16.10.2016

Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 2/2)

Osallistuin syyskuun lopulla Tsekissä järjestettyyn Skoda Economy Run taloudellisuusajokilpailuun. Blogikirjoituksen ensimmäisessä osassa kerroin kilpailun kulusta, Suomesta eroavista säännöistä ja hienosta polttoaineen kulutuksen mittaustekniikasta, jossa ei tarvinnut tankata auto koko kisan aika kuin kerran. Mutta ei siinä kaikki! Jatketaan siis tarinaa.

Kilpailun virallinen kuvaaja ikuisti meidät jossain reitin varrella. (Kuva: Skoda Economy Run)

Haasteet

Vaikka kilpailu meni yleiseen tasooni nähden ihan kohtuullisesti (sija 39/42 tai 39/46 jos lasketaan diskatut kilpailijat mukaan), oli matkalla kaikennäköisiä haasteita. Osaan pystyisi vastaamaan kehittämällä omaa ajamista, mutta osa oli ihan kulttuurieroja, joille ei oikeastaan voi mitään. Ainakaan ekassa kilpailussa.

Nopeusrajoitusten ennakoiminen oli kilpailussa hankalaa.

Toisin kuin Suomessa, rajoituksia ei kerrottu tiekirjassa vaan ne piti itse havaita tien varresta. Ei siis voinut rullata mutkan taakse tietäen, että nopeus tulee siellä laskemaan. Onneksi suurin osa rajoitusten muutoksista tapahtui maantien vaihtuessa taajamaan ja takaisin, mitkä oli toki merkitty tiekirjaan.

Tsekeissä ei ole erikseen taajama-liikennemerkkiä kuten meillä, vaan taajaman nimikyltti ajaa saman asian. Taajaman lopetus puolestaan kerrotaan nimikyltillä, jossa on punainen viiva päällä. Välillä yksi taajama loppui ja toinen alkoi samasta tolpasta!

Tätä voisi lukea myös 50 km/h, 90 km/h, 50 km/h, 90 km/h...

Yleisrajoitus taajamissa on 50 km/h ja maanteillä 90 km/h. Välillä nopeusrajoitukset olivat kuitenkin muuta ja pari kertaa jouduin hyppäämään jarrulle taajaman alkaessa, kun rajoitus olikin yllättäen esim 30 km/h. Yhden taajaman nimikyltti oli puolestaan koristeltu niin hienosti, etten tajunnut sitä kuin vasta kohdalla ja Jaakkokin unohti juuri siitä sanoa.

Taajama alkaa...

... ja taajama loppuu.

Tasaisen nopeuden ylläpitäminen taajamissa oli ehdottomasti suurin haasteeni tässä kilpailussa.

Takapenkille asennettu GPS-mokkula kummitteli niin, että en uskaltanut ajaa taajamissa yhtään yli 50 km/h mittarinopeutta, etten vain jäisi kiinni ylinopeudesta. Sakkoraja oli kylläkin vasta yli 10 km/h ylinopeus, mutta kun en nähnyt hetkellistä todellista nopeutta, niin en uskaltanut ajaa hirveästi yli.

Vielä kilpailun alkupuolella en murehtinut sakkorajaa, mutta annettuani auton hidastua 50 km/h:iin jonkun taajaman alussa vasta taajaman alettua ja Jaakon muistutettua minua GPS-seurannasta säikähdin ja aloin pyrkiä mittarin mukaiseen 50 km/h nopeuteen heti taajamamerkeillä. "Samoilla vauhdeilla" nopeus pääsi kuitenkin monesti nuupahtamaan mittarin mukaan 45 km/h paikkeille, eli todennäköisesti ajoin suunnilleen 40 km/h, mikä oli hidasta eikä järin taloudellista. 

Todella monien taajamien rajalla oli nopeusvalvontanäyttö. Tämä sanoo "Dekuji" eli kiitos kun ajoin rajoituksen mukaan. Tai suorastaan alle...

Tauolla perässämme ajaneen suomalaistiimin kartturi Raimo huomautti mulle, että ajan taajamat liian hitaasti. Jaakko oli samaa mieltä, kun kerroin hänelle Raimon kommentista. Harmi ettei hän patistanut mua enemmän pitämään vauhtia yllä, kun oli todennut saman. Jälkenpäin keskustelin asiasta ja kyse taisi olla siitä, että Jaakko ei ollut varma miten paljon uskaltaa puuttua ajamiseeni, kun oli vasta ekaa kertaa kisaamassa kanssani. 

