27.07.2016

Koska koittaa Kreikan saarten vihreämpi aika?

Kirjoitan tätä tarinaa Kreikan Skiathos saarella lomaillessani. Viikon nettierakkona olemisen tavoite toteutui noin 70% tasolla. Mukaan ottamani tiede-painoitteiset lehdet tulivat luetuiksi kannesta kanteen ja vielä on kokonainen päivä jäljellä matkaa. Matka on sujunut hienosti koko viikon ajaksi käyttöömme vuokraamani 330-kuutioisen mönkkärin ansiosta. Erityisesti saaren luoteispuolella olevat hiekkatiet ja rannat tarjosivat rauhallista luonnon vihreää ja jylhää kauneuttaan matkoillamme rannoille.

Älä lukija huolestu, tämä ei ole muuttumassa matkablogiksi. Rannalla ja altaalla jouten ollessa ajatus lähti taas lentoon. Tämä on Kreikan saarista toiseksi vaikuttavin vaimoni ja minun makuun, heti Santorinin jälkeen. Mutta kokemus voisi olla vielä merkittävästi puhtaampi ja aidompi, jos vain Kreikka ja sen saaret heräisivät sähköisen liikenteen ja uusiutuvan energian, erityisesti aurinkoenergian käyttöön.

Aurinkoenergian potentiaali huikea

Täällä paistaa aurinko voimakkaasti ja lähes koko ajan päivittäin nimenomaan turistisesongin ajan, eli suurimman kulutuksen ajan. Sähkön keräämiseen edullistuneilla aurinkopaneeleilla riittäisi loputon määrä kohteita, joissa ne eivät olisi haitaksi kulttuurillisesti tai maisemallisesti arvokkaissakaan kohteissa.

Rakennusten katot, teiden pinnoitteet, uusien rakennusten rappuset sekä aurinkokatokset muutamia esimerkkejä mainitakseni. Lista on lähes loputon. 



Yksi itseä kiehtovista ajatuksista on rantojen (yli 60kpl!) aurinkovarjojen toimiminen aurinkokeräiminä. Samalla kun ne rantavuoteitaan siirteleville auringon palvojille tarjoaisivat niin halutessa varjon suojaa, ne voisivat yhtä hyvin tuottaa sähköä. Tässä kohteessa jos jossain sähkön tarvetta on vain silloin kun aurinko paistaa! Siinä sitten varjon lisäksi voisi tarjota vaikka kännykän, tabletin tai vaikka kameran akun lataamismahdollisuutta varjon tolpasta. Ylimääräinen sähkö kannattaisi kerätä rantakahvilan esim 10 kWh akkuun ja ravintolan käyttöön. Ylimääräistäkin jäisi varmasti verkkoon myytäväksi.

Kahvila voisi myös tarjota sähköajoneuvoille latausta sopivaksi katsomaansa korvausta vastaan ja samalla saada investoinnilleen lisätuottoa.

Sähköpolkupyörien vuokraamo

En nähnyt viikon aikana saarella yhtään sähköautoa, -moottoripyörää tai -mopoa. Yksi kolmipyöräinen sähköpolkupyörä sentään tuli Skiathoksen vanhassa satamassa vastaan. Tuon pyörän äänetön kohtaaminen ja jatkuva liikenteen melu sekä pakokaasu saivat innostumaan tämän tarinan kirjoittamiseen.






Kuinka paljon vielä viihtyisämpiä nämä saaret voisivatkaan olla?

Saaren maasto on vuoristoinen. Pitkittäin lähes saaren päästä päähän kulkee yksi asfaltoitu ja vilkkaasti liikennöity tie, jossa kevyt liikenne sekoittuu vaarallisesti ylinopeutta ajavien autojen ja moottoripyörien sekä mönkäreiden kanssa. Pääosin muut tiet ovatkin hyvinkin vaikeakulkuisiakin hiekkateitä.

