Sähköauton asiointilataamisen ABC uudemmallekin sähköautoilijalle

Tämä blogikirjoitus on jatkoa Sähköauton kotilaataamisen ABC -kirjoitukselleni, eli osa tarinoiden sarjaa, joissa pyrin vastaamaan minulle esitettyihin pyyntöihin kirjoittaa maallikolle ymmärrettävästi sähköauton lataamisesta. Nyt keskityn niin sanottuun asiointilataamiseen, eli lataamiseen kauppakeskusreissujen aikana tai vaikka lentomatkalle lähtiessä. Lisäksi löytyy myös Sähköauton pikalataamisen ABC.

Asiointilataaminen julkisissa latauspisteissä on pääsääntöisesti lähes yhtä helppoa kuin kotona, mutta ymmärrettäviä asioita tulee muutamia lisää.

1. Asiointilatauspiste, peruslatauspiste

Asiointilataamisessa käytetään pääosin julkisia peruslatauspisteitä, joita Teknologiateollisuuden vuosikatsauksen mukaan oli viime vuoden lopussa Suomessa noin 4406 kappaletta 1255 latauspaikassa. Asiointilatauspisteessä on useimmiten Type2-rasia tai sukorasia. Joskus, mutta harvemmin on olemassa myös kiinteällä Type2-kaapelilla varustettuja latauspisteitä.

Julkisia peruslatauspisteitä löytyy tyypillisesti automarkettien ja kauppakeskusten parkkipaikoita tai parkkihalleista. Niitä löytyy hyvin jo myös esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman P-halleista, monista julkisista liikuntapaikkojen parkkialueilta ja muilta julkisilta parkkialueilta.

Julkisia latauspisteitä näkee hyvin useista mobiilisovelluksista ja itse käytän eniten Plugshare-nimistä. Julkiset asiointilatauspisteet voivat olla maksullisia tai maksuttomia ja ne saattavat vaatia tunnistautumisen tai sitten eivät.

Tekninen osio:

• A = Ampeeri = sähkövirran yksikkö. Tyypillisesti tulee vastaan sähköautoissa mm seuraavasti: auton mukana tulevan latauskaapelin latausvirta on rajoitettu 8A. Omakotilalon pääsulakkeet ovat tyypillisesti 3x25A. Ulkopistorasian x sulake on 10A. Käytönnössä: 3x25A pääsulakkeet kestävät 8A:n latausvirran käyttämisen lisäksi runsaasti muutakin kiinteistön sähkökuormitusta.
• V = Voltti = Jännitteen yksikkö. Suomessa kotitaloussähkö ns normaalista pistorasiasta on 230V.
• kW = kilowatti = tehon yksikkö, jota käytetän runsaasti kun puhutaan sähköutoista.  Lataustehon saa selville yksinkertaistetulla kaavalla V x A  = W, eli jos lataan kotona auton mukan tulleella 8A latauskaapelilla saat lataustehoksi 8A x 230 V = 1840W, eli 1,84 kW. Myös sähköauton moottorin teho ilmoitetaan kW:nä.
• kWh = kilowattitunti = energian yksikkö, jota myös käytetään runsaasti sähköautoilussa. Edellisessä kohdassa laskimme, että 8A latauskaapelin latausteho on 1,84 kW. Jos lataat autoasi 10 h yön ajan, saat akkuun noin 18 kWh energiaa, joka useimmilla sähköautoilla vastaa noin 80 - 120 kilometrin pituista ajomatkaa.
• kWh/100 km = sähköauton energian kulutus ilmoitetaan kWh/100 km tai wh/km tms lukemissa.
• suko = suojamaadoitettu pistorasia = se normaali laadukas ulkopistorasia.
• DC = tasavirta = Esimerkiksi: sähköauton ajoakustoon varattu sähkö on tasavirtamuotoista ja pikalatauksessa ladataan suoraan DC-sähköä autoon. Tämän blogikirjotuksen tilanteissa autoon ladataan auton sisäisen laturin avulla AC-sähköä, joka autossa muunnetaan DC-sähköksi.
• Mode 4 -lataus = Pikalataus = DC-lataus = ei ole tämän blogikirjoituksen aiheena oleva lataustapa. DC-latauksessa ohitetaan auton sisäinen AC-laturi ja auton ulkopuoleinen laturi syöttää DC-sähköä auton ajoakustoon.

