Ajeltuani viikon Mazda3:lla päätin hemmotella Poloa käsinpesulla, ettei se kuvittele, että olen hylännyt sen kokonaan. Hyppäsin aamulla autoon ja koitin startata sitä. Ei inahdustakaan. Enkö osaa enää käynnistää autoa avaimilla, kun Mazdassa on avaimeton käynnistys? Uusi käynnistysyritys tuotti radion näytölle ilmoituksen “LOW BATTERY” eli akku vähissä. Sammutin valot ja sähkölaitteet ja yritin käynnistää Poloa uudelleen, mutta starttimoottori ei silti pyörähtänyt. Ilmeisesti Polo oli loukkaantunut Mazda-puuhailustani ja päätti akun tyhjenemisellä osoittaa, ettei häntä yhdellä pesulla osteta.
Peruin pesun, vaihdoin autonavaimet pyöräilykypärään ja polkaisin töihin pohtimaan, mistä saan Polon akkuun virtaa. Oikeasti asia ei vaatinut juuri pohtimista, sillä
Volkswagen Liikkumisturva kattaa tällaiset ongelmat ja pääsisin sitä nyt testaamaan. Liikkumisturva pelastaa Volkkaristin tien päältä, jos matka katkeaa auton teknisen vian vuoksi ja auto on huollettu merkkiliikkeessä huolto-ohjelman mukaisesti.
Edellisen Polon esimerkkiä seuraten Polo Juniorkaan ei jättänyt tielle vaan kotipihaan, joten matka katkesi enne kuin ehti alkaakaan.
Soitin siis Liikkumisturvaan ja viiden minuutin surkealaatuisen pianomusiikin kuuntelun jälkeen pääsin kertomaan, että Poloni ei aamulla halunnut käynnistyä. Polon mahdollisen mustasukkaisuuden toista autoa kohtaan jätin mainitsematta, joten kerroin vain, että Pololla on viime aikoina tullut ajettua aika lyhyitä pätkiä ja sitten tuli kovat pakkaset, jotka varmaankin söivät akusta viimeisenkin varauksen. Käytännössä siis ihan itse aiheutettu vika, jonka olisin voinut välttää kun olisi vaan tajunnut lähteä akunlatauslenkille.
Liikkumisturva välitti puhelinnumeroni
Falckiin kuuluvalle paikalliselle hinausliikkeelle
Hinaus-Teamille, josta jo pian soitettiin ja sovittiin, että he tulevat illalla antamaan Pololle lisävirtaa. Jos Polo ei heräisi henkiin, niin sitten auto kärrättäisiin huoltoon ja saisin sijaisauton.
Illalla Hinaus-Team saapui käymään. Hinausmiehellä oli mukanaan kannettava apuvirtalaite, jonka hän kytki Polon akkuun. Eka testattiin, että auton ovien lukitus toimii (en tiedä miksi, koska se toimi melkein tyhjälläkin akulla vielä) ja sitten sainkin jo koittaa käynnistää Poloa. Polo oli selkeästi unohtanut kaunansa, sillä se käynnistyi todella nätisti 20 asteen pakkasessa. Ei nyt ihan palmun alta, mutta ei erityisen vaivaisestikaan. Hyvät olivat apuvirrat ja lisäksi Polo oli ollut kiinni lämmitystolpassa toista tuntia.
Kun Polo näytti käyvän nätisti, hinausmies irrotti apuvirtalaitteen ja totesi, että tämä oli tässä, kiitos ja näkemiin. :) Mitään paperihommia ei tarvinnut tehdä, vaan ainut asia minkä hinausmies kirjasi ylös oli Polon matkamittarin lukema. Autoa hän kehotti pitämään käynnissä vähintään puoli tuntia, että akku ehtii latautua. Oli kyllä tehokasta touhua, sillä koko apuvirranantotapahtumaan meni maksimissaan ehkä viisi minuuttia!
Polo sai virtaa juuri niin sähäkästi kuin Falck mainostaa televisiossa!
Oli siksi ihan pakko tehdä siitä screenshot-sarjis. :D
Lähdin sitten viettämään Polon kanssa kahdenkeskistä laatuaikaa ilman musiikkia ja muita akkua syöviä härpäkkeitä. Suunnaksi otin
Riihivuoren laskettelukeskuksen, jonne olin ajanut edellisenä päivänä Mazda3:lla työpaikan Kick Offiin. Mazda kiipesi vuoren päälle todella vaivattomasti, joten halusin kokeilla, miten Polo suoriutuu samasta mäestä. Ei ihan niin hyvin. Tuntui että Mazda3:ssa oli enemmän vääntöä. Polo yritti pitää kierrokset viimeiseen saakka matalina, mistä johtuen se varmaan tuntui vähän tehottomalta. Sport-vaihteella se olisi varmaan kulkenut kevyemmin, mutta en kuitenkaan lähtenyt uusintakierrokselle sitä testaamaan.
Riihivuoressa jätin Polon käyntiin ja ulostauduin hetkeksi kuvaamaan sitä komeita lumisia puita vasten. Sitten takaisin alas. Tien nopeusrajoitus oli 50 km/h, mutta päätin kokeilla, miten Polo kiihtyy mäkeä alas vieriessään enkä välittänyt rajoituksesta. (Kyllä, joskus minäkin kaahaan…) Hyvinhän se kiihtyi, sillä nopeusmittarin neula tavoitteli parhaimmillaan melkein 80 km/h:ta. Hyvin auto pysyi kuitenkin omalla kaistallaan eikä luistellut yhtään, vaikka tie olikin mutkainen.
Polo Riihivuoressa.
Tunnin pituisen laatuaikalenkin jälkeen lähdimme käymään vielä lämpimällä autolla ruokakaupoilla. Juuri sitä pahaa lyhyttä ajoa, millä akku ei ehdi latautua. Paluumatkalla kiersimme kuitenkin 20 min lenkin Kirrin kautta, joten nyt akussa lienee ainakin kohtuullinen lataus.
Kaverini epäili, että Polon akussa on jotain vikaa, mutta itse uskon tyhjentymisen johtuneen ihan vain lyhyistä ajoista ja viikon pakkasessa seisomisesta. Nyt enää mietin, pitäisikö Polon akku käydä tarkistuttamassa joissain, että onko se kunnossa. Jotkin akkuliikkeet tekevät tämän ihan veloituksetta. Ehkä kysyn Autotarvikkeelta, voisivatko he tarkistaa sen nopeasti, koska huolenpitosopimuksen vuoksi hankin kuitenkin uuden akun heiltä.
Työkaverit puolestaan suosittelivat hankkimaan akkulaturin, sillä sellaiset eivät paljon maksa ja silloin saa itse ladattua akun täyteen jos sen tyhmyyttään päästää tyhjenemään. Ei pöllömpi idea, koska ajoni ovat pääsosin alle vartin mittaisia.