Näille vuoristoiselle teille sopisi sähköpolkupyörä erinomaisesti. Toiveena siis olisi sähköpolkupyörien vuokraamo. Itse ajattelen, että ne voisivat olla etupyörän napamoottorilla varustettuja. Pyöristä tulisi näin samalla kaksipyörävetoisia parantaen vuoristoisella tiellä jyrkimmissä nousuissa nousukykyä.

Etupyörän napaan ajattelen moottorin siksi, etteivät aloittelevammatkaan maastopyöräilijät keuli niin helposti pyörää ympäri jyrkimmissä nousuissa.

Saarella on pisimmillään tietä pitkin matkaa päästä päähän noin 16 km. Maastosta ja paahtavassa kuumuudesta johtuen perinteisiä polkupyöriä voin suositella vain vahvasti jo aiemmin harrastaneille pyöräilijöille.

Meille muille sähköpolkupyörä voisi olla sopiva vaihtoehto. Epäilen, että täkäläinen lainsäädäntö ei rajoita pyörän tehoa tai huippunopeutta yhtä ahtaasti kuin Suomessa. Pyörä voisi siis kulkea esim 50 km/h asti sähkömoottorilla tai yhdistäen polkemista ja sähkömoottorin apua.

Noin kova vauhti ja röykkyinen vuoristotie asettavat vaatimukset pyörän rungolle ja alustalle. Tukeva (vahvistettu) täysjousitettu maastopyörän runko olisi hyvä lähtökohta. Kun siihen vielä lisätään molempiin renkaisiin tehokkaat levyjarrut ja hyvä säädettävä jousitus pysytään jo tiellä paremmin ja turvallisemmin kuin useimmilla nykyisillä vuokralaitteilla, eli kehnoilla skoottereilla ja mönkkäreillä.

Näin hyvä kulkupeli ansaitsee tukevan tarakan eteen ja taakse sekä neljä tukevaa laukkua. Ja näin kulkevat rannalle vaivatta mukana pyyhkeet, rasvat, juomat ja muutkin tarpeet.

Akku pitäisi olla mitoitettu esim Skiathoksella siten, että se riittää näillä vuoristoisilla teillä kerran edes takaisin päästä päähän, eli noin 30 km matkaan. Uskoisin tuollaisen laitoksen kulkevan selkeästi alle 4 kWh/100 km keskikulutuksella, joten akkua tarvittaisiin noin 1 kWh verran. Tuo on jo aika iso akku pyörään ja sen sijoittelu pitää huomioida jo rungon suunnitteluvaiheessa.

Akku pitäisi tietenkin olla pikavaihdettavissa. Vuokraamon kannattaisi tehdä hotellien ja suosituimpien rantabaarien kanssa akun vaihtopalvelun sopimus. Pientä korvausta vastaan pyörän vuokrannut käy vain vaihtamassa aina uuden akun, ellei oma latausaika ole riittänyt kulutukseen.

Uskoisin tämän korvaavan noin puolet skoottereiden ja pienimoottoristen mönkäreiden vuokrauksista. Lisäksi tämä toisi uutta asiakaspotentiaalia liikkumaan saarilla pois hotelleistaankin.

Jokainen kadulta poistunut meluava ja käryävä skootteri tai mönkkäri lisää Skiathoksen kaltaisen kauniin saaren nautittavuutta. Sähkön riittävyys, toimintamatka tai latauksen kestokaan eivät olisi esteinä.


Sähkömönkkäreiden vuokraus





Miksi nämä täällä vuokrattavat mönkkärit edes ovat polttomoottorilla varustettuja? Ne toimivat näissä käyttötarpeissa erittäin huonosti. Huoltoasemia on harvassa ja ne menevät yöksi kiinni. Moottori on ehdottoman huonosti toimiva näissä vuoristonousuissa ja energian hukkaaminen pitkissä alamäissä lämpönä jarrujen kautta on tolkutonta. Nyt käytössäni oleva vähän ajettu laite osoittaa senkin, ettei näiden kytkimet kestä tätä käyttöä kovin pitkään. (Variaattori tms voimansiirto vetelee jo viimeisiään).

