POLOinen

POLOinen

Jaa sivu POLOinen

Pikaisessa koeajossa Volkswagen Arteon ja ennakoiva adaptiivinen vakionopeussäädin

keskiviikko 02.08.2017 Avainsanat: Koeajo , Muilla autoilla ajaminen , Volkswagen

Kävin koeajamassa viime viikolla lyhyesti uuden ja upean Volkswagen Arteonin. Se on niin kaunis auto! Ajomukavuudessa ei myöskään ollut valitettavaa, kyyti oli tasaista ja suorastaan ylvästä.

Koeajoauton dieselmoottorista annan kyllä henkilökohtaiset miinukset; on se bensaan tottuneelle kaupunkiajossa niin kauhean meluisa! Moottoria lukuunottamatta auto oli kyllä varsin hiljainen. Lisävarusteena siihen saa vielä ääntä eristävät ikkunat, joten sisällä on sitten varmaan tosi mukavan hiljaista.

Useammassakin arvostelussa on moitittu, että Arteonin sisusta on liian tavallista Volkswagenia. Siinä on kuitenkin kaikki uusimmat ja hienoimmat mittaristot ja näytöt Volkswagenilta, joten mitä muuta voi vielä toivoa? Volkkarin hallintalaitteet nyt vain ovat äärimmäisen käytettävät, joten en näe syytä, miksi Arteoniin olisi pitänyt keksiä mittaristo uudestaan. Sitä paitsi on siinä pientä luksusta tuomassa analoginen kello keskellä kojelautaa!

Arteonin sivuprofiili on kaunis viistoperä.


Arteonin hienoin ominaisuus oli ennakoiva adaptiivinen vakionopeussäädin.

Ai mikä?

Adaptiivinen on sama kuin meillä, eli auto sovittaa nopeuden mun liikenteen mukaiseksi, jos se on hitaampaa kuin pyydetty nopeus. Sen lisäksi auto ennakoi nopeusrajoituksia, eli jos olen pyytänyt sitä kulkemaan satasta ja tuleekin 80 km/h rajoitus, auto alkaa hidastaa vähän ennen merkkiä ja jatkaa kulkua 80 km/h nopeudella. Ja päinvastoin.

Ennakoiva vakionopeussäädi ennakoi myös maaston muotoja. Rantaväylän rampissa Tourulassa on 40 km/h suositusnopeus, johon auto myös hidasti. Se ilmoitti kaarretta lähestyessä, että 70 km/h nopeus on liikaa ja hidasti sitten 40 km/h tuntumaan. Kaarteen jälkeen nosti nopeuden takaisin 70 km/h:iin. Käytännössä asetin vakionopeussäätimen päälle moottoritien alussa Vaajakosken liikenneympyrän jälkeen ja ajoin sen jälkeen siihen koskematta Tourulan liikennevaloihin saakka; koko ajan rajoitusten mukaisesti mutta en alinopeutta. Siistiä!

Kuvittelisin, että vakionopeussäädin nopeusrajoitukset ensisijaisesti navigaattorista, mutta sen täytyy varmistaa ne vielä lähempänä kameralla. Nyt ei tullut vastaan rajoituksia, jotka olisivat olleet luonnossa ja navissa erilaiset, joten en päässyt sitä vaihtoehtoa testaamaan.

Nopeusrajoitus nousee 80 -> 100 km/h ja auto nostaa nopeutta sen mukaan. Digitaalinen mittaristo näyttää kivasti vihreällä myös sen, mikä on pyydetty ja mikä todellinen nopeus.


Toinen Arteonin teknisistä hienouksista oli kaistallapitoavustin.

Olen testannut sellaista kerran aikaisemmin; kolme vuotta sitten konsernimallissa Seat Leonissa. Sen ohjausliikeet olivat varsin kulmikkaita, enkä tykännyt siitä. Arteonin kaista-avustin on tullut pois kivikaudelta ja sen ohjausliikkeet olivatkin varsin sivistyneitä. Oikeastaan maantiellä ajaessa riitti, että piti ratista kiinni, niin auto kyllä kulki. Se oli muutaman kilometrin ajon jälkeen jopa niin luontevaa, että kun ominaisuuden kytki pois, tuntui tyhmältä ohjata itse. 

Tässä aletaan olla vaivihkaa yhä lähempänä autonomista ajamista!

Yhden outoudenkin ehdimme Arteonista reilun tunnin koeajolla bongata. Miehenihän testaa koeajoilla aina infotainment-järjestelmät ja niin myös Arteonista. Kännykkä siis kiinni bluetoothilla ja musiikkia kuuntelemaan! Mutta miten musiikki kuulostaa näin huonolta? Vaikka teki mitä säätöjä, Spotifysta soitettu musiikki oli tosi latteaa. Kun taas laittoi radion päälle, musiikissa oli vivahteita. Ihan samanlaisen ongelman bongasimme talvella Lexus IS 300 h koeajolla. Siinä vika korjantui kun puhelimen kytki USB:llä, mutta meillä se oli jäänyt kotiin, joten emme voineet testata.

Koeajon jälkeen mies alkoi jo sovitella ostohousuja jalkaan, mutta minusta Arteon on turhan iso auto. Esimerkiksi Golf GTE olisi paljon sopivamman kokoinen! Koeajoauto oli juuri myyty, mutta kävimme sitten vielä pikaisemmalla koeajolla uudella 1.5 TSI -moottorisella Golfilla. Se ei muuten herättänyt mitään tunteita. Ainoastaan mediasysteemit olivat tuoreemmat, mutta muuten ei tullut fiilistä, että Leon pitäisi päivittää. (Musiikki muuten soi Golfissa bluetoothin kautta kaikissa sävyissään toisin kuin Arteonissa. Mitä ihmettä?)

Ainut järkevä vaihtoehto Arteonistakin meidän perheeseen olisi ladattava hybridi eli GTE-versio, mutta vielä ei ole mitään tietoa, aikooko Volkswagen ylipäätään tehdä sellaista. 

Musta väri tuo mielestäni hienosti esiin auton upeat muodot.

Takakontissa on ihan mielettömästi tilaa!

Tampereen liikennejärjestelyt yllättivät turistin

perjantai 28.07.2017 Avainsanat: Kaupunkiajo , Pohdiskelu

Olen ajanut autolla Tampereen keskustassa viimeksi suunnilleen vuonna kivi ja keppi. Tänä kesänä tein paluun sinne, kun vierailimme mieheni kanssa Suomen pelimuseossa Vapriikissa. Pyynikin kupeessa vietetyn yön jälkeen lähdimme takaisin Jyväskylään, mutta Tampere ei olisi halunnut päästää meitä pois…

Leveillä kaduilla kaipaa kaistamerkintöjä

Blogasin vuonna 2009, että en pidä Tampereella ajamisesta, koska keskustassa ei ota tolkkua, miten monta kaistaa kaduilla on. Näköjään samaa vikaa oli nyt kahdeksan vuotta myöhemminkin. Kadut ovat leveitä, mutta monesti kaistaviivat on piirretty vain juuri ennen risteystä. Missä ihmeen kohdassa tietä pitäisi ajaa?

Liikennesääntöjen mukaan tietenkin oikeassa reunassa. Kun katujen reunassa on pysäköitynä autoja, ajan keskemmällä katua, mutta kun autot loppuvat, olenkin yhtäkkiä keskellä kaistaa. Ajanko sitten reunaan ja taas seuraavien autojen kohdalla keskelle kaistaa? Entä milloin siirryn keskiviivan tuntumaan vasemmalle käännöstä varten?

Ajan toisen auton perässä keskellä ainutta kaistaa. Ei ehkä järkevin ajolinja?

Nyt se keskellä kaistaa ajaminen onkin oikeassa reunassa ajamista, koska vieressä on autoja.

Autokoulussa neuvottiin aikoinaan, että vilkkua pitää näyttää aina, kun autoa siirtää sivuttaissuunnassa. Meillä Jyväskylässä tällaisia paikkoja ei juuri ole, koska tiehen on maalattu kaistat (toki niissäkin vilkutetaan, kaistanvaihdon vuoksi), mutta näillä Tampereen baanoilla on leveyttä niin, että todellakin tulee sivuttaissiirtymiä. Joku voisi sanoa, että eihän talvellakaan näe kaistamerkintöjä, mutta toisaalta silloin näkee, missä muut ovat ajaneet ja jatkaa laumaeläimenä samaa linjaa.