Kilpailun toisella jaksolla keskityin taajamanopeuksiin ja pyrin ajamaan ne mittarin mukaan 55 km/h:ta eli varmaankin noin todellista 50 km/h:ta. Oli kyllä vähän pakkokin ajaa reippaasti, kun aikataulu alkoi painaa päälle. Tämä nopeuden hiipuminen on aina ollut kiroukseni niin ecorunissa kuin normaalissa arkiajossakin pihistellessä ja täytyy nyt alkaa aktiivisemmin korjata sitä.

Auton trippimittarin tarkkuus aiheutti kisassa myös pientä haastetta.

Suomen kisojen lyhyillä jaksoilla trippi ei ehdi alkaa heittää yleensä kuin max 100-200 m, mutta kun jakson pituus oli liki 200 km, mittarin heitto alkoi kertautua. Meidän pitikin Jaakon kanssa aina välillä tsekata, mikä on heitto, että Jaakko osasi sanoa mulle oikeat kilometrilukemat, milloin tulee risteyksiä yms. Aamupäivän maalissa heitto oli jo pikkaisen yli kilometrin!

Jaakolla oli myös erillinen pieneen android-tablettiin liitetty GPS-palikka, joka mittasi matkaa. Jostain syystä se ei ollut oikein kartalla, vaan oli vielä auton trippimittariakin epätarkempi.

Viimeiseksi haasteeksi listaisin jonossa ajamisen ja ohitukset.

Iltapäivän jaksolla oli lukuisia tietöitä, minkä seurauksena kilpailijat saavuttivat toisiaan ja siinä sitä sitten seistiin jonossa odottamassa liikennevalojen vaihtumista. Valoissa seistessä menetettiin kallisarvoista aikaa ja sitä piti sitten lähteä ajamaan kiinni ja ohittaa samalla muutama hitaampi kisaaja, kun vain löytyi paikka.

Ja sitten paluu taloudelliseen ajotapaan! Jaakko muistutti siitä aina ohituksen jälkeen ja se oli tosi hyvä, koska adrenaliinipiikin myötä ei heti muista keventää jalkaa. Silti ohitukset olivat huono juttu taloudellisen ajon kannalta, kun piti tehdä ylimääräinen reipas kiihdytys.

Taloudellista ajoa jonossa. Mieluummin ajaisin tyhjä tie edessäni.

Ei mikään turistireissu

Lähdin Jyväskylästä kohti Tsekkiä perjantaina klo 10 junalla. Lento Prahaan laskeutui puoli seitsemän jälkeen, reilun tunnin alkuperäistä aikataulua myöhässä. Kentälle minua vastaan tuli toinen suomalaiskisaajapari Markku ja Raimo, jotkat olivat tulleet maahan Jaakon kanssa jo keskiviikkona. 

Mladá Boleslaviin ajoimme ruuhkan takia reilun tunnin ja perillä olimme puoli yhdeksän maissa. Illan ohjelmassa oli Skoda Economy Runin illallinen medialle (tosiaan osallistuimme kilpailuun media-luokassa), missä seurusteltiin ja kerrottiin kilpailun kulusta ja mittaustekniikasta. Kaikki tietysti tsekiksi, mutta esityksen jälkeen saimme oman privaattiesityksen englanniksi. :)

Ohjeita medialle, miten ajetaan mahdollisimman taloudellisesti. Kuvista voi päätellä jotain... Meille järjestäjä kuittasi, että tiedämme varmaan jo kaikki nämä asiat, ei tarvitse kerrata. :D

Mlada Boleslavissa majoituimme Pension Telephone -nimisessä pikkuisessa kymmenen huoneen hotellissa. Kaverit olivat siellä pidempään, itse vain pe-su-yöt.

Lauantaina koko päivä meni kilpailutouhuissa. Ajattelin, että illalla kilpailun jälkeen olisi aikaa tutustua kaupunkiin jaloitelemalla parin korttelin verran ja ehkä yhden geokätkön hakemalla, mutta olimme takaisin hotellilla vasta joskus yhdeksän maissa, että se jäi sitten väliin.

Lauantaiaamu oli ollut vähän kiireinen, mutta sunnuntaina oli enemmän aikaa ja pääsin maistamaan hotellin pikkuisen keittiön aamupalaa, jossa kokki valmisti asukkaille tilauksesta munakkaita. Oli hyvää ja sillä pärjäsi pitkälle iltapäivään. Olin myös lukenut jostain, että tsekkiläiset jogurtit olivat hyviä ja niin kyllä olivat ihanan paksuja ja hedelmäisiä.