Kaksi tai neljä pientä älykkäästi ohjattua sähkömoottoria tuollaisessa laitteessa tekisi siitä huikeasti miellyttävämmän ajaa vaikeissakin maastossa. Huippunopeudeksi riittää 70-80 km/h, koska saarella ei voi turvallisesti ajaa missään tuota kovempaa millään maantieajoneuvolla.

Alamäissä moottorit regeneroivat merkittävästi energiaa takaisin akkuihin säästäen samalla jarruja erittäin paljon.

Uskoisin tällaisen mönkkärin täällä käytettynä kuluttavan alle 10 kWh/100km, joten 7kWh akkukapasiteetti jo riittäisi suurimmalle osalle vuokraajista. Vielä kun akusto koostuisi samoista 1kWh moduuleista, joita käytettäisiin sähköpölkupyörissä, olisi akkujen pikavaihtoverkostokin jo samassa paikassa olemassa.

Uskoisin että tämä poistaisi loputkin jatkuvasti ja kovaäänisesti paukkuvat mönkkärit saaren teiltä. Rauhallisuus näillä kulttuurillisesti ja maisemallisesti arvokkaissa maisemissa olisi paljon nautinnollisempi.

Zero -sähkömoottoripyörien vuokraus

Olen kirjoittanut koeajoraportin Zero S -sähkömoottoripyörästä. 
Zero S -sähkömoottoripyörän koeajoraportti

Saman tekniikan omaavia pyöriä on tarjolla myös enduromallisina. Tässä olisi vuokraamoni kolmas tuote. Zeron alle 10 kWh akku riittää kokemukseni mukaan jokaiselle pyörän täällä vuokranneelle vähintään kolmeksi päiväksi.

Meille, jotka vuokraamme kulkupelin aina matkoillamme koko viikoksi kerralla olisi hyvä olla tarjolla isompi akkuinen malli PowerTankilla. Silloin akku olisi minun tämänkin viikon noin 300 km ajoihin riittänyt ilman välilatausta. Ja jos sille tarve olisi ilmennyt, niin PowerTankin saa ladattua Type1-kaapelilla kohtuullisella nopeudella. Hyvä olisi siis perustaa saarelle pari aurinkovoimasta energiansa saavaa Type2-latausrasialla varustettua latauspistettä. Mielellään hyvien ravintoloiden ja rantojen yhteyteen tietenkin.

Sähköauton vuokraus

Nissan Leaf Nissan Leaf 30 kWh koeajoraportti  tai 


BMW i3 BMW i3 koeajoraportti

uusilla isommilla akuillaan riittävät täkäläiseen vuokraajan tarpeeseen pääosin ilman välilatauksia. Näiden autojen keskikulutus pysyy näillä teillä jopa alle 12 kWh/100km, koska saarella ei missään voi ajaa turvallisesti yli 60 km/h kuin pienen hetken.

Näiden autojen akku siis riittää täällä helposti 250 km matkaan. Silti pidemmän vuokran tehneille olisi hyvä tarjota type2-rasiallisia latauspisteitä. Eli niitä lisää muutamiin uusiin ranta- ja ravintolakohteisiin sekä aiheesta ja asiakaspotentiaalista kiinnostaviin hotelleihin. Sähkön tuotto kaikkiin näihin tietenkin auringosta sesonkiaikana.

Sähköveneet

Huikea kehityslukunsa olisi vesille nykyisiä vesibusseja ja pienristeilijöitä korvata akkukäyttöisillä sähköveneillä. Nyt satamissa ja venelaitureilla haisee diesel- ja bensiinipolttoaineet sekä dieselin pakokaasu.


Sähköveneet voisivat toimia vesitakseina ja vesibusseina. Vesibussit kiertävät saarta satamasta satamaan aikataulun mukaan, kuten nyt tekevät diesel-veneet. Vesitkaksit voisivat toimia samalla periaatteella mutta puhtaasti asiakastilausten perusteella.

