22.05.2020

Koeajossa Toyota Corolla Touring Sports Hybrid - Mistä on suomalaisten suosikkiauto tehty?

Toyota Corollaa on pidetty pitkään konservatiivisena eläkeläisten autona ja viime vuonna liki puolet niistä myytiin 65 vuotta täyttäneille. Mutta miksei se kävisi myös nuoremmille? Otin Corollan suosituimman mallin viikonlopuksi koeajoon ja selvitin, mikä se on autojaan.

Perustietoa autosta

Toyota Corolla palasi markkinoille 12. sukupolven versiona reilu vuosi sitten, minkä jälkeen se on niittänyt kovaa suosiota Suomessa. Tänä vuonna tammi-huhtikuussa Corollaa on myyty yli puolet enemmän (2216 kpl) kuin tilastokakkosta, toista suomalaisten ikisuosikkia Skoda Octaviaa (1424 kpl).

Corollan 10. ja 11. sukupolvi kulki nimellä Auris, mutta 12. sukupolven kohdalla Auris haudattiin ja auto kantaa taas ylpeästi nimeä Corolla.

Corollan hybridiversiota saa kahdella eri moottorilla; 1,8- ja 2,0-litrainen, joista 1,8:ia myydään eniten, tosin vain pienellä marginaalilla 2,0:aan. Lisäksi mallistossa on 1,2-litrainen perusbensamoottori ilman hybriditekniikkaa. Dieselinä Corollaa ei saa lainkaan.

Koeajoauto edusti suomalaisten suosikkiversiota Corollasta: hybridivoimalinja ja farkkumallinen kori eli Touring Sports. Ajoin 2,0-litraisella hybridillä reilu 300 km ja sen jälkeen vielä 1,8 hybridillä noin 60 km.  

Varustetasona koeajoautossa oli suosittu Active Edition, jossa Active-varustetason päälle on lisätty Plus-paketti ja samalla laskettu hintaa n. 400 e. Se tuo mukanaan mm. paremmat valot ja navigoinnin, joten varsin hyvä diili kyseessä.

Varustetasot ovat halvimmasta kalleimpaan Life, Active, Style, Premium, TREK ja GR Sport.

Toyota Corolla Touring Sports Active Edition koeajoauton hinta 1,8 hybridimoottorilla oli vajaa 28 400 e ja 2,0-litraisena 31 800 e.

Olen aiemmin koeajanut Aurisin 2. sukupolven ja myös sen faceliftin, joten tämä juttu sisältää jonkin verran vertailua siihen.

Ulkoasu

En koskaan ihan hirveästi lämmennyt Aurisin muotoilulle, mutta täytyy sanoa, että Corolla ei ole lainkaan hullumman näköinen. Farkkuversio on hyvin virtaviivainen ja siitä tulee jopa hieman mieleen shooting brake.

Toyota Corollan farkkuversio on hyvin virtaviivainen.

Valot ovat fiksun näköiset samoin perä, joka on ollut Aurisissa se kököin muotoilultaan.

Corollan keulan ilme on freesi.

Corollan takavalot ovat kuin kissan silmät. Näyttävät hyviltä!

Laatuvaikutelma sisällä on ihan hyvä, koska kovaa muovia ei ole hirveästi käytetty. Löydän sitä lähinnä kojelaudan etuosasta, johon ei normaalisti tule koskettua. Itselläni on vain tapana fiilistellä auton laatua koputtelemalla kojelautaa, ovia ja kattoa. 

Pianolakkapintaa on käytetty vaihdekepin juuressa ja se on koeajoautossa harmillisen naarmuuntunut. Pitää olla varovainen, kun sitä pyyhkii.

Corollan ohjaamo on hillityn näköinen eikä siinä ole lähdetty keulimaan oudoilla ominaisuuksilla tai miljoonilla eri materiaaleilla.

Kuljettajan työtila

Ensi kertaa Corollaan istuessa tuntui, että nyt on mukava penkki alla. Istuin ei ole tavattoman pitkä, eikä etureunassa ole pituussäätöä, mutta hyvä ajoasento löytyy silti helposti.

Istuimen etäisyys ja korkeus säädetään manuaalisista kahvoista mutta ristiseläntuen paksuussäätö on sähköinen.

Selkänojan kallistusta säädetään perinteisellä vivulla, joka toimii niin, että painat kädellä vipua, jolloin selkänoja nousee pystyyn jousen voimalla. Samalla painat selkää selkänojaa vasten sen verran, että kallistuskulma on sopiva ja päästät irti kahvasta. Ei suotta aataminaikainen ratkaisu! Jo meidän vm. 2004 Polossa oli säätörulla, mutta ei, Toyota se luottaa jouseen vuodesta ja mallista toiseen. Onneksi sentään kallistuskulman pykälät ovat kohtuullisen tiheät.

Istuinosassa on jonkin verran sivuttaistukea, mutta minun puolestani se voisi olla jämäkämpikin. Selkänojan sivuttaistuki oli sen sijaan hyvällä tasolla. Istuin on juuri sopivan pehmeä ja siinä jaksaa istua hyvin pidemmänkin ajan putkeen, mikä tuli todettua reilun parin tunnin yhtämittaisella  koeajolla.

Corollan etuistuimet ovat hyvät istua, joskin pidemmät kuljettajat saattavat kaivata parempa reisitukea. Myös matkustajan istuimessa on korkeussäätö, mikä puuttui vielä Aurista.

Istuinten välissä on keskikyynärnoja, jonka sisällä on USB-pistoke ja lokero tavaroille. Keskikyynärnojan etäisyyttä ja korkeutta ei valitettavasti pysty säätämään.

