05.10.2011

Inssi läpi ... vaivoin

Osoite kopioitu

Joops. Perjantaina oli moottoripyöräinssi, jonka pääsin kuin pääsinkin läpi. Normaalit ihmiset olisivat läpipääsystä varmaan ihan onnessaan, mutta minä lähinnä murjotin loppupäivän, koska koe meni tutkinnon vastaanottajan mukaan läpi vain juuri ja juuri. Mietin silloin, että olisi nyt saman tien sitten ollut hylätty, koska uudella yrityksellä olisin voinut saada sen läpi paremmin tuloksin. Vaikka oikeastihan virheillä ei ole yhtään mitään väliä, sillä koe on joko hyväksytty tai sitten ei!

Tiesittekö, että on välillä hirveän vaikeaa olla minä...??

Viimeiset harjoitukset

Ennen koetta ajoimme opettajan kanssa kentälle kertaamaan käsittelyharjoitukset. Kävin edellisen ajotuntimerkintäni jälkeen vielä kolmella ajotunnilla, joista kahdella ekalla kerralla käytiin harjoittelemassa myös käsittelyä. Silti pujottelu+kääntymistehtävän suoritusalueen kapeus pääsi yllättämään. Olen yksinkertaisesti surkea kääntämään pyörää pienellä alueella, eikä siitä meinannut tulla taas mitään. Aina ajoin alueen reunan yli tai laitoin jalan maahan. Turhautuneena huusin opettajalle, etten ikinä pääse koetta läpi ja kuinka koko homma on ihan syvältä. Opettaja käski olemaan luovuttamatta kesken kaiken ja lopulta sainkin ajettua tehtävän puhtaasti läpi. Näin jälkeenpäin hieman nolottaa avautuminen kentällä, mutta sillä hetkellä olin ihan kypsä.

Muut tehtävät sujuivat paremmin, vaikkeivät kaikki ihan täydellisesti menneetkään. Porteissa oikean nopeuden pitäminen oli edelleen vaikeaa ja väistötehtävän tein ajatuksissani hätäjarrutuksena. Vähän sellaista sähläämistähän se oli, mikä ainakin osittain oli selitettävissä koetta edeltäneellä korkealla stressitasolla.

Päivän keli oli periaatteessa hyvä kun aurinko paistoi, mutta käytännössä pahin mahdollinen, sillä käsittelykenttä oli edellisyön sateen jäljiltä märkä ja aurinko heijastui siitä todella pahasti. Tietenkin tehtävien ajosuunta oli vielä aurinkoon päin, joten kenttä näytti vain olevan täynnä mustia törppöjä, joista sitten piti yrittää hahmottaa, että mitkä kuuluvat juuri suoritettavaan tehtävään. Urgh.

Käsittelykoe

Varsinainen käsittelykoe alkoi taluttamalla pyörällä U-käännös, suorittamalla pyörälle liikkeellelähtötarkastus ja hidasajolla. Luulen kyllä unohtaneeni jotain tarkastuksesta, koska tehtyäni mielestäni kaikki asiat en saanutkaan heti pyyntöä lähteä liikkeelle, vaan jouduin odottelemaan jonkin aikaa.

Kolmantena tehtävänä oli pelkäämäni pyörän kääntäminen ja pujottelu ja niinhän siinä kävi, että ensimmäisellä yrityksellä iskin jalan maahan jälkimmäistä ympyrää ajaessani. Tutkinnon vastaanottaja kehotti miettimään hetken, että mikä meni vikaan ja yrittämään sitten uusiksi. Olin varma että koe jää siihen, mutta toisella yrityksellä ylitin itseni ja sain suoritettua tehtävän puhtaasti, vaikkakin ihan hilkulla se oli.