Sähköbussit

Ja viimeisin ja suurin muutos liikenteen mukavoittamiseen täällä olisivat nykyisten pahasti käryävien diesel-bussien korvaaminen sähköisillä busseilla. Tuohon olisi jo useitakin hyviä vaihtoehtoja näin lyhyille reiteille tarjolla.

Ihana saari voisi olla vieläkin parempi

Lopuksi haluan sanoa, etteivät nuo käryt ja meteli lomaani pilanneet. Ellen olisi sähköautoilijana tullut hiukan kriittiseksi ympäristöni havainnoijaksi, en olis kiinnittänyt mitään huomiota edes asiaan. Mutta voin jo aistia tässä hotellin altaalla tarinaani kirjoittaessani, kuinka paljon vielä nautinnollisempi tämä matka on joskus vuosien päästä toistuessaan. Tällä hetkellä täällä ei ole havaittavissa mitään merkkejä liikenteen sähköistyminen tai aurinkoenergian keräämisen kehittymisen suuntaan. Silti muutos on vääjäämätöntä täälläkin. 

Lentoni tänne ja takaisin taitavat olla ja pysyä pitkään eniten saastuttavina matkani vaiheina. Enkä halua meressä tekemieni uintiretkien välissä edes ajatella näiden saarien jätevesien puhdistusta tai veneiden ja laivojen wc:n ympäristövaikutuksia.



Ei sähköinen liikenne maailmaa yksin edelleenkään pelasta, mutta on se silti merkittävä edistysaskel. 

Ja kyllä, haluan jatkossakin säännöllisesti matkailla saadakseni kokemuksia erilaisista paikoista ja rentoutuakseni samalla.

Sama koskee muitakin Kreikan saaria, kuten Santorinia ja vaikka Kreetaa.

Entäs jos Skiathokselle ajaisikin sähköautolla Suomesta?

(edit 2.8.2016 lisätty reittisuunnittelua)

Supercharge.info -sivuston mukaan lyhyintä reittiä ei vielä pääse SuperCharger verkostoa hyväkis käyttäen, eikä Kreikassa ole vielä lainkaan verkostoa.

Tesla.com -sivustolla kuitenkin näkyy, että vielä tämän vuoden puolella asian laidan pistäisi korjaantua. Baltiaan ja Kreikkaan on tulossa kattava verkosto.

No matkaa kertyisi noin 3300 - 3500 km.
Teslallahan tuon matkan polttoaineet maksaisivat tasan nolla euroa! Toki sitten vastaavasti yöpymiset ja matkan muut kulut varmasti tekevät suunnilleen lentomatkaa vastaavan summan.

Aikaahan tuo matka ottaisi millä tahansa autolla.  Tesla Club Finlandin Facebook -sivuilta olen saanut lukea useista menestyksekkäistä Euroopan reissuista Teslalla.  Super Chargerissa Tesla lataa noin puolessa tunnissa jopa 270 km matkan tarpeen lisää energiaa!
Ja omalta kohdalta ainakin voin sanoa, että tuo puolen tunnin tauko on erittäin tarpeen noin 200 - 250 km välein.

SuperChargerilla lataaminen on myös yhtä vaivatonta ja toimintavarmaa joka maassa. Ei tarvitse mietiä eri maiden latauslaittesiin tunnustautumisen tapoja. Sen kuin kytkee kaapelin, odottaa ja jatkaa matkaa. 

Vaikka Teslalla ei matkan aikana tapahtuva lataaminen mikään ongelma olisikaan, silti itse ehkä pätkisin reitin kolmeen noin tuhannen kilometrin mittaiseen päivään, jolloin Tesla saisi latautua öisin myös hotellissa. Tai sitten neljään noin 875 km päivään, jolloin ehtisi hiukan paremmin nauttia matkan antimista.

