POLOinen

POLOinen

Jaa sivu POLOinen

Skootteri ei ole lälläripyörä, ainakaan kaupungissa

lauantai 22.07.2017 Avainsanat: Koeajo , Moottoripyöräily

Kaveri antoi minulle taannoin lainaan Honda PCX 125 -skootterinsa ollen varma, että tykästyisin siihen. Hän oli oikeassa. Parin päivän ajelun jälkeen olin vakuuttunut, että jos tarvitsisin kätevää kaupunkikulkuneuvoa, valinta voisi hyvinkin olla skootteri, sillä niin näppärä sitä oli pyörittää keskustassa.

Tykkäsin Honda PCX125:stä kovasti myös siitä, että se ei ollut moposkootteri, vaan nimensä mukaisesti 125-kuutioinen kevari, joten sillä ei jäänyt autoiijoiden jalkoihin. Ajamiseen tarvitaan vähintään kevytmoottoripyöräkortti A1, jonka voi saada 16-vuotiaana. Auton B-ajokortilla kevariskootterin puikkoihin ei ole asiaa.

Kevytmoottoripyörän teho voi olla maksimissaan 11 kW, mutta Honda PSX:n teho on vain 8,3 kW. Varmaankin siitä johtuen sen maksiminopeuskin on vain 80-90 km/h.

Uutena Honda PCX125 skootteri maksaa 3950 e.

Kaupungissa ajaminen

Ensimmäistä kertaa skootterin penkille istuessani mietin, miten ihmeessä sen saa käännettyä mutkissa, kun siinä istutaan kuin tuolilla eikä jaloista saa tukea samalla tavalla kuin moottoripyörällä ajaessa. Mutta pakko sen on olla helppoa, kun ne ovat niin yleisiä! Omaksuinkin ajamisen ja kääntymisen hyvin nopeasti, kun vain pääsin liikkeelle. Kiersin aluksi muutaman lähikorttelin hakiessani varmuutta kääntymiseen, mutta sitten se oli menoa.

Pysähtelevässä kaupunkiajossa skootteri oli todella kätevä, koska siinä ei tarvinnut vaihtaa vaihteita. Käänsi vain kaasukahvaa ja variaattori huolehti sopivasta välityksestä. Ihan hitaimmissa nopeuksissa, kun esimerkiksi lähestyin moottorijarrutuksella punaisia valoja, tuntui että vaihteisto kytkeytyi kokonaan vapaalle ja pyörä rullasi omalla painollaan viimeiset metrit ennen pysäyttämistä.

Kun Hondalla sitten pysähtyy liikennevaloihin, se sammuu start-stop-automatiikan ansiosta saman tien. Ja kun valot vaihtuvat vihreiksi, se on menoa saman tien, kun kaasukahvaa kääntää. Se käynnistyy niin nopeasti ja lähtee liikkeellekin niin ripeästi, että autot jäävät taakse jos ekana lähtee valoista. Nopeuden kasvaessa yli 50 km/h kiihtyvyys tosin heikkenee huomattavasti. 

Hondan mittaristo on yksinkertainen ja selkeä. Oikeassa reunassa oleva A-kirjain kertoo, että start-stop on aktivoituna.

Pysähdyksissä ollessa skootterissa ei ole päällä mikään vaihde, joten sen siirtäminen on tosi helppoa vaikka istuisi satulassakin. Istuu vaan penkissä ja täpyttää jaloilla siihen suuntaan kuin haluaa. Honda painaa vain 125 kg, joten siksikin se on tosi kevyt siirreltävä. Moottoripyörääni verrattuna oli aika hieno tunne, kun jalat ylettyivät siitä maahan noin vain!

Skootterin pysty ajoasento oli leppoisa kaupungissa ja sen selästä näki hirveän hyvin ympärille. Vielä paremmin kuin moottoripyöräni selästä, vaikka siinäkin ajoasento on melko pysty. Suoraselkäisessä ajoasennossa on kuitenkin se vika, että oma paino on lähes kokonaan takapuolen päällä. Kaikenlaiset töyssyt tuntuivat aika voimakkaasti ahteriin, eikä jaloista pystynyt joustamaan samalla tavalla, kuin moottoripyörän jalkatapeilla.

Skootterin ajoasento on hyvin suoraselkäinen.

Maantiellä ajaminen

Reilu 80 km pitkä koeajolenkkini sisälsi lähinnä pyörimistä kaupungissa, mutta pari kertaa piti mennä myös Rantaväylälle ihan vain koska mä voin. Ajattelin kyllä koko ajan, että mitäköhän autoilijat tuumaavat, kun näkevät skootterin. Toisaalta takana tulijat näkevät moottoripyörän rekisterikilvestä, etten ole liikkeellä millään mopolla. Kaverini sanoi, että autoilijat tuppaavat ajaa hirveän lähellä skootteria, mutta itse en niitä huomannut. 

Pari ohittajaa Rantaväylällä löytyi, mutta nämäkin painoivat ohi ylinopeudella, mm. Vaajakosken moottoritien remontoitavalla osalla, jossa rajoitus oli 60 km/h. Moottoritien 100 km/h nopeusrajoitusalueelle en viitsinyt skootterilla ajaa, koska se ei kulkenut niin lujaa, vaan maksimi oli tosiaan josain 80-90 km/h tuntumassa.

Pitkiä matkoja skootterilla ei viitsisi ajaa 80 km/h, sillä ajoviima on sen verran kova. Lisäksi sen nopeus on melko haastava pitää koko ajan samana, sillä ehtyvistä voimavaroista johtuen nopeus tuppasi hiipumaan heti kun herpaantui.

Hondan bensatankki on vain 6,2 litran vetoinen, mikä kuulostaa äkkisältään vähältä. Kulutus on kuitenkin vain 2 l/100 km, joten yhdellä tankillisella ajelee yli 300 km. Ei huono!  

Ajovarusteet

Saadessani skootterin lainaan mietin, mitä vaatteita käyttäisin sillä ajaessa. Sehän on vain kaupunkikulkine, jollaisilla porukka ajaa yleensä arkivaatteissa. Onko siis turhaa laittaa päälle kaikki moottoripyörän ajovarusteet? Jonkun mielestä voi olla, mutta minä en näe eroa moottoripyörän ja skootterin välillä ja vedin kaikki kamppeet niskaan.

Työkaverini mietti, ettei ehkä itse jaksaisi pukeutua niin suojaavasti ja kysyikin, käyttäisinkö kaikkia varusteita, vaikka skootteri olisi ollut 45 km/h nopeuteen rajoitettu moposkootteri. Kyllä käyttäisin. Pelkät farkut eivät välttämättä suojaa riittävästi asfaltti-ihottumalta, shortseista puhumattakaan. Juuri alkuviikosta Facebookissa jaettiin kuvaa suomalaisesta tytöstä, joka oli kaatunut skootterilla ja hänellä oli ollut päällään vain shortsit. Oli kyllä pahan näköistä jälkeä!

Skootterilla ajaessani mietin myös, miten ihmiset yleensä tarkenevat ajaa sillä tavallisissa vaatteissa. Se oli ihan yhtä kylmä kuin moottoripyöräkin, eikä minulle tullut yhtään kuuma +23 C kelissä t-paidassa, Goretex-housuissa ja nahkatakissa. Illan hieman viiletessä alkoi tulla jo vähän kylmä! Mutta noh, olenkin tällainen vilukissa...

Eihän sitä koskaan mitään satu, mutta jos sattuukin, niin mieluummin olen varustautunut siihen.

Yhteenveto

Parin päivän koeajon perusteella voin todeta, että Honda PSX 125 kevariskootteri on todella mukava kulkuväline kaupunkiin. Kiihtyy ripeästi, vaihteista ei tarvitse välittää, vie vähän parkkitilaa eikä tankatakaan tarvitse kuin aniharvoin. En yhtään ihmettele, että kaverini ajaa sillä töihin aina, kun ei vaan sada.

Skootterin ja moottoripyörän suurin ero tulee mielestäni siinä, että skootteri on omimmillaan siirtymissä kaupungin sisällä, kun taas moottoripyörällä lähdetään ajamaan ajamisen vuoksi.

Kypärä mahtuu kätevästi säilytykseen istuimen alle.

Ps. Vaihdettuani skootterista taas moottoripyörään unohdin yksissä liikennevaloissa, että siinä on vaihteet. Ihmettelin vaan että lähtipä vaivaisesti liikkeelle, että taisi jäädä vaihde kakkoselle. No eikä mitä, minä olin lähtenyt Kawasaki ER-5:lläni liikkeelle kolmosvaihteella. Kohtuullisen vääntävä kone siinä!

 

Illalla olin voittaja, aamulla enää toinen - AKU EcoRun 9.7.2017

tiistai 18.07.2017 Avainsanat: Ecorun , Leonidas , Pohdiskelu , Seat , Seat Leon , Taloudellinen ajo

Tämän vuoden ensimmäinen taloudellisuusajokilpailu ajettiin reilu viikko sitten Jämsässä ja sain siitä parhaimman tuloksen koskaan! Suuri kiitos kartturilleni Jaakolle, joka on kokenut tekijä, joten minun ei tarvinnut siis kuin keskittyä ajamaan. Suurimman osan aiemmista kisoistahan olen keskittynyt puoleksi myös huolehtimaan aikataulusta, kun olen tutustuttanut lajiin uusia ihmisiä.

