16.12.2021

Pitäisikö minunkin ostaa seuraavaksi sähköauto? -ja kokeneen sähköautoilijan vastaus

Osoite kopioitu

"Pitäisikö minunkin siirtyä seuraavaksi suoraan sähköautoon?" -tuo kysymys esitetään minulle nykyisin jo lähes viikoittain ja olen iloinen että kysymys on jalostunut kiinnostuneeksi. Vielä vuosi pari sitten kysymykset olivat useimmiten ladattuja ja tavoitteiltaan sähköauton heikkouteen vahvistuksia odottavia. Nyt vuoden 2021 aikana ääni kellossa on kääntynyt täysin, kun sähköauto on valtavirtaistunut.

Jos olet vaihtamassa autoa joka tapauksessa, selvitä sähköauton toimivuus

Lyhyt vastaukseni kysymykseen on, että jos joka tapauksessa olet vaihtamassa autoa, niin selvitä sähköauton toimivuus omaan käyttöösi, koska sillä ajaminen on edullista, miellyttävää ja aina vähintään paikallisesti päästötöntä liikenne-energian osalta. Mistä sitten kokematon tietää, että sopiiko sähköauto omaan käyttöön vai ei?

1. Analysoi realistisesti oman arkesi ja vapaa-ajan ajot

Ensimmäiseksi kehoitan selvittämään oman arjen ja vapaa-ajan ajot rehellisesti. Kuinka paljon sinulle tulee arjen työmatkoissa, kauppareissuissa sekä harrasteissa kulkemisista ajokilometrejä päivittäin? Esimerkki, jos työmatkasi on 20 - 50 kilometriä suuntaansa ja arjen muista ajoista kertyy vaikka 50 kilometriä, sinun arjen ajoihisi riittää sähköauto, jonka WLTP-toimintamatka on noin 300 kilometriä tai yli. Tuossa laskennassa oli vielä mukana olettamat: Et saa töissä ladattua työpäivän aikana ja talvella sähköautonkulutus voi jopa tuplaantua.

Onko taloudellanne säännöllisesti toistuvia mökki- tai mummolamatkoja? Kuinka pitkä ajomatka on kyseessä? Mielestäni sähköauton toimintamatkan on syytä riittää talvellakin säännöllisesti viikoittain toistuviin matkoihin mikäli sellaisia taloudella on. Nyrkkisääntönä on alkanut vakiintua, että kun puolitat valmistajan ilmoittaman WLTP-toimintamatkan, olet riittävän lähellä talven pahimpien kelien toimintamatkaa. Toisaalta, jos mökkimatka on esimerkiksi 400 kilometriä, niin itse ainakin ottaisin yhden tauon joka tapauksessa reitillä. Kannattaa joka tapauksessa tarkistaa, kuinka hyvin reitillä on jo nyt pikalatureita tarjolla.

2. Saatko kotona onnistumaan latauksen?

Olen aina edustanut ja pidän edelleen näkökulmani, että sujuvan sähköautoilun perusedellytys on kotilatauksen onnistuminen. Tiedän, että nykyisin on jo runsaasti sähköautoilijoita, joilla ei ole kotilatausta ja he ovat tyytyväisiä ratkaisuunsa. Kuitenkin realismia on, että ilman kotilatausta sähköautoiluun tulee uusia huomoitavia seikkoja enemmän ja tuuriakin pitää olla jo hieman autoilijan puolella. Helpoin ratkaisu on silloin, jos työpaikalla on varmasti onnistuva ja kohtuullisen hintainen (tai joillain maksuton) lataus. Jos tavoite on pärjätä pelkillä julkisilla latauspaikoilla, on syytä varautua latausautojen määrän nopeaan kasvuun sekä hetkittäin mahdolliseen itselle mielekkäiden latauspaikkojen ruuhkautumiseen. Usein julkisilla latauslaitteilla ajaminen on myös kalliimpaa kuin kotilataus.

3. Vedätkö jatkuvasti isoa perävaunua pitkiä matkoja?

Jo jonkin aikaa uusiin esiteltäviin sähköautomalleihin on pääsääntöisesti sallittu vetomassa. Se voi vaihdella kuitenkin jonkin verran. Jos sinulla on perusteltu syy vetää toistuvasti ja isoja massoja, tarkista että saat haluamallasi sähköautolla sitä vetää.

