29.08.2011

Lelun ohjaksissa ja museoesineen kyydissä

Kaverillani on moottoripyöriä vähän joka lähtöön: pari halpaa kiinalaista Samurai-merkkistä "lelu"-crossipyörää, oikea moottoripyörä maastossa ajoon ja 40-vuotias museorekisteröity moottoripyörä maantielle. Menneenä viikonloppuna pääsin opettelemaan moottoripyörän käsittelyä noilla leluilla. Pienempää 100-kuutioista Samuraita kokeilin ensimmäistä kertaa totta puhuen jo alkukesästä. Se on ihan minikokoinen, joten sillä oli helppo tutustua moottoripyörän toimintalogiikkaan kun jalat ylettivät maahan.

Ensikosketukseni minimoottoripyörään alkukesältä. Katse voisi olla aika paljon edempänä.


Tällä kertaa kaverini oli kaivanut minulle kätköistään täydet varusteet, sillä oli tarkoitus ajaa isommalla 200-kuutioisella Samurailla. Housut olivat tosin hieman isot, mutta mitäpä ei ilmastointiteipillä voisi korjata. Pari kierrosta vyötäisille eivätkä housut enää tippuneet jalasta! Kesän viimeinen hellepäivä ei välttämättä ollut paras mahdollinen päivä harjoitteluun, sillä pelkästään vaatteiden pukeminen sai jo hien virtaamaan. Sai miettimään, että ehkä moottoripyöräily sopii paremmin kauniisiin, mutta viileisiin keleihin.

Yllätyin siitä, miten helposti pyörän käsittely muistui mieleen kolmen kuukauden takaisen kokeilun jäljiltä ja se oli selkeästi helpompaa kuin ekalla kerralla. Lähinnä ongelmani on siinä, etten meinaa saada potkittua pyörää käyntiin sammutettuani sen vahingossa. Viimeksi en myöskään tahtonut saada vaihdettua pyörää vapaalle, mutta nyt se luonnistui jo helpommin.

Sitten ei muuta kuin pihaa kiertämään. Lähinnä keskityin opettelemaan hitaasti ajamista, sillä moottoripyöräkortin käsittelykokeessa on tehtävä, jossa pyörällä pitää ajaa hitaammin kuin mitä se kulkee tyhjäkäynnillä. Keilojen välistä ajattavan reitin korvasi meillä metrin levyinen hiekkatie. Lisäksi opettelin ajamaan ympyrää kiertämällä uudelleen ja uudelleen nurmikolla kasvavaa yksinäistä voikukkaa.

Ajettuani pienellä pyörällä aikani oli aika vaihtaa isompaan. Vähän jännitti lähteä sillä liikkeelle ensimmäistä kertaa, sillä jalkani eivät meinanneet ylettää samanaikaisesti maahan sen selästä. Eli kun kerran vauhtiin pääsi, niin piti toivoa että pyörä pysyy pystyssä. Helppo pyörää oli kuitenkin hallita ja sen ajamisessa oli ihan erilainen fiilis kuin miniversiossa. Sitten vain harjoittelemaan samoja asioita kuin pienemmällä.

Minikokoisen pyörän ajaminen tyhjäkäyntiä hitaammin tuntui mahdottomalta, mutta isommalla se luonnistui vähän paremmin. Samanaikaisesti painetaan vähän kytkintä ja vähän jarrua, ja annetaan vähän kaasua, ettei pyörä sammu. Huomasin, että mitä enemmän antoi kaasua, sitä hitaammin pyörällä pystyi oikeastaan ajamaan. Ehkä kyse oli viimekertaisella teoriatunnilla puhutusta hyrrävoimasta. Suurimmaksi ongelmakseni huomasin sen, että usein kun tasapainoni meinasi pettää, päästin vahingossa kytkimen kokonaan irti ja sen seurauksena pyörä pomppasi liikkeelle. Vaikka kuinka yritin ajatella asiaa tehdessäni, niin silti päästin kytkimen aina irti. Osan horjahduksista sentään osasin korjata antamalla lisää kaasua eikä jalkaa tarvinnut laittaa maahan.

Kolmesti onnistuin myös kaatamaan pyörän, kun yritin ajaa liian hitaasti ja menetin tasapainoni . Mitään ei sattunut, sillä pyörän vauhti kaatuessa oli lähes nolla. (Okei, yksi tunnistamaton mustelma kyllä löytyi tänään polvesta enkä keksi mitään muuta mikä sen olisi voinut aiheuttaa...) Kaatuminen johtui aina siitä, etten saanut tuettua kallistuvaa pyörää jalalla riittävästi, minkä seurauksena se kellahti kumoon. Pahuksen raskas se satakiloinen pyörä oli kyllä puntata takaisin pystyyn. Onneksi siinä oli sentään sähköstartti, niin uudelleen liikkeelle lähteminen ei vaatinut kuin napin painalluksen. En tiedä mitä polkemisesta olisi tullut.