Ecorun kauden 2017 uudet tuulet - hybrideille oma sarja

Kaikki ne kolme vuotta, mitä olen harrastanut ecorunia, ovat hybridit olleet jatkuvasti sekä bensaluokan että kokonaiskilpailun palkintosijoilla. Kun viime vuonna Toyota Prius -kuskit vaihtoivat vielä uudempiin Priuksiin, kasvoi kuilu perinteisiin autoihin yhä suuremmaksi.

Tämä luonnollisesti herätti närää pelkillä fossiilisilla polttoaineilla ajavien kisaaiien kesken, koska koettiin, että ei ole oikein järkeä edes kisata hybridejä vastaan, koska ne voittavat kuitenkin 100-0. Itsekin vertasin omia tuloksiani vain ei-hybrideihin, koska vain heidän kanssaan koin olevani samalla viivalla.

Tälle kaudelle sääntöjä muokattiin niin, että kaikki autot eivät olekaan enää samassa sarjassa, vaan hybridit kisaavat modernissa sarjassa ja muut autot fossiilisarjassa. Jälkimmäisessä on entiseen tapaan bensa- ja dieselluokat, ja sarjan autojen keskinäinen paremmuus lasketaan (myös entiseen tapaan) kulutetun energian perusteella. Tämä lasketaan kaavalla, jossa huomioidaan kulutetun polttoainemäärän lisäksi auton omamassa ja polttoaineen energiakerroin.

Ainut miinus tässä useamman sarjan ja luokan jaossa on se, että osallistujia ei ole missään kovin montaa. Pidän sitä kuitenkin pienempänä pahana kuin hybridien ylivoimaa. Tässä kisassa osallistujat jakautuivat kyllä varsin tasaisesti, sillä hybridejä oli neljä, bensafossiileja neljä ja dieselfossiileja viisi.

Perinteinen taukokuva.

Tankkauksen haasteet ja uudistukset - mikä meni vikaan viime vuonna?

Myös autojen tankkausta uudistettiin hieman tälle kaudelle, sillä viime vuonna tankkaukset olivat tosi epävarmoja. Se vie aika lailla pohjan lajilta, jos kulutetun polttoaineen määrä ei pystytä mittaamaan varmasti!

Aiemmin kuljettaja on suorittanut 1. ja 3. tankkaukset ja kilpailun järjestäjät ns. ravistelulenkkien jälkeiset 2. 4. tankkaukset. Nyt kilpailun järjestäjä suorittaa kaikki tankkaukset ja jälkimmäiset (2. ja 4.) tehdään aina tankin täyttöaukon puoleinen takarengas korokkeella. Aikaa käytetään jokaiseen viisi minuuttia. Aiemmin kilpailijat saivat valita, käytetäänkö koroketta ja lisäksi kilpailijoiden omiin tankkauksiin ei ollut pakko käyttää koko aikaa.

Viime vuoden ensimmäisessä kisassa Kuopiossa sain mahdollisesti liian pienen kulutuksen siksi, että ajattelemattomuuttani lopetin tankkaamisen jo ennen viiden minuutin täyttymistä, kun bensan pinta alkoi näkyä. "Kun se kuitenkin tankataan täyteen 4. tankkauksessa.”

Myöhemmin on käynyt selkeästi ilmi, että Leon tarvitsee tosi paljon aikaa, että tankki tulee oikeasti täyteen, sillä bensan pinta vajuu niin hitaasti. Ehkäpä 4. tankkauksen 5 minuuttia ei riittänyt, kun tilaa oli jäänyt 3. tankkauksessa. (Pysyikö muuten kukaan kärryillä?)

Viime vuoden toisessa kilpailussa Vihdissä Leonin kulutus oli puolestaan ihan liian paljon. Alkutankkauksen huoltoaseman mittarikenttä oli niin kuopalla, että edes suunnilleen tasaisen alustan saamiseksi polttoainemittarin toisen puolen autot tankattiin korokkeelta ja toisen ei. Kilpailun lopussa koroketta puolestaan käytettiin.

Tasamaatankkaus ei ilmiselvästi sopinut Leonille, sillä sen loppukulutus oli tyyliin litran enemmän kuin kilpakumppaneilla ja myöskin litran enemmän kuin mitä ajotietokone näytti. Leonin kahdessa ekassa Ecorunissa ajotietokone kuitenkin täytti tismalleen samaa kulutusta kuin tankattu, viime kauden viimeisessä kisassa desin enemmän ja tässä nyt ajetussa kisassa taas täsmälleen samaa.

Koroke, ammattitankkaajat ja riittävä aika tuntuvat takaavan varmimman tuloksen tankkauksessa ainakin minun autollani.

Ecorun-kilpailun 2. ja 4. tankkaukset tehdään vuoden 2017 sääntöjen mukaan aina korokkeelta.

Pihtaa minkä kehtaat!

Jos sitten keskityttäisiin tähän kilpailuun. Ensinnäkin oli mahtavaa ajaa kokeneen kartturin kanssa! Harjoittelimme kisaa varten ajamalla kolme vanhaa tiekirjaa ja hioimme samalla sekä minun ajamistani että Jaakon tapaa kertoa minulle seuraavat tapahtumat.

Jaakolla oli kisaa varten tabletissa taulukko, johon pystyi laittamaan jakson keston ja matkan ja se laski puolen kilometrin välein, missä kohtaa pitäisi olla milläkin minuutilla. Se ei tietenkään kerro koko totuutta, koska nopeudet vaihtelevat jakson aikana, mutta antavat kuitenkin suuntaa.

Toinen taulukko puolestaan kertoi, kuinka monta sekuntia edistetään tai jäädään aikataulusta, jos ajetaan x km/h yli tai alle pyydetyn keskinopeuden. Näiden avulla Jaakko sitten laski monta kertaa jakson aikana, että mitä nopeutta pitäisi ajaa ja ollaanko aikataulussa. Jollain pitkällä maantiesiirtymällä hän esimerkiksi ilmoitti, että “Ole hyvä, aja 92 km/h”.

Kisassa oli aika väljä aikataulu ja monesti Jaakko pystyikin sanomaan, että "pihtaa minkä kehtaat”. Tämän teemalauseen keksimme kun ajoimme viimeistä harjoitusta ja tulos oli kiinni siitä, kehtasinko ajaa harjoituksessa yleisen liikenteen seassa vähän alinopeutta. Kisaan mennessä tosin ehdin kyllästyä koko lauseeseen, mutta enivei kun ei ollut kiirettä, ajoin sellaista ajoa, mikä tuntui autolle taloudellisimmalta. Tämä tarkoitti monesti noin 70 km/h nopeutta, vaikka olisi ollut aikaa ajaa hitaamminkin.

Vauhdissa hiekkatiellä. Kuvakaappaus uudesta tuulilasikamerastani, josta tulee juttua blogiin kun ehtii. 

Kevään harjoituksissa Leonin renkaissa oli 2,5 barin paineet, ja Jaakko kehui auton pitoa ja alustaa todella hyväksi. Viime viikon harjoituksiin laitoin renkaisiin 2,8 barin paineet, mitkä ovat sääntöjen mukaiset maksimit. Ne olivat kuitenkin vähän liikaa, sillä Leon meinasi luistella soralla mutkissa vähän liikaa. Luistelu on pahasta, koska ajonvakautus jarruttaa menoa. Osan luistoista ehtii korjata vastaohjauksella, mutta kaikkia ei. Kisaan tiputimme paineet 2,7 bariin ja onnistuin muutenkin ajamaan mutkat niin, että ESP ei puuttunut peliin. 

Olen siitä harvinainen Ecorun-kuski, että ajan automaattivaihteisella autolla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että antaisin auton aina valita vaihteen, vaan pakotan sen usein jollekin tietylle, jos tiedän etä auto kyllä pystyy sillä ajamaan tiettyä nopeutta. Useimmiten tämä tarkoittaa, että pidän ylämäessä kutosen silmässä, vaikka auto haluaisi jo vaihtaa vitoselle.

Kisan puolessa välissä tajusin, aika monessa paikkaa, missä auto valitsisi vaihteeksi kutosen, pystyn ajamaan myös seiskalla. Sitä en aiemmin ollut pakottanut, mutta miksi ei? Testailin seiskaa jonkun kerran ja kun hetkellisen kulutuksen näyttö näytti aina seiskalla pienempää, aloin käyttää sitä. Ehkä tämä kertoo myös, että tiet olivat hyväkuntoisia, kun pystyi ajamaan niin kovaa että seiska oli hyvä vaihde.

Ilma & Vesi. Se voitaisiin oikeastaan ottaa nimeksi meidän tiimille, millä toivottavasti kisataan pidempäänkin!

Taloudellisuusajo pilaa mun vanteet!

Pahin painajaiseni Ecorunissa on, että rikon autoni, kun ajan kovaa sorateillä. Tai en oikeastaan autoa, vaan sen vanteet. Viime kesän kilpailun jälkeen huomasin, että Leonin kaunit vanteet olivat täynnä kiveniskemiä. D: Koitin miettiä, miten saisin tähän kisaan suojattua vanteet; mielessä oli niin erillisten kisarenkaiden hankkiminen kuin kumimaalilla maalaaminenkin, mutta ajoin kuitenkin samoilla pyörillä kuin ennenkin.