4. Sähköautoon siirtyessä voit hieman venyttää budjettiasi, mihin se asettuu?

Siirtyessäsi polttomoottoriautosta sähköautoon suurimmalla osalla realisoituu liikenne-energiakulujen merkittäväkin lasku. Tyypillisellä suomalaisen maksamalla sähkön hinnalla kotilatauksella sähkautolla ajamisen liikenne-energia maksaa noin 2,00 - 3,00 euroa/100km. 

Kuinka paljon autoonne tulee vuodessa kilometrejä? Kuinka paljon se todellisuudessa kuluttaa ympärivuotisesti analysoituna? Jokainen joutuu laskemaan tämän vaikutuksen omista lähtökohdistaan, mutta säästö voi olla helposti jopa 7-8 euroa/100km, eli 700 euroa 10 000 kilometrin vuotuisella ajolla ja 2800 euroa 40 000 kilometrin vuotuisilla ajoilla. 

Lisäksi sähköauton huoltaminen on edullista tai jopa halpaa. Esimerkiksi Volkswagen ID-sarjan autoissa on kahden vuoden huoltoväli ilman kilometrirajaa.

Autolla ajamisen kokonaiskuluja saattaa olla perustelua yrittää haarukoida etukäteen sen takia, että useat sähköautot ovat edelleen arvokkaampia uusina, kuin lähimmät polttomoottorivastineet. Arvokkaimmissa ja parhaiten varustelluissa autoissa saattaa jo kuitenkin sähköauto olla hankintahinnaltaankin edullisempi. Myös autoedun verotusarvoissa sähköauto saattaa usein olla edullisin vaihtoehto edun saajalle.

Uusien sähköautojen hinnat asettuvat tällä hetkellä Suomessa pääsääntöisesti noin 30 000 eurosta ylöspäin. 

= Jos edellisiin kohtiin sait kannustavan vastauksen, kannustan vahvasti etenemään kohti sähköautoilua.

Miten sähköauto toimii Suomen talvessa?

Useimmiten seuraava pohdinnan aihe on sähköautoa harkitsevalla sen toiminta Suomen talvessa ja on aivan perusteltua selvittää asiaa. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään talvesta. Toimintamatka vaihtelee merkittävästi kelistä riippuen muutoinkin. Sähköautoille ilmoitetaan WLTP-toimintamatka, joka on mitattu tarkoin määritellyllä ajosyklillä sekä olosuhteissa. Kaikilla omilla sähköautoillani olen päässyt kesäkelissä normaalisti maaseututeitä ajamalla jopa WLTP:tä pidempiin toimintamatkoihin. Sähköauton hyödysuhde akustosta liike-energiaksi on niin hyvä, että pienimmätkin ajovastusten kasvamiset näkyvät lähes suoraan kasvavana kulutuksena, eli lyhentyvänä toimintamatkana. Talven pakkasilla kulutusta kasvattaa sisätilojen lämmittäminen ja muut kasvavat ajovastukset. Vesisade ja voimakas vastatuuli voivat vaikuttaa jopa enemmän kuin kuiva pikkupakkanen.

Sähköautolle ilmoitettuun WLTP-toimintamatkaan on mahdollista päästä optimaalisessa kesäkelissä ja rauhallista maalaistietä ajellessa. Esimerkiksi omalla VW ID.4 77 kWh akulla olen päässyt kesällä jopa yli 520 km toimintamatkalukemaan.

Maantiellä normaalisti kesällä ajaen kulutus vaihtelee useimmilla sähköautoilla 16 - 20 kWh/100 km välillä. Oman autoni esimerkkiä käyttäen toimintamatka toteutuu noin 400 - 430 km pituisena.

Kesäisellä moottoritiellä suurimman osan sähkautoista kulutus kasvaa tuntuvasti 120 km/h nopeuksia käytettäessä. Esimerkiksi omalla ID:llä tyypillistä on ollut 21 - 24 kWh/100 km kulutukset Tampere - Helsinki -välin moottoritiellä, eli toimintamatka on toteutunut noin 320 - 360 km pituisena.

