10.05.2010

Kilpisenkatu - pyöräilijän inhokki

Pyöräillessäni Kuokkalasta keskustaan luonnollisin reitti on ylittää rata putkisiltaa pitkin ja jatkaa siitä ylös Kilpisenkatua. Määränpäästä riippuen jatkan matkaa joko kaupunginteatterin kulmalta Vapaudenkadulle, Nordean kulmalta Kauppakadulle tai harjun kulmalta Yliopistonkadulle.

Edit 13.5.2011: Kadun saa ajaa ylös saakka sen oikeaa reunaa pitkin, koska yksi kortteli lasketaan kaupunkialueella lyhyeksi matkaksi. Katso uudempi merkintä aiheesta.

Hannikaisenkatu - Vapaudenkatu

Käyttämistäni reiteistä ensimmäinen on pyöräilyn kannalta loogisin. Kilpisenkatua alhaalta päin katsoessa kadun vasemmalla puolella on kevyenliikenteenväylä, jota pitkin voi ajaa Vapaudenkadun risteykseen teatterille saakka. Vapaudenkadun varressa on erillinen pyörätie kirkkopuiston puolella, joten matkan jatkaminen poikittaissuuntaan on kätevää.

Hakiessani netistä tietoa Kilpisenkadulla pyöräilystä löysin vuonna 2005 tehdyn selvityksen Jyväskylän keskustan jalankulkuteiden muuttamisesta kevyenliikenteenväyliksi. Yllätyin lukiessani selvitystä, sillä en tiennyt, että ennen sitä Kilpisenkadulla ei ollut lainkaan kevyenliikenteenväylää välillä Hannikaisenkatu - Vapaudenkatu. Selvityksessä esitettyä noppakiven korvaamista asfaltilla ei valitettavasti ole tapahtunut. Nyt teatterin kohdalla olevalla kivetyllä pätkällä on tosi ikävä ajaa pyörällä. Itse ajan yleensä kevyenliikenteenväylän reunakiven päällä tärinän minimoimiseksi, mutta siinä on vaarana livetä kadun puolelle.

Teatterin kulman ihanat mukulakivet.


Myös putkisillan rampin alastulo tuntuu hieman huonosti suunnitellulta. Alastulo on kukkaistutuksen vuoksi ahdas (ehkä ideana onkin hidastaa pyöräilijöiden vauhtia) ja lisäksi kävelijöiden ja pyöräilijöiden kulkureitit menevät ristiin. Portaat laskeuduttuaan kävelijät nimittäin kaartavat oikealle lähimmälle suojatielle, kun taas Kilpisenkadulle pyrkivien pyöräilijöiden pitää ajaa vasemmanpuoleiselle suojatielle, jos eivät halua mennä kaksista liikennevaloista (ensin Hannikaisenkadun yli ja sitten vielä Kilpisenkadun yli).

Vapaudenkatu - Kauppakatu

Vapaudenkadun risteyksen jälkeen kevyenliikenteenväylä ei enää jatku Kilpisenkadulla, joten pyöräilijän on siirryttävä ajamaan ajoradan oikeaan reunaan. Koska kevyenliikenteenväylä on edellisellä katuvälillä Kilpisenkadun vasemmassa reunassa, on katu ensin ylitettävä suojatietä pitkin ja siirryttävä sitten ajamaan ajoradalle. Tämä ei ole hirveän kamalaa, mutta on hieman turhauttavaa ajaa ensin putkisillalta Kilpisenkadun vasempaan reunaan ja palata sitten taas oikealle.

Teatterin kulmalla ylitetään ensin Vapaudenkatu (ylös) ja sitten Kilpisenkatu (oikealle).


Jos Kilpisenkadun oikeaan reunaan on pysäköity autoja, tuntuu kadun reunassa pyöräily välillä melko turvattomalta, sillä pysäköidyt autot tekevät kadusta melko kapean ja takana tulevat autot pyrkivät ohittamaan hitaammin mäkeä ylös ajavan pyöräilijän, mutta onneksi autoilijat ovat pääosin huomaavaisia eivätkä ahdista pyöräilijää ihan hirveän kapeisiin väleihin. Silloin kun kadun varteen ei ole pysäköity autoja, on kadun reunassa ajaminen ihan ok.

Kirkkopuiston kohdalla Kilpisenkatu on melko kapea kadun reunaan pysäköityjen autojen vuoksi.