Minulle on vähän naureskeltu kun olen surrut vanteitani, mutta hei, Leon on silmäteräni! Minusta taloudellisuusajon, joka on tavisautoilla ajettava laji, ei pitäisi olla sellaista, että se jättää kalustoon jäljet. Entä sitten ne lukuisat kilpailijat, jotka ajavat liikkeistä lainatuilla autoilla? Tykkäisivätkö liikkeet, että vanteet ovat täynnä kiveniskemiä?

Kisassa kävi kuitenkin ilmi, että muiden vanteet eivät ime kiviä puoleensa siten kuin omani. Leonin vanteiden puolat ovat vaakatasossa ja lisäksi hieman ulkonevat, joten lentävät kivet kopsahtelevat suoraan niihin. Katselin esimerkiksi monta kisaa ajetun Polon vanteita ja niissä ei ollut kuin muutama hassu kiveniskemä.

Muistuttelin itselleni kisassa mieheni sanoja, että vanteet ovat jo pilalla, että ei siitä tarvitse enää välittää niin kovasti jos pari kiveniskua tulee lisää. Mutta ei tässä kisassa niitä sitten tullutkaan juuri yhtään eli kaikki soratiet eivät ole yhtä pahoja. Nyt kun katsoin viime vuoden Jyväskylän kisan reitiltä ottamaani kuvakaappausta, niin on kyllä ihan selvää, missä vanteet pilasin. Se oli se 10 km pätkä, joka oli suunnilleen pelkkää irtosoraa, jossa autokaan ei meinannut pysyä hyppysissä!

Voi vanneparat! Etenkin takapään vanteet ovat kiveniskemiä täynnä. :(

Lopputulos

Leon meni tämän kisan melkein höyryillä, sillä niin pieni sen kulutus oli: 4,126 l/100 km! Uusi ennätys! Tämä on myös pyöristettynä sama, minkä Seat on määritellyt Leonin maantiekulutukseksi. Kaikki tankkaukset tehtiin samalta paikalta ja tankki oli jälkimmäisissä tankkauksissa piripinnassa paljon ennen viiden minuutin aikarajaa, joten tulosta voi pitää uskottavana.

Kun sitten näin kilpailun tulokset, en ollut uskoa silmiäni! Olimme Jaakon kanssa pihistelleet itsemme bensaluokan ykkössijalle ja fossiilisarjan kolmansiksi! Markku onnitteli minua iloisesti, että “Onneksi olkoon Jenni, sinusta on tullut fossiili!” :D

Voittopokaali ja kulutus, jolla se ansaittiin - hetkeksi...

Ei olisi kuitenkaan pitänyt uskoa, mitä näki. Seuraavana päivänä kävi nimittäin ilmi, että tulokset oli lajiteltu väärin (sarjan pisteiden mukaan, missä huomioidaan auton omamassa)  ja oikeasti olimme bensaluokan kakkosia. Fossiilisarjan yleiskilpailussa putosimme puolestaan sijalle neljä, koska yksi auto oli unohtunut tuloksista! Käsittämätöntä, ettei kukaan huomannut näitä virheitä kilpailun jälkeen, kun tulokset julkistettiin ilmoitustaululla! Mutta itsekin olin niin tohkeissani, etten tajunnut katsoa tuloksia tarkemmin.

Fossiilisarjan luokkatulokset.

Fossiilisarjan yleiskilpailutulokset.

Pohdintaa tulosten tarkkuudesta

Bensasarjan pienimmällä kulutuksella 4,095 l/100 km meni uusi yksilitrainen Seat Ibiza. Kolmanneksi kiri Opel Astra kulutuksella 4,142 l/100 km. Tankatut polttoainemäärät olivat 10,60 l, 10,68 l ja 10,72 l eli kolmen parhaan keskinäiset erot olivat ihan mitättömät.

Mieheni kommentoi tuloksia, että jos ne olisi annettu tällä tarkkuudella fysiikan opettajalle, ne olisivat tulleet bumerangina takaisin, sillä tuloksissa ei ole huomioitu virhemarginaalia. En tosin tiedä, miten virhemarginaali voitaisiin laskea, koska samaa tankkausta ei voida suorittaa moneen kertaan. Mutta on siinä silti pointtia.

Nimittäin jakeluasemien erilaiset kaltevuudet ja jopa asemien polttoainepumppujen mittarien epätarkkuus voivat vaikuttaa siihen, miten paljon polttoainetta tankkiin menee. Polttoainepumput ovat ilmeisesti tarkkoja vain yli viiden litran tankkauksille, mutta se ylitetään aniharvoin hötkytyslenkkien jälkeisissä tankkauksissa.

Kun Leonille tehtiin jälkimmäistä lopputankkausta, tankkaaja nosti pistoolin ilmaan 2,30 litran kohdalla, koska tankkiin ei mennyt enää yhtään enempää bensaa. Tankkausaikaa oli jäljellä vielä minuutti-puolitoista, minä aikana polttoainetta ei enää lisätty, mutta polttoainemittari jatkoi kuitenkin hitaasti tankatun määrän kasvattamista. Lopputuloksena maksoin 2,42 litrasta bensaa, mutta tankkauspöytäkirjaan merkittiin 2,30 l. Tankkaajat lienevät huolellisia, mutta mitä jos sitä ei olisi silti huomattu? Jos 2,42 litraa olisi päätynyt lopputuloksiin, olisin jäänyt kolmannelle sijalle.

Tankki täynnä! (Kuva viime vuodelta, mutta samalta se näytti nytkin paitsi ilman ylivuotoa.)

Mietin myös, miksi loppukulutus ilmoitetaan kolmen eikä kahden desimaalin tarkkuudella. Tämä johtuu siitä kerto- ja jakolaskujen säännöstä, että tulos annetaan yhtä monen merkitsevän numeron tarkkuudella kuin yhtälön epätarkin luku. Kun polttoainetta tankataan yli 10 litraa, merkitseviä lukuja on neljä (esim. 10,68 l). Kaikki kilpailun hybridit ja dieselit kulkivat alle kymmenellä litralla polttoainetta, joten merkitseviä lukuja onkin vain kolme. Tällä perusteella mielestäni kaikissa sarjoissa pitäisi näyttää tulos vain kolmen desimaalin tarkkuudella.

Skoda Economy Runissa mittaustekniikka rajoittaa tulokset yhteen desimaaliin ja sillä tarkkuudella meidänkin kisat pitäisi ehkä laskea, vaikka ykkössijaa jakaisikin sitten useampi auto. Sitä paitsi keskinäisen eron voisi silti laskea auton omamassan mukaan. Sen perusteella esimerkiksi 1263 kg painava Leon voitti 1122 kg painoisen Ibizan yleiskilpailutuloksissa.

Yhteenveto

Vaikka ykkössijaa ei lopulta tullutkaan, olen todella tyytyväinen kilpailun tulokseen. Sitä paitsi ei ole niin paljon paineita puolustaa voittoa seuraavassa kisassa! :D

Lopputulokset olivat niin lähellä toisiaan, että jäin miettimään olisinko voittanut bensaluokan, jos Leonissa olisi ollut hieman rullaavammat 16” renkaat nykyisten 17” sijaan. Hybridisarjan Priuksetkin sijoittuivat samassa järjestyksessä, kuin minkä kokoiset renkaat niissä olivat. Melkein sain jo tähän kisaan sponssirenkaat, mutta ei sitten kuitenkaan tärpännyt. Tätä kautta on enää yksi kisa jäljellä, mutta ensi kaudelle pitäisi kyllä yrittää saada erilliset kisarenkaat!  

Voittoisat Seatit: uusi Ibiza oli bensaluokan taloudellisin ja Leon toinen.

Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 2.)

keskiviikko 28.06.2017 Avainsanat: Ajoharjoittelu , Jarrut , Moottoripyöräily , Tapahtuma

Kerroin edellisessä kirjoituksessani Motoristi Survival Tour -koulutuksen hidasajoharjoituksista ja siihen liittyvistä jutuista: ajoasennosta, katseen käytöstä ja hallintalaitteiden käytössä. Nyt tarina jatkuu. Tällä kertaa aiheina ovat moottoripyörän jarrutustekniikka ja kaarreajo.

Tehokas jarruttaminen moottoripyörällä

Oikea ajoasento ja katseen käyttö ovat tärkeässä osassa tehokkaassa jarrutuksessa. Pidetään siis jaloilla tukevasti kiinni moottoripyörästä, keskivartalo tiukkana ja kädet rentoina. Näin pyörä pysyy hyvin suorassa linjassa jarrutuksen aikana eikä kuskina painuta jarrutuksen voimasta käsien päälle ja mahdollisesti vahingossa käännetä tankoa.

Sopiva jarrutuksen teho on sellainen, että ollaan vielä juuri pidon rajoissa. Jarrutuksessa etupyörää ei kannata päästä lukkiutumaan, koska jos moottoripyörä on vähänkin epätasapainossa, se saattaa kaatua. Lisäksi lukossa oleva rengas ei jarruta yhtä tehokkaasti kuin pyörivä rengas.

Takarenkaan lukkiutuminen ei ole niin vakavaa, koska sen jarrutusteho on aika pieni (jopa 90 % jarrutustehosta voi olla etupyörällä!) ja on yksi muuttuja vähemmän, kun ei tarvitse jarrutuksen aikana keskittyä sen poljinvoimaan. Jarrutetan siis molemmila jarruilla samaan aikaan ja tehokkaasti, mutta säädellään etujarrulla jarrutuksen tehoa. Ai niin, ja laitetaan mielellään kytkin pohjaan, niin pyörä ei sammu.