Talvella tyypillisenä etelä- ja keski-Suomen talvikelillä ajellessa kulutus on noin 20 - 25 kWh/100 km riippuen vastuksista, joten esimerkiksi oman autoni toimintamatka toteutuu kahden puolen 300 km tasolla. Kovimmilla pakkasilla ja loskakelillä hieman alle 300 km. Näin isoilla akuilla varustetuilla autoilla ainakaan itse en viitsi tehdä mitään säästelytoimia, vaan ajan aina kaikki mukavuusvarusteet päällä ja ilman takkia, hattua ja hanskoja.

Sähköautot ovat talvella käyttömukavuudeltaan erinomaisia. Lähes kaikissa autoissa on kännykkäsovelluksella ja ajastuksella mahdollisuus suorittaa esilämmitys. Eikä esilämmittämisen unohtumisesta ole suurta haittaa, koska pääsääntöisesti sähköautot lämpiävät hetkessä mukavan lämpimiksi. Ratinlämmitys ja tuulilasin lämmitys ovat olleet omissa sähköautoissa myös mieleisiä varusteita.

Kovimmillakin pakkasilla sähköautolla liikkeelle lähtö on yhtä vaivatonta ja jännityksetöntä kuin kesäkelissä. Omassa ID:ssä vain Istun autoon, laitan ajosuunnan oikeaksi ja vauhtipolkimella lähden liikkeelle. Mikään ei kalise tai tärise kylmyyttään. Mikään ei kärytä. Koskaan ei ole ollut kuuden vuoden sähköautoiluni aikana kertaakaan mitään liikkeellelähdön vaikeuksia kovimmillakaan yli 30°C pakkasilla. 

Lähtökohtana voi pitää, että virallisten Suomen maahantuojien organisaatioiden kautta hankittujen sähköautojen akustot omaavat myös akuston lämmitystoiminnot. Niiden toiminnassa on tosin isoja eroja. Joissain autoissa ne vain estävät syväjäätymisen ja joissain pysyy yllä sopiva lämpö esimerkiksi parempaa latausnopeutta varten.

Kuinka kauan sen sähköauton lataaminen kestää?

Tämä on myös erittäin tärkeä kysymys, johon ei ole kysyjän usein toivomaan yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta. Toistan tässäkin aiemmin kirjoittamani: sujuvan sähköautoilun perusedellytys on kotona lataamisen mahdollisuus. Kotona lataamisen esimerkkejä:

Jos ajat arjessa pääsääntöisesti 100 km tai alle päivitttäisiä ajoja pärjäät erinomaisesti normaalista (turvallisesta, ehjästä) ulkopistorasiasta lataamalla. Tähän tarpeeseen soveltuva latauskaapeli tulee lähes kaikkien sähköautojen mukana.  Esimerkiksi 10 tunnin yössä saat ladattua 100 km lisää toimintamatkaa. Otan kuitenkin toisen ääripään esimerkin, oman ID:n. Autossani on 77 kWh:n akku, jonka latautuminen esimerkiksi 10% varaustasolta 80% varaustasoon kestää auton mukana tulleella (suko) latauskaapelilla 8A:n latausvirralla noin 30 tuntia.

Jos arjessa ajat toistuvasti yli 100 km tai muutoin haluat helpottaa tai nopeuttaa kotilataamista, kannattaa hankkia kotiin sähköauton latauslaite. Niitä on monenlaisia ja itse suosin suomalaista työtä olevista esimerkiksi Walle-latauslaitteita. Latauslaitteen valinnassa on hyvä pererhyä oman tai tulossa olevan sähköauton tekniikkaan, koska autoissa on erilaisia sisäisiä latureita. Auton sisäinen laturi voi olla 1-vaiheinen tai 3-vaiheinen (myös kahta vaihett hyödyntäviä löytyy). Otetaan esimerkki oman ID:n kautta, jossa on 3-vaiheinen 11 kW:n lataustehoon kykenevä sisäinen laturi. Minulla on mökillä käytössäni Wallen 3-vaihelatauslaite, jolla 3x16A:n latausvirralla autoni akku täyttyy 10% varaustasolta 80% varaustasoon noin viidessä tunnissa. Joka tunti akkuun ehtii kertyä yli 50 km lisätoimintamatkaa.