Opettajani meinasi piiloutua käsittelykokeen ajaksi nurkan taakse, jotta saisin tehdä tehtävät rauhassa. Pyysin kuitenkin hänet katsomaan tekemistäni "henkiseksi tueksi". Tuki selvästi toimi, koska läpäisin kokeen. Porttitehtävän tosin jouduin ajamaan kahdesti, koska ensimmäisellä kerralla nopeuteni oli tutvon tutkan mukaan vain 26 km/h vaaditun 30 km/h sijaan. Jarrutus- ja hätäjarrutustehtävät sen sijaan menivät läpi.

Tutvon ilmoitettua että kaikki tehtävät menivät läpi, näytti radalle tullut opettajakin peukkua, mistä tuli hirmuisen hyvä mieli. Jännä miten isolta kannustukselta tuntuu niinkin pieni ele, kun sattuu olemaan sopivassa mielentilassa.

Ajokoe

Muistelen joskus kuulleeni, että ihmiset toivovat ajokokeensa teemaksi maantieajoa, koska se tuntuu näennäisesti helpolta. Mene ja tiedä, mutta omasta mielestäni ajamani maantielenkki oli ainakin hirveän tylsä. Ajoin käsittelykentältä Lohikoskentielle, mistä liityin Nelostielle kohti pohjoista. Palokassa poistuminen motarilta, kolme liikenneympyrää ja pieni pätkä taajamassa ajoa ja tasa-arvoisia risteyksiä, kunnes päästiin Kirriin ja suunnattiin takaisin kaupunkiin moottoritietä pitkin. Lohikoskella poistuminen moottoritieltä ja sitten vain takaisin katsastuskonttorille.

Käsittelykokeen jälkeen olin aika varma, että ajokoe menisi läpi, koska olin harjoitellut moottoripyörällä ajamista aika paljon ja saanut siihen siten varmuutta. Myös murheenkryynini kiihdytyskaistat olivat tulleet tutuiksi ja olin jopa saanut liittymisistäni ihan hyvää palautetta. Erilaiset liikennetilanteet mielsin tutuiksi autolla ajosta saadun kokemuksen perusteella. Olinko sitten jo liian itsevarma? Mielestäni en, sillä pyörän käsittely oli edelleen haastavaa ja liikenne voi aina yllättää.

Vain muutaman sadan metrin ajon jälkeen tuli ensimmäinen jännä tilanne kokeessa. Useita autoja oli tulossa ja menossa oikealla puolellani olevan kauppakeskuksen pihaan ja pihasta ja pelkäsin, että sieltä tulevat autot eivät huomaa minua. Ajelin sumpun läpi sitten melko varovasti eikä kukaan onneksi tullut eteeni.

Nelostielle liittyminen meni mielestäni ihan mallikkaasti. Muistin aikaisen vilkun, tarkistin takaa tulevan liikenteen, kiihdytin riittävään nopeuteen samalla kun yksi auto ajoi ohitseni, tarkistin liikenteen vielä uudelleen ja liityin sitten Nelostielle.

Palokkaa lähestyessä sain kehotuksen ajaa Laajavuori-opasteiden mukaan. Vähän jänskätti että miten saan pyörän hidastumaan nätisti erkanemiskaistalla, mutta ihan ok se meni. Erkanemiskaistalta päädytään liikenneympyrään, jonka kolmannesta liittymästä piti jatkaa matkaa. Ympyrässä ajaessani havaitsin, että siihen oli tulossa Palokan ABC:lta auto. Koska ajoin ympyrässä, kuvitteli että auto väistää, mutta yllättäen se meinasikin ajaa ympyrään eteeni, joten jarrutin vähän vauhtiani. Samassa autokin jarrutti, joten pystyin jatkamaan matkaa ongelmitta.

Ympyrästä poistuttuani jäin miettimään, että tuollaisessa yllättävässä tilanteessa olisi hyvä että käyttäisi käsijarruakin. Nyt nopeutta ei tarvinnut paljon pudottaa, joten pelkällä takajarrulla jarruttaminen riitti mainiosti. Mutta aina se ei riitä. Minulla ei käsi ole kuitenkaan koko ajan jarrulla, joten pitäisi oppia vaihtamaan käden asento kaasusta jarrulle salamannopeasti.