Jarrutusdemot

Ennen kuin pääsimme itse jarruttelemaan, toinen kouluttajista demosi meille tehokasta jarrutusta eri nopeuksista. Meidän tehtävämme oli veikata, millä matkalla moottoripyörä pysähtyy, kun nopeus on 60 km/h ja 80 km/h.

Olen arvioinut jarrutusmatkoja monen monta kertaa liukkaan kelin ratapäivissä, mutta nyt kesäkelissä ei ollut aavistustakaan, mihin pyörää pysähtyisi 60 km/h nopeudesta. Oli muuten vain 13 metriä! Jarrutusmatka 80 km/h nopeudesta olikin sitten helpompi arvioida, koska jarrutusmatka tuplaantuu aina, kun nopeus kasvaa neljänneksellä. Nopeudesta 80 km/h jarrutusmatka oli 25 m.

Video: tehokas jarrutus moottoripyörällä 60 km/h ja 80 km/h nopeuksista.

Näissä demoissa mitatuissa matkoissa täytyy tosin huomioida, että nissä mitattiin tosiaan pelkkää jarrutusmatkaa, ei reaktiomatkaa. Kun mukaan lasketaan 17 m reaktiomatka, 60 km/h todellinen pysähtymismatka on 41 m. Reaktiomatka 80 km/h nopeudesta on puolestaan 22 m, joten pysähtymismatka onkin 47 m.

Liikenneturvan sivuilla on muuten hyvä laskuri, jossa voi tutustua moottoripyörän jarrutusmatkoihin erilaisilla keleillä ja alustoilla.

Rami makaa radalla 60 km/h pysähdyksen kohdalla ja moottoripyörä on 80 km/h pysähdyksen kohdalla. Jarrutus on alkanut molemmissa tapauksissa punaisten keilojen kohdalta. 80 km/h:sta jäännösnopeus Ramin kohdalla olisi vielä reilu 60 km/h, joten voisi vähän sattua!

Yksikölliset jarrutusharjoitukset

Jarrutusharjoituksissa emme kerääntyneet ajoittain radan reunaan oppimaan lisää teoriaa kuten hidasajossa. Sen sijaan saimme kouluttajilta yksilöllistä palautetta jokaisen jarrutuksen jälkeen ja neuvoja, mihin asiaan kannattaa kiinnittää seuraavalla kierroksella huomiota. Hidasajoharjoituksen tapaan siis myös jarrutustekniikkaa rakennettiin vaihe vaiheelta paremmaksi, mikä oli minusta oivallinen tapa opetella asioita, kun ei anneta kaikkea tietoa yhtenä pläjäyksenä!

Minulla on ollut tapana vaihtaa vaihde aina pienimmälle samaan aikaan kuin jarrutan, mutta nyt sain kehotuksen luopua siitä. On parempi painaa vain kytkin pohjaan ja keskittyä muuten kunnolliseen jarrutukseen.

Seuraavalla yrityksellä sain palautetta, että takajarrua voisi käyttää napakammin. Pelkäsin, että se menee lukkoon ja siksi olen vähän arastellut sen käyttämistä. Mutta ei se lukkiutuminen kuulemma haittaa mitään, jos ajolinja on vaan suorassa.

Kolmas korjattava asia löytyi käsijarrun käytöstä. Olen tottunut käyttämään jarrua vain kahdella sormella, koska pikkusormeni ei yletä kahvaan ollenkaan. Sitä pitäisi kuitenkin puristaa kaikilla sormilla, jotta saa parhaan mahdollisen puristusvoiman. Kahden sormen tekniikkani lienee lähtöisin siitä, että Eerikin jarrukahva on vääntynyt jonkun edellisen omistajan jäljiltä ja on siten vähän kaukana. En ole antanut sen häiritä, mutta nyt mietin, että kahvan voisi ehkä vaihdattaa uuteen suoraan.

Eerikissä on hieman kiero jarrukahva.

Koko kädellä ja kunnolla jalkajarrulla jarruttaessa moottoripyöräni pysähtyikin jo ihan kohtuullisesti, muistaakseni 16 metriin. Seuraavalla yrityksellä jarrutusmatka lyheni 14,5 metriin, missä ei ollut enää kuin 1,5 m eroa kouluttajamme tulokseen. Ei huono! Liikenneturvan laskurin mukaan jarrutumatka 60 km/h nopeudesta optimaalisella asfaltilla on 14 m, joten tähän voi kyllä olla tyytyväinen.

Tehokkaassa jarrutuksessa paino siirtyy eteen ja etupää painuu kasaan.

Seuraavaksi olisin voinut kokeilla jarruttaa kovemmista vauhdeista, mutta halusin pitää vauhdin samana, jotta näkisin mahdollisen kehityksen jarrutustekniikassa.

Kävi kuitenkin niin, että 14,5 m jäi parhaaksi tuloksekseni. Sen jälkeen tulokset alkoivat heikentyä, milloin minkäkin syyn takia.

Ensin kouluttaja kysäisi, että oliko hänessä ollut jotain outoa, kun katsoin häntä jarrutuksen aikana. Että pitäisi keskittyä täysillä suoritukseen ja katsoa kauas eteenpäin eikä vilkuilla sivuille. En tajunnut edes tehneeni näin!

Seuraavalla kerralla keskityin katsomaan kaukaisuuteen, mutta muuten tulos oli surkea, koska kouluttaja ilmoitti että nyt ei enää jarrutella. Ajoasento oli huono ja mulla oli jäänyt jopa kaasu päälle. Mitään näistä en huomannut, kun keskityin vain kaukaisuuteen. Totta puhuen en muistanut iltapäivän jarrutusharjoituksissa kiinnittää enää mitään huomiota ajoasentoon, kun asia opetettiin ennen ruokataukoa! Hups...

Sain kokeilla vielä kerran, mutta ajoasento oli edelleen huono ja jarutusmatka pitkähkö. Takajarru oli kyllä molemmissa viimeisissä ihan lukossa.

Minusta on hienoa, miten ammattitaitoiset kouluttajat näkevät, milloin oppilaat ovat ajaneet tarpeeksi ja on parempi lopettaa. Oppilaana sitä ei nimittäin tajua, ihmettelin lähinnä, että miksei nyt suju. Kaikilla se vaihe tulee kuulemma varsin samoihin aikoihin. Vertasivat sitä sitten siihen, että ei juoksijakaan pysty vetämään 100 m spurtteja loputtomasti.

Moottoripyörän ohjaustekniikka

Päivän viimeisenä isona aiheena keskityttiin moottoripyörän ohjaustekniikkaan ja vähän sen teoriaan. Miksi pyörä kääntyy kovemmassa vauhdissa paremmin, kun ohjaustankoa kääntää eri suuntaan kuin mihin haluaa mennä?

Tässä on taustalla niin hienoa fysiikkaa, etten edes yritä selittää sitä kattavasti. Tiivistetysti sanottuna käy niin, että kun tankoa työntää (= vastaohjaus / työntöohjaus) eri suuntaan kuin mihin haluaa kääntyä, niin rengas taittuu pois alta ja koska sen reunan ympärysmitta on pienempi kuin keskikohdan, pyörä kääntyykin työnnön suuntaan.

Vastaohjausta voi demota myös laittamalla pöydälle kumoon kartion mallisen juomalasin. Jos sitä lähtee vierittämään pöytää pitkin, se ei mene suoraan, vaan kääntyy pohjan suuntaan, koska pohja on kapeampi.

Rengas kääntyy kallistuksen suuntaan kuten juomalasikin. Testattu käytännössä!

Googletin vastaohjausta ja vastaan tuli oma blogaukseni moottoripyöräkurssista, jolloin olin oppinut ohjauksen vasta teoriassa, mutten ollut päässyt vielä testaamaan käytännössä. Mietin silloin, että toimiiko vastaohjaus samalla tavalla kuin polkupyöränkin kääntäminen kovemmassa vauhdissa. Terveisiä vuoden 2011 Jennille täältä vuodesta 2017, että kyllä se toimii juuri niin!

Teoriapuolen jälkeen saimme tehtäväksi lähteä ajamaan liukaankelinradan ympärille merkittyä rataa ja pitämään hauskaa! Radalle oli aseteltu keiloista portteja ja niistä läpi ajaessa tuli harjoiteltua ohjausta. Ajoin rataa maksimissaan 45 km/h, mutta radan päädyissä piti aina himmata johonkin 30 km/h:iin kun siellä oli tiukemmat käännökset. En uskaltanut taittaa etenkään toiseen niistä pyörää, koska pelkäsin että se liukastuu kyljelleen, vaikka oltiin ihan pitävällä asfaltilla.

Nyt vain saatiin ajaa sitä omaan tahtiin ympäri uudestaan ja uudestaan. Kivaa se kyllä oli, ja hauskapitotehtävä tuli siis suoritettua.

Tänä harjoitus oli kiva, ja kierroksia sai ajaa oikein kunnolla. Olisi silti ollut mukavaa, että kouluttajat olisivat puuttuneet myös ohjaukseen ja antaneet lisävinkkejä. Esimerkiksi tuohon, että ajanko mahdollisesti väärin jyrkemmät mutkat, kun pelkään niissä kaatumista vai onko kyse vain siitä, etten uskalla vastaohjata riittävästi.