Keskikyynärnojan alla olevassa lokerossa on USB-pistoke ja tupakansytytinpistoke. Lokeron pohjan ruuveja peittää yllättäen vain halpa irtonainen huopapala.

Ratissa on runsaasti säätövaraa etäisyys- ja korkeussuunnassa.

Active-varustetasosta alkaen ratti on lämmitettävä, mikä on mielestäni aivan ihana ominaisuus, koska käteni ovat yleensä aina jäässä! Tekniikan Maailman talviautotestin mukaan lämmitys on yllättäen vain ratin klo 8-10 ja 2-4 alueilla, mutta ohjaapa ainakin pitämään ratista kiinni oikeaoppisesti.

Corollaan on palautettu perinteinen vaihdekeppi Aurisin sinisen joystickin jälkeen. Kaksilitraisessa mallissa on vaihteistossa manuaalikäyttö S, jonka valitsemalla vaihteita voi vaihtaa kepillä tai ratin läpysköistä. 1,8:ssa on puolestaan Aurisista tuttu B-vaihde, joka jarruttaa voimakkaammin, mistä on hyötyä lähinnä pitkissä alamäissä. Akkua se ei lataa enempää kuin normaali jarrutuskaan.

Kaksilitraisen Corollan vaihdekeppi sisältää S-manuaalivaihdevaihtoehdon. Kepin edessä on ajotilan valinta (eco, normaali, sport) ja takaa löytyy sähköinen käsijarru ja paikallaanpitoavustimen kytkin.

Toyota Aurisin katossa oli himmeä led-valo, joka valaisi aavistuksen auton sisätiloja pimeällä ajaessa. Tykkäsin siitä ja olikin pettymys, että Corollassa ei ole mitään valoa perustasolla. Vasta Style-tasolla ohjaamoon tulee sinisävyinen tunnelmavalaistus. 

Jos autolla joutuu pysähtymään pimeälle tielle, sisävalojen painike pitää etsiä katosta pimeässä käsin tunnustelemalla, koska siinä ei ole mitään merkkivaloa kuten muissa ohjaamon painikkeissa.

Ajotuntuma

Corollan ohjaus tuntui muutamien ensimmäisten kilometrien ajan ihan älyttömän kevyeltä ja liian tehostetulta, koska oman auton jämäkämpi ohjaustuntuma oli vielä lihasmuistissa. Totuin ohjaukseen kuitenkin aika nopeasti eikä se lopulta häirinnyt yhtään, vaikka ei ihan yhtä tarkka ollutkaan.

Liikkeellelähtö hybridillä on sähkömoottorin ansiosta ihanan ripeää ja pysähtelevä kaupunkiajo tosi vaivatonta. Ei tarvitse odotella, että polttomoottori tai kaksoiskytkinvaihteisto hiffaa että haluat lähteä, vaan vaste kaasupolkimen painallukselle on välitön. 

Hidastetöyssyt Corolla ylittää vähintään yhtä mukavasti kuin edellinen Auris. Eleettömän pehmeästi, muttei kuitenkaan liian.

Myös ratakiskojen ylitys menee mukavasti. Piti itse asiassa käydä ajamassa yhden tasoristeyksen yli toistamiseen, kun ekan kerran jälkeen jäin miettimään, että oikeastiko kiskoja ei tuntenut lainkaan. No kyllä ne tunsi, mutta niin mukavasti auto kiskot ylitti, että en siksi tainnut ekalla kerralla kiinnittää ylitykseen mitään huomiota.

Kävin testaamassa Corollaa myös mutkaisella huonokuntoisella 80 km/h rajoitetulla asfalttitiellä 4421 Toivakan ja Kangasniemen välissä. Se pärjäsi mutkissa hyvin eikä säikähtänyt kuoppiakaan.

Jarrutuntuma on yllättävän hyvä siihen nähden, että alussa jarrutus tapahtuu pelkällä sähkömoottorilla ja vasta voimakkaammassa jarrutuksessa mukaan tulee auton omat jarrut. Mielestäni jarruissa on tapahtunut selkeää parannusta Aurisiin nähden.

Toyota Corollan ehkä ärsyttävin ominaisuus on rengasmelu. Se on tosi häiritsevällä taajuudella, mistä johtuen se häiritsee jo kaupunkinopeuksissa. 

Kävin testaamassa vertailun vuoksi farkkumallisen Seat Leonin (omani on vaimennettu joten en voi verrata suoraan siihen) ja se tuntui Corollaa hiljaisemmalta. Yllättäen puhelimen desibelimittarin mukaan Leon oli kuitenkin Corollaa meluisampi. Leonin rengasmelu oli matalampaa kuminaa joten ei siksi häirinnyt niin paljon kuin Corollan ajomelu.

Kulkupuoli

Hybridi Corollan saa kahdella eri tehoisella moottorilla; 1,8 ja 2,0.

Pienempi 1,8 moottori on päivitetty versio Aurisin saman kokoisesta moottorista. Sen teho 90 kW (122 hv) ja kiihtyy 0-100 km/h 11,1 sekunnissa. Sillä pääsee nopeasti liikkeelle, mutta kovempaan vauhtiin kiihdyttäessä siinä on samaa laiskuutta kuin Aurisissa. Kiihdytyksissä moottori kuulostaa siltä että se joutuu tekemään aika paljon töitä.

Corollan 2,0-litrainen moottori on teholtaan 135 kW (184 hv). Auto kiihtyy 0-100 km/h 8,1 sekunnissa, joten sillä ei todellakaan jää jalkoihin. Myös ohituskiihtyvyys on kohdallaan; auto kiihtyy edelleen 80-100 km/h tosi reippaasti.