Oma jännittävyytensä oli myös Hämeenpuisto-nimisessä kadussa, jossa oli risteystä ennen kaksi kaistaa, mutta risteyksen jälkeen toinen kaista mystisesti katosi ja muuttui pysäköintipaikaksi. Kuka on syyllinen, jos tässä kaksi autoa ajaa vierekkäin risteyksen yli ja kiilaa toisensa?

Risteystä ennen on kaksi kaistaa, joita molempia pitkin ajaa auto suoraan.

Risteyksen jälkeen kaistoja onkin enää yksi. Vierekkäisillä kaistoilla ajaneet autot siirtyivät ajamaan peräkkäin, tosin toinen oikeaa ja toinen vasenta laitaa.

Suljettuja katuja ja tietöitä joka puolella

Kaistaihmetykset koin jo ekana päivänä, eivätkä ne yksinään olisi olleet blogauksen arvoiset. Se mistä halusin kertoa, oli vaikeus päästä pois Tampereelta!

Auton navigaattorin nopein mutta pisin reittivaihtoehto Scandic Rosendahlista olisi ollut suunnata etelään moottoritielle. Mieheni olisi valinnut sen, mutta minusta oli turha kiertää niin paljon minuutin säästämiseksi ja päätin ajaa suoran näköistä reittiä keskustasta. Virhe!

Ensinnäkään en kesälomalaisena tajunnut, että viiden korvilla maanantaina saattaa olla pientä iltapäiväruuhkaa. Toisekseen Leonin navigaattori ei tiennyt, että suora reitti keskustan läpi ei onnistu, koska Hämeenkatu oli suljettu. Ja kolmanneksi tamperelaiset olivat vielä keksineet alkaa rakentaa junarataa keskelle kaupunkia, joten tietöitä oli siellä täältä ja kadut ilmeisesti siksikin erityisen ruuhkaiset. (Toisaalta ylileveillä kaduilla on kyllä tilaa vaikka mille, vaikka sitten raitiotielle...)

Ensimmäisen virheen tajusin jo lähestyessäni Pyynikintien ja Mariankadun risteystä, mistä halusin jatkaa suoraan Hallituskadulle. Autoja tuli oikealta jatkuvana virtana ja minä tulin vielä kolmion takaa. Tässä varmaan seistäisiin pitkään… Katu oli kuitenkin niin tukossa, että autot eivät päässeet etenemään, joten oikealta tulevat jättivät ystävällisesti tilaa risteyksen läpi ajamiseen eikä siinä tarvinnut lopulta seistä kuin 50 sekuntia.

Väärä reittivalinta alkoi paljastua...

Pari korttelia meni sen jälkeen mukavasti, mutta sitten huomasin, että olin päästänyt helpotuksen huokauksen ihan liian ajoissa. Hallituskadun ja Hämeenpuiston risteys oli nimittäin vielä enemmän tukossa! Risteyksessä oli liikennevalot, mutta katu oli niin tukossa, että vasemmalle ei päässyt kääntymään kuin muutama auto kerrallaan. Lopulta neljän minuutin ja kolmen pysähdyksen jälkeen pääsin jatkamaan matkaa. Mietin kyllä, että onko tämä edes paljon? Ulkopaikkakuntalaisena en tiedä yhtään.

Edellinen risteys ei tosin ollut mitään tähän verrattuna.

Seuraavassa eli risteyksessä navi olisi ohjannut meidät kääntymään oikealle Hämeenkadulle, mutta katu olikin suljettu. Oli siis arvottava uusi reitti. Navi ehdotti, että ajaisimme suoraan ja kääntyisimme oikealle Paasikiventielle/Kekkosentielle Näsijärven rannassa. Minulla oli mielikuva, että rantatunnelien avaamisen jälkeen siellä on kuitenkin suljettu katuja eikä oikealle pääsisi, joten päätin pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassa ja ajaa keskustan läpi. Navin kartta näytti, että seuraavan kerran Tammerkosken yli pääsee Satakunnankatua pitkin. Sinne siis.

Hämeenkadulle kääntyminen kielletty.

Satakunnankadulla ja sen jälkeen Rautatienkadulla liikenne sujui ihan sutjakkaasti. Mutta sitten, kun olisi pitänyt kääntyä rautatieaseman kohdalla vasemmalle Itsenäisyydenkadulle ja ajaa tunnelin läpi, katsoin opasteista että kääntyminen olisi kielletty. Jaha, ja ei muuta kuin suoraan ja uukkari viereisen rautatieaseman pihassa. Tähän tuhrautui viisi minuuttia!

Vasta kotona tuulilasikameran video paljasti, että tein risteyksessä lukuvirheen. Vasen vasemmalle kääntyvien kaista oli suljettu (ja muutettu vastaantulijoiden kaistaksi), mutta oikeanpuoleista olisi voinut käyttää. Siinä rasti oli vedetty opasteen päälle, mutta ei kääntyvien nuolen päälle.

Lukuvirhe; olisihan tuonne vasemmalle saanut kääntyä. Hyvä kysymys on kyllä myös se, että miksi olen oikeanpuoleisella kaistalla, mistä ei ainakaan käännytä.

Itsenäisyydenkadulla oli jonkin verran liikennettä, ja jossain vaiheessa katsoin kaistan yläpuolisista opasteista, että vasen kaista veisi ysitielle. Niinpä vaihdoin siihen. Hieman ärsyttävää olikin tajuta heti seuraavassa risteyksessä, että vasen kaista on suljettu - yllätys yllätys - raitiotietyömaan takia. Ja ei muuta kuin kaistanvaihto takaisin oikealle.

Keskimmäinen kaista näytti vievän 9-tielle, joten siirryin siihen.

Risteyksen jälkeen kaista kuitenkin loppui...

Kalevan puistotien ja Teiskontien risteyksessä oli myös työmaahärdelliä ja mietin mielessäni, että ole kiltti ja päästä minut nyt Jyväskylään. Ja lopulta Tampere päästi otteestaan ja pääsin suuntaamaan väljempiä teitä pitkin kohti kotia.

Lopulta Jyväskylä kutsuu!

Sen pituinen se Tampereen reissu. Olisi vaan kannattanut valita navin tarjoama pisin reitti, sillä kokonaisuudessaan reilun neljän kilometrin matka Scandic Rosendahlista Teiskontien risteykseen vei 25 minuuttia...

Drivecon piirtämä reitti Pyynikiltä Teiskontielle. Siniset pallot ovat pysähdyksiä, joista tummansiniset yli minuutin mittaisia. (Driveco saatu käyttöön Falckilta.)

Totta puhuen mulla jäi kyllä pieni kutina päästä ajamaan lisää Tampereen keskustaan. Helsingin keskusta on niin nähty! :P Lähtisiköhän Tampereen Enska oppaaksi?

Skootteri ei ole lälläripyörä, ainakaan kaupungissa

lauantai 22.07.2017 Avainsanat: Koeajo , Moottoripyöräily

Kaveri antoi minulle taannoin lainaan Honda PCX 125 -skootterinsa ollen varma, että tykästyisin siihen. Hän oli oikeassa. Parin päivän ajelun jälkeen olin vakuuttunut, että jos tarvitsisin kätevää kaupunkikulkuneuvoa, valinta voisi hyvinkin olla skootteri, sillä niin näppärä sitä oli pyörittää keskustassa.

Tykkäsin Honda PCX125:stä kovasti myös siitä, että se ei ollut moposkootteri, vaan nimensä mukaisesti 125-kuutioinen kevari, joten sillä ei jäänyt autoiijoiden jalkoihin. Ajamiseen tarvitaan vähintään kevytmoottoripyöräkortti A1, jonka voi saada 16-vuotiaana. Auton B-ajokortilla kevariskootterin puikkoihin ei ole asiaa.

Kevytmoottoripyörän teho voi olla maksimissaan 11 kW, mutta Honda PSX:n teho on vain 8,3 kW. Varmaankin siitä johtuen sen maksiminopeuskin on vain 80-90 km/h.

Uutena Honda PCX125 skootteri maksaa 3950 e.