2. Type2-type2 -latauskaapeli käytössä

Asiointilataamiseen lähtökohtaisesti tarvitaan eri kaapeli kuin kotilataamiseen ja tätä kaapelia kutsutaan Type2-kaapeliksi. Tämän Type2-kaapelin mukaan tuleminen autokaupan yhteydessä on seikka, joka kannattaa varmistaa ennen auton tilaussopimuksen hyväksymistä, koska sille on taatusti käyttöä.

Jos ostat autoosi uutta Type2-kaapelia, varmistu että ostat oikeanlaisen. Auton sisäisen AC-laturin tyyppi ja teho ratkaisevat lähtökohtaisesti kaapelin vaatimukset. Jos autossa on kolmivaiheinen 11 kW:n laturi, jota niissä tyypillisimmin on, riittää 3x16A -latauskaapeli. Se on yleensä halvempi, kuin 3x32A latauskaapeli ja lisäksi kevyempi kuljettaa ja ketterämpi käsitellä. Latauskaapelien hinnat ovat tällä hetkellä noin 200 euron kieppeillä tai hieman yli.

Kuvassa näkyvät DEFA eConnect 13,8 kW 3-vaihelataukseen tarkoitettu 5 metriä pitkä kaapeli, jonka erityienä ominaisuutena on monia muita latauskaapeleita parempi notkeana pysyminen kovassakin pakkasessa. Lisäksi siinä on vakiona karhuntarralla toimiva niputtaja, josta kaapelin voi myös ripustaa lataamisen ajaksi. Painoa kapelilla on 2,1 kiloa. Sitä saa myös 7 metrisenä ja erilaisille lataustehoille tarkoitettuna.

Tekninen osio:

• AC sähkövirta = vaihtovirta = eli tämä on se tyypilinen ns kotisähkö, jota myös Type2-lataamisessa autoon ladataan.
• Kolmivaihevirta: en yritä selittää tähän sen virallisia määritelmiä, koska olen sähköteknisesti täysin amatööri. Olennaista: jos autossa on sisäänrakennettuna kolmivaihelaturi, esim. 11 kW:n tehoinen, latautuu se 3x32A asiointilatauspisteestä auton sisäisen laturin täydellä 11 kW:n latausteholla. Jos auton sisäinen laturi on yksivaiheinen, osaa se hyödyntää 3x32A julkisesta latausvirrasta vain yhtä vaihetta auton sisäisen laturin maksimin mukaan, eli tyypillisesti noin 6,6 - 7,2 kW.
• Sähköauton julkinen latauspiste = julkinen asiointilatauspiste, Type2-paikka ei ole laturi, vaan siitä saadaan AC-sähköä sähköauton lataamiseen ja käytetään auton sisäistä laturia.
• Sähköauton laturi =  yksivaihelaturi, kaksivaihelaturi tai kolmivaihelaturi = AC-lataaminen = Sähköautoissa on aina sisäänrakennettu AC-laturi, jota käytetään latauslaitteen tai latauskaapelin avulla.
• Mode 3 -lataus = "keskinopea lataus". Usein kuulee myyjien puhuvan ja netissä kerrotaan Mode 3 -latauksesta. Kyseessä on siis juuri tämä keskinopea lataus.
• Type2 ja Type1 = Type2 on tällä käytännössä kaikissa Suomessa myytävissä sähköautoissa keskinopean (Mode 3) -lataamisen liitin. Siitä voi kuulla myös käytettävän nimitystä Mennekes. Type1 on latausliitin näkyy ehkä tyypillisimmin vanhemmissa Nissan Leafeissa ja on vastaava keskinopean lataamisen liitin.