Oma ajorytmini olisi todennäköisesti seuraava:


  • 1. Päivä, pitkä ajopäivä
  • noin kello 7.00 Tallinnasta täydellä akulla liikenteeseen
  • 200 - 250 km ajomatka, eli noin 3 - 4 tuntia
  • noin kello 10.30 - 11.00 lounastauko ja auton akku täyteen TSC:stä (auto tarvitsee 30 min, matkustajat 45 min)
  • noin 11.45 täydellä akulla liikenteeseen uudelleen
  • 200 - 250 km ajomatka (kumul noin 400 - 500 km), eli 3-4 tuntia
  • noin kello 15.30 - 16.00 päivällinen ja auton akku täyteen TSC:stä (auto 30min, ihmiset 45min)
  • noin kello 16.30 täydellä akulla jälleen liikenteeseen
  • 200 - 250 km ajomatka (kumul noin 600 - 750 km)
  • noin kello 20.15 - 21.00 iltapalatauko (auto 30min, ihmiset 45 min)
  • noin kello 21.30 täydellä akulla pitkän päivän viimeiselle etapille
  • 200 - 250 km ajomatka (kumul noin 800 - 1000 km)
  • puolen yön aikaan majoittuminen ja yöpuulle Puolan Warsztawassa.

  • 2.päivä, lyhyt ajopäivä
  • noin kello 7.00 Puolan Hotellista Warszawasta täydellä akulla liikenteeseen
  • 200 - 250 km ajomatka, eli noin 3 - 4 tuntia
  • noin kello 10.30 - 11.00 lounastauko ja auton akku täyteen TSC:stä (auto tarvitsee 30 min, matkustajat 45 min)
  • noin 11.45 täydellä akulla liikenteeseen uudelleen
  • 200 - 250 km ajomatka (kumul noin 400 - 500 km), eli 3-4 tuntia
  • noin kello 15.30 - 16.00 päivällinen ja auton akku täyteen TSC:stä (auto 30min, ihmiset 45min)
  • noin kello 16.30 täydellä akulla jälleen liikenteeseen
  • 200 - 250 km ajomatka (kumul noin 600 - 750 km)
  • noin kello 20.15 - 21.00 iltapala ja yöpuulle Itävallan Wienissä

  • Wienissä voisikin viettää matkasta vapaapäivän ja olla toisenkin yön. Sitten toistuu todella pitkä päivä esim. Bulgarian Sofiaan ja lyhyt päivä vielä, jolloin ehtisi Kreikan Volokseen satamaan yöpuulle ja aamulaivalle kohti Skiathosta...
Eli neljä - viisi päivää meno ja samat paluuseen. Samalla tulisi nähtyä Eurooppaa aika pitkä läpileikkaus. Jos matkaan ottaisi yhdet lisäpäivät/suunta, ehtisi reilummin poikeata ihailemassa maisemiakin.

Olisiko tuossa mitään järkeä? No tuskin! Mutta lomalla ei kaikessa tekemisessä tarvitse järkeä ollakaan. Itse haluan siirtää painopistettä kokemuksille.

Tämä kaikki oli tietenkin pelkkää spekulointia. Minulla ei ole Teslaa, eikä SuperCharger-verkosto vielä ole Baltiassa eikä Kreikassa. (ovat vasta Teslan sivuilla lupauksina)

Joten nyt ei auta omalta osalta kuin odottaa pari vuotta käytettyjen Model S -mallien hinnan laskua. Sitten voin toteuttaa sen pitkään haaveilemani Euroopan automatkan.