Jos asut taloyhtiössä, kannustan viipymättä aloittamaan taloyhtiön ja isännöitsijän kanssa selvityksen oman latauspaikan saamiseen. 

Pidemmillä matkoilla lataamisessa on eri lähestyminen, kuin kotona ladattaessa. Useimmiten ei kannata ladata akkua täyteen asti matkan aikana, vaan sen verran, että akku riittää perille pääsyyn tai seuraavalle pysähdys- ja latauspaikalle. Esimerkkejä matkalla lataamiseen:

Ajan sähköauto VW ID.4:lläni Tampereelta Ouluun Tammikuussa 2022, joten matkaa on taitettavana 495 kilometriä. Autoni toimintamatka vallitsevassa kelissä toteutunee noin 320 km tasolle. Lähtö Tampereelta 100% varaustasolla ja ajoa Viitasaaren ABC:lle asti, eli 255 km, jossa ensimmäinen tauko kuljettajalle ja autoon jo silloin avautuneesta ABC-latauksesta. Akussa on todennäköisesti tuolloin 15-20% varaustaso ja perille on vielä 241 km matka jäljellä. Minun pitää siis perille päästäkseni saada akkuun vähintään 80% varaustaso tässä paikassa tai jakaa loppumatka kahteen lyhyempään lataustaukoon. Itseni tietäen, tuolla kohtaa minulla olisi niin kova nälkä jo, että tämä tauko kestää joka tapauksessa pidempään, joten laitan auton latautumaan ja menen syömään. Talven kylmässä autoni akkuun menee latauksen alussa sähköä hieman hitaammin sähköä kuin kesällä, mutta talvellakin latausteho nousee akun lämmetessä latauksen aikana. 50 minuutin ruokailu, vessailu ja muu tauottaminen riittää ja akussa on jo 85% varaustaso, jolla pääsen perille kohteeseen. 

Olisin voinut valita toisinkin ja ladata vaikka 15 minuuttia ja ottaa toisen lyhyen lataustauon matkan matkan edetessä. Useimmiten matkalla ollessa onkin nopeampaa ottaa pari lyhyempää lataustaukoa, kuin ladata akkua yhdellä tauolla kovin täyteen, koska latautuminen useimmissa autoissa hidastuu akun täyttyessä.

Lataamisiin liittyy myös lataamisen aloittamisen, eli tunnistautumisen ja maksamisen erityispiirteitä. Pääsääntöisesti lataaminen aloitetaan latausoperaattorin mobiilisovelluksella tai niiltä erikseen tilatuilla RFID-tunnistajilla. Kun tilaa sähköauton, kannattakin välittömästi kirjautua keskeisimpien latausoperaattoreiden sovelluksiin käyttäjäksi jo valmiiksi. 

Ensimmäinen pikalatauskerta on useimmille hieman jännittävä uusi kokemus. Kannustankin harjoittelemaan pikalatauksen jo ennen ensimmäistä pidempää matkaa parinkin eri operaattorin pikalaturilla. Muutaman latauskerran jälkeen lataaminen alkaa jo tuntua luontevan helpolta tapahtumalta.

Latauspaikkojen määrä ja tiheys on kasvanut kiihtyvällä tahdilla vuoden 2021 aikana ja en näe mitään ennusmerkkejä että tahti hidastuisi. Pääsääntönä vielä ainakin voidaan Suomessa pitää, että suuria ruuhkia latauspaikoilla ei ole odotettavissa. Poikkeuksen saattavat hetkellisesti tehdä suurimmat juhlapyhät kaikkein suosituimmilla latauspaikoilla. 

Latureiden toimintavarmuus on ollut hyvällä kehityksellä ja parantunee jatkuvasti edelleen. Itselleni ei ole sattunut pariin vuoteen enää yhtään pikalaturia, josta olisi jäänyt lataus saamatta kokonaan teknisen vian takia.