Kaupungissa ajaminen

Ensimmäistä kertaa skootterin penkille istuessani mietin, miten ihmeessä sen saa käännettyä mutkissa, kun siinä istutaan kuin tuolilla eikä jaloista saa tukea samalla tavalla kuin moottoripyörällä ajaessa. Mutta pakko sen on olla helppoa, kun ne ovat niin yleisiä! Omaksuinkin ajamisen ja kääntymisen hyvin nopeasti, kun vain pääsin liikkeelle. Kiersin aluksi muutaman lähikorttelin hakiessani varmuutta kääntymiseen, mutta sitten se oli menoa.

Pysähtelevässä kaupunkiajossa skootteri oli todella kätevä, koska siinä ei tarvinnut vaihtaa vaihteita. Käänsi vain kaasukahvaa ja variaattori huolehti sopivasta välityksestä. Ihan hitaimmissa nopeuksissa, kun esimerkiksi lähestyin moottorijarrutuksella punaisia valoja, tuntui että vaihteisto kytkeytyi kokonaan vapaalle ja pyörä rullasi omalla painollaan viimeiset metrit ennen pysäyttämistä.

Kun Hondalla sitten pysähtyy liikennevaloihin, se sammuu start-stop-automatiikan ansiosta saman tien. Ja kun valot vaihtuvat vihreiksi, se on menoa saman tien, kun kaasukahvaa kääntää. Se käynnistyy niin nopeasti ja lähtee liikkeellekin niin ripeästi, että autot jäävät taakse jos ekana lähtee valoista. Nopeuden kasvaessa yli 50 km/h kiihtyvyys tosin heikkenee huomattavasti. 

Hondan mittaristo on yksinkertainen ja selkeä. Oikeassa reunassa oleva A-kirjain kertoo, että start-stop on aktivoituna.

Pysähdyksissä ollessa skootterissa ei ole päällä mikään vaihde, joten sen siirtäminen on tosi helppoa vaikka istuisi satulassakin. Istuu vaan penkissä ja täpyttää jaloilla siihen suuntaan kuin haluaa. Honda painaa vain 125 kg, joten siksikin se on tosi kevyt siirreltävä. Moottoripyörääni verrattuna oli aika hieno tunne, kun jalat ylettyivät siitä maahan noin vain!

Skootterin pysty ajoasento oli leppoisa kaupungissa ja sen selästä näki hirveän hyvin ympärille. Vielä paremmin kuin moottoripyöräni selästä, vaikka siinäkin ajoasento on melko pysty. Suoraselkäisessä ajoasennossa on kuitenkin se vika, että oma paino on lähes kokonaan takapuolen päällä. Kaikenlaiset töyssyt tuntuivat aika voimakkaasti ahteriin, eikä jaloista pystynyt joustamaan samalla tavalla, kuin moottoripyörän jalkatapeilla.

Skootterin ajoasento on hyvin suoraselkäinen.

Maantiellä ajaminen

Reilu 80 km pitkä koeajolenkkini sisälsi lähinnä pyörimistä kaupungissa, mutta pari kertaa piti mennä myös Rantaväylälle ihan vain koska mä voin. Ajattelin kyllä koko ajan, että mitäköhän autoilijat tuumaavat, kun näkevät skootterin. Toisaalta takana tulijat näkevät moottoripyörän rekisterikilvestä, etten ole liikkeellä millään mopolla. Kaverini sanoi, että autoilijat tuppaavat ajaa hirveän lähellä skootteria, mutta itse en niitä huomannut. 

Pari ohittajaa Rantaväylällä löytyi, mutta nämäkin painoivat ohi ylinopeudella, mm. Vaajakosken moottoritien remontoitavalla osalla, jossa rajoitus oli 60 km/h. Moottoritien 100 km/h nopeusrajoitusalueelle en viitsinyt skootterilla ajaa, koska se ei kulkenut niin lujaa, vaan maksimi oli tosiaan josain 80-90 km/h tuntumassa.

Pitkiä matkoja skootterilla ei viitsisi ajaa 80 km/h, sillä ajoviima on sen verran kova. Lisäksi sen nopeus on melko haastava pitää koko ajan samana, sillä ehtyvistä voimavaroista johtuen nopeus tuppasi hiipumaan heti kun herpaantui.

Hondan bensatankki on vain 6,2 litran vetoinen, mikä kuulostaa äkkisältään vähältä. Kulutus on kuitenkin vain 2 l/100 km, joten yhdellä tankillisella ajelee yli 300 km. Ei huono!  

Ajovarusteet

Saadessani skootterin lainaan mietin, mitä vaatteita käyttäisin sillä ajaessa. Sehän on vain kaupunkikulkine, jollaisilla porukka ajaa yleensä arkivaatteissa. Onko siis turhaa laittaa päälle kaikki moottoripyörän ajovarusteet? Jonkun mielestä voi olla, mutta minä en näe eroa moottoripyörän ja skootterin välillä ja vedin kaikki kamppeet niskaan.

Työkaverini mietti, ettei ehkä itse jaksaisi pukeutua niin suojaavasti ja kysyikin, käyttäisinkö kaikkia varusteita, vaikka skootteri olisi ollut 45 km/h nopeuteen rajoitettu moposkootteri. Kyllä käyttäisin. Pelkät farkut eivät välttämättä suojaa riittävästi asfaltti-ihottumalta, shortseista puhumattakaan. Juuri alkuviikosta Facebookissa jaettiin kuvaa suomalaisesta tytöstä, joka oli kaatunut skootterilla ja hänellä oli ollut päällään vain shortsit. Oli kyllä pahan näköistä jälkeä!

Skootterilla ajaessani mietin myös, miten ihmiset yleensä tarkenevat ajaa sillä tavallisissa vaatteissa. Se oli ihan yhtä kylmä kuin moottoripyöräkin, eikä minulle tullut yhtään kuuma +23 C kelissä t-paidassa, Goretex-housuissa ja nahkatakissa. Illan hieman viiletessä alkoi tulla jo vähän kylmä! Mutta noh, olenkin tällainen vilukissa...

Eihän sitä koskaan mitään satu, mutta jos sattuukin, niin mieluummin olen varustautunut siihen.

Yhteenveto

Parin päivän koeajon perusteella voin todeta, että Honda PSX 125 kevariskootteri on todella mukava kulkuväline kaupunkiin. Kiihtyy ripeästi, vaihteista ei tarvitse välittää, vie vähän parkkitilaa eikä tankatakaan tarvitse kuin aniharvoin. En yhtään ihmettele, että kaverini ajaa sillä töihin aina, kun ei vaan sada.

Skootterin ja moottoripyörän suurin ero tulee mielestäni siinä, että skootteri on omimmillaan siirtymissä kaupungin sisällä, kun taas moottoripyörällä lähdetään ajamaan ajamisen vuoksi.

Kypärä mahtuu kätevästi säilytykseen istuimen alle.

Ps. Vaihdettuani skootterista taas moottoripyörään unohdin yksissä liikennevaloissa, että siinä on vaihteet. Ihmettelin vaan että lähtipä vaivaisesti liikkeelle, että taisi jäädä vaihde kakkoselle. No eikä mitä, minä olin lähtenyt Kawasaki ER-5:lläni liikkeelle kolmosvaihteella. Kohtuullisen vääntävä kone siinä!

 

Illalla olin voittaja, aamulla enää toinen - AKU EcoRun 9.7.2017

tiistai 18.07.2017 Avainsanat: Ecorun , Leonidas , Pohdiskelu , Seat , Seat Leon , Taloudellinen ajo

Tämän vuoden ensimmäinen taloudellisuusajokilpailu ajettiin reilu viikko sitten Jämsässä ja sain siitä parhaimman tuloksen koskaan! Suuri kiitos kartturilleni Jaakolle, joka on kokenut tekijä, joten minun ei tarvinnut siis kuin keskittyä ajamaan. Suurimman osan aiemmista kisoistahan olen keskittynyt puoleksi myös huolehtimaan aikataulusta, kun olen tutustuttanut lajiin uusia ihmisiä.

Ecorun kauden 2017 uudet tuulet - hybrideille oma sarja

Kaikki ne kolme vuotta, mitä olen harrastanut ecorunia, ovat hybridit olleet jatkuvasti sekä bensaluokan että kokonaiskilpailun palkintosijoilla. Kun viime vuonna Toyota Prius -kuskit vaihtoivat vielä uudempiin Priuksiin, kasvoi kuilu perinteisiin autoihin yhä suuremmaksi.