Kirrissä moottoritielle liittyminen on helppoa, sillä moottoritie alkaa sieltä eikä pohjoisesta nelostietä ajavia tarvitse väistää, koska nelostie tulee moottoritien vasemmaksi kaistaksi. Jo menomatkalla moottoritiellä ajo oli minulle kuitenkin haastavaa, sillä en millään saanut pidettyä moottoripyörällä yllä tasaista nopeutta. Pikkuinen KTM Duke 125 jaksaa juuri kulkea satasta, mutta puuskittainen tuuli aiheutti yllättäviä hidastumisia kuten myös moottoritien loivat mäet. Käytännössä nopeuteni seilasi 90 ja 100 km/h välillä. Ärsytti

Ajokokeen ajoreitti.


Palaute

Kokeen jälkeen tutvo kysyi, että mitenkäs ajo mielestä meni. Minulla ei siitä suoraan sanottuna ollut oikein mitään mielipidettä. Totesin, että ihan perusajamista se oli kuten autollakin. Nopeuden säätelyn vaikeudesta mainitsin ja siitä, että auto meinasi tulla ympyrässä eteeni. "Mitä luulet, miksi auto meinasi tulla sieltä?"

Yritin miettiä syytä ja yritin ehdottaa, että oliko ajolinjani väärä tai että näytinkö mahdollisesti liian aikaisin vilkkua. Ei kumpaakaan. Minulla oli kuulemma ympyrässä liian suuri tilannenopeus, minkä seurauksena autoilija oli ajatellut että poistun ympyrästä. Tutvon mukaan auton kuljettaja oli katsonut suoraan ohitseni ja käsitin, että pyöräni kallistuskulma oli kertonut kuljettajalle muuta kuin sitä, että ajaisin autoilijan eteen.

Yritin udella tutvolta ympyrässä ajamaani nopeutta, mutta hän vain totesi, että sillä ei ole merkitystä koska nopeus oli väärä. Höh. Olisi ollut kiinnostavaa tietää nopeus, koska olisin voinut jatkossa kokeilla ajaa ympyrän uudelleen, pohtia kokeen tilannetta ja oppia jotain. Luulen nopeuden olleen vähän alle 30 km/h, mutta tarkemmin en tiedä. Nopeus olisi varmaan ollut hieman pienempi, jos olisin vaihtanut vaihteen kakkoselle, mitä ympyrään tullessani harkitsin. Ei se valitsemani nopeus silti missään vaiheessa tuntunut liian kovalta. Elikkä tilanne jonka kuvittelin olevan autoilijan törttöilyä, olikin tutvon mukaan täysin minun syytäni, koska en tunnistanut riskiä vaan ajoin liian kovaa. Tupla-höh. Tästä tuli koepaperiin virhemerkintä liikenneympyrän nopeudensäätely -kohtaan ja yleisarvion "riskien tunnistaminen" -kohtaan rasti heikon puolelle.

Toinen asia mitä tutkinnon vastaanottaja jäi puimaan ajostani oli liittyminen kiihdytyskaistalta muun liikenteen sekaan. Kuollutta kulmaa tarkistaessani käänsin kuulemma päätäni liian äkäisellä liikkeellä, minkä seurauksena ajolinjani oli häiriintynyt. Pitäisi varmistaa rauhallisemmin, ettei vain ajaudu vahingossa väärälle kaistalle. Ja minä kun luulin että se liittyminen meni mallikkaasti. Pahus. Tästä tuli koepaperiin kaista-ajo -kohtaan kaksi virhemerkintää: havainnointiin ja ajoneuvon sijaintiin, koska ne liittyivät toisiinsa.