Kaksilitrainen Corolla on sopivan ripeä kiihtymään jo eco-asetuksella, mutta jos laittaa sporttiasetuksen silmään, niin kyllä lähtee! Sähkömoottorin ja polttomoottorin yhdistelmässä on vääntöä niin, että sain kertaalleen jopa renkaat sutaisemaan asfaltilla tyhjää, kun kiihdytin 30 km/h nopeudesta 80 km/h:iin vaikka en edes painanut kaasua pohjaan.

Corollan 2,0-litran moottori pitää paljon sivistyneempää ääntä kuin 1,8. Toki täyskaasulla tämäkin moottori ilmoittaa olemassaolostaan, mutta se ei valita joka välissä.

Kuvan kaksilitrainen Corolla oli enemmän minun makuuni.

Takaistuin

Toyota Corolla Touring Sports farmarimallin takapenkille mahtuu aikuinen hyvin istumaan. Farkun akseliväli on 270 cm, mikä on 6 cm enemmän kuin hatchbackissa ja sedanissa, joten siinä on takana pikkasen enemmän jalkatilaa.

Takapenkki on myös hyvän mallinen istua ja siitä löytyy jopa hieman sivuttaistukea. Niskatuki valitettavasti ei ole kovin hyvä, sillä sen saa nostettua vain yhteen korkeuteen. 

Takapenkin keskipaikan selkänojaan on piilotettu keskikyynärnoja, jossa on myös juomapulloteline.

Toyota Corolla Touring Sports mallissa on mukavasti takajalkatilaa ja penkit hyvän malliset istua.

Tavaratila ja kuormaus

Toyota Corolla Touring Sports farmarimallin pienemmän 1,8 moottoriversion peräkontti on tilavuudeltaan 596 l ja 2,0:n 581 l. Kaksilitraisessa mallissa 12 V käynnistysakku on sijoitettu tavaratilan oikeaan reunaan, joten siksi tilaa on 15 litraa vähemmän. 

En ole juuri ajanut farmariautoilla, joten en osaa sanoa onko Corollan takatila iso vai pieni muiden merkkien farkkuihin verrattuna. Minun silmääni tavaratila näyttää reilulta, mutta hyvin viisto takaikkuna syö osan tilavuudesta, eivätkä korkeat tavarat välttämättä mahdu kyytiin ellei kaada penkkejä. Esimerkiksi koiran häkki kannattanee sovittaa autoon ennen ostopäätöstä, ettei tule ikäviä yllätyksiä.

Tavaratilan pohjan saa asetettua kahdelle eri korkeudelle. 

Pohjan ollessa ylemmällä tasolla peräkontissa ei ole lainkaan kynnystä. Kun penkit kaataa, takakontista tulee pitkä tasainen tila. Penkkien ja pohjalevyn väliin tulee vieläpä huovalla päällystetty levy, joten taitekohdassakaan ei ole kuoppaa. Penkkien ollessa pystyssä nämä levyt tosin ovat vähän rumat kun eivät pysy pystyssä selkänojia vasten.

Farkku-Corollan takakontista tule pitkä ja tasainen kun penkit kaataa ja pohjan pitää yläasennossa.

Pohjan ollessa ala-asennossa peräkontissa on noin 15 cm kynnys. Pohjan alla on silloinkin reilusti säilytystilaa vararengaskotelossa, koska autossa ei ole vararengasta, vaan pelkkä paikkasarja.

Pohjan ala-asennossa tavaratilan perällä penkkien tyvessä on kohouma, jota luulin ensin hybridijärjestelmän akuksi, mutta se onkin koko takakontin levyinen kapea säilytyslokero. Lokeroon pääsee toki käsiksi myös pohjan yläasennossa.

Corollan tavaratila pohjan ollessa ala-asennossa. Auton 12 V akku on oikeassa reunassa olevan luukun takana.

Toyota Corolla farmarikorissa on Active-varustetasosta alkaen jalan heilautuksella avattava ja suljettava takaluukku. Oikea jalan heilautustekniikka vaatii vähän opettelua, sillä liikkeen pitää olla nopea vilautus. Myyjä neuvoi tämän minulle, mutta en silti viikonlopun koeajon aikana oppinut oikeaa tekniikkaa, vaan välillä luukku aukesi ja välillä se pysyi visusti kiinni.

Corollan jalan heilautuksella avattava takaluukku on eri kätevä, kun on kädet täynnä ostoksia.

Luukku on auennut ja ostokset voi nostaa sisään.

Jos taskussa on älyavain, takaluukun saa auki jalan heilautuksella silloinkin, kun auto on lukittu. Tämä on tosi kätevää, jos tulee autolle esimerkiksi täysien kauppakassien kanssa. Valitettavasti takaluukku ei mene lukkoon jalan heilautuksella eli jos poistuu autolta kädet täynnä kantamuksia, on auto lukittava joko avaimesta luukun sulkemisen jälkeen tai painettava takaluukussa olevaa yhdistettyä sulkemis- ja lukituspainiketta.

Takaluukussa on painikkeet sekä pelkälle sulkemiselle että samalla kertaa sulkemiselle ja lukitsemiselle.

Jos Corollalla aikoo vetää peräkärryä, kannattaa huomioida, että jarruttoman perävaunun kokonaismassa saa olla enintään 450 kg. Koska perävaunut painavat usein yli 200 kg, ei siihen jää paljon lastausvaraa. Hybridiversion jarrullinenkin perävaunumassa on vain 750 kg, mutta tavallisella moottorilla saa vetää 1300 kg.