Kuvasarjasta näkee hyvin, miten paljon pyörä kallistelee mutkissa. Kuvat ovat MP69:n kouluttajan ottamia, maasta makuulta tuli aika hauska kuvakulma.

Lisää ohjelmaa

Kurssi päättyi ohjausharjoitusten jälkeen, mutta väleissä ja ruokatauollakin harjoittelimme kaikenlaista, kuten ryhmäajoa, ajolinjoja ja pyörän pystyyn nostamista. Palataan niihin jutun kolmannessa osassa, joten kannattaa edelleen pysyä kuulolla! :)

Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 1.)

maanantai 19.06.2017 Avainsanat: Ajoharjoittelu , Moottoripyöräily , Tapahtuma

Ennakoivan ajon koulutus, motoristin ruosteenpoisto, moottoripyöräilyn jatkokurssi ja mitä näitä nyt on. Yhtä kaikki, olin suunnitellut osallistuvani jollekin moottoripyöräilyn kertauskurssille jo useamman vuoden, mutta tapahtumat ovat olleet aina joko liian kaukana tai väärään aikaan.

Tänä keväänä meinasin mennä Moottoripyöräkerho MP69:n järjestämälle kahden päivän Motoristi Survival 1 -kurssille, mutta se oli jo ehditty varata täyteen ennen kun heräsin asiaan. Onnekseni tänä vuonna järjestettiin myös tiiviitä yhden päivän Motoristi Survival Tour kursseja eri paikkakunnilla ja niistä lähin oli täällä Jyväskylässä. Kurssi oli vieläpä ihan sikahalpakin; vain 50 e seitsemän tunnin tiiviistä koulutuksesta! 

Minä moottoripyöräilijänä

Pidän itseäni vielä viidenkin ajokauden ja 15 000 km jälkeen aika surkeana motoristina. Pärjään kyllä moottoripyörän kanssa ja maantiellä ei ole ongelmaa (eikös niin sanota, että vauhti korjaa virheet!?).

Tarkka käsittely hitaissa vauhdeissa sen sijaan on pelottavaa, koska pelkään horjahtavani ja kaatavani pyörän. Pieni horjahtaminen ei haittaisi, jos jalat saisi tukevasti maahan, mutta satulan madalluksen jälkeenkin ulotun maahan vain päkiöillä. Pätkä mikä pätkä.

Risteyksissä kääntyminen kaupunkiajossa ei sentään ole ongelma ja olen myös oppinut katsomaan pysähdyspaikat niin, että en ole millään nyppylällä vaan mieluummin asfaltin urissa. 

Suurin pelkoni liittyykin U-kännöksiin ahtaissa paikoissa, eikä niiden pelkääminen ainakaan auta asiaa. Ai miksi tarvitsee ajaa uukkaria? No huoltoasemien pihassa tai jos ajelen huvikseni jonnekin uuteen paikkaan, niin tie saattaa päättyä. Mutta uukkaripelon takia en liiemmin tutki uusia paikkoja kun en tiedä saanko pyörää käännettyä… Tarvitsen aina kahden kaistan levyisen tien että saan pyörän ajamalla ympäri. Tiedän kyllä perusteet, että pidetään alavartalolla tiukasti kiinni pyörästä ja liikutaan peruskaasulla, kytkimellä ja laahataan jarrua, mutta käytäntö on toista.

Kauden aloituskuva otettuna Nurmi MP:n pihassa. Jalat eivät kasvaneet viime talvenkaan aikana...

Motoristi Survival Tour -päivän teemat

Koulutuksen aiheina olivat ajoasento, jarruttaminen, oikea ohjaustekniikka sekä pyörän käsittely hitaissa nopeuksissa. Asioita opeteltiin vaihe kerrallaan, lisäten aina uusia juttuja äsken opittujen päälle. Kurssin kantavana teemana oli myös itse oivaltaminen. Kouluttajat antoivat yhteisten juttujen lisäksi henkilökohtaisia vinkkejä ja niistä seurasi oivalluksia heti aamusta alkaen!

Oli muuten siistiä, miten erilaisista lähtökohdista kurssin osallistujat olivat. Oli kortin “lahjaksi” saanut, muutaman vuoden tauon jälkeen uuden pyörän hankkinut, pelkät työmatkat ajava, joka vuosi kursseille osallistuva... Kaikkia yhdisti kuitenkin halu oppia paremmaksi kuskiksi.

Yhtä monenlaista kalustoa kuin kurssilaisiakin.

Pohjustusta hitaasti ajamiseen

Päivä aloitettiin hidasajoharjoituksella, jossa piti ajaa mutkaista keiloilla asfalttiin merkittyä rataa. Katsoin sitä aluksi kauhuissani: miten tuota pystyy ajamaan?! Tässä mentiin todellakin heti epämukavuusalueelle, sillä suurin ongelmani moottoripyöräilyssä on juurikin tuo pyörän hallinta hitaissa vauhdeissa. 

Mutta tätä varten kurssille oli tultu. Että päästään harjoittelemaan niitä vaikeita asioita ja sitten ne eivät ehkä ole ihan niin vaikeita enää. 

Parilla ensimmäisellä kierroksella oioin tyylikkäästi osan mutkista, koska en vain saanut käännettyä pyörää niihin. Taisin parkaistakin jossain vaiheessa, että eihän tästä tule mitään, mutta kouluttaja kannusti, että kukin ajaa omalla tasollaan.

Kierrettyämme rataa jonkin aikaa pysäköimme pyörät ja pidimme ensimmäisen palautesession. Mitä havaintoja teimme ja mitä opimme radan kiertämisestä?

Sitten jatkoimme kiertämistä, mutta nyt kouluttajat pysäyttivät meitä välillä yksitellen antoivat vinkkejä, miten homma kävisi helpommin.

Minä sain vinkin, että kun kumartuu pikkaisen lähemmäs tankoa, ohjaaminen helpottuu. Ja voi pojat se oli huikein juttu minkä päivän aikana opin! Miksi se ei koskaan ollut tullut itselle mieleen? Tämän oivalluksen jälkeen radan ajaminen alkoi sujua ihan eri tavalla eikä tarvinnut enää oikoa yhtään.

 

Harjoittelua pujotteluradalla.

Moottoripyörän hidasajo ja ajoasento

Seuraavalla tauolla paneuduimme porukalla tarkemmin ajoasentoon.

Oikea ajoasento moottoripyörän selässä lähtee alavartalon tukemisella pyörään. Jalat kunnolla jalkatapeille ja nilkat ja polvet puristavat pyörää. Lisäksi keskivartalon lihaksista haetaan kunnollinen tuki. Tällä tavalla kuski ja pyörä ovat yhtä, eikä tarvitse hallita kahta erillistä heilujaa.

Pyörän päällä pitäisi olla niin paljon etukenossa, että kun ohjauksen kääntää stoppariin saakka, kummankaan käden ei pitäisi mennä ihan suoraksi saakka.

Kädet ja hartiat olisi myös pyrittävä pitämään ajaessa rentoina ja kyynerpäät lähellä vartaloa. "Keitettyä spagettia", kuten toinen kouluttajistamme kuvasi. Rennoilla käsillä ohjaaminen on helpompaa, hallintalaitteiden käyttö tarkempaa ja tasapainokin on helpompi pitää.

Kukaan ei tietenkään pysty pitämään tällaista hyvin ryhdikästä ajoasentoa koko ajan, mutta ei tarvitsekaan. Ajoasentoa voi muutella ajamisen aikana ja kun tilanne vaatii ja vauhti hidastuu, niin skarpataan tarkempaan asentoon.

Kallistutaan niin paljon eteenpäin, että kyynerpäät ovat koukussa vaikka ohjauksen kääntäisi ääriasentoon. 

Katseen käyttö

Viimeinen juttu oikessa ajoasennossa on katse. Ympäristöä on syytä havainnoida kääntämällä koko päätä eikä vain silmiä, koska vain siten näkee riittävästi ympärille. Myös päätä kääntäessä vartalon asennolla on merkitystä, sillä jos kädet ovat ihan suorat, päätä kääntämällä saattaa herkästi kääntää myös koko pyörää.

Tässä välissä lähdimme taas kiertämään rataa, mutta nyt kouluttajat muuttelivat välillä radan muotoa. Oli siis katsottava koko ajan mihin menee. Mulla oli ilmeisesti havainnointi ihan hallussa, sillä kouluttaja kommentoi radan reunasta, että "Pää kääntyy kuin pöllöllä. Ja niinhän sen pitääkin!"

Seuraavalla tauolla mietimme, miten ajamiseen vaikuttaa, kuinka kauas katsoo. Katselimme kentän etualalle asetettun lippistä, mutta emme nähneet kauempana olevaa juomapulloa. Kun taas katsoimme juomapulloa, havaitsimme myös lippiksen.

... mutta vain sivusilmällä. Kuvittelen aina katsovani kauas, mutta voisi kyllä katsoa vielä paljon kauemmas. Tämä tulee esiin erityisesti jossain mutkissa, missä pitäisi katsoa sinne minne haluaa mennä mutta tuppaan väkisin vilkuilemaan aina lähemmäs, että missä mahtaa ola uria tms, etten vaan aja niihin.

Jos katsot lippistä, huomaatko juomapullon? Entä toisinpäin?

