TIEN SIVUSTA ARTIKKELIT

ARTIKKELIT JA UUTISET avainsanalla Renault zoe:

ARTIKKELI 28.05.2017

Viikon autouutiset: sähkö- ja polttomoottoriauton kustannukset, turvavarusteiden kehitys ja Teslan tehtaan ongelmat

Renault'n sähköauto ZOE Sisiliassa Economy Tourilla. KUVA: Renault Viikon autouutiset on myös kuunneltavissa Autotie podcastissä:   // Renault: sähkö- ja polttomoottoriauto kustannuksiltaan samalla tasolla vuoteen 2025 mennessä Ranskalaisen Renault'n tuottaman raportin mukaan vuoteen 2025 mennessä ei kustannusten suhteen pitäisi olla väliä hankkiiko kulkuvälineekseen sähkö- vai polttomoottori käyttöisen auton. Keskikokoisissa autoissa saavutaan tuolloin Renault'n mukaan pisteeseen, jossa sähköautojen viiden vuoden kokonaiskustannukset vastaavat samankokoisia polttomoottoriautoja. Pienemmässä kokoluokassa sama hetki saattaa olla vain kolmen vuoden päässä. Renault'n raportissa kokonaiskustannuksiin on laskettu auton hankintakulujen lisäksi huolto-, korjaus-, vakuutus- ja polttoainekustannukset. Tällä hetkellä Renaultin polttomoottorillisen Clion keskimääräisiksi kustannuksiksi (Ranskassa) on laskettu noin 0,45 – 0,65 euroa kilometriä kohden kolmen vuoden aikana, kun taas sähköauto ZOEn vastaavat kulut ovat noin 0,66 – 1,00 euroa. Ero kuitenkin kutistuu jatkuvasti sähköautojen akkuteknologian halpenemisen seurauksena, ja polttomoottoreiden valmistuksen kallistuessa tiukkenevien päästörajoitusten myötä. C-segmentin, eli pienten autojen kokoluokassa ero kuroutuu kiinni nopeimmin, ehkä jo vuonna 2020. Sähköautojen hankintakustannukset pysyvät polttomoottoriautoja suurempina pitkään, mutta koska käyttökustannuksiltaan sähköauto on huomattavasti edullisempi, ovat kokonaiskustannukset samaa luokkaa viiden vuoden yli laskettuna. B-segmentin, eli keskikokoisten autojen luokassa hankintakustannusten ero on suurempi, joten sen kaventuminen kestää pidempään, Renault'n mukaan vuoteen 2025. Auton tärkeimmät aktiiviset turvavarusteet Helsingin Sanomat uutisoi Trafin ja Onnettomuustietoinstituutin (OTI) rahoittamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin henkilöautojen kolariturvallisuuden kehittymistä. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan uudet autot suojaavat kuljettajaa keskimäärin 10-20% paremmin verrattuna kymmenen vuotta vanhempiin autoihin. Suomen vanhan ajoneuvokannan keski-iän nuorentaminen vain vuodella voisi tuoda kahden prosentin vähennyksen yhteenajoissa loukkaantuneiden kuljettajien määrään. Trafin ja OTI:n tutkimuksen aineisto perustuu vuosina 2005-2014 liikennevakuutuksesta korvattuihin kahden henkilöauton välisiin onnettomuuksiin, joita oli noin 255 000 kappaletta. Trafin tiedotteessa liikenneturvallisuustutkija Esa Räty toteaa kolaritilanteen turvallisuuden olevan uusissa autoissa huipussaan, jolloin turvallisuuskehitys on alkanut painottua onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn eli aktiivisiin turvavarusteisiin. Trafin