Entä sähköauton huolto tai kun akku hajoaa ja maksaa hirveästi

Sähköautossa on polttomoottoriautoa vähemmän huoltoa tai korjaamista vaativia kohteita. Monessa sähköautossa on jostain kumman syystä säilytetty polttomoottoriautoista tuttu huoltorytmi esimerkiksi 30 000 km välein, mikä tuntuu turhalta. Volkswagen Groupin tuotteita esimerkiksi ID:n huoltovali on kaksi vuotta ilman kilometrirajaa, joka tarkoittaa todellista huoltovapautta etenkin paljon ajavalle. Tämä tuo kustannussäästöjen lisäksi vaivattomuutta arjen ajoihin. 

Akuilla on pitkät takuut ja näyttäisi siltä, että ne voivat kestää jopa auton muun käyttöajan melko hyvin.  Toisaalta nyt jo on nähtävissä Leafien kautta, että Suomeenkin on jo tullut ja varmasti tulee lisääkin myös kolmansien osapuolien tarjoamia akkujen huolto- ja päivityspalveluita. Näissä akuston vaihtaminen ei välttämättä maksa merkittävästi enempää kuin esimerkiksi perinteisemmän auton moottori- tai vaihteistoremontti.

No minkälaisen sähköauton sitten ostaisin?

Osta sellainen sähköauto, josta pidät ja jonka toimintamatka toimii omiin arjen ajoihisi sekä säännöllisesti toistuviin viikonloppujen mökki- tai mummolamatkoihin. Jos olet asettanut hankinnalle jonkin budjetin, laske uudelleen, että voitko korottaa sitä hieman sähköauton matalampien ajamisen kulujen kautta.

Hae rohkeasti sähköauto koeajolle ihan ensiksi, ellet ole vielä päässyt kokemaan. Loppujen lopuksi se on hyvin tavallinen auto, joka vain kulkee mukavasti sähköisen voimalinjan ansiosta.

Osoite kopioitu

Keskustelu

ercaster
18.12.2021 02.17

Sähköautoileva motoristi
18.12.2021 09.39

Moi,
Kyllä vain, kuten kuvaaja osoittaa, sähköautojen nousu on nopeaa. Euroopassa sähköautot jo isojen SUV-luokan ykkönen. Ja tuo on se kasvava autoluokka.

Dinolla mennään
21.01.2022 20.25

Oletan, että vihreä on sähkö ja oranssi hybridi?
Jos näin, niin kotimaamme taitaa olla ainoa, jossa hybiridit vielä kasvattavat suosiotaan.