Nordean kulmalle eli Kilpisenkadun ja Kauppakadun risteykseen saavuttuani voin jatkaa matkaa joko yläkaupungille tekemällä suorakulmakäännöksen vasemmalle ja jatkamalla ajorataa pitkin (Kauppakadun kummassakaan reunassa ei ole pyörätietä) tai kääntyä oikealle kävelykadulle.

Kauppakatu - Yliopistonkatu

Ärsyttävin tilanne Kilpisenkadulla pyöräilyssä on ajaa se päästä päähän. Kauppakadun ja Yliopistonkadun välille on merkitty pyörätie jalkakäytävän rinnalle kadun vasemmalle puolelle, joten matkan jatkamiseksi joudun taas ylittämään Kilpisenkadun voidakseni jatkaa matkaa laillisesti. Kilpisenkadun ja Yliopistonkadun risteyksen jälkeen pyörätie jatkuu kevyenliikenteenväylänä harjun vierellä Harjukatua pitkin sekä Yliopistonkatua pitkin.

Kilpisenkadun ja Kauppakadun risteyksessä kadun varressa pyöräily loppuu, kun siirrytään taas ajamaan pyörätielle kadun vasemmalle puolelle.


Turha lienee mainita, että joudun ylittämään Kilpisenkadun vielä kerran, jos haluan jatkaa matkaa Yliopistonkatua oikealle torin suuntaan.

Ongelman ydin

Itse ajan katua vain kerran viikossa, mutta voisin kuvitella siinä olevan melko paljon ruuhkaa aamuisin, kun radan toiselta puolelta tulevat koululaiset suuntaavat lyseolle tai ammattikouluun. Siksi nykyinen ratkaisu on käsittämätön. Päästäkseen ajamaan Kilpisenkadun alapäästä yläpäähän pyöräilijän on joka risteyksessä vaihdettava kadun puolta.

Reitti Kilpisenkadun päästä päähän, kun kulkuvälineenä on polkupyörä.


Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että kirkkopuiston reunassa on pysäköintialue, joten siinä ei voi olla kevyenliikenteenväylää. Puute katkaisee pyörien luonnollisen kulkuväylän ja pakottaa liikennesääntöjen puitteissa siirtymään tien oikeaan reunaan. Kevyenliikenteen selvityksestä käy ilmi, että asia korjaantuu kirkkopuiston saneerauksen yhteydessä, mutta milloin tämä saneeraus tehdään? Selvitys on sentään tehty jo viisi vuotta sitten.

Kadun reunassa ajaminen

Jos pyöräilijä ei halua pomppia joka risteyksessä kadun reunasta toiseen, voisi tietysti ajaa koko matkan ajoradan oikeassa reunassa. Tämä ei kuitenkaan ole lain mukana sallittua, sillä pyörätietä/kevyenliikenteenväylää on käytettävä aina, jos sellainen on olemassa riippumatta siitä, kummalla puolella tietä se sijaitsee. Kadun oikeassa reunassa pyöräily on sallittua vain, jos matka on lyhyt ja oikean reunan käyttö turvallisempaa ja pyörätie on vain kadun vasemmalla puolella. Koko korttelinvälin ajaminen oikeassa reunassa ei mielestäni enää mene termin "lyhyt matka" piiriin. Käytännössä pyöräilijöille tuli yksi mutka matkaan lisää, kun Kilpisenkadun ensimmäinen pätkä muutettiin kevyenliikenteenväyläksi.

Itse pyöräilen oikeassa reunassa silloin, kun poistun Kilpisenkadulta jo ennen Vapaudenkadun risteystä eli käytännössä silloin, kun olen menossa johonkin Vapaudenkadun varressa olevaan liikkeeseen ... paitsi että tajusin juuri ettei niihinkään voi ajaa pyörällä, koska nehän ovat jalkakäytävän varrella. :D

Luulin aiemmin, että kadusta erotetut kohdat, joita ei ole erikseen merkitty jalkakäytäviksi, ovat kevyenliikenteenväyliä. Jalkakäytävän merkkejä kuitenkin käytetään keskustan kaduilla jonkin verran, joten oli loogista ajatella näin.