supercharge.info
tesla.com

tesla.com

Keskustelu

suorama
28.07.2016 14.14

Saman kaltaisia ajatuksia herää mm. Espanjan matkoista (tosin itse en ole päässyt käymään, mutta eräs ystävä jatkuvasti houkuttelee minua muuttamaan sinne ja aloittaa aurinkoenergian taltenotto). Sielläkään ei ilmeisesti juurikaan aurinkoenergiaa hyödynnetä. Korkeintaan mustaksi maalattuja tynnyreitä katolla jotta saadaan vettä lämmitettyä. Kaverini vuokraa usein erilaisia mökkejä joissa monenlaista varustelutasoa. Aurinkoenergialla tuolla saisi helposti katettua kaiken "ylimääräisen" energiantarpeen tuolla. mm. uima-altaan voisi lämmittää aurinkoenergialla ja kiertovesipumppu hyvinkin voisi toimia aurinkosähköllä. Ilmalämpöpumppu toimisi varmasti aurinkoenergialla, niinkuin itse nytkin kotonani viilennän asunnon aurinkoenergialla. Kuinka helppoa olisikaan laittaa vuoren kylkeen jokunen aurinkopaneeli keräämään sähköä ja lämpöä. Tai sitten niinkuin sanoit, mahdollisesti koko asunnon katto voisi olla paneelia sekä kaikki muut katot sekä varjot. Ja miksi ei vaikka uima-allaskin, ainakin pohjastaan.
Välillä kyllä houkuttelisi tuollainen muutto / matka johonkin pieneen kylään / saareen ja aloittaa kehitystyö. Veikkaan, että ulkopuolisen "apua" vaaditaan muutoksen tapahtumiseen. Niinkuin täälläkinpäin maailmaa.
Se mitä ajattelit latauspisteistä.
Niitä akkujahan kannattaisi pitää latingissa kokoajan. Eli periaatteessa hotelleilla voisi olla itsellään vaikka "kasa" kulkuvälineitä jotka voidaan ottaa käyttöön vaikka hotellin avaimmella, jos on sellaisen palvelun hotellia tilatessa valinnut. Ja aina kun kulkuneuvolla tulee takaisin, palautetaan se "varastoon" eli lataukseen. Tällöin kulkuneuvot olisivat aina käyttövalmiina. Eli erillistä latausoperaatiota ei tarvittaisi. Toki "kioskeilla" voisi olla vara-akkuja siltävaralta, että ajellaan enemmän kuin on varausta olemassa. Ja niinkuin sanoit, mm. rannoilla voisi olla vaikka varjoissa latauspiste kulkuneuvolle ja muillekin tarvitseville laitteille. Varjot luonnollisesti olisivat aurinkosähköpaneeleita joko varsutettuna kohtuullisilla akuilla, tai niin, että rannalla on kiinteät varjopaikat joista menee sitten latausjohdotus isompaan pääakkuun josta sitten ladataan ja ravintola pitää juomat viileänä. =)

En tiedä sitten voisiko tuollaista lähteä ehdottelemaan vaikka johonkin "Yyteriin" Suomessa...

suorama
29.07.2016 20.46

Semmoinen tuli vielä mieleen tuosta 1kWh tarpeesta pyörässä, että ei se mitenkään mahdoton ole. Esim. http://www.aliexpress.com/item/USB-port-Tail-Light-Lithium-Battery-36V-30Ah-1000W-for-Electric-Bike-Bicycle-Built-in-3000mah/32636816394.html?spm=2114.01010208.3.1.jHEru0&ws_ab_test=searchweb201556_0,searchweb201602_2_10057_10056_10055_10037_10049_10033_10059_10058_10032_10017_405_404_10040_10060_10061_412,searchweb201603_8&btsid=96be49c5-d897-49e3-9933-712a34605da3
Olisi aika mielenkiintoinen vaihtoehto. 36V 30Ah eli 1080Wh eli sen 1kWh.
Tuon saa vaihdettua tosi näppärästi kun on teline ja lukollinen avaimella toimiva kiinnitys. 48V 20Ah (960Wh) olisi toinen vaihtoehto ja jostain syystä näyttäisi olevan pääsääntöisesti edullisempi.

Marko Saarenketo
30.07.2016 12.16

Tuohan ideasihan olisi ehdoton 4-5 -tähden hotellien palvelumuoto: asiakkaiden käytössä aina latingissa olevia sähköpolkupyöriä.