Tämä luonnollisesti herätti närää pelkillä fossiilisilla polttoaineilla ajavien kisaaiien kesken, koska koettiin, että ei ole oikein järkeä edes kisata hybridejä vastaan, koska ne voittavat kuitenkin 100-0. Itsekin vertasin omia tuloksiani vain ei-hybrideihin, koska vain heidän kanssaan koin olevani samalla viivalla.

Tälle kaudelle sääntöjä muokattiin niin, että kaikki autot eivät olekaan enää samassa sarjassa, vaan hybridit kisaavat modernissa sarjassa ja muut autot fossiilisarjassa. Jälkimmäisessä on entiseen tapaan bensa- ja dieselluokat, ja sarjan autojen keskinäinen paremmuus lasketaan (myös entiseen tapaan) kulutetun energian perusteella. Tämä lasketaan kaavalla, jossa huomioidaan kulutetun polttoainemäärän lisäksi auton omamassa ja polttoaineen energiakerroin.

Ainut miinus tässä useamman sarjan ja luokan jaossa on se, että osallistujia ei ole missään kovin montaa. Pidän sitä kuitenkin pienempänä pahana kuin hybridien ylivoimaa. Tässä kisassa osallistujat jakautuivat kyllä varsin tasaisesti, sillä hybridejä oli neljä, bensafossiileja neljä ja dieselfossiileja viisi.

Perinteinen taukokuva.

Tankkauksen haasteet ja uudistukset - mikä meni vikaan viime vuonna?

Myös autojen tankkausta uudistettiin hieman tälle kaudelle, sillä viime vuonna tankkaukset olivat tosi epävarmoja. Se vie aika lailla pohjan lajilta, jos kulutetun polttoaineen määrä ei pystytä mittaamaan varmasti!

Aiemmin kuljettaja on suorittanut 1. ja 3. tankkaukset ja kilpailun järjestäjät ns. ravistelulenkkien jälkeiset 2. 4. tankkaukset. Nyt kilpailun järjestäjä suorittaa kaikki tankkaukset ja jälkimmäiset (2. ja 4.) tehdään aina tankin täyttöaukon puoleinen takarengas korokkeella. Aikaa käytetään jokaiseen viisi minuuttia. Aiemmin kilpailijat saivat valita, käytetäänkö koroketta ja lisäksi kilpailijoiden omiin tankkauksiin ei ollut pakko käyttää koko aikaa.

Viime vuoden ensimmäisessä kisassa Kuopiossa sain mahdollisesti liian pienen kulutuksen siksi, että ajattelemattomuuttani lopetin tankkaamisen jo ennen viiden minuutin täyttymistä, kun bensan pinta alkoi näkyä. "Kun se kuitenkin tankataan täyteen 4. tankkauksessa.”

Myöhemmin on käynyt selkeästi ilmi, että Leon tarvitsee tosi paljon aikaa, että tankki tulee oikeasti täyteen, sillä bensan pinta vajuu niin hitaasti. Ehkäpä 4. tankkauksen 5 minuuttia ei riittänyt, kun tilaa oli jäänyt 3. tankkauksessa. (Pysyikö muuten kukaan kärryillä?)

Viime vuoden toisessa kilpailussa Vihdissä Leonin kulutus oli puolestaan ihan liian paljon. Alkutankkauksen huoltoaseman mittarikenttä oli niin kuopalla, että edes suunnilleen tasaisen alustan saamiseksi polttoainemittarin toisen puolen autot tankattiin korokkeelta ja toisen ei. Kilpailun lopussa koroketta puolestaan käytettiin.

Tasamaatankkaus ei ilmiselvästi sopinut Leonille, sillä sen loppukulutus oli tyyliin litran enemmän kuin kilpakumppaneilla ja myöskin litran enemmän kuin mitä ajotietokone näytti. Leonin kahdessa ekassa Ecorunissa ajotietokone kuitenkin täytti tismalleen samaa kulutusta kuin tankattu, viime kauden viimeisessä kisassa desin enemmän ja tässä nyt ajetussa kisassa taas täsmälleen samaa.

Koroke, ammattitankkaajat ja riittävä aika tuntuvat takaavan varmimman tuloksen tankkauksessa ainakin minun autollani.

Ecorun-kilpailun 2. ja 4. tankkaukset tehdään vuoden 2017 sääntöjen mukaan aina korokkeelta.

Pihtaa minkä kehtaat!

Jos sitten keskityttäisiin tähän kilpailuun. Ensinnäkin oli mahtavaa ajaa kokeneen kartturin kanssa! Harjoittelimme kisaa varten ajamalla kolme vanhaa tiekirjaa ja hioimme samalla sekä minun ajamistani että Jaakon tapaa kertoa minulle seuraavat tapahtumat.

Jaakolla oli kisaa varten tabletissa taulukko, johon pystyi laittamaan jakson keston ja matkan ja se laski puolen kilometrin välein, missä kohtaa pitäisi olla milläkin minuutilla. Se ei tietenkään kerro koko totuutta, koska nopeudet vaihtelevat jakson aikana, mutta antavat kuitenkin suuntaa.

Toinen taulukko puolestaan kertoi, kuinka monta sekuntia edistetään tai jäädään aikataulusta, jos ajetaan x km/h yli tai alle pyydetyn keskinopeuden. Näiden avulla Jaakko sitten laski monta kertaa jakson aikana, että mitä nopeutta pitäisi ajaa ja ollaanko aikataulussa. Jollain pitkällä maantiesiirtymällä hän esimerkiksi ilmoitti, että “Ole hyvä, aja 92 km/h”.

Kisassa oli aika väljä aikataulu ja monesti Jaakko pystyikin sanomaan, että "pihtaa minkä kehtaat”. Tämän teemalauseen keksimme kun ajoimme viimeistä harjoitusta ja tulos oli kiinni siitä, kehtasinko ajaa harjoituksessa yleisen liikenteen seassa vähän alinopeutta. Kisaan mennessä tosin ehdin kyllästyä koko lauseeseen, mutta enivei kun ei ollut kiirettä, ajoin sellaista ajoa, mikä tuntui autolle taloudellisimmalta. Tämä tarkoitti monesti noin 70 km/h nopeutta, vaikka olisi ollut aikaa ajaa hitaamminkin.

Vauhdissa hiekkatiellä. Kuvakaappaus uudesta tuulilasikamerastani, josta tulee juttua blogiin kun ehtii. 

Kevään harjoituksissa Leonin renkaissa oli 2,5 barin paineet, ja Jaakko kehui auton pitoa ja alustaa todella hyväksi. Viime viikon harjoituksiin laitoin renkaisiin 2,8 barin paineet, mitkä ovat sääntöjen mukaiset maksimit. Ne olivat kuitenkin vähän liikaa, sillä Leon meinasi luistella soralla mutkissa vähän liikaa. Luistelu on pahasta, koska ajonvakautus jarruttaa menoa. Osan luistoista ehtii korjata vastaohjauksella, mutta kaikkia ei. Kisaan tiputimme paineet 2,7 bariin ja onnistuin muutenkin ajamaan mutkat niin, että ESP ei puuttunut peliin. 

Olen siitä harvinainen Ecorun-kuski, että ajan automaattivaihteisella autolla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että antaisin auton aina valita vaihteen, vaan pakotan sen usein jollekin tietylle, jos tiedän etä auto kyllä pystyy sillä ajamaan tiettyä nopeutta. Useimmiten tämä tarkoittaa, että pidän ylämäessä kutosen silmässä, vaikka auto haluaisi jo vaihtaa vitoselle.

Kisan puolessa välissä tajusin, aika monessa paikkaa, missä auto valitsisi vaihteeksi kutosen, pystyn ajamaan myös seiskalla. Sitä en aiemmin ollut pakottanut, mutta miksi ei? Testailin seiskaa jonkun kerran ja kun hetkellisen kulutuksen näyttö näytti aina seiskalla pienempää, aloin käyttää sitä. Ehkä tämä kertoo myös, että tiet olivat hyväkuntoisia, kun pystyi ajamaan niin kovaa että seiska oli hyvä vaihde.

Ilma & Vesi. Se voitaisiin oikeastaan ottaa nimeksi meidän tiimille, millä toivottavasti kisataan pidempäänkin!

Taloudellisuusajo pilaa mun vanteet!