3. Latausoperaattori ja tunnistautuminen

Monet julkiset asiointilatauspaikat vaativat tunnistautumisen jonkun latausoperaattorin RFID-tunnisteella tai mobiilisovelluksella. Latausoperaattoreita on useita, mutta aika nopeasti uutena käyttäjänä tunnistat esimerkiksi Plugsharesta katsomalle itsellesi olennaisimmat.

Itse käytän säännöllisesti Virtapisteen, Charge&Driven, Väreen, Plugitin ja K-latauksen tunnisteita ja mobiilisovelluksia.

Latausoperaattoreiden käyttäjäksi kannattaa kirjautua hyvissä ajoin ennen ensimmäistä käyttötarvetta ja kannustan tilaamaan operaattoreilta RFID-avaimenperät heti kirjautumisen jälkeen, koska pankkien maksukorteilla tai käteisellä tai muilla yleisesti tutuilla menetelmillä latausta ei voi maksaa. Useimmat operaattorit pyytävät kirjautumisen yhteydessä maksukortin tiedot ja latauskulut veloitetaan lataustapahtumakohtaisesti tai niputettuina laskutuksina tililtä. Esimerkiksi Virtapiste tekee tähän kuitenkin poikkeuksen ottamalla 30 euron summalle Virran tilille etukäteen lataussaldoa, joka sitten laskee aina latausten mukaan. Lisäksi Virralla on käytäntö, että ellei kuukauden aikana ole tehty yhtään latausta, veloitetaan lataussaldosta euron suuruinen kuukausimaksu.

Tekninen osio:

• Latausoperaattori = Julkiset latauslaitteet ovat ymmärtääkseni pääosin näin: joku omistaa laitteet, ja niiden operoija voi olla jokin toinen yritys. Ne voivat myös toki olla sama yritys. Käyttäjälle olennaista on tiedostaa, minkä latausoperaattorin operoima kohteena oleva latauspaikka on ja lataamisen alussa tunnistauduaan ko operaattorin käyttäjäksi.
• RFID-avaimenperä = radiotaajuinen tunnistin, jollaisen kannustan tilaamaan jokaiselta latausoperaattorilta hyvissä ajoin. Julkisen lataamisen alussa tunnistaudutaan tyypillisesti koskettamalla RFID-avaimenperällä latauslaitteessa lukijakohtaa. 
• Latausoperaattorin mobiilisovellus = Käytännössä kaikilla latausoperaattoreilla on omat mobiilisovellukset rekisteröityneiden käyttäjien tietoja ja lataustunnistautumista varten. Kannustan asentamaan omaan älypuhelimeen keskeisimpien latausoperaattoreiden mobiilisovellukset ja rekisteröitymään käyttäjäksi hyvissä ajoin.
• Latauskarttasovellukset = sähköautoilua helpottamaan on tehty useampiakin latauskarttasovelluksia. Itse käytän näistä eniten Plugsharea ja Latauskartta.fi -palveluita. 

4. Asiointilataamisen hinta

Asiointilataaminen voi olla maksutonta tai maksullista. Jos se on maksullista, voi maksun perusteena tyypillisesti olla aika tai toimitettu energiamäärä (kWh) tai niiden erilaiset yhdistelmät. Oma mielipiteeni on, että sähköauton lataamisella on hyvä olla järkevä hinnoittelu, koska silloin latauspaikat pysyvät paremmin vapaina todellisille tarvitsijoille.

Tyypilinen asiointilataamisen energiaperusteinen hinta on noin 10 - 20 senttiä / kWh. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos lataan omaan e-208:an 20% varaustasosta 100% asti, eli 36 kWh sähköä, maksaa se tyypillisesti 3,6 - 7,2 euroa. Tuo tarkoittaa noin 1,6 - 3,2 euroa / 100 km kulua ajamisen liikenne-energialle.