Uusimmat kirjoitukset

Arkisto

Blogin avainsanat

#evvintertour2020 (7) #evwintertour2021 (4) #rapdigate (3) 100 000 km (1) 3.2 (1) A4 avant (1) ABB FIA Formula E (3) ABC-lataus (1) AIWAYS (1) Ajo-opetus (4) Ajo-opetus sähköautolla (4) Akku (26) akkuruohonleikkuri (1) Akun kesto (1) akun koko (13) Akuston lämmitys (1) Ampera-e (2) Ariya (1) Audi (5) Aurinkosähkö (1) Autonäyttely (17) Autotalo Ampeeri (1) Barentsinmeri (1) BEV (205) BMW (7) Borgward (1) Born (1) Bridgestone (1) bZ4X (1) Canyon (1) Charlie (1) Chery (1) Citroen (2) Cooper SE (3) Cupra (1) DAF (1) Daimler (1) DS3 (1) e-208 (15) EcoFlow (1) e-Corsa (1) e-Expert (2) Ego (4) Ego Power + (1) eGolf (2) e-Golf (2) E-Mehari (1) Endurance:ON7 (1) Energiankulutus (27) Energica (3) e-Niro (3) ENYAQ (2) enyaq coupe (1) enyaq coupe rs (1) EQC400 (1) EQE (1) E-Tech (1) E-Tense (1) E-Transit (1) eTROPHY (1) e-Up (1) EV Challenge 2020 (1) EV6 (1) Eva (1) evlapland (1) evwintertour (2) evxstore (1) EX30 (1) Fazua (2) Ford (1) Formula E (6) frunk (1) Groupe PSA (1) hakkapeliitta R3 (1) Hakkapeliitta R3 (1) Hankook (2) hiihtoloma (1) historia (1) Honda (1) hybridipyörä (1) Hyundai (17) Hyötysuhde (2) i3 (4) i4 (2) i4 eDrive40 (1) i6 (1) IAA2017 (14) ID.4 (25) ID.7 (2) ID.Buzz (2) ID.Cargo (1) ID3 (2) ilmansaaste (2) ilmastonmuutos (2) Infotainment (1) Innohome (1) Ioniq Electric (7) ioniq5 (3) Ioniq6 (1) I-PACE (3) Jaguar (2) joululiikenne (3) Juhannusliikenne (1) kaasuauto (4) kattoboksi (1) kattotaakka (5) Kattoteline (1) Kempower (3) Kenworth (1) kesärengas (1) kesärenkaat (1) Kia (5) kitkarengas (1) koeajoraportti (35) Kona (8) korjaus (1) Kulutusvertailu (3) kW (1) kWh (1) kWh/100 km (1) Kymiring (1) Käytetty sähköauto (13) lappi (1) Lappi (1) Latauksen hyötysuhde (1) lataushäviö (2) Latauslaite (5) latausluukku (1) latausluukun lukko (1) latauspaikkaruuhka (5) Leaf (38) Leaf+ (1) Leaf40kWh (27) Leaf62kWh (2) legoland (1) Liikennemyymälä (1) Lion Electric (1) liukkaan kelin ajo (2) Lofootit (3) maailmanennätysyritys (1) Mach-E (1) MAN (1) McDonalds (1) Megane (1) Mercedes Benz (3) Mercedes-Benz (1) MG (1) MG4 (1) Mini (3) Model 3 (6) model s (2) Model S (3) model x (1) Model X (2) Model Y (1) Moottoripyöränäyttely (1) moottoritiekulutus (2) moottoriurheilu (4) motopark (1) MP 2017 (1) Mustang (1) Muuntuva Oy (1) Navigointi (1) Nexo (1) Nissan (42) Nopeusvalvontakamera (1) Norja (3) Norkapp (1) nuorgam (1) Ohelmistopäivitys (1) omapaino (1) Opel (2) Opetuslupa (2) ostajan opas (2) Peugeot (10) Pikalataus (6) Polestar (1) Polestar 2 (1) porsche (1) päivitys (1) pääsiäisliikenne (1) range (3) rata-ajo (7) Recharge infra (1) Rekisteröintitilasto (81) Renault (7) renkaiden kestävyys (2) Roadlite (1) Roadster (3) ruskaretki (1) satelliittilatausjärjestelmä (1) Scania (2) Skoda (3) Smart (1) SOH (1) Soul EV (2) Stellantis (1) sähköauto (239) sähköauto konversio (2) Sähköauto talvella (37) sähköautokokemus (24) Sähköautolla euroopassa (2) sähköautolla via baltica (1) sähköautomatkailu (57) sähköauton kulutus (2) Sähköauton lataaminen (33) Sähköauton lataaminen taloyhtiössä (2) sähköauton ostaminen (1) sähköautosanasto (1) Sähköautot -Nyt! (1) Sähköautot Suomessa 2024 (1) sähköautotradalla (1) sähköbussi (1) Sähkökelkka (1) Sähkökuorma-auto (2) sähkölinja-auto (2) Sähkömoottoripyörä (6) Sähkönysse (1) sähköpakettiauto (3) sähköpolkupyörä (1) sähköpyörä (8) sähköruohonleikkuri (1) Sähköskootteri (1) sähkötaksi (1) taksi (1) Talvi (3) talvirengas (2) Tampere (2) Taycan (2) TEM-tuki (1) tesla (5) Tesla (19) Tesla Light Show (1) Thule (1) Thunder (1) tietopankki (1) Toimintamatka (8) Toyota (1) Tulossa olevia sähköautoja (1) Turanza (1) utsjoki (1) WALLe (3) Varangin vuono (1) Vetyauto (1) video (1) vika (1) village valle (1) virta-asema (1) WLTP (1) WLTP-kulutus (1) WLTP-toimintamatka (1) Volkswagen (19) Volvo (2) vuotuinen ajomäärä (1) VW (9) Zoe (10)
nwdb