Marko Saarenketo
30.07.2016 12.19

No hittolainen kun olisi tonni ylimääräistä niin rakentaisin itselle sellaisen pyörän...

suorama
30.07.2016 21.08

Äläs muuta sano =).
Toimisi varmaan ympäri maailmaa. Voisi ottaa sellaisen kun haluaa lähteä kiertelemään "kylillä". Hotellin avain pyörään ja menoksi. Kun parkkeeraa pyörän johonkin, niin avain mukaan ja pyörä menee lukkoon. Ei toki estä kenties pyörän nostamista pakettiautoon. Mutta voisihan siinä olla ainakin hälyytin jos pyörää liikutellaan riittävästi kun lukossa. Eikä esim. seuranta järjestelmä mahdoton olisi.
Pyöriä voisi olla kahdenlaisia, jonkinmoisella tavarankuljetus mahdollisuudella (esim. trike) ja tavallisempi.
Heh, ruvetaanko suunnittelemaan jollekkin ketjulle tuollaista...

suorama
30.07.2016 21.14

Totta, loppujen lopuksi konversio ei ihan kauheita maksa. Mutta itsellänikään ei ole varaa sellaista tällä hetkellä toteuttaa.
Tosin suunnitelmani etenee pikkuhiljaa, siis se mistä kerroin.
(täällä vähän juttua aiheesta ja muustakin: http://muistiinpanot2.blogspot.fi/)
Eli kiilahihnapyörä on jo tekeillä ja testiä pääsen tekemään kunhan sen saan.
Toisaalta on ajatuksissa väikkynyt kolmipyöräinenkin versio. Eli sellainen jossa on kaksi pyörää takana. Sellaiseen olisi aika yksinkertaista rakentaa isommallakin akulla varustettu versio. Samalla saisi tavarankuljetukseen mahdollisuuden. Ei vain ole tullut eteen ilmaista tai lähes ilmaista aikuisten kolmipyörää...

suorama
01.08.2016 23.57

Näyttää jo aika lupaavalle tuo jälkimmäinen kartta =)

Uusimmat kirjoitukset

Arkisto

Blogin avainsanat

#evvintertour2020 (7) #rapdigate (3) ABB FIA Formula E (1) AIWAYS (1) Ajo-opetus (4) Ajo-opetus sähköautolla (4) Akku (26) akkuruohonleikkuri (1) akun koko (13) Ampera-e (2) Audi (4) Aurinkosähkö (1) Autonäyttely (17) BEV (197) BMW (4) Borgward (1) Chery (1) Citroen (2) Cooper SE (3) Daimler (1) DS3 (1) Ego (4) Ego Power + (1) eGolf (2) e-Golf (2) E-Mehari (1) Energiankulutus (18) Energica (3) e-Niro (2) EQC400 (1) E-Tense (1) eTROPHY (1) Eva (1) evlapland (1) evwintertour (1) Formula E (4) historia (1) Honda (1) hybridipyörä (1) Hyundai (13) i3 (4) IAA2017 (14) ilmansaaste (2) ilmastonmuutos (2) Ioniq Electric (7) I-PACE (2) Jaguar (2) kaasuauto (4) kattotaakka (4) Kattoteline (1) Kia (4) koeajoraportti (12) Kona (8) Käytetty sähköauto (7) Latauslaite (4) Leaf (38) Leaf+ (1) Leaf40kWh (27) Leaf62kWh (1) Liikennemyymälä (1) Lofootit (3) Mercedes Benz (2) Mini (3) Model 3 (5) Model S (3) Moottoripyöränäyttely (1) moottoriurheilu (4) MP 2017 (1) Nissan (41) Norja (2) omapaino (1) Opel (2) Opetuslupa (2) ostajan opas (2) Pikalataus (5) range (3) rata-ajo (2) Rekisteröintitilasto (58) Renault (6) Roadster (3) Scania (1) Skoda (1) Smart (1) Soul EV (2) sähköauto (175) Sähköauto talvella (16) sähköautokokemus (20) sähköautomatkailu (31) Sähköauton lataaminen (16) sähköbussi (1) Sähkökelkka (1) Sähkökuorma-auto (1) sähkölinja-auto (1) Sähkömoottoripyörä (6) Sähkönysse (1) sähköpyörä (6) sähköruohonleikkuri (1) Tampere (2) TEM-tuki (1) Tesla (14) Thunder (1) tietopankki (1) Toimintamatka (7) video (1) Volkswagen (3) VW (3) Zoe (10)
nwdb