Valot

Corollassa on perustasolla erilliset led-ajovalot ja led-kaukovalot. Koeajamassani Hybrid Active Edition mallissa oli perustasoa pykälää paremmat bi-led-valot, joissa sekä lyhyet että pitkät valot on samat ledit ja valokeilan pituutta säädetään heijastimilla. Minusta bi-ledit olivat hyvät; valokuvio oli pyöreä, kantama kohtuullinen eikä siinä ollut ärsyttäviä teräviä rajoja.

Tunnelmakuvaa yölliseltä koeajolenkiltä. Corollan rakavalot ovat hyvän näköiset.

Corollassa on vakiovarusteena kaukovaloavustin, joka toimi noin 20 km testilenkin perusteella ihan kivasti. 

Yleensä valot sammuivat 80 km/h ajaessa noin 9 sekuntia ennen kohtaamista. Se on ehkä aavistuksen turhan aikaisin, mutta ei mitenkään vakavaa kun vertaa aiemmin testaamaani Nissan Leafiin, joka sammutti valot monesti jo 25 sekuntia ennen kohtaamista! Pitkiä suoria testimatkalleni ei osunut, joten en tiedä miten miten herkät valot ovat sammumaan kun vastaantulija on kaukana suoran päässä.

Kaukovalojen sytytys takaisin oli varmatoimista, aina kahden sekunnin sisään siitä, kun vastaantulija oli kohdattu.

Kaukovaloavustin kytketään päälle kojelaudan vasemmassa alakulmassa olevasta painikkeesta ja sen jälkeen asetetaan kaukovaloviiksi “valot päällä” asentoon. Tällöin automatiikka hoitaa valojen sytyttämisen ja sammuttamisen valitsevien valaistusolosuhteiden mukaan. 

Kellonajan yläpuolella oleva A-valoikoni kertoo, että kaukovaloautomatiikka on aktivoitu. Kuvanottohetkellä päällä on vain lähivalot.

Kaukovaloavustimen painike on mielestäni huonossa paikassa sitä ajatellen, että tulisi tilanne, jossa valot pitäisi saada äkkiä päälle kun automatiikka on ne sammuttanut. Jotta painiketta näkee painaa, joutuu siirtämään katseen pois tiestä. Jos painike olisi kaukovalojen viiksessä, sitä voisi käyttää sormituntumalta.

Kaukovaloavustimen painike on kojelaudan alaosassa ratista katsoen noin klo 8 suunnassa samassa rivissä ratin lämmittimen, lasinpyyhkijöiden lämmittimen, luistoneston poiskytkennän ja takaluukun avaamispainikkeen kanssa. Niitä ei pysty painamaan kohdistamatta katsetta painikkeisiin.

Ajotietokone

Corollassa on varustetasosta riippuen joko pieni tai iso näyttö ratin keskellä, joissain malleissa hud-näyttö ja lisäksi iso kosketusnäyttö keskellä kojelautaa. Koeajamassani Hybrid Active Edition versiossa oli iso näyttö ratin takana, mutta hud puuttui.

Corollan ajotietokone on mielestäni hirveän epälooginen. Kulutus- ja ajotiedot ovat eri ryhmissä, vaikka ne aiheen puolesta kuuluisivat samaan. Lisäksi pitkäaikaisen, tankkauksen jälkeisen ja nykyisen ajon kulutuksia ei saa helposti vertailtua, vaan haluttu tieto on valittava ajotietokoneen asetuksista kulutusnäytölle.

Matka-näytölle voi valita ajotietokoneen asetuksista pitkän matkan tai juuri ajetun matkan. Ajan voi valita erikseen, voi siis olla pitkäaikainne aika ja lyhytaikainen matka. Tiedä sitten kuka sellaista tarvitsisi. Ihan perinteinen trippimittari on näytön alla olevan perinteisentapin painalluksen päässä.

Matka-näytön kaverina on yllättäen energiavirran suunta ja akun tila.

Pari painallusta sivulle tuo esiin ekologisuusnäytön. Siihen voi valita ajotietokoneen asetuksista näytetäänkö kulutusta tankkauksen jälkeen, kyseisen ajomatkan kulutusta vai itse nollattavissa olevaa kulutusta (nyt näkyvissä).

Ekologisuusnäytön kaverina on eco-tulokset. Kuvaaja oli toiminnaltaan vähän mystinen, sillä esimerkiksi jarrutustulosta on nollassa jos ei ole jarruttanut lainkaan. Sama tulos vilautetaan auton sammuttaessa. Aurisin sammuttaessa näyttämä ajon kulutus oli huomattavasti hyödyllisempi.

 

Keskellä autoa olevasta mediakeskuksen näytöstä voi katsoa mm. kulutustietoja minuutti kerrallaan ja akun varaustasoa ja energian kulkusuuntaa näyttävää monitoria, kuten Aurisissa aiemmin. Näyttö saisi olla suunnattu vähän kuljettajaan päin, kun nyt se on suorassa linjassa kojelautaan nähden.

Corollan näyttö on suorassa linjassa kojelautaan nähden. Siihen kyllä tottuu, mutta tykkäisin, että se olisi vähän kallistettu kuskiin päin.

Jos Corollaan on valinnut navigaattorin, voi ajotietokonetta käskyttää suomenkielisellä puheohjauksella. Sillä oli tosi helppo soittaa kaverille tai navigoida määränpäähän.

Navigaattori oli mielestäni hieman hankalakäyttöinen, mutta voi olla että se on vain tottumiskysymys. Nyt hukkasin auton keskityksen kartalla monesti, kun zoomasin ruutua nipistämällä. Oman autoni fyysisellä rullalla zoomaus on paljon varmatoimisempi.