Moottoripyörän käsittelyn heikkoudesta sain myös palautetta, että varmuutta pitäisi saada ehdottomasti lisää. Olipahan edes yksi asia, mistä tiesin itsekin suoraan että miinusta tulee ja aiheesta. Olen vain aika surkea käsittelytehtävissä ja niitä täytyy kyllä harjoitella sitten kun saan oma pyörän alle. Lisäksi rääkkään kuulemma pyörän kytkintä liikaa ja sekin oli kyllä ihan totta. Ympyränajotehtävässä käytin rajojen sisällä pysymiseen kaiken energiani niin, että annoin kaasua välillä turhan paljon, vaikka olisi vain voinut vähän höllätä kytkintä. Itse asiassa jo ennen koetta opettaja sanoi, että teet nyt kaasulla kytkimen hommia. Jälkeenpäin mietin, että voisiko osasyynä olla liian pitkä kytkinkahvan liikerata, että en yletä pitämään sormillani kytkintä tukevasti riittävän vähän pohjassa ja jänskässä tilanteessa tämä vielä korostuisi.

Positiivista palautetta sain sivulauseen verran hyvästä jalankulkijoiden huomioimisesta ja tasa-arvoisista risteyksistä ajamisesta.

Lopulta tutvo kirjoitti minulle todistuksen inssin läpipääsystä, mutta totesi, että "se meni just ja just läpi". Ja käski hankkimaan moottoripyörän joko samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Juu, juu. En kyllä vielä ole hankkinut...

Moottoripyörän ajokokeen arviointitaulukko.


Omat lopputunnelmat

Kuten jo merkinnän alussa mainitsin, en ollut lainkaan tyytyväinen siihen, että koe meni läpi. Tai oikeastaan siihen, miten se meni läpi. Vaivoin läpäisty koe ei riitä alkuunkaan täydellisyyttä tavoittelevalle luonteelleni. Olisin halunnut olla parempi...

Mustavalkoinen näkemykseni liikenneympyröistä on, että ympyrään tulija väistää aina ja ympyrästä poistuvan tulee käyttää aina vilkkua, jotta ympyrä toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Ajokokeen liikenneympyrätapaus jäi harmittamaan, koska en vielä tälläkään hetkellä ymmärrä, että miten niin nopeuteni oli liian suuri. Mielestäni on hyvä ottaa oppia omista virheistään; suoritanhan jatkuvaa itsearviointia autolla ajaessanikin ja ajan uusiksi paikkoja, missä olen mokaillut. Mutta kun ei tajua tehneensä virhettä, on asiaa huomattavasti vaikeampi korjata.

Tämä kertoo mielestäni karua kieltä siitä, että - kuten arviointitaulukon merkintäkin sanoo - en tunnista riskejä. Tietenkin voin nyt ottaa opikseni siten, että ajan vain yksinkertaisesti hitaammin ympyrät kulkuvälineestä riippumatta. Mutta kuinka paljon on vastaavia tilanteita, joiden riskejä en vain itse huomaa? Tämä on se asia, minkä tajuaminen koepalautteesta iski pahiten vasten kasvoja.

Kaista-ajon havainnointiin liittyvä tuplavirhe kyrsi myös, koska sain kaksi virhettä samasta asiasta! Ja taaskaan en itse tajunnut mokaa ollenkaan. Harmitti, ettei opettaja koskaan sanonut tuosta liian nopeasta pään kääntämisestä, koska muuten olisin voinut yrittää korjata sitä. Tai sitten sanoi, mutten tajunnut asiaa... Nimittäin ainakin yhdellä kaupunkiajokerralla sain palautetta siitä, että teen kaistanvaihdon turhan nopeasti, kun voisin taustan tarkistamisen jälkeen vaihtaa kaistaa ihan rauhassa. Palautteen jälkeen sainkin muutettua kaistanvaihtojani rauhallisemmiksi ja niistä tuli positiivista kommenttia. Ehkä koko kokonaisuutta olisi pitänyt rauhoittaa.