Hidasajo ja hallintalaitteet

Seuraavalla tauolla pohdimme, miten moottoripyörän hallintalaitteita käytetään hyväksi hidasajossa.

Monet moottoripyörät ryömivät autojen tapaan eteenpäin pelkällä kytkimellä ilman kaasua. Hitaasti ajaessa on kuitenkin syytä pitää koko ajan tasainen kaasu, jotta tehoreserviä on tarvittaessa käytössä, jos meinaa esimerkiksi horjahtaa ja pitää korjata se nopeudennostolla. Jos kaasua ei ole, pyörä voi sammua kun kytkimestä päästää äkkiä irti.

Hidasajon toinen elementti on laahata takajarrua kevyesti. Se poistaa voimansiirrosta tulevia välyksiä ja kytkimellä tehdyt pienetkin muutokset vaikuttavat välittömästi.

Voimansiirron välystä demottiin nostamalla pyörä keskijalalle ja likkuttamalla takapyörää. Se liikkuu hieman, vaikka vaihde olisi päällä. Kun painetaan vähän takajarrua, tämä välys poistuu.

Hidasajon kolmas elementti on kytkin. Se onkin hallintalaitteista ainut, jolla nopeutta lopulta säädellään! Kaasu ja jarru ovat vain "staattisesti" mukana, eikä niille tarvitse uhrata ajatusta. Mutta se onkin paljon helpompaa, kuin yrittäisi kaikkia kolmea käyttää vauhdin säätelyyn!

Seuraavaksi tietysti siirryimme harjoittelemaan näitä opittuja asioita pujotteluradallemme. Kouluttajamme vinkkasi pitämään pyörässä sen verran kierroksia, että se juttelee ja kertoo että sillä on kivaa! 

Minun täytyy kyllä harjoitella kaasun käyttöä vielä paljon! Ihan liian usein tulee ajettua liian matalilla kierroksilla ja monesti painettua kytkin kokonaan pohjaan, kun tuntuu että pyörä meinaa muuten liikkua liian kovaa. Kouluttajien ohje kuitenkin oli, että kytkintä ei tarvitsisi laittaa ajaessa pohjaan muuten kuin vaihdetta vaihtaessa. 

Näillä kaikilla ohjeilla ja lukuisilla harjoituskierroksilla hitaasti ajaminen kehittyi joka tapauksessa ihan valtavasti! Nyt kun ne saisi vielä vietyä arkeen, jossa on niitä pelottavia tien reunoja ja kaiteita joita ennen pitää saada käännettyä se pyörä.

Kouluttajan esimerkkisuoritus näytti niin rennolta!

Tehokas jarrutus ja kaarreajo

Seuraavaksi siirryimme päivän seuraaviin aiheisiin: tehokkaaseen jarrutukseen ja kaarreajoon. Niistä saatte lukea seuraavassa blogimerkinnässäni, koska muuten tästä olisi tullut ihan överipitkä.

Auto jäi pikapesun ulkopuolelle - asiakaspalvelu keräsi pisteet kotiin + Voita ilmainen autopesu!

perjantai 09.06.2017 Avainsanat: Ongelmatilanteet , Puhtaanapito

Päätin tuossa eräs ilta huuhtaista auton nopeasti harjattomassa pikapesussa. Pysäköin auton Palokan City Car Wash -pesulan eteen, kävin ostamassa pesun ja palasin autolle. Palautin pankkikortin lompakkoon takapenkille ja kaivoin kameran repusta, jotta voisin ottaa kuvan pesukoneesta. Istuin autoon ja meinasin ajaa halliin, mutta enpäs ajanutkaan, sillä hallin ovet sulkeutuivat nenäni edestä!

Ajoin toiveikkaasti lähemmäs ovia, jos ne aukeaisivat, mutta mitään ei tapahtunut. Peruutin ja ajoin taas ovien eteen, mutta ei vieläkään reaktiota. En nähnyt seinässä edes puhelinnumeroa, johon soittaa (toim. huom. se muuten olisi lukenut maksuautomaatissa), joten päätin tympääntyneenä ajaa pesuun viereiselle Palokan ABC:lle, jossa olen viime aikoina käynyt. Paitsi että ABC:n pesukone oli rikki ja suljettu. En olisikaan halunnut pestä autoa!

Jäin autoineni pesulan ulkopuolelle...

Reklamaatio

Mitä tekisi tässä vaiheessa nykyajan kuluttaja? Vaahtoaisi tietysti someen!

Minä tyydyin valittamaan asiasta vain kotona, mistä mies tätä juttua kirjoittaessani kyllä huomautti, että aika paljon vaahtoa oli siihen nähden että kyse oli vain harjattomasta pesusta. Ai niinkös se olikin? :’D Olin jo unohtanut sen tunteen, koska siitä eteenpäin asiat menivät hienosti.

Vaahtoamisen sijaan kirjoitin siis City Car Washille asiallisen reklamaation, jossa pyysin tilalle uutta pesua, koska en tuota ostamaani pystynyt käyttämään. Esitin myös toiveen, että mikäli ovet ovat auki vain tietyn ajan, siitä olisi hyvä kertoa asiakkaille vaikkapa maksupäätteellä. 

Heti seuraavana arkiaamuna sain vastauksen, jossa pahoiteltiin tapahtunutta.

Hyvitykseksi sain koodin pesulan tasokkaimpaan pesuun, vaikka olin itse ostanut ihan sen perustasoisimman. Jouduin kuitenkin hieman nolona laittamaan takaisin viestiä, että voisinko kuitenkin saada peruspesun luksuspesun sijaan. Luksuspesu sisältää nimittäin kuumavahan, jollaista en halua laittaa Leonin CQuartz Finest -pinnoitteen päälle. Ei se siitä pilalle mene, mutta ei siitä hyötyäkään ole.

Viime vuonna tuli testattua se ihan käytännössä, kun pesin auton ABC Mikkelässä harjattomassa pesussa, joka yllättäen sisälsikin vahan. En ostohetkellä tajunnut koko asiaa, koska se oli aseman ainut harjaton pesu ja olen tottunut siihen, että ne ovat aina peruspesuja. Asia tulikin ilmi vasta seuraavalla käsinpesukerralla, kun ihmettelivät Glosspointilla, että mitä ihmettä olen tehnyt Leonille, kun se kyljet ovat täynnä valumajälkiä, jotka eivät irronneet normaaleilla pesuaineilla. Hetki piti kelata ennen kuin tajusin, että se yksi harjaton pesu muuten taisi sisältää vahan! Pesun päätteeksi ruiskutettu kuumavaha ei ollut levinnyt tasaisesti, vaan jämähtänyt niille sijoilleen.

Nolosteluni oli turhaa ja sain koodin peruspesuun. Eikä luksuspesua tarvinnut palauttaa, vaan voin antaa sen jollekin kaverille. Tai jollekin teistä lukijoistani - lukekaapa juttu loppuun, sillä lopussa seuraa arvonta!

Pikapesu on kätevä, kun ei ehdi käsinpesuun mutta haluaa saada autosta pahimmat ravat pois.

Mahtavaa asiakaspalvelua

Antamani palautteeni vuoksi pesulan huoltomies kävi selvittämässä pesuhallin ovien sulkeutumisajan. Se oli ollut reilusti alle puoli minuuttia, joten ei ihme, että missasin pesun, kun en ajanut sinne saman tien kun olin maksanut. 

Tapahtuneen jälkeen ovien sulkeutumisaika nostettiin minuuttiin, missä ajassa sisään pitäisi ehtiä hyvin. Pidempään ovia ei voi pitää auki, koska muuten  tulee ongelmia talvella. Ovet eivät kuitenkaan koskaan sulkeudu  niin että väliin jäisi, sillä valokennot tunnistavat auton.

Viestittelyn makuun päästyäni päätin laittaa City Car Washille ehdotuksen uudesta sarjalipusta.

Olin  jo aiemmin miettinyt, että olisi kätevää, jos heidän verkkokaupastaan olisi mahdollista ostaa sarjalippuja peruspesuun eikä vain vahan sisältäviin erikoispesuihin. Yrityksessä pidettiin ehdotuksestani ja sarjalippu lisättiin verkkokauppaan saman tien. Ja vielä todella edulliseen hintaan, sillä kolmen peruspesua saa 30 eurolla, kun normaalisti yksi pesu maksaa 14,20 e. Tämä oli kyllä todellista asiakaspalvelua!

Kolmas asia, mistä annoin palautetta oli pesujen nimet. Kirjoitan tässäkin tekstissä iloisesti sekaisin pikapesusta ja peruspesusta, vaikka tarkoitan niillä samaa asiaa: auton nopeaa peruspesua ilman vahaa. City Car Washin Jyväskylän autopesulan pesujen nimet menevät kuitenkin niin, että “peruspesu” on se kaikista yksinkertaisin, kun taas “pikapesu” sisältää myös kuumavahan. 

Noh, nimiä ei sentään vaihdettu samoilla vauhdeilla, mutta sain silti kiitosta tästäkin palautteesta ja myönsivät, että nimiä tosiaan voisi selkeyttää.

Kommentoi ja voita luksuspesu!

Miten sinä peset autoasi? Onko valintasi käsinpesu vai konepesu? Harjoilla vai ilman?

Jätä kommentti alle ja voit voittaa autollesi Harjaton Kiiltopesu LUX -pesun, jonka sain* ensin hyvityksenä. Pesuohjelma sisältää vaahdon, 2x painepesun, alusta- ja rengashuuhtelun, huuhtelun, kuivauksen ja kiiltovahan.