Jos navigaattorille antaa määränpään käsin kirjoittamalla, auto tarjoaa kolmea eri reittivaihtoehtoa. Valinnassa pitää kuitenkin olla ripeä, sillä se ei näy ruudulla kuin muutaman sekunnin ennen kuin auto alkaa opastaa oletusreittiä. Reitin asetuksista voi kuitenkin valita kesken ajon eri reittiprofiilin.

Jos osoitteen antaa ääneen lausumalla auto ohjaa suoraan oletusreitille tarjoamatta muita vaihtoehtoja.

Corollan navigaattori tarjoaa nopean, lyhyen ja taloudellisen reittivaihtoehdon, mutta ei odota kauan päätöstä vaan aloittaa nopeasti opastuksen nopeimmalle reitille.

Avustavat järjestelmät

Adaptiivinen vakionopeussäädin

Corollassa on vakiona adaptiivinen vakionopeussäädin, joka tutkaa edellä ajavan auton nopeutta ja hidastaa ajonopeuden tarvittaessa sen mukaiseksi.

Vakionopeussäätimen pyyntinopeutta voi muuttaa 5 km/h välein. Jos nostaa nopeutta vakionopeussäätimen painikkeella, kiihdytys on turhan hyökkäävä ellei aja eco-tilassa.

Jos edellä oleva auto pysähtyy esim. liikennevaloihin ja jatkaa sitten matka, vakkari kysyy vahvistuksen jatketaanko sen perässä eli auto ei lähde itsestään uudelleen liikkeelle.

Liikennemerkkien tunnistus

Myös liikennemerkkien tunnistus on Corollan vakiovaruste. Jos ajaa yli 5 km/h ylinopeutta, auto huomauttaa siitä äänimerkillä. Jos nopeusrajoitus muuttuu kun vakionopeussäädin on käytössä, pyyntinopeuden voi muuttaa rajoituksen mukaiseksi vakionopeussäätimen aktivointipainikkeella.

Nopeusrajoitusmerkkien tunnistus toimi mielestäni vain kohtuullisesti. Se lukee merkit kyllä oikein, mutta turhan monesti se keksi päästään rajoituksia kohdissa, missä kylttejä ei ollut. 

Ajoin taloudellisen ajon lenkkini Corollalla kolmesti ja joka kerta se ilmoitti samalla 30 km/h tiellä, että nopeus on nyt 50 km/h, vaikka paikalla ei ollut kuin pysäköintimerkkejä.

Toinen kohta jossa liikennemerkkien tunnistus sekoili oli  50 km/h rajoitetulla tietyöalueella, jossa auto väitti rajoituksen palanneen 80 km/h:iin. Mietin, että ehkä se kuvitteli harmaalla ympyrällä peitetyn nopeusrajoitusmerkin tarkoittavan rajoituksen lopetusmerkkiä, mutta silloin sen olisi pitänyt reagoida aiemmin kuin vasta sata metriä merkin jälkeen. Yleensä Corolla nimittäin ilmoittai uuden nopeuden jo hieman ennen kuin merkin ohitti.

Kaistanpitoavustin

Automaattivaihteisessa Corollassa on vakiovarusteena kaistallapitoavustin. Jos meinaa ajaa reunaviivan päälle, auto vastustaa kaistaviivan ylitystä ja antaa äänimerkin. 

Vakionopeussäätimen kanssa ajaessa vaikutti siltä, että kaistanpitoavustin ottaa enemmän ohjia ja kevyesti ratista kiinni pitäessä voi tuntea, miten se pyrkii pitämään auton keskellä kaistaa. Välillä se vaan tuntui jäävän seilaamaan; ohjausliike vasemmalle, sitten korjaus oikealle ja taas vasemmalle. Kerran moottoritiellä auto meinasi ajaa suoraan poistumisliittymään, jonne oikean reunan reunaviiva ohjasi. 

Kaistallapitoavustin antaa kuljettajan irrottaa otteen ratista muutamaksi sekunniksi, mutta käskee sitten ottaa takaisin kiinni. Jos siitä ei ota kiinni, avustin menee pois päältä.

Minulla oli kaistanpitoavustimen kanssa jonkin verran ongelmana ettei se uskonut että pidän ratista kiinni, vaikka kädet olivat klo 10 ja 14 kohdalla. Ilmeisesti otteeni oli liian rento eikä tuntunut auton mielestä ohjaamiselta, mutta miten ohjaat kun olet auton kanssa samaa mieltä siitä minkä verran ratti tarvitsee kääntää…

Kokonaisuutena kaistallapitoavustimesta jäi hieman ristiriitainen tunne. Välillä se häiritsee ja välillä ei edes kiinnitä huomiota avustimen olemassaoloon, kun oma ja auton näkemys ajolinjasta kulkee samaan tahtiin. Eniten silti häiritsi toistuva valitus siitä, etten pidä ratista kiinni. Onneksi kaistallapitoavustimen voi ottaa pois päältä, jos siitä ei pidä.

Kuolleen kulman varoitin

Kuolleen kulman varoitin on Corollassa vasta Premium-varustetasossa, joten en päässyt testaamaan sitä. Myyjän mukaan hyvin toimiva kuolleen kulman varoittimen tutkat ovat kallista tekniikkaa eikä se ole siksi vakiovaruste.