Kokeen jälkeisenä päivänä kävin kokeeksi ajamassa autolla Palokan liikenneympyrän, mutta siitä ei ole mitään sanottavaa, koska ympyrässä ruuhkaa eikä tilanteita voinut verrata lainkaan toisiinsa. Ympyrästä jatkoin takaisin moottoritielle ja siinä liittymisessä tapahtui jotain, mikä sai minut ja mieheni nauramaan ääneen. Jep, käännän päätäni todellakin varsin napakalla liikkeellä. Huomasin sen itsekin juuri kun aiheesta oli puhuttu. Mieheni kuvaili sitä suorastaan piiskaniskuksi. Kun asian huomasi itse, kokeesta saatu palaute oli heti helppo hyväksyä.

Kyse ei ole mielestäni siitä, että katsoisin liikenteen liian nopeasti, vaan pään kääntäminen kuollutta kulmaa katsomaan vain sattuu olemaan turhan nopeaa. Mutta kun tuntuu, että toisaalla saattaa ehtiä tapahtua liikaa, jos liian rauhassa katsoo eri suuntaa. Auton kulkusuuntaan nopea pään kääntäminen ei juuri vaikuta, mutta moottoripyörällä asia on eri. Täytyy nyt opetella vähän rauhallisemmaksi tässä asiassa kulkuvälineestä riippumatta.

Sain kokeessa miinusta myös epätaloudellisesta ajosta. Tieto tosin löytyi vain arviointilapusta, joten en tiedä, mikä siihen oli perusteena. Ei sillä että olisin koskaan moottoripyörällä ajoani erityisen taloudellisena pitänyt, mutta olisi ollut mielenkiintoista kuulla, mikä erityisesti oli vikana. Sitä mieltää aina taloudellisuuden moottorijarrutukseksi ja ripeiksi kiihdytyksiksi, jotka onnistuivat kokeessa mielestäni ihan ok. Mutta mistä tutvo tietää milloin moottorijarrutan, kun laahaan niissä aina pikkaisen jarrua, että takana tuleva näkee jarruvalosta hidastamiseni? (Tämän opin ensimmäisellä mp-ajotunnilla, kun hidastin töyssyyn vain antamalla pyörän hidastua - ja sehän hidastuu nopeasti - niin opettaja kehotti näyttämään vähän jarruvaloa.) Toisaalta epätaloudellista ajoa on kyllä myös se, että tapan pyörän kytkimen käsittelykokeen harjoituksilla ennen aikojaan, sillä tuleehan se kalliiksi korjata eikä ole lainkaan taloudellista... :D

Yksi asia mistä kokeessa ei tullut sanomista, oli ajolinjat. Olin niiden kanssa pitkään aika surkea, kun en oikein hahmottanut, että millä kohtaa kaistaa piti missäkin tilanteessa ajaa. Niitä sitten treenattiinkin pyynnöstäni ajotunneilla aika paljon ja näköjään ajolinjavalintani onnistuivat siinä kokeessa vähintäänkin kohtuullisesti.

Mikäli olisin kirjoittanut tämän tekstin heti kokeen jälkeen, olisi se voinut olla vähän erilainen kun tunteet olivat pinnassa. Mutta nyt kun kokeesta on aikaa vajaa viikko, ovat tunteet ehtineet viiletä ja tuloksia on voinut analysoida. Tosin en edelleenkään ole erityisen tyytyväinen, mutta se on nyt mennyttä eikä auta muu kuin jatkaa harjoituksia omalla pyörällä. Kunhan sellaisen jostain keksin. Onneksi on kaveri, joka on luvannut neuvoa ja auttaa niin pyörän kuin varusteidenkin hankinnassa. Palaan asiaan ennemmin tai myöhemmin.