Tätä ajatusta tukee esimerkiksi alla oleva Kilpisenkadun ja Kauppakadun risteyksestä kuva. Sen mukaan Kauppakadun oikeassa reunassa on jalkakäytävä, mutta vasen reuna ja koko kirkkopuisto merkitsemätöntä aluetta. Tällä perusteella voisi nopeasti päätellä, että kirkkopuistossa saa pyöräillä. Mutta eipäs saakaan. Tieliikennelain mukaan kaikki kadusta erotetut kohdat ovat jalkakäytäviä. Liikennemerkin käyttämisestä jalkakäytävien yhteydessä ei sanota mitään, vaan vain pyörätie (ja kevyenliikenteenväylä, koska se on tarkoitettu myös pyöräilijöille) täytyy erikseen merkitä liikennemerkillä.

Kilpisenkadun ja Kauppakadun risteys kävelykadulta katsottuna. Saako parkkiruutujen ja puiston välissä olevalla merkitsemättömällä väylällä pyöräillä?


Entä sitten alaspäin?

Alaspäin Kilpisenkatu on helppo ajettava verrattuna ylöspäin menemiseen. Ei muuta kuin laskettelee Yliopistonkadulta alas aina Hannikaisenkadulle saakka. Kauppakadun risteyksessä on muistettava varoa oikealta tulevia autoja (itse asiassa molemmista suunnista tulevia autoja, mutta niitä harvemmin kävelykadulta tulee). (Kävelykadulta tulijat ovatkin väistämisvelvollisia, katso A-J:n kommentit.) Kirkkopuiston kohdalla matka jatkuu kadun reunaa pitkin teatterille saakka, missä taas siirrytään kevyenliikenteenväylälle.

Kuten alla olevasta kuvastakin näkyy, kulkureittejä teatterilta alaspäin tuntuu olevan useampia. Ainut laillinen tapa on kuitenkin ajaa teatterin seinustalla olevaa kevyenliikenteenväylää. Tunnustan kyllä itsekin ajavani välillä vasemman reunan jalkakäytävällä, koska siitä on helpoin jatkaa alas putkisillan risteykseen, jos tulen vasemmalla olevasta pihasta. Sakkoja odotellessa siis.

Kuka kolmesta pyöräilijästä ajaa oikein?

Keskustelu

Antti-Juhani Kaijanaho
11.05.2010 09.11

Itse kyllä saattaisin pitää yhtä korttelinväliä lyhyenä matkana :-)

Kirkkopuiston peruskorjaus odottaa asemakaavan lainvoimaisuutta. Asia on, sikäli kuin ymmärrän oikein, tällä hetkellä valitusten vuoksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

eph
14.05.2010 00.46

"Kauppakadun risteyksessä on muistettava varoa oikealta tulevia autoja (itse asiassa molemmista suunnista tulevia autoja, mutta niitä harvemmin kävelykadulta tulee)."

Eikös se kävelykatu ole samalla tapaa tasa-arvoisessa risteyksessä kuin muukin, eli kävelykadulta tuleva auto väistää oikealta (kilpisenkatu alas tulevaa) liikennettä? Vai olenko taas käsittänyt jotain väärin.

Antti-Juhani Kaijanaho
14.05.2010 09.33

Kävelykadulta tulevan ajoneuvon on väistettävä muuta liikennettä (tieliikennelain 14 § 3 mom).

Jenni
14.05.2010 10.12

Täytyypä selvittää tuo "lyhyen" matkan käsite.

Mulla ei ollut varmaa tietoa kävelykadulta tulijoista. Itsekin ajattelin ensin tasa-arvoisen risteyksen säännöillä, mutta toisaalta pyörätieltä tielle jatkava pyöräilijä väistää käsittääkseni molemmista suunnista tulevia eikä vain oikealta tulevia. Kumpi sääntö tässä nyt sitten on määräävämpi? Jos pyörällä ajaisi ajoradalla, olisi kävelykadulta tulijan väistämisvelvollisuus yksiselitteinen.

Antti-Juhani Kaijanaho
14.05.2010 10.36

Väistämisvelvollisuuksista säädetään tieliikennelain 14 §:ssä.

1 momentissa säädetään tasa-arvoisen risteyksen sääntö.

2 momentissa säädetään risteyksessä kääntyvän ajoneuvon väistämisvelvollisuudesta suhteessa tietä ylittävään kevyeeseen liikenteeseen ja (vasemmalle käännyttäessä) vastaantulevaan liikenteeseen.

3 momentissa säädetään väistämisvelvollisuudesta tultaessa ajoneuvolla tietynlaiselta tieltä tai alueelta (mm. kävelykatu).