Pesukoodi käy vain Jyväskylän City Car Wash -autopesulaan, joten mainitsethan kommentissasi, jos haluat osallistua arvontaan. Suoritan arvonnan kesäkuun lopussa. :)

* Jutun taustalla ei ole mitään yhteistyökuviota. Minulle jäi saamastani asiakaspalvelusta vaan niin hyvä mieli, että halusin ehdottomasti kertoa siitä blogissanikin. Blogaamisessa on parasta, kun saa vilpittömästi kehua jotain! :)

Tietoa blogista

POLOinen on liikenne- ja autoblogi, jonka perustin kesällä 2008. Aiemmin autot eivät kiinnostaneet yhtään, mutta hankittuani auton olosuhteiden pakosta innostuinkin autoilusta oikein kunnolla. Liikenne on minulle peliä, jossa pyrin menestymään aina vain paremmin!

Kirjoittelen blogiin kaikenlaisista autoiluun liittyvistä asioista moottoripyöräilyä unohtamatta. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat Volkswagen, liikenneturvallisuus ja taloudellinen ajaminen.

Ota yhteyttä: poloinenblogi(a)gmail.com

Arkistot
2017 (17)
heinäkuu (2)
Skootteri ei ole lälläripyörä, ainakaan kaupungissa
Illalla olin voittaja, aamulla enää toinen - AKU EcoRun 9.7.2017
kesäkuu (3)
Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 2.)
Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 1.)
Auto jäi pikapesun ulkopuolelle - asiakaspalvelu keräsi pisteet kotiin + Voita ilmainen autopesu!
toukokuu (3)
Leonin 30 tkm huolto - öljynvaihto, vajavainen akku ja rasittavat natinat
Takatalvi yllätti - 270 km kesärenkailla loskakelissä
POLOinen PINGailemassa eli autobloggaaja sisällöntuottajafestareilla
huhtikuu (2)
Auton kuntotarkastus
Autourheilijat Pohojanmaalla
maaliskuu (3)
Pysähdyin moottoritiellä ja muita viikonlopun autoilukuulumisia
Kiveniskemän korjaus Leonin tuulilasista
Kauhea naarmu auton maalipinnassa!
helmikuu (2)
Koeajossa Lexus IS 300h - se parempi Toyota?
Audi Quattro Tour 2017 - miten Audit selvisivät laskettelurinteestä?
tammikuu (2)
Minkä näistä koeajaisin? Uusi Seat Leon, Toyota C-HR vai Lexus IS 300h?
Autojen sijaintitiedot vuotivat nettiin jo nyt
2016 (30)
joulukuu (1)
Auto 2016 -messujen hauskin koeajo: pikkuruinen sähköauto Renault Twizy
marraskuu (3)
Auto 2016 - lisää koeajoja, vuoristorata ja Opel OnStar
Auto 2016 -messut - autojen Mega Pop-Up myymälä ja paljon muuta
Muuttaako urheiluauto käyttäytymistä? Testissä Lotus Evora 400
lokakuu (4)
Onko yksisuuntainen Puistokatu oikeasti turvallinen pyöräilijöille?
Rengashotelli ja puuttuvat pultit
Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 2/2)
Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 1/2)
syyskuu (1)
Ford Driving Skills for Life
elokuu (3)
Koeajossa huikea urheiluauto Lotus Evora 400
Seat Leon äänieristys
Seat Leon resonoi ja natisee
heinäkuu (1)
Harjoittelu kannattaa! 1000 Lakes EcoRun 2.7.2016
kesäkuu (2)
Taloudellisen ajon vinkit hiekkatiellä ajamiseen
Leonin ensimmäinen öljynvaihto ja säästövinkki
toukokuu (4)
Kirottu kilpailu? Neste Myllylampi Ecorun 21.5.2016
Koeajossa faceliftin saanut superpihi Toyota Auris Hybrid
Yksi vai 50 hevosvoimaa?
Että sellainen moottoripyöräilykauden aloitus!
huhtikuu (3)
Rekisterikilpibongaus
Milloin U-käännös on kielletty?
Leonin takuukorjauksia
maaliskuu (2)
Ecorun ja autoslalom kilpaileminen
Onnistuuko taloudellinen ajaminen talvella? Savon Pihistys Kuopion Autokauppa Ecorun 27.2.2016
helmikuu (3)
Kokemuksia Leonin kitkarenkaista
Teslan lataaminen
Vertaisvuokralla unelma-auto Tesla Model S P85D
tammikuu (3)
Pysäköinti Jyväskylän satamassa
Auton lainaaminen naapurille - uhka vai mahdollisuus?
Nissan Juke Nismo RS - terrierimäinen möhköfantti koeajossa
2015 (40)
joulukuu (2)
Hauskaa joulua!
Autoslalom kilpailu Leonilla
marraskuu (3)
Around View Monitor ja muita lisäapuja kuljettajalle a'la Nissan
Päästöskandaaliauton(?) kulutusennätys
Koeajossa superhauska Mazda MX-5
lokakuu (4)
Volkswagenin vieraana Jyväskylän MM-rallissa
Nastarenkaat vai kitkarenkaat? Talvirenkaiden valinta Leoniin
Volkswagen Demo Tour 2015
Leonilla yli 1000 km yhdellä tankillisella!
syyskuu (4)
Jyväskylän Autotarvikkeen naistenilta
Ratti.fi - ajokortin opetuslupien välityspalvelu
Hipoen ohi ja kolmion takaa känny korvalla - suomalainen liikenne takapenkkiläisen silmin
Tehotytöt vauhdissa: Vesijärven Auto Ecorun
elokuu (3)
Yritys päihittää vakionopeussäädin ja hieman Ecorun-pohdintaa
Onnellista autoslalomia
Moottoripyörän talvisäilytys sekä huolto- ja myyntipohdintaa
heinäkuu (2)
Kurkku Kalajoella
Leonin CQuartz Finest -pintakäsittely
kesäkuu (2)
1000 Lakes EcoRun - taloudellisen ajon soratieralli?
Poloinen pysyy Poloisena, mutta Leon on nyt Leonidas
toukokuu (6)
Polon viimeiset pihistelyt: LänsiAuto Ecorun 18.4.2015
Leonin renkaiden vaihto uusiin ja pyörien suuntaus
Uudet vanteet ja renkaat Leoniin
Kilometrien kerryttämistä ja autovouhottajien tapaamista
Leonin luovutus
Leonin luovutushuolto
huhtikuu (4)
Leonin maahantulotarkastus
Moottorijarrutus vai vapaalla rullaaminen?
Onnellisten ajokoulu vm. 2015
Lisensoitu autourheilija!
maaliskuu (5)
Kitkarenkaat liukkaan kelin radalla
Koeajossa Toyota Auris Hybrid - ekotietoisen taviksen valinta
Automerkkien kevään kovimmat #some #kampanjat
Autourheilu todella kiinnostaa naisia!
Autoja, moottoriurheilua ja naisia
helmikuu (4)
Oho, tilattiin auto
Volkswagen Winter Drivingschool
Seat Leon jälleen testissä - onko Polo saamassa seuraajan?
Poloisen ensikosketus kitkarenkaisiin
tammikuu (1)
Mitä kaikkea POLOiselle tapahtui vuonna 2014?
2014 (41)
joulukuu (3)
Joulukuun lopun löpinät
Nissan Pulsar - ei mikään tähdenjäänne
Leidi liikenteessä
marraskuu (3)
Karvalakki-Leon vuokralla
Glosspoint - palvelua vailla vertaa
Testissä Ford Ranger Wildtrak -pick-up
lokakuu (3)
Renkaiden vaihto hintavertailu
Törttöilijöitä liikenteessä - blogaus vanhan ajan malliin
Auton vanteet netistä
syyskuu (4)
Rullahiihto liikenteessä
Sumussa ajaminen ja sumuvalojen käyttö
Polon toinen taloudellisen ajon kilpailu: maantiekulutuksen haamuraja rikki kirkkaasti!
EcoRun taloudellisuusajokilpailu Pololla
elokuu (2)
Kohta pihistellään taas!
Uudet keskikupit vanteisiin ja virallinen pysäköintipaikka
heinäkuu (3)
Moottoripyörän parantelua
Jyväskylä - Kuopio - Jyväskylä
Polon 3-vuotishuolto
kesäkuu (3)
Uusi Mazda3 - taviksesta katseenvangitsijaksi
Polon ensimmäinen katsastus
Testissä kuljettajan pikku-apurit: mukautuva vakionopeussäädin ja kaistanpitoavustin
toukokuu (2)
Ihana uusi Polo <3
Taloudellisen ajon kilpailu Ecorun
huhtikuu (3)
Kevään renkaanvaihtokuviot ja DSG:n öljynvaihto
Keski-Suomen Moottoripyöränäyttely vm. 2014