Paluulentoni oli määrä lähteä takaisin Suomeen klo 12.30, mikä tarkoitti sitä, että aamupalan jälkeen olikin jo aika suunnata Prahaan. Lento oli kuitenkin reilut kaksi tuntia myöhässä ja vaikka olin varannut Helsingin päähän parin tunnin vaihtoajan, myöhästyin täpärästi junasta. Kotona olin vasta puolitaöin, sillä seuraava juna oli buukattu täyteen ja päädyin Onnibussiin. Olipahan matkustamista kerrakseen!

Reissun kustannukset olivat minulta reilu 400 euroa, mikä muodostui lähinnä matkalipuista. Tsekin päässä rahaa ei kulunut käytännössä lainkaan, sillä Jaakko maksoi huoneen kokonaan. Järjestäjät puolestaan lainasivat meille autot kisaan. Kiitos!

Suomalaistiimit tauolla yhteiskuvassa. (Kuva: Skoda Economy Run)

Kilpailijoina olimme tosiaan mukana media-sarjassa, eikä meidän tarvinnut maksaa osallistumismaksua. Ei se kyllä olisi ollut paha, vain 45 euroa / autokunta. Matalamman tulotason tsekeille hinta sen sijaan oli kuulemma lähes kipurajalla. Kilpailun järjestelykustannuksia hinnalla ei katettu, vaan Skoda sponsoroi kisaa reilusti. Myös muita yhteistyökumppaneita oli lukuisia.

Kaikki kilpailijaparit saivat mukaansa sponsorien kokoamat goodiebagit, joista löytyi kilpailun t-paidat molemmille, Skoda-lippis, avaimenperätaskulamppu, tupakansytytinlaturi, Superb-karkkipurkki, tapahtuman nimellä painetut nenäliinapakkaukset, Skoda-paperilehtiöitä ja Skoda-värityskirja lapsille, nippu kyniä, nippu heijastimia sekä läjä sponsorien esitteitä. Lisäksi perjantain mediaillalliselta  saimme Skodan tervehdyksenä takit, t-paidat ja lippikset. Niin ja kilpailun jälkeen saimme vielä Skodan kaksiosaisen historiikkikirjasarjan. Ohhoh! Punnitsin kotiin palattuani repun ja se painoi jotain 11,7 kg, kun käsimatkavararaja oli 8 kg. Ohops! :'D

Yhteenveto

Skoda Economy Run oli ihan huikea kokemus ja todellakin kannatti lähteä sinne, vaikka aluksi vähän epäröinkin. 

Oli tosi mielenkiintoista ja avartavaa päästä näkemään, miten muualla kilpaillaan taloudellisessa ajossa. Se, että polttoaineen kulutus voitiin lukea suoraan auton diagnostiikasta oli äärimmäisen kätevää. Tämän jälkeen meidän suomalaisten käyttämä neljän tankkauksen systeemi tuntuukin auttamattoman vanhanaikaiselta! Harmi vain, ettei mittaustekniikkaa voida ottaa käyttöön noin vaan. Ilmeisesti sen laajentaminen muihin VW-konsernin autoihin ei olisi kovin iso juttu, mutta kun meillä ajetaan kaiken merkkisillä autoilla, on homma käytännössä mahdoton.

Myös erilaisilla säännöillä kisaamista oli mielenkiintoista päästä kokeilemaan. Totta puhuen vielä kisassa olin semisti pihalla säännöistä, erityisesti siitä että kisassa on yksi määräaika. Luotin vain siihen, että Jaakko kyllä tietää aikataulut. Näin sen pitäisikin mennä, kuski vain pihistelee ja kartturi hoitaa reitillä ja aikataulussa pysymisen!

Kilpailun reitti tiekirjan kannessa. Aika hienoa, että kaikkien osallistuvien maiden liputkin ovat siinä.

Tätä blogikirjoitusta kirjoittaessa tutustuin sääntöihin tarkemmin ja olenkin käynyt miettimään, voisiko niitä soveltaa Suomessa. Jos jaksoja olisi vain kaksi, ei tarvittaisi niin paljon toimitsijoita. Yksi kokonaisaika ja vapaa maaliintuloaika puolestaan mahdollistaisivat sen, että kukin voisi ajaa sellaista tahtia kuin haluaa. Silloin ei myöskään tarvitsisi väkisin käyttää kaikkia minuutteja ja hidastella yleisessä liikenteessä.