4 momentissa säädetään polkupyöräilijän väistämisvelvollisuus pyörätieltä ajoradalle siirryttäessä, "jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu".

5 momentissa säädetään ajoneuvon väistämisvelvollisuudesta ratikkaa kohtaan.

Minusta on näin ollen selvää, että kun pyöräilijä tulee pyörätieltä ajoradalle, hän väistää kaikkia muita paitsi heitä, joita koskee 2 tai 3 momentissa säädetty väistämisvelvollisuus. Tässä tilanteessa siis väistetään oikealta tulevia ja takaa suoraan ajavia: vasemmalla on kävelykatu (3 momentti), takaa ja edestä pyöräilijän eteen kääntyvää koskee 2 momentti. Lisäksi tietenkin ajoradalle siirtyneen pyöräilijän tulee antaa esteetön kulku suojatiellä olevalle tai sille astumassa olevalle jalankulkijalle.

ultrix
20.08.2012 03.08

Pyöräilijäpiireissä vallitseva tulkinta "lyhyestä matkasta" on noin kilometri. Silloin kun poukkoilu vasemmalle hidastaisi oleellisesti matkaa tai aiheuttaisi siihen vaaraelementin, sitä ei tarvitse tehdä kunnes toisin todistetaan.

Jenni
29.08.2012 21.27

Kilometri jossain Jyväskylän keskustassahan on koko keskusta! :D Jos esim. puolen kilometrin verran pitäisi käydä toisessa reunassa, niin en laskisi sitä enää lyhyeksi matkaksi, vaikka se kuinka hieman hidastaisikin.

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Kirjoituksen avainsanat

Jyväskylä Kevytliikenne Polkupyöräily

Arkisto

Blogin avainsanat

#onnellistenajokoulu (12) Ajoharjoittelu (2) Ajovarusteet (8) AL-Sport (6) Audi (13) Autokoulu (30) Autoliitto (4) Autolla ulkomailla (10) Auton hankkiminen (6) Autonhuollon perusteet (11) Autoslalom (2) Bensan kulutus (13) Citroën (1) Demo Tour (6) Driveco (6) Econen (2) Ecorun (40) Ford (3) Hakkapedia (3) Hakkapeliitta 8 (2) Honda (1) Huolto (38) Hybridiautot (6) Hyundai (3) Jarrut (9) Jenni (37) Joukkoliikenne (2) Jyväskylä (12) Jyväskyläläistä liikennekulttuuria (7) Kaasuauto (2) Katsastus (8) Kaupunkiajo (8) Kawasaki ER-5 (13) Kevytliikenne (8) Kia (2) Kilpailu (2) Kirja (1) Koeajo (46) Kolarointi (12) Kolhut (5) Kuntotarkastus (1) Lainsäädäntö (5) Land Rover (1) Leonidas (44) Lexus (3) Liikennesäännöt (16) Liikenneturvallisuus (7) Lotus (3) Maalipinta (5) Maantiellä ajo (22) Maastoajo (4) Mazda (16) Mercedes-Benz (3) Moottori (3) Moottoripyöräily (29) MP-kurssi (9) Muiden käyttäytyminen (27) Muilla autoilla ajaminen (62) Navigointi (6) Nishiki Hybrid Comp (3) Nishiki Reno (7) Nissan (14) Ohittaminen (6) Omat mokat (11) Ongelmatilanteet (13) Opel (1) Opetuslupa (3) Pimeällä ajo (8) Pohdiskelu (30) Poliisi (2) Polkupyöräily (14) Polo (69) Polo Junior (52) Polo Senior (47) Polttoaine (1) Puhtaanapito (14) Pysäköinti (14) Rata-ajo (16) Reissut (33) Renault (2) Renkaat (34) Ruuhka (7) Scirocco (7) Seat (40) Seat Leon (42) Skoda (7) Subaru (1) Sumu (2) Suzuki (1) Sähköauto (14) Takuu (4) Taloudellinen ajo (49) Talvi (35) Tampere (2) Tankkaus (3) Tapahtuma (34) Tesla (5) Toyota (8) Tuunaus (5) TV-ohjelmat (3) Törttöily (9) Unelmointi (14) Valot (8) Verotus (1) Video (9) Volkswagen (51) Volvo (1) Vuokraus (6) Yhteistyö (16) Yleinen (22) Äänentoisto (4)
nwdb