tieliikennejohtaja Marko Sillanpää nostaa HS:n haastattelussa esiin tärkeimmistä aktiivisista turvavarusteista automaattisen hätäjarrutustoiminnon, joka voi estää ja lieventää myös jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin liittyviä onnettomuuksia. Tärkeitä varusteita ovat myös mukautuva vakionopeudensäädin, joka vähentää peräänajoja, sekä erityisesti pienten peltikolareiden ehkäisemisessä merkittävä peruutuskamera. Kaikkiaan yksittäinen aktiivisilla turvavarusteilla varustettu auto on jopa 40% turvallisempi, kuin ilman niitä varustettu vanhempi ajoneuvo. Liikenneturvallisuustutkija Räty kuitenkin muistuttaa, että tärkein turvallisuustekijä on – hyväkuntoisen auton lisäksi – hyvillä ajotavoilla ja ajokunnolla varustettu kuljettaja.  Teslan kiiltokuvaan ilmestynyt tahroja The Guardian kertoo imagoltaan huolitellun Teslan tehdastyöntekijöiden kokemasta yhtiön menestyksen kääntöpuolesta, kun tiukat tuotantovaatimukset ja kehittymätön turvallisuuskulttuuri ovat johtaneet tehtaalla onnettomuuksiin ja terveysongelmiin. Tänä päivänä ongelmat on Teslan mukaan saatu kuriin, ja tehdas on tilaistoissa keskimääräistä yhdysvaltalaista autotehdasta turvallisempi työpaikka. Teslan Kalifornian tehtaalle on The Guardianin artikkelin mukaan jouduttu kutsumaan ambulanssi yli 100 kertaa vuoden 2014 jälkeisenä aikana työntekijöiden sairauskohtausten ja työtapaturmien vuoksi. Tehtaan 10 000 työntekijää ovat joutuneet koville tiukkojen tuotantovaatimusten ja pitkien työrupeamien johdosta. Tehtaan työviikko oli aiemmin kuusipäiväinen, ja työvuorot venyivät yli 12-tuntisiksi, kunnes keskimääräisiä työaikoja lyhennettiin vuonna 2016. Kovasta työtahdistaan tunnetun yhtiön johtajan Elon Muskin uskotaan venyttäneen työntekijöitään äärirajoille ymmärtämättä, ettei fyysistä tehdastyötä voi tehdä startup-yrityksen koodausputken tyyliin. Musk kumminkin pitää väitettä vääränä, ja toteaa venyttäneensä päivää vähintään työntekijöidensä tavoin, esimerkiksi nukkumalla makuupussissa tehtaan lattialla: “Halusin työskennellä kovempaan kuin muut, tehdä vielä pidempää päivää. Uskon, että niin johtajan tulisi toimia.” Työergonomiaan ja hyvinvointiin on kumminkin kiinnitetty tuotantolinjoilla huomiota, ja turvallisuus on Teslan julkistamien raporttien mukaan parantunut huomattavasti. Tärkeimpinä tekijöinä tähän yhtiö pitää tehtaalle lisättyä kolmatta työvuoroa, erikseen palkattuja ergonomian asiantuntijoita, sekä turvallisuudesta vastaaviin ryhmiin tehtyjä muutoksia. Työntekijöistä monet ovat kaikesta huolimatta ylpeitä työnantajastaan, ja uskovat Elon Muskin visioon lähipäästöttömästä tulevaisuuden autoilusta. Tehtaalla työskentelevä Richard Ortiz tiivistää tuntemuksensa The Guardianille: “me muutamme maailmaa”. Teslan markkina-arvo ohitti huhtikuussa hetkellisesti Yhdysvaltain toisiksi suurimman autonvalmistajan General Motorssin, vaikka Teslan liikevaihto on murto-osa GM:n vastaavasta.  ANTTI PENNANEN