Peruutuskamera

Pysäköintiä varten Corollassa on vakiona perustasoinen peruutuskamera. Kameran kuvassa näytetään ohjaus- ja etäisyysviivat, mutta ne eivät valitettavasti käänny ratin asennon mukaan. Kuvasta ei siis näe suoraan, mihin auto päätyy ratin kulloisessakin asennossa. Peruutuskameran linssi on koko ajan esillä, joten se likaantuu kurakelissä. Toisaalta eipä ole tekniikkaa joka hajoaisi, kun kurainen linssi yrittää mennä piiloon.

Corollan peruutuskameran kuvanlaatu on vähän suttuinen, mutta en tiedä onko se muissa autoissa tämän parempi. Ihan hyvin sillä näkee peruuttaa. 

Pysäköintitutkat

Pysäköintitutkat eteen ja taakse voi hankkia lisävarusteena Style-tasosta eteenpäin ja Premiumissa ne ovat vakiona. En päässyt testaamaan niitä.

Taloudellisuus

Toyotan hybridit ovat aina olleet todella taloudellisia autoja. Muutama vuosi sitten hybridit piti erottaa  taloudellisuusajokilpailuissa omaan luokkaansa, koska mikään tavallinen polttomoottoriauto ei pärjännyt niitä vastaan.

Toyota Corolla Touring Sports 1,8 Hybridin yhdistetty kulutus on 4,5-4,9 l/100 km CO2 päästöt 101-112 g/km. Isomman 2,0 moottorin kulutus on  4,9-5,3 l/100 km ja CO2 päästöt 112-121 g/km. Kulutus ja päästöt riippuvat siitä mitkä renkaat autossa on; pienemmillä 16" renkailla kulutus on pienempi kuin 17" ja 18" renkailla.

Ajoin kaksilitraisella koeajoautolla 16" renkailla niin maantiellä kuin kaupungissa yhteensä reilu 300 km. Keskikulutus tuolla matkalla oli 4,4 l/100 km, mikä on reippaasti alle yhdistetyn WLTP-kulutuksen! Enkä edes pihdannut erityisesti muuten kuin taloudellisen ajon lenkeillä.

Testasin Corollalla myös 20 km pituisen vakioidun taloudellisen ajon lenkkini, joka sisältää sekä 80 km/h maantieajoa että kaupungissa pyörimistä 20-50 km/h nopeudella. Kun palasin maantieltä kaupunkiin kulutus oli 4,5 l/100 km tietämissä ja lähti siitä sitten putoamaan, kun hybridi kulki sähköllä aina kun pystyi. Testilenkin lopullinen kulutus oli 3,5 l/100 km.

Ajoin hatchback Aurisilla muutama neljä vuotta sitten saman lenkin 3,3 l/100 km kulutuksella, joten olin hieman pettynyt Corollan 3,5 l/100 km kulutukseen. Ei kuitenkaan pitäisi olla, sillä Corolla on isompi auto ja myöskin moottori on huomattavasti tehokkaampi.

Myöhemmin kävin testaamassa saman kulutuslenkin Corollan 1,8 versiolla. Siinä kulutus oli maantieltä palatessa vain 3,9 l/100 km ja odotin superhyvää lopputulosta, mutta se olikin vain desin vähemmän; 3,4 l/100 km. Tulos ei tosin ole ihan vertailukelpoinen 2,0:lla ajetun kanssa, koska 1,8:lla ajaessa tiet olivat märkiä ja jouduin kaupungissa pysähtymään lähes kaikkiin valoihin. Todennäköisempi kulutus olisi ollut 3,3 l/100 km johon mittari painui vain 200 m lenkin päättymisen jälkeen.

Miten itselataava hybridi toimii?

Corolla on ns. täyshybridi tai Toyotan termein itselataava hybridi, jota ei voi/tarvitse ladata pistokkeesta, vaan kaikki sähkö ladataan akkuun jarrutuksissa, alamäissä ja polttomoottorilla.

Hybridin idea ei ole siinä, miten pitkään pelkällä sähköllä voi ajaa vaan siinä, että sähkö avustaa polttomoottoria raskaissa ajotilanteissa. Näitä ovat mm. liikkeelle lähdöt, kiihdytykset ja ylämäet. Maantienopeuksissakin sähkömoottori voi keventää polttomoottorin taakkaa.

Osan ajasta hybridi kulkee pelkän akkuun varastoidun sähkön turvin esimerkiksi hitaassa kaupunkiajossa, alamäissä tai maantiellä jopa 110 km nopeudessa, jos kuorma on tarpeeksi alhainen.

Hybridi lähtee monesti liikkeelle pelkän sähkön voimin, mutta heti kun kuljettaja haluaa enemmän tehoa, polttomoottori käynnistyy uudelleen sähkömoottorin kaveriksi. Käytännössä kiihdytys pelkällä sähkömoottorilla vaatisi niin kevyen kaasun painalluksen, että sitä ei kukaan jaksa. Ja mitä sitä suotta edes yrittämään, kun pelkkä sähköajo ei ole hybridin ideakaan.

Vaihto sähkön ja bensan välillä on täysin saumaton, eikä polttomoottorin käynnistymistä huomaa muuten kuin kierroslukumittarista ellei tarkkaan kuuntele.

Corolla hybridin akku on lataushybrideihin ja sähköautoihin verrattuna hyvin pieni; 1,8-litraisessa 0,75 kWh ja 2,0-litraisessa 1,4 kWh. Akkua ladataan ja tyhjennetään ajon aikana jatkuvasti.