Pahin painajaiseni Ecorunissa on, että rikon autoni, kun ajan kovaa sorateillä. Tai en oikeastaan autoa, vaan sen vanteet. Viime kesän kilpailun jälkeen huomasin, että Leonin kaunit vanteet olivat täynnä kiveniskemiä. D: Koitin miettiä, miten saisin tähän kisaan suojattua vanteet; mielessä oli niin erillisten kisarenkaiden hankkiminen kuin kumimaalilla maalaaminenkin, mutta ajoin kuitenkin samoilla pyörillä kuin ennenkin.

Minulle on vähän naureskeltu kun olen surrut vanteitani, mutta hei, Leon on silmäteräni! Minusta taloudellisuusajon, joka on tavisautoilla ajettava laji, ei pitäisi olla sellaista, että se jättää kalustoon jäljet. Entä sitten ne lukuisat kilpailijat, jotka ajavat liikkeistä lainatuilla autoilla? Tykkäisivätkö liikkeet, että vanteet ovat täynnä kiveniskemiä?

Kisassa kävi kuitenkin ilmi, että muiden vanteet eivät ime kiviä puoleensa siten kuin omani. Leonin vanteiden puolat ovat vaakatasossa ja lisäksi hieman ulkonevat, joten lentävät kivet kopsahtelevat suoraan niihin. Katselin esimerkiksi monta kisaa ajetun Polon vanteita ja niissä ei ollut kuin muutama hassu kiveniskemä.

Muistuttelin itselleni kisassa mieheni sanoja, että vanteet ovat jo pilalla, että ei siitä tarvitse enää välittää niin kovasti jos pari kiveniskua tulee lisää. Mutta ei tässä kisassa niitä sitten tullutkaan juuri yhtään eli kaikki soratiet eivät ole yhtä pahoja. Nyt kun katsoin viime vuoden Jyväskylän kisan reitiltä ottamaani kuvakaappausta, niin on kyllä ihan selvää, missä vanteet pilasin. Se oli se 10 km pätkä, joka oli suunnilleen pelkkää irtosoraa, jossa autokaan ei meinannut pysyä hyppysissä!

Voi vanneparat! Etenkin takapään vanteet ovat kiveniskemiä täynnä. :(

Lopputulos

Leon meni tämän kisan melkein höyryillä, sillä niin pieni sen kulutus oli: 4,126 l/100 km! Uusi ennätys! Tämä on myös pyöristettynä sama, minkä Seat on määritellyt Leonin maantiekulutukseksi. Kaikki tankkaukset tehtiin samalta paikalta ja tankki oli jälkimmäisissä tankkauksissa piripinnassa paljon ennen viiden minuutin aikarajaa, joten tulosta voi pitää uskottavana.

Kun sitten näin kilpailun tulokset, en ollut uskoa silmiäni! Olimme Jaakon kanssa pihistelleet itsemme bensaluokan ykkössijalle ja fossiilisarjan kolmansiksi! Markku onnitteli minua iloisesti, että “Onneksi olkoon Jenni, sinusta on tullut fossiili!” :D

Voittopokaali ja kulutus, jolla se ansaittiin - hetkeksi...

Ei olisi kuitenkaan pitänyt uskoa, mitä näki. Seuraavana päivänä kävi nimittäin ilmi, että tulokset oli lajiteltu väärin (sarjan pisteiden mukaan, missä huomioidaan auton omamassa)  ja oikeasti olimme bensaluokan kakkosia. Fossiilisarjan yleiskilpailussa putosimme puolestaan sijalle neljä, koska yksi auto oli unohtunut tuloksista! Käsittämätöntä, ettei kukaan huomannut näitä virheitä kilpailun jälkeen, kun tulokset julkistettiin ilmoitustaululla! Mutta itsekin olin niin tohkeissani, etten tajunnut katsoa tuloksia tarkemmin.

Fossiilisarjan luokkatulokset.

Fossiilisarjan yleiskilpailutulokset.

Pohdintaa tulosten tarkkuudesta

Bensasarjan pienimmällä kulutuksella 4,095 l/100 km meni uusi yksilitrainen Seat Ibiza. Kolmanneksi kiri Opel Astra kulutuksella 4,142 l/100 km. Tankatut polttoainemäärät olivat 10,60 l, 10,68 l ja 10,72 l eli kolmen parhaan keskinäiset erot olivat ihan mitättömät.

Mieheni kommentoi tuloksia, että jos ne olisi annettu tällä tarkkuudella fysiikan opettajalle, ne olisivat tulleet bumerangina takaisin, sillä tuloksissa ei ole huomioitu virhemarginaalia. En tosin tiedä, miten virhemarginaali voitaisiin laskea, koska samaa tankkausta ei voida suorittaa moneen kertaan. Mutta on siinä silti pointtia.

Nimittäin jakeluasemien erilaiset kaltevuudet ja jopa asemien polttoainepumppujen mittarien epätarkkuus voivat vaikuttaa siihen, miten paljon polttoainetta tankkiin menee. Polttoainepumput ovat ilmeisesti tarkkoja vain yli viiden litran tankkauksille, mutta se ylitetään aniharvoin hötkytyslenkkien jälkeisissä tankkauksissa.

Kun Leonille tehtiin jälkimmäistä lopputankkausta, tankkaaja nosti pistoolin ilmaan 2,30 litran kohdalla, koska tankkiin ei mennyt enää yhtään enempää bensaa. Tankkausaikaa oli jäljellä vielä minuutti-puolitoista, minä aikana polttoainetta ei enää lisätty, mutta polttoainemittari jatkoi kuitenkin hitaasti tankatun määrän kasvattamista. Lopputuloksena maksoin 2,42 litrasta bensaa, mutta tankkauspöytäkirjaan merkittiin 2,30 l. Tankkaajat lienevät huolellisia, mutta mitä jos sitä ei olisi silti huomattu? Jos 2,42 litraa olisi päätynyt lopputuloksiin, olisin jäänyt kolmannelle sijalle.

Tankki täynnä! (Kuva viime vuodelta, mutta samalta se näytti nytkin paitsi ilman ylivuotoa.)

Mietin myös, miksi loppukulutus ilmoitetaan kolmen eikä kahden desimaalin tarkkuudella. Tämä johtuu siitä kerto- ja jakolaskujen säännöstä, että tulos annetaan yhtä monen merkitsevän numeron tarkkuudella kuin yhtälön epätarkin luku. Kun polttoainetta tankataan yli 10 litraa, merkitseviä lukuja on neljä (esim. 10,68 l). Kaikki kilpailun hybridit ja dieselit kulkivat alle kymmenellä litralla polttoainetta, joten merkitseviä lukuja onkin vain kolme. Tällä perusteella mielestäni kaikissa sarjoissa pitäisi näyttää tulos vain kolmen desimaalin tarkkuudella.

Skoda Economy Runissa mittaustekniikka rajoittaa tulokset yhteen desimaaliin ja sillä tarkkuudella meidänkin kisat pitäisi ehkä laskea, vaikka ykkössijaa jakaisikin sitten useampi auto. Sitä paitsi keskinäisen eron voisi silti laskea auton omamassan mukaan. Sen perusteella esimerkiksi 1263 kg painava Leon voitti 1122 kg painoisen Ibizan yleiskilpailutuloksissa.

Yhteenveto

Vaikka ykkössijaa ei lopulta tullutkaan, olen todella tyytyväinen kilpailun tulokseen. Sitä paitsi ei ole niin paljon paineita puolustaa voittoa seuraavassa kisassa! :D

Lopputulokset olivat niin lähellä toisiaan, että jäin miettimään olisinko voittanut bensaluokan, jos Leonissa olisi ollut hieman rullaavammat 16” renkaat nykyisten 17” sijaan. Hybridisarjan Priuksetkin sijoittuivat samassa järjestyksessä, kuin minkä kokoiset renkaat niissä olivat. Melkein sain jo tähän kisaan sponssirenkaat, mutta ei sitten kuitenkaan tärpännyt. Tätä kautta on enää yksi kisa jäljellä, mutta ensi kaudelle pitäisi kyllä yrittää saada erilliset kisarenkaat!  

Voittoisat Seatit: uusi Ibiza oli bensaluokan taloudellisin ja Leon toinen.

Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 2.)

keskiviikko 28.06.2017 Avainsanat: Ajoharjoittelu , Jarrut , Moottoripyöräily , Tapahtuma

Kerroin edellisessä kirjoituksessani Motoristi Survival Tour -koulutuksen hidasajoharjoituksista ja siihen liittyvistä jutuista: ajoasennosta, katseen käytöstä ja hallintalaitteiden käytössä. Nyt tarina jatkuu. Tällä kertaa aiheina ovat moottoripyörän jarrutustekniikka ja kaarreajo.

Tehokas jarruttaminen moottoripyörällä

Oikea ajoasento ja katseen käyttö ovat tärkeässä osassa tehokkaassa jarrutuksessa. Pidetään siis jaloilla tukevasti kiinni moottoripyörästä, keskivartalo tiukkana ja kädet rentoina. Näin pyörä pysyy hyvin suorassa linjassa jarrutuksen aikana eikä kuskina painuta jarrutuksen voimasta käsien päälle ja mahdollisesti vahingossa käännetä tankoa.

Sopiva jarrutuksen teho on sellainen, että ollaan vielä juuri pidon rajoissa. Jarrutuksessa etupyörää ei kannata päästä lukkiutumaan, koska jos moottoripyörä on vähänkin epätasapainossa, se saattaa kaatua. Lisäksi lukossa oleva rengas ei jarruta yhtä tehokkaasti kuin pyörivä rengas.

Takarenkaan lukkiutuminen ei ole niin vakavaa, koska sen jarrutusteho on aika pieni (jopa 90 % jarrutustehosta voi olla etupyörällä!) ja on yksi muuttuja vähemmän, kun ei tarvitse jarrutuksen aikana keskittyä sen poljinvoimaan. Jarrutetan siis molemmila jarruilla samaan aikaan ja tehokkaasti, mutta säädellään etujarrulla jarrutuksen tehoa. Ai niin, ja laitetaan mielellään kytkin pohjaan, niin pyörä ei sammu.

Jarrutusdemot

Ennen kuin pääsimme itse jarruttelemaan, toinen kouluttajista demosi meille tehokasta jarrutusta eri nopeuksista. Meidän tehtävämme oli veikata, millä matkalla moottoripyörä pysähtyy, kun nopeus on 60 km/h ja 80 km/h.

Olen arvioinut jarrutusmatkoja monen monta kertaa liukkaan kelin ratapäivissä, mutta nyt kesäkelissä ei ollut aavistustakaan, mihin pyörää pysähtyisi 60 km/h nopeudesta. Oli muuten vain 13 metriä! Jarrutusmatka 80 km/h nopeudesta olikin sitten helpompi arvioida, koska jarrutusmatka tuplaantuu aina, kun nopeus kasvaa neljänneksellä. Nopeudesta 80 km/h jarrutusmatka oli 25 m.

Video: tehokas jarrutus moottoripyörällä 60 km/h ja 80 km/h nopeuksista.

Näissä demoissa mitatuissa matkoissa täytyy tosin huomioida, että nissä mitattiin tosiaan pelkkää jarrutusmatkaa, ei reaktiomatkaa. Kun mukaan lasketaan 17 m reaktiomatka, 60 km/h todellinen pysähtymismatka on 41 m. Reaktiomatka 80 km/h nopeudesta on puolestaan 22 m, joten pysähtymismatka onkin 47 m.

Liikenneturvan sivuilla on muuten hyvä laskuri, jossa voi tutustua moottoripyörän jarrutusmatkoihin erilaisilla keleillä ja alustoilla.

Rami makaa radalla 60 km/h pysähdyksen kohdalla ja moottoripyörä on 80 km/h pysähdyksen kohdalla. Jarrutus on alkanut molemmissa tapauksissa punaisten keilojen kohdalta. 80 km/h:sta jäännösnopeus Ramin kohdalla olisi vielä reilu 60 km/h, joten voisi vähän sattua!

Yksikölliset jarrutusharjoitukset

Jarrutusharjoituksissa emme kerääntyneet ajoittain radan reunaan oppimaan lisää teoriaa kuten hidasajossa. Sen sijaan saimme kouluttajilta yksilöllistä palautetta jokaisen jarrutuksen jälkeen ja neuvoja, mihin asiaan kannattaa kiinnittää seuraavalla kierroksella huomiota. Hidasajoharjoituksen tapaan siis myös jarrutustekniikkaa rakennettiin vaihe vaiheelta paremmaksi, mikä oli minusta oivallinen tapa opetella asioita, kun ei anneta kaikkea tietoa yhtenä pläjäyksenä!

Minulla on ollut tapana vaihtaa vaihde aina pienimmälle samaan aikaan kuin jarrutan, mutta nyt sain kehotuksen luopua siitä. On parempi painaa vain kytkin pohjaan ja keskittyä muuten kunnolliseen jarrutukseen.

Seuraavalla yrityksellä sain palautetta, että takajarrua voisi käyttää napakammin. Pelkäsin, että se menee lukkoon ja siksi olen vähän arastellut sen käyttämistä. Mutta ei se lukkiutuminen kuulemma haittaa mitään, jos ajolinja on vaan suorassa.

Kolmas korjattava asia löytyi käsijarrun käytöstä. Olen tottunut käyttämään jarrua vain kahdella sormella, koska pikkusormeni ei yletä kahvaan ollenkaan. Sitä pitäisi kuitenkin puristaa kaikilla sormilla, jotta saa parhaan mahdollisen puristusvoiman. Kahden sormen tekniikkani lienee lähtöisin siitä, että Eerikin jarrukahva on vääntynyt jonkun edellisen omistajan jäljiltä ja on siten vähän kaukana. En ole antanut sen häiritä, mutta nyt mietin, että kahvan voisi ehkä vaihdattaa uuteen suoraan.

Eerikissä on hieman kiero jarrukahva.

Koko kädellä ja kunnolla jalkajarrulla jarruttaessa moottoripyöräni pysähtyikin jo ihan kohtuullisesti, muistaakseni 16 metriin. Seuraavalla yrityksellä jarrutusmatka lyheni 14,5 metriin, missä ei ollut enää kuin 1,5 m eroa kouluttajamme tulokseen. Ei huono! Liikenneturvan laskurin mukaan jarrutumatka 60 km/h nopeudesta optimaalisella asfaltilla on 14 m, joten tähän voi kyllä olla tyytyväinen.

Tehokkaassa jarrutuksessa paino siirtyy eteen ja etupää painuu kasaan.

Seuraavaksi olisin voinut kokeilla jarruttaa kovemmista vauhdeista, mutta halusin pitää vauhdin samana, jotta näkisin mahdollisen kehityksen jarrutustekniikassa.

Kävi kuitenkin niin, että 14,5 m jäi parhaaksi tuloksekseni. Sen jälkeen tulokset alkoivat heikentyä, milloin minkäkin syyn takia.

Ensin kouluttaja kysäisi, että oliko hänessä ollut jotain outoa, kun katsoin häntä jarrutuksen aikana. Että pitäisi keskittyä täysillä suoritukseen ja katsoa kauas eteenpäin eikä vilkuilla sivuille. En tajunnut edes tehneeni näin!

Seuraavalla kerralla keskityin katsomaan kaukaisuuteen, mutta muuten tulos oli surkea, koska kouluttaja ilmoitti että nyt ei enää jarrutella. Ajoasento oli huono ja mulla oli jäänyt jopa kaasu päälle. Mitään näistä en huomannut, kun keskityin vain kaukaisuuteen. Totta puhuen en muistanut iltapäivän jarrutusharjoituksissa kiinnittää enää mitään huomiota ajoasentoon, kun asia opetettiin ennen ruokataukoa! Hups...

Sain kokeilla vielä kerran, mutta ajoasento oli edelleen huono ja jarutusmatka pitkähkö. Takajarru oli kyllä molemmissa viimeisissä ihan lukossa.

Minusta on hienoa, miten ammattitaitoiset kouluttajat näkevät, milloin oppilaat ovat ajaneet tarpeeksi ja on parempi lopettaa. Oppilaana sitä ei nimittäin tajua, ihmettelin lähinnä, että miksei nyt suju. Kaikilla se vaihe tulee kuulemma varsin samoihin aikoihin. Vertasivat sitä sitten siihen, että ei juoksijakaan pysty vetämään 100 m spurtteja loputtomasti.

Moottoripyörän ohjaustekniikka

Päivän viimeisenä isona aiheena keskityttiin moottoripyörän ohjaustekniikkaan ja vähän sen teoriaan. Miksi pyörä kääntyy kovemmassa vauhdissa paremmin, kun ohjaustankoa kääntää eri suuntaan kuin mihin haluaa mennä?