Osoite kopioitu

Keskustelu

Anonyymi
10.09.2012 13.42

Hehe :) Hyvä ja tarkka blogi motskarikorttiaiheesta. Ittellä on eka ajotunti tämän viikon pe 14.9. Pitänee yrittää aloittaa ammattilaisen tasolta heti kärkeen, niin vois saada ylistystä inssissä ;)

Jenni
10.09.2012 17.37

Kiitos kommentistasi. :) Kaikki ei ole seppiä syntyessään tai ammattilaisia aloittaessaan, mutta toivotaan että sulla menee mukavasti!

pyllykkä
10.07.2015 03.19

itsellä prätkä koe ihan pian ja pikkusta sähläystä on väliin ollu käsittelyissä mut ihan suht ok menny......liikenteessä ajosta en kyllä sano mitään se joko menee hyvin tai sitte ei......tarkotus ois saada kerralla homma läpi ettei tarviis sahailla

Jenni
10.07.2015 08.06

Onnea kokeeseen! Mieluummin sen kerrasta läpäisisi; ottaa vaikka pari ylimääräistä ajotuntia jos tuntuu ettei ole varmuutta. Onneksi käsittelyjä saa yrittää kahdesti, niin on varaa vähän sählätä. Liikenteessä voi tosiaan tulla yllättäviä tilanteita, toivotaan että sulla menee hyvin. :)

Aiheeseen liittyvää

Uusimmat kirjoitukset

Arkisto

Blogin avainsanat

#onnellistenajokoulu (12) Ajoharjoittelu (3) Ajovarusteet (8) Akku (1) AL-Sport (6) Audi (13) Autokauppa (5) Autokoulu (32) Autoliitto (6) Autolla ulkomailla (10) Auton hankkiminen (7) Autonhuollon perusteet (11) Autoslalom (2) Bensan kulutus (13) Citroën (1) Crowdsorsa (1) Demo Tour (6) Driveco (6) Econen (2) Ecorun (45) EV Challenge (2) FLTP (1) Ford (5) Hakkapedia (3) Hakkapeliitta 8 (2) Honda (1) Huolto (43) Hybridiautot (6) Hyundai (6) Jarrut (9) Jenni (40) Joukkoliikenne (2) Jyväskylä (12) Jyväskyläläistä liikennekulttuuria (7) Kaasuauto (2) Katsastus (10) Kaupunkiajo (8) Kawasaki ER-5 (14) Kevytliikenne (8) Kia (4) Kilpailu (2) Kirja (1) Koeajo (54) Kojelautakamera (1) Kolarointi (12) Kolhut (5) Kuntotarkastus (2) Lainsäädäntö (5) Land Rover (1) Leonidas (58) Lexus (3) Liikennesäännöt (16) Liikenneturvallisuus (7) Lotus (3) Maalipinta (5) Maantiellä ajo (22) Maastoajo (4) Mazda (16) Mercedes-Benz (4) Moottori (4) Moottoripyöräily (30) MP-kurssi (9) Muiden käyttäytyminen (27) Muilla autoilla ajaminen (71) Navigointi (6) Nishiki Hybrid Comp (3) Nishiki Reno (7) Nissan (14) Ohittaminen (6) Omat mokat (11) Ongelmatilanteet (13) Opel (2) Opetuslupa (5) Pimeällä ajo (9) Pohdiskelu (30) Polestar (13) Poliisi (2) Polkupyöräily (14) Polo (69) Polo Junior (52) Polo Senior (47) Polttoaine (1) Puhtaanapito (14) Pysäköinti (14) Rata-ajo (16) Reissut (35) Renault (2) Renkaat (36) Ruuhka (7) Scirocco (7) Seat (45) Seat Leon (49) Skoda (8) Subaru (1) Sumu (2) Suzuki (1) Sähköauto (27) Sähköauton lataus (1) Takuu (4) Taloudellinen ajo (55) Talvi (38) Tampere (2) Tankkaus (3) Tapahtuma (37) Tesla (7) Toyota (9) Tuunaus (5) TV-ohjelmat (3) Törttöily (10) Unelmointi (14) Valot (9) Verotus (1) Video (9) Volkswagen (52) Volvo (1) Vuokraus (6) Yhteistyö (17) Yleinen (22) Yliteippaus (1) Äänentoisto (5) Äänieristys (3)
nwdb