Matkatiedoista näkee, mikä auton kulutus on ollut viimeisen 15 minuutin aikana minuutti kerrallaan.  Tolpat kuvaavat bensan kulutusta ja "E"-laatikot jarrutuksissa/alamäissä talteenotettua energiaa; 30 Wh/laatikko. Kuvan ottamista ennen ajoin 100 km/h nopeudella moottoriliikennetietä, jonka lopussa on pitkä alamäki ja lopulta hidastetaan 50 km/h nopeuteen (tyhjät tolpat, paljon latausta). Sitten on ajettu hetki sähköllä (liikenneympyrä ja alamäki) kunnes on kiihdytetty bensalla 60 km/h nopeuteen ja lopulta jarrutettu ja pysähdytty (puolikas "E").

Hybridi päättää itse, milloin on optimaalisinta käyttää mitäkin energianlähdettä. Se ei siis toimi kuten lataushybridi, jolla voi ajaa esim. 50 km sähköllä ja vasta akun loppuessa siirtyä bensan käyttöön. 

Corollassa on kyllä EV-painike, jolla auton saa sähköajotilaan, mutta sillä voi ajaa vain tosi lyhyitä matkoja (kilometrin luokkaa) hitaalla nopeudella ja akussa pitää olla riittävästi varausta, jotta EV-tila yleensä menee päälle. Kun akku tyhjenee, on se ladattava taas polttomoottorilla. En oikein näe tilannetta, jossa EV-tilasta olisi hyötyä. Jos Corollasta on bensa loppu, niin sähköllä ajamalla ei pääse tankkaamaan!

Toyota mainostaa, että jopa puolet ajasta voi ajaa sähköllä. Corollan koeajossa minulla ei valitettavasti ollut ajotavan seurantaa päällä, joten en tiedä mikä oli sähköajon osuus, mutta aiemmassa Aurisin koeajossa sähköajoa oli 47% ajasta ja ajoin silläkin yli puolet matkasta maanteillä. Tämä kuulostaa käsittämättömältä autolle, jolla voi ajaa enintään kilsan putkeen sähköllä, mutta kun lasketaan yhteen kaikki tiheästi toistuvat lyhyet sähköajon osuudet, on mahdollista päästä mainoslauseen lukemiin.

Täytyy silti muistaa, että vain sillä on merkitystä, mikä on viivan alle jäävä kulutus oli ajoaika sähköllä mikä tahansa. Hybridi ei ole lataushybridi ja se syö bensaa, eikä sitä voi estää muuten kun olemalla ajamatta. Hybridin bensankulutus on kuitenkin säästeliästä verrattuna pelkkään bensamoottoriin. Auto on erityisen taloudellinen hitaassa kaupunkiajossa, eikä se ole maantielläkään huonoimmasta päästä, vaikka siellä kulutusero tavallisten bensamoottorien kanssa tasoittuu.

Yhteenveto

Uusi Toyota Corolla hybridi on mielestäni oikein pätevä auto, joka sopii muillekin kuin eläkeläisille. Joka kerta Toyotan hybrideillä ajaessa olen aina rakastunut niiden voimalinjaan, koska sähkömoottorin avulla ne lähtevät liikkeelle välittömästi eikä vasta hetken mietittyään kuten oman autoni DSG-vaihteisto.

Corollan kahdesta moottorivaihtoehdosta valitsisin ehdottomasti kaksilitraisen, koska se on ripeämpi kiihtymään. 1,8 on vähän laiska, vaikka ei silläkään paikaltaan lähtiessä jalkoihin jää. Kaksilitrainen kiihtyy kuitenkin sataseen saakka paljon ripeämmin ja lisäksi sen äänimaailma on mukavampi, koska moottori ei kuulosta siltä että se joutuu tekemään hirveästi töitä. Toki siitäkin ääntä lähtee kun kiihdyttää täysillä, mutta 1,8 kuulostaa aina vähän vaivaiselta.

Kaikki ominaisuudet toimivat kivasti ja auto on varsin taloudellinen etenkin kaupunkinopeuksissa. Tilaa on farkussa reilusti, mutta isompia tavaroita usein kuljettavan kannattaa silti testata, mahtuuko tavara konttiin. Myös peräkärryn alhainen kokonaismassa kannattaa huomioida!

Ulkonäöltään auto on ihan jees, eikä mikään ärsytä muotoilussa. Toki koeajoauton harmaa väri tekee siitä aika tylsän - mutta sitä harmaa tekee melkein kaikille autoille.

Jos haluaa pätevän varmatoimisen ja vähäpäästöisen auton eikä lataushybridi tai täyssähköauto ole vaihtoehto, on Toyota Corolla hybridi mielestäni erinomainen valinta.

Värillä on väliä ja kauneus katsojan silmässä - minun makuuni punainen Corolla on paljon parempi kuin harmaa!

Keskustelu

Maker
26.05.2020 14.16

Kokemuksesta totean että ei kannata VW-konsernista eksyä Tojotiin. Laatu ei enää ole vanhalla tasolla, vaan takuuvikoja on korjautettu. Nämä ovat aina, sukupolvista toisiin, huonompia ajaa kuin saksalaiset. Myös ohjaamoergonomia (istuin, ajoasento, nappuloiden sijainti ja logiikka) ovat aina jäljessä. Uusimpien Toyotien navi on umpisurkea, siis hävettävän huono. Jos litran puolitoista säästää bensankulutuksessa, maksan sen ilomielin ajamalla 1,5 TSI:llä.

Jenni
28.05.2020 23.11

Kiitos Maker kokemustesi jakamisesta! :)

Minusta Corollan ergonomia on parantunut Aurisiin nähden eikä se ollut mitenkään huono ajaa ja penkistäkin löytyi jopa yllättävän hyvin asento. (Toki oon 160 cm lyhyt, pidemmälle kuskille istuin on liian lyhyt todennäköisesti.) Täytyy kuitenkin sanoa, että kun kävin testaamassa uuden Leonin niin olihan sen ohjaustuntuma ja penkin syleily vielä korkeammalla tasolla.