Tässä on taustalla niin hienoa fysiikkaa, etten edes yritä selittää sitä kattavasti. Tiivistetysti sanottuna käy niin, että kun tankoa työntää (= vastaohjaus / työntöohjaus) eri suuntaan kuin mihin haluaa kääntyä, niin rengas taittuu pois alta ja koska sen reunan ympärysmitta on pienempi kuin keskikohdan, pyörä kääntyykin työnnön suuntaan.

Vastaohjausta voi demota myös laittamalla pöydälle kumoon kartion mallisen juomalasin. Jos sitä lähtee vierittämään pöytää pitkin, se ei mene suoraan, vaan kääntyy pohjan suuntaan, koska pohja on kapeampi.

Rengas kääntyy kallistuksen suuntaan kuten juomalasikin. Testattu käytännössä!

Googletin vastaohjausta ja vastaan tuli oma blogaukseni moottoripyöräkurssista, jolloin olin oppinut ohjauksen vasta teoriassa, mutten ollut päässyt vielä testaamaan käytännössä. Mietin silloin, että toimiiko vastaohjaus samalla tavalla kuin polkupyöränkin kääntäminen kovemmassa vauhdissa. Terveisiä vuoden 2011 Jennille täältä vuodesta 2017, että kyllä se toimii juuri niin!

Teoriapuolen jälkeen saimme tehtäväksi lähteä ajamaan liukaankelinradan ympärille merkittyä rataa ja pitämään hauskaa! Radalle oli aseteltu keiloista portteja ja niistä läpi ajaessa tuli harjoiteltua ohjausta. Ajoin rataa maksimissaan 45 km/h, mutta radan päädyissä piti aina himmata johonkin 30 km/h:iin kun siellä oli tiukemmat käännökset. En uskaltanut taittaa etenkään toiseen niistä pyörää, koska pelkäsin että se liukastuu kyljelleen, vaikka oltiin ihan pitävällä asfaltilla.

Nyt vain saatiin ajaa sitä omaan tahtiin ympäri uudestaan ja uudestaan. Kivaa se kyllä oli, ja hauskapitotehtävä tuli siis suoritettua.

Tänä harjoitus oli kiva, ja kierroksia sai ajaa oikein kunnolla. Olisi silti ollut mukavaa, että kouluttajat olisivat puuttuneet myös ohjaukseen ja antaneet lisävinkkejä. Esimerkiksi tuohon, että ajanko mahdollisesti väärin jyrkemmät mutkat, kun pelkään niissä kaatumista vai onko kyse vain siitä, etten uskalla vastaohjata riittävästi.

Kuvasarjasta näkee hyvin, miten paljon pyörä kallistelee mutkissa. Kuvat ovat MP69:n kouluttajan ottamia, maasta makuulta tuli aika hauska kuvakulma.

Lisää ohjelmaa

Kurssi päättyi ohjausharjoitusten jälkeen, mutta väleissä ja ruokatauollakin harjoittelimme kaikenlaista, kuten ryhmäajoa, ajolinjoja ja pyörän pystyyn nostamista. Palataan niihin jutun kolmannessa osassa, joten kannattaa edelleen pysyä kuulolla! :)

Tietoa blogista

POLOinen on liikenne- ja autoblogi, jonka perustin kesällä 2008. Aiemmin autot eivät kiinnostaneet yhtään, mutta hankittuani auton olosuhteiden pakosta innostuinkin autoilusta oikein kunnolla. Liikenne on minulle peliä, jossa pyrin menestymään aina vain paremmin!

Kirjoittelen blogiin kaikenlaisista autoiluun liittyvistä asioista moottoripyöräilyä unohtamatta. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat Volkswagen, liikenneturvallisuus ja taloudellinen ajaminen.

