01.03.2026
Katsastusmysteeri
Kuva ja teksti: Arttu Lustig
Katsastus oli taas edessä. Pienimpänä mysteerinä ihmettelin, että miten olen onnistunut ostamaan kolme kertaa peräkkäin, jonka katsastus on talvella. Seuraavan auton ensimmäinen vaatimus listalla on katsastus kesällä. Kesällä pienempiä remontteja voisi hyttysten ja muiden pöriläisten kanssa tehdä ulkona. Talvella autoa ei viitsi kuin tankata. Muuten olen antanut odottaa katsastusta. Huoltamo täyttäköön katsastusmiehen toiveet, kun kerta automarkettien parkkihalleissa on oman auto korjaaminen kielletty.
Tunnustan, että vihaan autoani. Olen saapunut, jossa auton tulevaisuus ei kiinnosta muuten kuin toivomalla sen olevan liittymättä minuun. Hiukan jopa toivoin oranssia lappua ikkunaan, joka sinetöisi auton kohtalon.
Tiedän tulevaisuuden autoni kanssa olevan kivulias, koska auto hiljalleen siirtymässä raato-osastolle. Auton myyminen tulee olemaan painajainen. Ehkä teen ilmoituksen, jossa hintana 100€, osoite ja nopein paikalla saapunut saa katsastetun Kian kaksilla renkailla omakseen.
Toisaalta hiukan toivoin autosta löydettävän jokin isompi vika tai useampi vika. Tämän vian tai vikojen korjattua auto muuttuisi astetta paremmaksi. Auto uusi ryhti toisi taas ilon ajamiseen.
Olin varannut katsastuksen perjantaiaamuksi. Pakkasta oli hiukan alle 20 astetta. Olin toiveikas ja huolissani. Syksyn aikana auto oli käynyt korjaamolla. Korjaamon kommentteina olivat, että puslat olivat loppu, öljyvuoto, jarrupalat ehtoon puolella ja käsijarru ei pidä tarpeeksi. Jos tämä olisi vikalista niin mikä olisi korjaamolasku?
Ojensin reippaana poikana avaimet katsastusaseman tiskille. Otin automaattikahvia, joka kylmän sään painikkeeksi ei maistunutkaan hassummalta. Odotus oli kuitenkin yhtä piinaavaa kuin ennenkin.
Lopulta Kia saapui katsastuksesta. Tuomiona oli etuvalojen säätö ja käsijarru ei pidä juurikaan. Hämmästyksekseni ihmettelin, että missä pulsat ja öljyvuoto? Katsastusmies vastasi, että siinä kaikki, ei ruostetta, ei mitään muuta.
Olin alkuun iloinen, koska katsastus oli käytännössä mennyt läpi, vaikka uudelleen joudunkin viemään. Mitä olivat nämä korjaamon puheet puslista ja öljyvuodoista? Olivatko yrittäneet huijata minua keksimällä vikoja? Toinen vaihtoehto oli, että katsastusmies olisi ollut huolimaton. Kumpikaan vaihtoehto ei tuntunut realistiselta. Kumpikin vaihtoehto olisi jotain hyvin epäsuomalaista. Korjaamo voi tehdä huonoa jälkeä korjatessaan, mutta huijaaminen olemattomilla vioilla olisi ennen kuulumatonta. Katsastusmies voi olla liian vaativa, niuho ja pikkutarkka, mutta ei lepsu. Monimuotoinen hylkääminen on katsastajan ilo ja onni, oletan.
Ehkä tähän mysteeriin voi olla loogisempiakin syitä. Huoltamo suosittelee osien vaihtoa ennen kuin osat ovat niin loppu tai rikki, että ne eivät enää katsastusasemalle kelpaa. Tämä myöskin tarkoittaa, että auto ei enää olisi turvallinen ajaa. Ennakointia voisi siis harjoittaa muuallakin kuin tieliikenteessä.
Oli miten oli, päätin luottaa katsastusaseman sanaan, että auto on muuten asiallinen tieliikenteeseen, jos vain säätää valot ja saa pitoa käsijarruun. Auto oli edelleen sama vanha luuska, jolla matkata ilman hymyn karetta.
Keskustelu
Ei kommentteja