Corollan navigaattori oli melko hämmentävä käyttää, uuden Leonin kartta oli todella paljon selkeämpi. Sen sijaan Toyota veti pidemmän korren puheohjauksessa, se ymmärsi tosi helposti navigointikohteen kun taas Leon ei millään tajunnut osoitetta; tavasin sille sanaa "yksi" ties kuinka kauan kunnes luovutin ja annoin katuosoitteeksi "kaksi". Ja sitten se tarjosi osoitteiksi "1" ja "2" ja sitten taas yritin sanoa sille "yksi" eikä vaan mennyt jakeluun. :'D

VAG&Toyota
03.06.2020 11.02

Kyllä VAG:stä Toyotaan kannattaa siirtyä, erityisesti jos ei pysty lataamaan kotona. Itsellä on sekä Golf, että Corolla. Molemmat hyviä, ei Golf ajo-ominaisuuksiltaan Corollaa voita, hyvää peruskauraa molemmat. Corolla on parempi, jos vertaa muihin kuin ladattavaan Golfiin voimalinjan ansiosta. Paras on sitten e-Golf.

Jenni
05.06.2020 08.38

Kiitos kommentista! Itse pidän enemmän VW-konsernin ajo-ominaisuuksista, mutta Corolla ei jää kauas. Voimalinjassa Corolla sen sijaan voittaa hybridin välittömän vasteen vuoksi.

E-Golfilla ajoin viime syksynä ja tykkäsin siitä ihan älyttömästi! Niin hyvä ajaa! Akku vain oli turhan pieni, kun alle 200 km pääsi normiajossa.

Olde
14.06.2020 22.45

Oli hyvin tehty koeajoraportti! Paras mitä olen lukenut ja olen lukenut niitä monta tästä Corollasta.Auton väristä voidaan olla montaa mieltä,harmaassa ei näy lika niin hyvin kuin tummemmissa sävyissä.Eikä näytä jo uutena jotenkin naarmuiselta.

Jenni
15.06.2020 23.08

Kiitos kommentista Olde! Koitin tehdä jutusta mahdollisimman perusteellisen ja selkeän, mukava kuulla että pidit siitä! :)

Erityisesti hopeanharmaa on sellainen väri, että se jotenkin syö lian. Meidän vanha Polo Senior oli hopeanharmaa ja siinä näkyi lika tosi huonosti, mikä oli tosi hyvä juttu. Sen seuraaja musta Polo Junior oli toista maata, kaikki näkyi. Nykyine vihreä on myös jännä että siihen katoaa rapa todella tehokkaasti. Liekö sitten osasyynä hyvä pinnoite, joka saa auton näyttämään puhtaalta likaisenakin.

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Kirjoituksen avainsanat

Koeajo Muilla autoilla ajaminen Toyota

Arkisto

Blogin avainsanat

#onnellistenajokoulu (12) Ajoharjoittelu (2) Ajovarusteet (8) AL-Sport (6) Audi (13) Autokoulu (30) Autoliitto (4) Autolla ulkomailla (10) Auton hankkiminen (6) Autonhuollon perusteet (11) Autoslalom (2) Bensan kulutus (13) Citroën (1) Demo Tour (6) Driveco (6) Econen (2) Ecorun (40) Ford (3) Hakkapedia (3) Hakkapeliitta 8 (2) Honda (1) Huolto (39) Hybridiautot (6) Hyundai (3) Jarrut (9) Jenni (37) Joukkoliikenne (2) Jyväskylä (12) Jyväskyläläistä liikennekulttuuria (7) Kaasuauto (2) Katsastus (9) Kaupunkiajo (8) Kawasaki ER-5 (13) Kevytliikenne (8) Kia (2) Kilpailu (2) Kirja (1) Koeajo (47) Kolarointi (12) Kolhut (5) Kuntotarkastus (1) Lainsäädäntö (5) Land Rover (1) Leonidas (46) Lexus (3) Liikennesäännöt (16) Liikenneturvallisuus (7) Lotus (3) Maalipinta (5) Maantiellä ajo (22) Maastoajo (4) Mazda (16) Mercedes-Benz (3) Moottori (3) Moottoripyöräily (29) MP-kurssi (9) Muiden käyttäytyminen (27) Muilla autoilla ajaminen (63) Navigointi (6) Nishiki Hybrid Comp (3) Nishiki Reno (7) Nissan (14) Ohittaminen (6) Omat mokat (11) Ongelmatilanteet (13) Opel (1) Opetuslupa (3) Pimeällä ajo (8) Pohdiskelu (30) Poliisi (2) Polkupyöräily (14) Polo (69) Polo Junior (52) Polo Senior (47) Polttoaine (1) Puhtaanapito (14) Pysäköinti (14) Rata-ajo (16) Reissut (33) Renault (2) Renkaat (34) Ruuhka (7) Scirocco (7) Seat (40) Seat Leon (43) Skoda (7) Subaru (1) Sumu (2) Suzuki (1) Sähköauto (14) Takuu (4) Taloudellinen ajo (49) Talvi (35) Tampere (2) Tankkaus (3) Tapahtuma (34) Tesla (5) Toyota (9) Tuunaus (5) TV-ohjelmat (3) Törttöily (9) Unelmointi (14) Valot (8) Verotus (1) Video (9) Volkswagen (51) Volvo (1) Vuokraus (6) Yhteistyö (16) Yleinen (22) Äänentoisto (4)
nwdb