Juttelin yhden määräajan säännöstä yhden suomalaisen kisaajan kanssa, mutta hän ei innostunut, sillä paikallistuntemus voisi auttaa liikaa. Minä en sitä puolta tullut ajatelleeksi ollenkaan, sillä minulle kisareitit ovat aina olleet vieraita. Jos lukijoissa on muita pihistelijöitä, niin kertokaapa, mitä mieltä te olette Tsekin säännöistä?

Kaikkien osallistujien autojen takapuskurissa oli tarra, jossa kerrottiin, että auto on mukana taloudellisen ajon kilpailussa. Haluaisin vastaavat tarrat ehdottomasti Suomenkin kilpailuihin!

Ystäväni mietti joskus, miten paljon päästöjä tulee siitä, että ajetaan kilpaa taloudellista ajoa. Tai ajetaan kilpailupaikalle. Päästöjen kannalta Skoda Economy Run oli kaikista epäekologisin taloudellisen ajon kilpailu, mihin olen osallistunut, koska sinne piti lentää. Mikä määrä hiilidioksidipäästöjä! Aika ristiriitaista siis ... mutta toisaalta onko kaikissa asioissa pakko olla syvällisempi merkitys? Kuten Markku sanoi, tämä on kiva harrastus.

Skoda Economy Runin järjestelyt olivat mahtavat, suomalaisten kisaajien matkaseura oli mahtavaa ja maisemat olivat mahtavat! En malttaisi odottaa ensi vuotta, että pääsen osallistumaan uudestaan!

Virallinen yhteiskuva ja voittajien tuuletus. (Kuva: Skoda Economy Run)

Keskustelu

Ei kommentteja

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Arkisto

Blogin avainsanat

#onnellistenajokoulu (12) Ajoharjoittelu (2) Ajovarusteet (8) AL-Sport (6) Audi (13) Autokoulu (30) Autoliitto (4) Autolla ulkomailla (10) Auton hankkiminen (6) Autonhuollon perusteet (11) Autoslalom (2) Bensan kulutus (13) Citroën (1) Demo Tour (6) Driveco (6) Econen (2) Ecorun (40) Ford (3) Hakkapedia (3) Hakkapeliitta 8 (2) Honda (1) Huolto (39) Hybridiautot (6) Hyundai (3) Jarrut (9) Jenni (37) Joukkoliikenne (2) Jyväskylä (12) Jyväskyläläistä liikennekulttuuria (7) Kaasuauto (2) Katsastus (9) Kaupunkiajo (8) Kawasaki ER-5 (13) Kevytliikenne (8) Kia (2) Kilpailu (2) Kirja (1) Koeajo (47) Kolarointi (12) Kolhut (5) Kuntotarkastus (1) Lainsäädäntö (5) Land Rover (1) Leonidas (46) Lexus (3) Liikennesäännöt (16) Liikenneturvallisuus (7) Lotus (3) Maalipinta (5) Maantiellä ajo (22) Maastoajo (4) Mazda (16) Mercedes-Benz (3) Moottori (3) Moottoripyöräily (29) MP-kurssi (9) Muiden käyttäytyminen (27) Muilla autoilla ajaminen (63) Navigointi (6) Nishiki Hybrid Comp (3) Nishiki Reno (7) Nissan (14) Ohittaminen (6) Omat mokat (11) Ongelmatilanteet (13) Opel (1) Opetuslupa (3) Pimeällä ajo (8) Pohdiskelu (30) Poliisi (2) Polkupyöräily (14) Polo (69) Polo Junior (52) Polo Senior (47) Polttoaine (1) Puhtaanapito (14) Pysäköinti (14) Rata-ajo (16) Reissut (33) Renault (2) Renkaat (34) Ruuhka (7) Scirocco (7) Seat (40) Seat Leon (43) Skoda (7) Subaru (1) Sumu (2) Suzuki (1) Sähköauto (14) Takuu (4) Taloudellinen ajo (49) Talvi (35) Tampere (2) Tankkaus (3) Tapahtuma (34) Tesla (5) Toyota (9) Tuunaus (5) TV-ohjelmat (3) Törttöily (9) Unelmointi (14) Valot (8) Verotus (1) Video (9) Volkswagen (51) Volvo (1) Vuokraus (6) Yhteistyö (16) Yleinen (22) Äänentoisto (4)
nwdb