Tyypillinen asiointilataamisen aikaperusteinen hinta on noin 2 senttiä minuutilta. Aikaveloitteisessa Type2-lataamisessa auton sisäisen laturin tehokkuus ratkaisee hinnan ja en ehkä pääsääntöisesti suosittele sellaisten käyttöä yksivaiheisella laturilla varustetuille autoille kuin pakottavissa tarpeissa. Esimerkiksi oma e-208:n ottaa tuollaisesta tyypillisesti 11 kW teholla latauste, jolloin kolmessa tunnissa ehtii kertyä noin 30 kWh lisää energiaa akkuun (lataushäviötä on aina jonkin verran). Kolmen tunnin lataaminen 2 senttiä / minuutti hinnoittelulla maksaa 3,60 euroa.

Molemmilla hinnoittelumalleilla on perustelunsa. Aikaperusteisella pyritään jouduttamaan latauspaikkojen vapautumista seuraaville tarvitsijoille.

5. Varo roaming ansaa -sähkö tulee kalliiksi

Jokin aika sitten yleistyi nopeasti sähköautojen lataamiseen roaminghinnoittelu. Asia on lähtökohtaiselta tavoitteeltaan hyvä: kaikista paikoista voisi ladata minkä vain operaattorin RFID-tunnisteella. Asiassa on vain ainakin tällä hetkellä niin paha hinnoittelumiina, että katson aiheelliseksi varoittaa asiasta. Lataa aina vain ko operaattorin omalla RFID:llä, koska roamingin kautta hinta saattaa olla esimerkiksi nelinkertainen.

6. Asioinilataamisen aloitus ja lopetus

Asiointilatauksen aloittamisessa on erilaisia variaatioita riippuen latauslaitteesta. Kirjaan tähän auki aika tyypillisen tapauksen:

1. Aja auto latauslaitteen lähelle, pysäköi ja sammuta auto
2. Laita Type2-latauskaapelisi kiinni ensin latauslaitteeseen ja sitten autoon.
3. Tunnistaudu latauslaitteeseen RFID-avaimenperälläsi tai latausoperaattorin mobiilisovelluksella
4. Voit lukita auton ja poistua asoille.

Autokohtaisesti latautumisen edistyminen näkyy eri tavoin eri autoissa. Latauskaapeli lukittuu aina auton päässä sekä latasulaitteen päässä latautumisen alkaessa, eikä sähköautoa voi käynnistää eikä ajaa ennen kuin lataus lopetetaan ja kaapeli irroitetaan. Monissa sähköautoista lataus katkeaa, kun ovien lukitus avataan, mutta latauskaapelin lukitus palautuu ja lataus käynnistyy uudestaan pienen viiveen jälkeen, ellei kaapelia irroiteta autosta.

Latauksen lopetus tapahtuu tyypillisesti seuraavasti asiointilatauspaikoissa:

1. Lopeta lataus auton päästä. Yleensä ovien lukituksen avaaminen avaa latauskaapelin lukitusen
2. Irroita latauskaapeli ensin auton päästä.
3. Irroita latauskaapeli latauslaitteen päästä.

7. Julkisen lataamisen kirjoittamaton etikettisääntö

Esitän kaikille julkisia latauspaikkoja käyttäville pyynnön: pidetään autoja latauspaikoilla aina vain lataamisen ajan. Poikkeuksena tähän on parkkialueet, jotka ovat tarkoitettu pitkäaikaispysäköintiin ja sen aikaiseen lataamiseen, esimerkiksi lentoaseman parkkihalli.

Yleistynyt hyvä tapa on varustaa oma latauskaapeli omalla puhelinnumerolla, jotta jonottamaan tuleva latauksen tarvitsija voi kontaktoida ja tiedustella latauksen jo päättäneen auton latauskaapelin yhteystiedon päästä vastaavalta mahdollisuutta vapauttaa latauspaikka.