Kaverini sanoi, että annan pyörälle liian kesysti kaasua, mistä syystä se sammahtelee aina välillä. Horjahduksia saisi korjattua myös korjattua lisäkaasulla, samoin kääntämällä ohjaustankoa enemmän, mutta se ei ollut mahdollista, sillä pyörässä oli melko rajoitettu ohjausvara. Mutta kuulemma autokoulun pyörällä pitäisi olla helpompi ajaa, koska alusta on asfalttia eikä pehmeä nurmikko tai hiekka. Toivotaan niin, sillä en todellakaan halua kaataa koulun pyörää! Se olisi ehkä vähän noloa. Vähän sellainen fiilis kyllä jäi, että pääsenköhän käsittelykoetta ikinä läpi...

Olisi noiden vinkkien jälkeen pitänyt oikeastaan harjoitella vielä vähän lisää, mutta sitten olikin jo aika päivän toiselle odotetulle ohjelmanumerolle; pääsin ekaa kertaa moottoripyörän kyytiin. Jee! Teoriatunnin opit mielessäni pidin aluksi tiukasti kiinni kaveriani vyötäisiltä, mutta jonkun ajan kuluttua huomasin että pyörän kyydissä on hyvä istua ja otin kiinni takana olevasta kahvasta ensin varovasti toisella kädellä ja sitten molemmilla. Tien pinnan, kallistusten ja nopeuden mukaan vaihtelin käsien paikkaa. Yllättävän paljon kädet väsyivät toisen ympärillä pitämisestä ja silloin takarauta oli mukavaa vaihtelua.

Kyydissä oli hirveän kiva olla ja toivoin vain, että ei käännytä vielä takaisin. Uuraisille päästyämme kaverini kysyi, että onko liian pitkä matka jos mennään Saarijärvelle. Ei ollenkaan! Ja niin sain istua pitkään kyydissä ja nauttia mahtavasta kelistä, maisemista ja vauhdin hurmasta. Pyörän kyydissä istumisessa oli jotain samaa fiilistä kuin moottorikelkalla ajamisessa, kun luonto on pelkän visiirin takana, vauhti tuntuu ja pakokaasun haistaa. Ainut negatiivinen asia oli se, että aina pyörän päältä noustessa vasen polveni ilmoitteli, että on ollut turhan pitkään koukussa ja meni hetki oikoessa sitä. Outoa, koska ei siinä pitäisi olla mitään vikaa. Mutta siitä huolimatta olen aina valmis uuteen reissuun, sen verran kivaa oli!

Keskustelu

Ei kommentteja

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Kirjoituksen avainsanat

Moottoripyöräily

Arkisto

Blogin avainsanat

#onnellistenajokoulu (12) Ajoharjoittelu (2) Ajovarusteet (8) AL-Sport (6) Audi (13) Autokoulu (30) Autoliitto (4) Autolla ulkomailla (10) Auton hankkiminen (6) Autonhuollon perusteet (11) Autoslalom (2) Bensan kulutus (13) Citroën (1) Demo Tour (6) Driveco (6) Econen (2) Ecorun (40) Ford (3) Hakkapedia (3) Hakkapeliitta 8 (2) Honda (1) Huolto (38) Hybridiautot (6) Hyundai (3) Jarrut (9) Jenni (37) Joukkoliikenne (2) Jyväskylä (12) Jyväskyläläistä liikennekulttuuria (7) Kaasuauto (2) Katsastus (8) Kaupunkiajo (8) Kawasaki ER-5 (13) Kevytliikenne (8) Kia (2) Kilpailu (2) Kirja (1) Koeajo (46) Kolarointi (12) Kolhut (5) Kuntotarkastus (1) Lainsäädäntö (5) Land Rover (1) Leonidas (44) Lexus (3) Liikennesäännöt (16) Liikenneturvallisuus (7) Lotus (3) Maalipinta (5) Maantiellä ajo (22) Maastoajo (4) Mazda (16) Mercedes-Benz (3) Moottori (3) Moottoripyöräily (29) MP-kurssi (9) Muiden käyttäytyminen (27) Muilla autoilla ajaminen (62) Navigointi (6) Nishiki Hybrid Comp (3) Nishiki Reno (7) Nissan (14) Ohittaminen (6) Omat mokat (11) Ongelmatilanteet (13) Opel (1) Opetuslupa (3) Pimeällä ajo (8) Pohdiskelu (30) Poliisi (2) Polkupyöräily (14) Polo (69) Polo Junior (52) Polo Senior (47) Polttoaine (1) Puhtaanapito (14) Pysäköinti (14) Rata-ajo (16) Reissut (33) Renault (2) Renkaat (34) Ruuhka (7) Scirocco (7) Seat (40) Seat Leon (42) Skoda (7) Subaru (1) Sumu (2) Suzuki (1) Sähköauto (14) Takuu (4) Taloudellinen ajo (49) Talvi (35) Tampere (2) Tankkaus (3) Tapahtuma (34) Tesla (5) Toyota (8) Tuunaus (5) TV-ohjelmat (3) Törttöily (9) Unelmointi (14) Valot (8) Verotus (1) Video (9) Volkswagen (51) Volvo (1) Vuokraus (6) Yhteistyö (16) Yleinen (22) Äänentoisto (4)
nwdb