ARTIKKELI 10.03.2017

Viikon autouutiset: dieselin tulevaisuus on synkkä, Zoe E-sport on upea konsepti, ja renkaistakin löytyy kohta älyä

Siinä se kaunokainen on. Viikon hienoin julkistus (tai yksi hienoimmista), Renault Zoe E-sport. KUVA: Renault   Viikon autouutiset ovat kuunneltavissa myös Autotie podcastissä:   //   Diesel kuolee, Yst. terv. Volvon toimari Euroopan unionin lainsäädäntö on mahdollistanut hiilidioksidipäästöissä bensakoneita pihimpien dieselmoottoreiden menestyksen Euroopassa, mutta tilanne on muuttumassa. Tämä on Volvon toimitusjohtajan Håkan Samuelssonin viesti parhaillaan käynnissä olevilla Geneven automessuilla, ja miksi emme häntä uskoisi. Volkswagenin päästöskandaali käynnisti sähköautojen rynnistyksen markkinoille, eivätkä uutiset ole aikoihin pyörineet uusien vähäpäästöisten diseleiden ympärillä. Mikä polttoöljyssä sitten mättää? Suurimpia ongelmia dieselkoneissa ovat terveydelle vaaralliset typenoksidit (NOx), joita dieselmoottorit päästävät bensakoneita enemmän. Euroopassa NOx-päästöjä on jokseenkin katsottu sormien läpi, mutta päästörajat ovat tiukentumassa niidenkin kohdalla. Volvon Samuelssonin mukaan merkittävä rooli dieselin ongelmissa on myös entisestään tiukentuvat hiilidioksidipäästörajat. Vuoteen 2021 mennessä uusien autojen keskimääräisten päästöjen pitäisi korkeimmillaan olla 95 grammaa hiilidioksidia kilometriä kohden. Tavoitteeseen pääseminen vaatii autonvalmistajilta panostuksia moottoreiden kehittämiseen, eikä kovin moni kehitysjohtaja enää pidä dieseliä tulevaisuuden käyttövoimana. Volvostakin Samuelsson puhui hieman. Ensimmäisen täysin sähköisen Volvon voi odottaa toimitusjohtajan mukaan saapuvan vuonna 2019, ja vuoteen 2025 mennessä koko laivasto on sähköistetty. Renault Zoe e-sport on viikon kovin konsepti Geneven automessut tarjoavat tuleville viikoille kasoittain ihasteltavaa, mutta kaiken toistaiseksi nähdyn hienon ja komean seasta huomion vei tällä viikolla Renaultin (laimeahkon) Zoe -sähköauton (väkevä) hot hatch -konsepti, joka sisältää Renaultin Formula E-autosta siirrettyä tekniikkaa. Pressitilaisuudessa sähkön sinisen värin saanut Zoe e-sport kiihtyy 460:n hevosvoiman turvin nollasta sataan 3,2 sekunnissa ja 200km/h nopeus saavutetaan sekin alle kymmeneen sekuntiin. Vaikkei Zoe e-sportilla luultavasti pysty kovin pitkään kiihdyttelemään – sillä autosta löytyy normaalin Zoen akku – ei akun toiminnan pitäisi jäädä ainakaan ylikuumenemisesta kiinni. 40 kWh kokoista möykkyä jäähdytetään Formula E-auton ilma- ja nestejäähdytystekniikalla. Myös Zoen runko perustuu Renaultin kilpa-autojen käyttämiin runkoihin, ja hiilikuidun käyttö tiputtaa tarpeetonta painoa. Akun kanssa kokonaisuus painaa 1400kg, ja painopiste on alhaalla. Autocarin mukaan Renaultin sähköautojen päällikkö Gilles Normand on todennut autosta, että “tänä päivänä kaikki on intohimoa, ja intohimo tiivistää kaiken mistä tässä konseptissa on kysymys”. Epäilemättä! Jos jonkun Renaultin kyytiin pitäisi nyt hypätä, niin Zoe E-sport olisi listan kärjessä. A.I. – Rengasäly Toinen Genevessä esitelty mielenkiintoinen konsepti ei ole auto, mutta liittyy läheisesti autoiluun. Rengasvalmistaja Goodyear esitteli jo toissa vuonna tulevaisuuden rengaskonseptin, jossa täysin pallon muotoisen renkaan päällä kulkeva auto leijui sci-fistä tuttuun tapaan magneettisesti ilmassa. Tänä vuonna tuo Eagle 360 -nimellä kulkenut rengaskonsepti on saanut päivityksen (nimeltään Urban), mutta perinteisemmän renkaan mallinen IntelliGrip Urban on maanläheisyydessään sitäkin hienompi tapaus. Tämän vuoden konsepteissa renkaiden pintaan on tuotu sensoreita, joiden avulla ne keräävät dataa tienpinnasta erityisesti robottiauton tietokoneen tarpeisiin. Auton saadessa tiedon tienpinnan kunnosta ja sääolosuhteista, se pystyy optimoimaan ajoaan esimerkiksi liikkeiden, nopeuden ja jarrutusten suhteen. Rengas on myös normaalia kapeampi, jolloin sen vierimisvastus on pienempi ja täten se on normaalia rengasta taloudellisempi. Suuria etuja älykkäästä renkaasta saavat myös varsinkin liikennepalveluiden tuottajat. Rengas voi itsenäisesti kertoa kunnostaan, jolloin huoltotoimenpiteet voidaan suunnitella ennakoivasti, ja auton käyttökatkot saadaan minimoitua. Goodyearin villeimmissä visioissa renkaat tuovat datansa myös muiden autojen saataville oman “renkaiden Internetin” avulla (Internet of Things -tyyliin). Yksi asia kumminkin puuttuu ainakin toistaiseksi. Moccamasteriin ei löydy vielä yhteyttä, joten kahvia Intelligrip Urban ei osaa tilata tippumaan, vaikka se huomaisi työpaikan tai kotiosoitteen lähestyvän.  Sensoreita tulvillaan, on raikas talvisää. Huomaa myös urattomuus. Kapeampi profiili tekee vesiliirto-ominaisuuksista paremmat, eikä uria tarvita niin kipeästi. KUVA: Goodyear   ANTTI PENNANEN
nwdb