Ensiesittelyssä uusi Volkswagen Polo
maaliskuu (5)
Ja sitten kuolo korjasi Polon akun
Polkupyörien huoltoa
Seuraa Poloista!
Poloinen goes off-road
Volkswagen hyötyautojen talviajokoulu kevätkelissä
helmikuu (4)
Tänä talvena liukasta on vain radalla
Onnellisten ajokoulun opit käytännön kokeessa
Kohti onnellisempaa ajokulttuuria
Onnellista liukastelua
tammikuu (6)
Pohdiskellen Pohjanmaalle
Lyhyitä ajoja + kireät pakkaset = tyhjä akku
Onnellisten ihmisten ajokoulun startti ja läheltä piti
Koeajossa Seat Leon FR
Parhautta!
Hakkapedia-blogaajaksi
2013 (31)
joulukuu (2)
Tonttu-Polo
Taloudellinen ajotapa - kokemuksia Drivecon käytöstä
marraskuu (4)
Demo Tour 2013 ja kestohymy
Uudet nastarenkaat polkupyörään
Toyota Auris Hybrid
Kesäinen koeajorupeama
lokakuu (3)
Taloudellisen ajon harjoittelua Toyotan tapaan
Renkaiden vaihto Poloisen tapaan
Ongelmalliset vaihteet
syyskuu (5)
Uusi leiska!!
Jyväskylä - Toivakka - Kangasniemi - Hankasalmi - Lievestuore - Jyväskylä
Vähän erilainen ratapäivä
Puhdas auto - pahempi mieli?
Uusi polkupyöräni - Nishiki Hybrid Comp SLD
elokuu (2)
Harjaton pesu
Ja korvat lepää!
heinäkuu (2)
Nissan Juke Nismo
Polon kaksivuotishuolto
kesäkuu (2)
MP-kauden avaus
Polkupyörän renkaanvaihtopulmia
toukokuu (2)
Facebookista voi oikeasti voittaa jotain!
Kops!
huhtikuu (2)
Kuinka tyhjentää lompakko moottoripyöränäyttelyssä
Talven suruja
maaliskuu (3)
Uusi Golf ja Polo GT
Vihreä unelma
Rata 2013
helmikuu (2)
Nastarenkaat kaksipyöräiseenkiin - lopulta
Uuden vuoden kilpailun voittaja on...
tammikuu (2)
Yhteenveto ajokaudesta 2012
Uuden vuoden kilpailu
2012 (30)
joulukuu (2)
Herkkua on siinä monenlaista.
Ylimääräinen öljynvaihto ja takuukorjauksia
marraskuu (2)
Ei niin yllättävät ensilumet
Uusi Golf ja Robo-up!
lokakuu (2)
Moottoripyörä talvisäilöön
Lisää näkyvyyttä
syyskuu (2)
Se oli hyvä vanne
Uusi Audi A3
elokuu (4)
Kaahaavat motoristit vs. ohiteltava motoristi
Eerik pesussa
Yhden pysäköintiruudun ongelma
Polo 1 v!
heinäkuu (2)
Polo ja rätisevä Media-In
Auton kulutuksen seuranta
kesäkuu (3)
Jennin ja Eerikin ensimmäiset seikkailut
Varusteostoksilla
Moottoripyörän hankinta
toukokuu (4)
Sateiset pikakuulumiset
Sumuvalopelle ilman sumuvaloja
Vielä niistä jäljistä ovenkahvassa...
Kevätpesu - ja mitä kuran alta löytyikään
huhtikuu (1)
Päivävalot ja pimeiden perien ongelma
maaliskuu (4)
Ei Golfkärryä meille
Up!
RSS ja muuta yleistä
Näin poliisin, mokasinkohan?
helmikuu (3)
Liukastelua Lievestuoreella
Polo 6R 1.2 TSI DSG Highline
Poloa ulkoiluttamassa
tammikuu (1)
Analyysi pienestä punaisesta paholaisesta
2011 (37)
joulukuu (3)
Hauskaa joulua!
Paras häälahja ikinä!
Polon suojauskäsittely
marraskuu (2)
Polo Simoissa
Kuulumisia autonhuoltokurssilta
lokakuu (4)
Jyväskylä - Ylivieska - Jyväskylä
Tunnustus
Volkswagen Demo Tour 2011
Inssi läpi ... vaivoin
syyskuu (6)
Moottoripyörän teoriakoe läpi!
Olenko hidas oppimaan vai muuten vain hidas?
Rohkeasti liikenteen sekaan
Onko tämä nyt niin hämmentävää?
Pelottava moottoripyörätunti
Eka ajotunti moottoripyörällä
elokuu (8)
Ensimmäinen ja viimeinen kerta (MP 1/2)
Autonhuoltokurssi tulee taas!
Lelun ohjaksissa ja museoesineen kyydissä
Motoristin henkivakuutukset: jarruttaminen ja kääntäminen (MP 5/6)
Lisää kirjaimia ajokorttiin (MP 3/4)
Oho, ostettiin auto
Polo Junior ja Polo Senior
Terveisiä Pololta
heinäkuu (2)
Bilteman kromiset pölykapselit, osa 2
Helsingin keskusta taas vähän tutummaksi
kesäkuu (1)
Katsastus vm. 2011
toukokuu (2)
Pyöräilyneuvontaa
Econen
huhtikuu (2)
Matelua pääsiäisen paluuliikenteessä
Oikealle kääntyvä väistää ... jos väistää
maaliskuu (2)
Vuosihuollon paikka
Ratapäivä 2011
helmikuu (2)
Uudet talvirenkaat
Nissan JUKE
tammikuu (3)
Polkupyörä vuorostaan huoltoon
Uusi leiska
Mitä sanoo Polo 95 E10 bensasta?
2010 (30)
joulukuu (1)
Turvallista uutta vuotta!
marraskuu (3)
Käsittämätöntä toistoa
Polo GTI ja jokasyksyinen Scirocco-koeajo
Epätaloudellista taloudellista ajoa
lokakuu (4)
Saija ratissa
No nyt se sitten levisi
"Eivät renkaat kesää tee"
Simuloitu rengasrikko
syyskuu (6)
"Jarrut - vauhdin surma"
Voidellaan ettei leikkaa kiinni
Kuinka moottori toimii?
Auton perusrakenne tutuksi
Audi A1
Autonhuoltokurssi
elokuu (1)
Kaikkien aikojen ilotulitus ja kaikkien aikojen ruuhka
heinäkuu (1)
Pysäköinti Ainolanrannassa
kesäkuu (1)
Myöhäinen katsastus
toukokuu (2)
Outo ohituskaista
Kilpisenkatu - pyöräilijän inhokki
huhtikuu (1)
Kesärenkaiden vaihtoaika x 2
maaliskuu (2)
Pikavisiitti Helsinkiin
Hämärä ABS-ongelma
helmikuu (5)
Ratapäivä
Hieno Audi ja nuiva Audimies
Enää viikko!
Polo palasi elävien kirjoihin
Koskaan ei ole Polo jättänyt tielle ...
tammikuu (3)
Käsijarrun tärkeydestä
Ei tullut BC:tä, tuli pelkkä B
Paras synttärikortti
2009 (36)
joulukuu (1)
Pimeällä ajamisen kurssi - perinteisesti vai simulaattorilla?
marraskuu (1)
Ajelemassa
lokakuu (4)
Vahaa pintaan ja talvirenkaat alle
Jos edes joku ottaisi opikseen...
"Kiesi-kohu ei kolhinut Audi-kauppaa"
Sciroccoooo <3
syyskuu (2)
Uutta Poloa ihailemassa
Kootut seikkailut Helsingissä
elokuu (2)
Kutsu
Ylinopeusvalvonta: kootut selitykset
heinäkuu (1)
Jyväskylä-Lahti-Jyväskylä
kesäkuu (4)
Läheltä piti juhannuksena
POLOinen 1 v.
Peruuttelua
Polo kesäkuntoon
toukokuu (3)
Taas ratin takana!
Kyytiläisenä
Kun jarrua ei voikaan painaa
huhtikuu (3)
Taas Tampereella
Talvi väistyy
Pablo Picassoa testaamassa
maaliskuu (6)
Huolto ja katsastus - uusi yritys
Katsastus
Vuosihuolto
Vaajakosken liikenneympyrässä ajaminen
Pesua kaivattaisiin
Ilmaista liukastelua
helmikuu (5)
Volkswagen Polo vm. 2008 vs. 2004
Automaattia testaamassa
Jyväskylä-Tampere-Jyväskylä
Kunnossa!
Palautetaan korjaamolle
tammikuu (4)
Oma Polo kullan kallis
Yksi Polo korjaamolle, toinen Polo vuokralle
Kolareita kerrakseen
Polo kolarissa
2008 (24)
joulukuu (1)
Valoton risteys sekoittaa päät ja aiheuttaa vaaratilanteita
marraskuu (3)
Pysäköintipaikasta sakkopaikaksi
Talvea odotellessa
Pientä koristelua
lokakuu (4)
Uudet autot tuoksuvat hyvälle
Ei ole pakko mennä jos ei mahdu
Kirkkaita kilometrejä!
Paluu liukkaalle
syyskuu (5)
Unelma-autoni
Autoton päivä
Inssimuistoja
Jopas oli ohitus
Jyväskylä-Hämeenlinna-Jyväskylä
elokuu (6)
Kuukauden viimeinen päivä
Ollaanpa sitä nyt niin kiireisiä
Törttöilijöitä liikenteessä
Jenni testaa
Kesäkumit vaihtoon
Hetken loisto
heinäkuu (2)
Liukastelua 2-vaiheessa
Arvioiva ajo
kesäkuu (3)
Uudet matot
Tyhmiä ohituksia rauhallisessa juhannusliikenteessä
Taustaa

Katso suosituimmat vaihtoautomme juuri nyt!