaitsevan Nesteen pihassa.

Tosin, pieniä risujakin pitää antaa joidenkin Ionity-asemien sijainnista. Kun ajelin äskettäin Turkuun, ehdotti autoni navigointijärjestelmä latauspaikaksi Salossa sijaitsevan Muurlan tehtaanmyymälän Ionity-asemaa. Koska olin ilta-aikaan liikenteessä, oli Muurlan myymälä ehtinyt mennä jo kiinni, mikä olisi tarkoittanut sitä, että olisin joutunut istuskelemaan autossa noin 40 minuutin ajan, tarkoituksenani kun oli ladata auto täyteen. Koska autossa sai istua jo muutoinkin noin 3 tunnin verran reissun aikana, päädyinkin pysähtymään lataustauolle jo hieman aiemmin, Lohjan ABC-asemalle. Samalla saatoin poiketa vessassa ja hörpätä kupin kahvia.

Lataaminen Ionityn asemilla onnistuu heidän omalla sovelluksellaan tai RFID-tunnisteella.

Ionityn hintataso ilman erillistä kuukausi- tai vuosisopimusta on pitkälti samaa tasoa ABC-Latauksen ja K-Latauksen kanssa, eli 0,36 euroa / kWh (jos on luonut tilin sovelluksessa). Jos taas ei halua luoda tiliä, on hinta 0,39 euroa / kWh.

Jos sen sijaan ottaa käyttöönsä Ionityn kuukausi- tai vuosisopimuksen, putoaa latauksen hinta selvästi. Halvimmillaan auton lataaminen Ionity-asemalla onnistuu hintaan 0,24 euroa / kWh. Tällöin kyseessä on Ionity Power -nimellä kulkeva sopimus ja sen hinta on 11,99 euroa / kk (tai 119,99 euroa / vuosi).

Itse suosin tällä hetkellä Mercedeksen omaa MB.Charge Public -palvelua ja toinen heidän pääyhteistyökumppaneistaan on juurikin Ionity.

MB.Charge Public -palvelussakin on normaalisti kuukausimaksu, mutta uusien Mercedes-autojen ostajat saivat sen nyt 3 kuukaudeksi ilman kuukausimaksua. Pitkälti sen takia päädyin itsekin kokeilemaan kyseistä palvelua. Sopimuksella pystyy Ionity-asemilla lataamaan autoa hintaan 0,26 euroa / kWh, eli kyseessä ei ole laisinkaan huono diili.

ReCharge

ReCharge -latausketju on Pohjoismaiden suurimpia toimijoita. Heillä on tällä hetkellä jopa yli 4 500 latauspistettä Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Suomessa ReChargen latauspisteitä näkee esimerkiksi monien McDonald’s -ravintoloiden ja Neste-asemien yhteydessä.

Lataaminen onnistuu ReChargen omalla sovelluksella tai RFID-tunnisteella. Latauspisteillä pitäisi onnistua myös korttimaksu.

ReChargella on niin AC-tason peruslatauspisteitä kuin DC-pikalatauspisteitäkin. AC-latauksen hinta ilman kuukausisopimusta ReChargella on 0,29 euroa / kWh. DC-latauksen hinta sen sijaan on 0,39 euroa / kWh.

Jos asiakas ottaa käyttöönsä ReChargen Move -palvelun, putoaa DC-latauksen hinta 0,33 euroon / kWh. Palvelun kuukausimaksu on 4,99 euroa / kk.

MB.Charge Public -palvelussa lataaminen ReCharge -latauspisteillä onnistuu hintaan 0,32 euroa / kWh, sillä ReCharge on toinen heidän pääyhteistyökumppaneistaan. Itse latasin autoa juuri toissa päivänä ReChargen latauspisteellä, hakiessani ruokaa paikallisestä Mäkkäristä.

Plugit

Plugit on täysin suomalainen latausratkaisuja tarjoava yritys ja heillä on omia latausasemia Suomessa 126 kappaletta tällä hetkellä, mutta heillä on myös erillisten kumppanien kautta tarjottavia latauspisteitä. Näiden lukumäärästä ei minulla ole valitettavasti tarkkaa tietoa.

Plugit tarjoaa sekä yksityisiä että julkisia latauspalveluita asiakkaille. Lataaminen heidän tarjoamillaan pisteillä onnistuu aina yhden ja saman Plugit APP -sovelluksen kautta. Plugit itse mainostaa, että heidän sovelluksellaan on tällä hetkellä jo yli 100 000 aktiivista käyttäjää. Lataaminen onnistuu myös RFID-tunnisteella.

Plugitin omien asemien lataushinnat ovat seuraavanlaiset. AC-peruslatauksen hinta on 0,22 – 0,28 euroa / kWh ja DC-pikalatauksen hinta puolestaan 0,35 – 0,39 euroa / kWh. Heillä on joillain asemilla käytössä myös yöhinnoittelu, jolloin AC-latauksen hinta on vain 0,19 euroa / kWh ja DC-latauksen 0,32 euroa / kWh.

Latausinfra on varmasti yksi niistä asioista, joita moni sähköauton hankkimista harkitseva pohtii. Monet meistä kuitenkin tekevät säännöllisesti loma- tai työmatkoja autolla ja siksi infran on oltava sillä tasolla, että sähköautoilu tuntuu itselle järkevältä vaihtoehdolta. Onneksi se alkaa sitä nykyään jo olemaankin, vaikka kuten alussa totesin, vieläkin paremmalla tasolla se voisi olla.

Latausasemaketjujen vertaileminen keskenään on sinällään vaikeaa ja on vaikea löytää yhtä selkeää voittajaa. Toinen voi olla halvempi kuin toinen, mutta toisen yhteydestä voi löytyä paremmat palvelut. Toinen saattaa tarjota taas enemmän suurteholatauspisteitä, mutta toisen sijainti on puolestaan selvästi parempi. Aina ei ole edes välttämättä mahdollisuutta valita eri ketjujen välillä, vaan on valittava se, kenen asema tulee ensimmäisenä vastaan (jos on akku vähissä).

Sähköautoilijan todellinen arki muodostuukin harvoin vain yhden ja saman latausketjun varaan. Useimmilta meistä sähköautoilijoista löytyy puhelimesta useampi eri sovellus, muutama varma latauspaikka sekä opittu rytmi siitä, että milloin autoa kannattaa ladata nopeasti ja milloin vähän hitaammin. Mitä enemmän tätä tekee ja mitä enemmän siitä muodostuu jonkin sortin arkikäytäntö, sitä enemmän lataaminen lakkaa olemasta erillinen tapahtuma. Omasta kokemuksesta tiedän jo nyt, että sen pystyy yhdistämään mutkattomaksi kokonaisuudeksi omaa arkea, ilman että sen kokee hankaloittavan elämää juurikaan.

Ja, mikä parasta, sähköautojen määrän lisääntyessä kotimaamme teillä edelleenkin, kasvaa vaihtoehtojen määrä latausasemien osalta vain suuremmaksi.