Ota yhteyttä: poloinenblogi(a)gmail.com

Arkistot
2017 (19)
elokuu (1)
Pikaisessa koeajossa Volkswagen Arteon ja ennakoiva adaptiivinen vakionopeussäädin
heinäkuu (3)
Tampereen liikennejärjestelyt yllättivät turistin
Skootteri ei ole lälläripyörä, ainakaan kaupungissa
Illalla olin voittaja, aamulla enää toinen - AKU EcoRun 9.7.2017
kesäkuu (3)
Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 2.)
Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 1.)
Auto jäi pikapesun ulkopuolelle - asiakaspalvelu keräsi pisteet kotiin + Voita ilmainen autopesu!
toukokuu (3)
Leonin 30 tkm huolto - öljynvaihto, vajavainen akku ja rasittavat natinat
Takatalvi yllätti - 270 km kesärenkailla loskakelissä
POLOinen PINGailemassa eli autobloggaaja sisällöntuottajafestareilla
huhtikuu (2)
Auton kuntotarkastus
Autourheilijat Pohojanmaalla
maaliskuu (3)
Pysähdyin moottoritiellä ja muita viikonlopun autoilukuulumisia
Kiveniskemän korjaus Leonin tuulilasista
Kauhea naarmu auton maalipinnassa!
helmikuu (2)
Koeajossa Lexus IS 300h - se parempi Toyota?
Audi Quattro Tour 2017 - miten Audit selvisivät laskettelurinteestä?
tammikuu (2)
Minkä näistä koeajaisin? Uusi Seat Leon, Toyota C-HR vai Lexus IS 300h?
Autojen sijaintitiedot vuotivat nettiin jo nyt
2016 (30)
joulukuu (1)
Auto 2016 -messujen hauskin koeajo: pikkuruinen sähköauto Renault Twizy
marraskuu (3)
Auto 2016 - lisää koeajoja, vuoristorata ja Opel OnStar
Auto 2016 -messut - autojen Mega Pop-Up myymälä ja paljon muuta
Muuttaako urheiluauto käyttäytymistä? Testissä Lotus Evora 400
lokakuu (4)
Onko yksisuuntainen Puistokatu oikeasti turvallinen pyöräilijöille?
Rengashotelli ja puuttuvat pultit
Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 2/2)
Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 1/2)
syyskuu (1)
Ford Driving Skills for Life
elokuu (3)
Koeajossa huikea urheiluauto Lotus Evora 400
Seat Leon äänieristys
Seat Leon resonoi ja natisee
heinäkuu (1)
Harjoittelu kannattaa! 1000 Lakes EcoRun 2.7.2016
kesäkuu (2)
Taloudellisen ajon vinkit hiekkatiellä ajamiseen
Leonin ensimmäinen öljynvaihto ja säästövinkki
toukokuu (4)
Kirottu kilpailu? Neste Myllylampi Ecorun 21.5.2016
Koeajossa faceliftin saanut superpihi Toyota Auris Hybrid
Yksi vai 50 hevosvoimaa?
Että sellainen moottoripyöräilykauden aloitus!
huhtikuu (3)
Rekisterikilpibongaus
Milloin U-käännös on kielletty?
Leonin takuukorjauksia
maaliskuu (2)
Ecorun ja autoslalom kilpaileminen
Onnistuuko taloudellinen ajaminen talvella? Savon Pihistys Kuopion Autokauppa Ecorun 27.2.2016
helmikuu (3)
Kokemuksia Leonin kitkarenkaista
Teslan lataaminen
Vertaisvuokralla unelma-auto Tesla Model S P85D
tammikuu (3)
Pysäköinti Jyväskylän satamassa
Auton lainaaminen naapurille - uhka vai mahdollisuus?
Nissan Juke Nismo RS - terrierimäinen möhköfantti koeajossa
2015 (40)
joulukuu (2)
Hauskaa joulua!
Autoslalom kilpailu Leonilla
marraskuu (3)
Around View Monitor ja muita lisäapuja kuljettajalle a'la Nissan
Päästöskandaaliauton(?) kulutusennätys
Koeajossa superhauska Mazda MX-5
lokakuu (4)
Volkswagenin vieraana Jyväskylän MM-rallissa
Nastarenkaat vai kitkarenkaat? Talvirenkaiden valinta Leoniin
Volkswagen Demo Tour 2015
Leonilla yli 1000 km yhdellä tankillisella!
syyskuu (4)
Jyväskylän Autotarvikkeen naistenilta
Ratti.fi - ajokortin opetuslupien välityspalvelu
Hipoen ohi ja kolmion takaa känny korvalla - suomalainen liikenne takapenkkiläisen silmin
Tehotytöt vauhdissa: Vesijärven Auto Ecorun
elokuu (3)
Yritys päihittää vakionopeussäädin ja hieman Ecorun-pohdintaa
Onnellista autoslalomia
Moottoripyörän talvisäilytys sekä huolto- ja myyntipohdintaa
heinäkuu (2)
Kurkku Kalajoella
Leonin CQuartz Finest -pintakäsittely
kesäkuu (2)
1000 Lakes EcoRun - taloudellisen ajon soratieralli?
Poloinen pysyy Poloisena, mutta Leon on nyt Leonidas
toukokuu (6)
Polon viimeiset pihistelyt: LänsiAuto Ecorun 18.4.2015
Leonin renkaiden vaihto uusiin ja pyörien suuntaus
Uudet vanteet ja renkaat Leoniin
Kilometrien kerryttämistä ja autovouhottajien tapaamista
Leonin luovutus
Leonin luovutushuolto
huhtikuu (4)
Leonin maahantulotarkastus
Moottorijarrutus vai vapaalla rullaaminen?
Onnellisten ajokoulu vm. 2015
Lisensoitu autourheilija!
maaliskuu (5)
Kitkarenkaat liukkaan kelin radalla
Koeajossa Toyota Auris Hybrid - ekotietoisen taviksen valinta
Automerkkien kevään kovimmat #some #kampanjat
Autourheilu todella kiinnostaa naisia!
Autoja, moottoriurheilua ja naisia
helmikuu (4)
Oho, tilattiin auto
Volkswagen Winter Drivingschool
Seat Leon jälleen testissä - onko Polo saamassa seuraajan?
Poloisen ensikosketus kitkarenkaisiin
tammikuu (1)
Mitä kaikkea POLOiselle tapahtui vuonna 2014?
2014 (41)
joulukuu (3)
Joulukuun lopun löpinät
Nissan Pulsar - ei mikään tähdenjäänne
Leidi liikenteessä
marraskuu (3)
Karvalakki-Leon vuokralla
Glosspoint - palvelua vailla vertaa
Testissä Ford Ranger Wildtrak -pick-up
lokakuu (3)
Renkaiden vaihto hintavertailu
Törttöilijöitä liikenteessä - blogaus vanhan ajan malliin
Auton vanteet netistä
syyskuu (4)
Rullahiihto liikenteessä
Sumussa ajaminen ja sumuvalojen käyttö
Polon toinen taloudellisen ajon kilpailu: maantiekulutuksen haamuraja rikki kirkkaasti!
EcoRun taloudellisuusajokilpailu Pololla
elokuu (2)
Kohta pihistellään taas!
Uudet keskikupit vanteisiin ja virallinen pysäköintipaikka
heinäkuu (3)
Moottoripyörän parantelua
Jyväskylä - Kuopio - Jyväskylä
Polon 3-vuotishuolto
kesäkuu (3)
Uusi Mazda3 - taviksesta katseenvangitsijaksi
Polon ensimmäinen katsastus
Testissä kuljettajan pikku-apurit: mukautuva vakionopeussäädin ja kaistanpitoavustin
toukokuu (2)
Ihana uusi Polo <3
Taloudellisen ajon kilpailu Ecorun
huhtikuu (3)
Kevään renkaanvaihtokuviot ja DSG:n öljynvaihto
Keski-Suomen Moottoripyöränäyttely vm. 2014
Ensiesittelyssä uusi Volkswagen Polo
maaliskuu (5)
Ja sitten kuolo korjasi Polon akun
Polkupyörien huoltoa
Seuraa Poloista!
Poloinen goes off-road
Volkswagen hyötyautojen talviajokoulu kevätkelissä
helmikuu (4)
Tänä talvena liukasta on vain radalla
Onnellisten ajokoulun opit käytännön kokeessa
Kohti onnellisempaa ajokulttuuria
Onnellista liukastelua
tammikuu (6)
Pohdiskellen Pohjanmaalle
Lyhyitä ajoja + kireät pakkaset = tyhjä akku
Onnellisten ihmisten ajokoulun startti ja läheltä piti
Koeajossa Seat Leon FR
Parhautta!
Hakkapedia-blogaajaksi
2013 (31)
joulukuu (2)
Tonttu-Polo
Taloudellinen ajotapa - kokemuksia Drivecon käytöstä
marraskuu (4)
Demo Tour 2013 ja kestohymy
Uudet nastarenkaat polkupyörään
Toyota Auris Hybrid
Kesäinen koeajorupeama
lokakuu (3)
Taloudellisen ajon harjoittelua Toyotan tapaan
Renkaiden vaihto Poloisen tapaan
Ongelmalliset vaihteet
syyskuu (5)
Uusi leiska!!
Jyväskylä - Toivakka - Kangasniemi - Hankasalmi - Lievestuore - Jyväskylä
Vähän erilainen ratapäivä
Puhdas auto - pahempi mieli?
Uusi polkupyöräni - Nishiki Hybrid Comp SLD
elokuu (2)
Harjaton pesu
Ja korvat lepää!
heinäkuu (2)
Nissan Juke Nismo
Polon kaksivuotishuolto
kesäkuu (2)
MP-kauden avaus
Polkupyörän renkaanvaihtopulmia
toukokuu (2)
Facebookista voi oikeasti voittaa jotain!
Kops!
huhtikuu (2)
Kuinka tyhjentää lompakko moottoripyöränäyttelyssä
Talven suruja
maaliskuu (3)
Uusi Golf ja Polo GT
Vihreä unelma
Rata 2013
helmikuu (2)
Nastarenkaat kaksipyöräiseenkiin - lopulta
Uuden vuoden kilpailun voittaja on...
tammikuu (2)
Yhteenveto ajokaudesta 2012
Uuden vuoden kilpailu
2012 (30)
joulukuu (2)
Herkkua on siinä monenlaista.
Ylimääräinen öljynvaihto ja takuukorjauksia
marraskuu (2)
Ei niin yllättävät ensilumet
Uusi Golf ja Robo-up!
lokakuu (2)
Moottoripyörä talvisäilöön
Lisää näkyvyyttä
syyskuu (2)
Se oli hyvä vanne
Uusi Audi A3
elokuu (4)
Kaahaavat motoristit vs. ohiteltava motoristi
Eerik pesussa
Yhden pysäköintiruudun ongelma
Polo 1 v!
heinäkuu (2)
Polo ja rätisevä Media-In
Auton kulutuksen seuranta
kesäkuu (3)
Jennin ja Eerikin ensimmäiset seikkailut
Varusteostoksilla
Moottoripyörän hankinta
toukokuu (4)
Sateiset pikakuulumiset
Sumuvalopelle ilman sumuvaloja
Vielä niistä jäljistä ovenkahvassa...
Kevätpesu - ja mitä kuran alta löytyikään
huhtikuu (1)
Päivävalot ja pimeiden perien ongelma
maaliskuu (4)
Ei Golfkärryä meille
Up!
RSS ja muuta yleistä
Näin poliisin, mokasinkohan?
helmikuu (3)
Liukastelua Lievestuoreella
Polo 6R 1.2 TSI DSG Highline
Poloa ulkoiluttamassa
tammikuu (1)
Analyysi pienestä punaisesta paholaisesta
2011 (37)
joulukuu (3)
Hauskaa joulua!
Paras häälahja ikinä!
Polon suojauskäsittely
marraskuu (2)
Polo Simoissa
Kuulumisia autonhuoltokurssilta
lokakuu (4)
Jyväskylä - Ylivieska - Jyväskylä
Tunnustus
Volkswagen Demo Tour 2011
Inssi läpi ... vaivoin
syyskuu (6)
Moottoripyörän teoriakoe läpi!
Olenko hidas oppimaan vai muuten vain hidas?
Rohkeasti liikenteen sekaan
Onko tämä nyt niin hämmentävää?
Pelottava moottoripyörätunti
Eka ajotunti moottoripyörällä
elokuu (8)
Ensimmäinen ja viimeinen kerta (MP 1/2)
Autonhuoltokurssi tulee taas!
Lelun ohjaksissa ja museoesineen kyydissä
Motoristin henkivakuutukset: jarruttaminen ja kääntäminen (MP 5/6)
Lisää kirjaimia ajokorttiin (MP 3/4)
Oho, ostettiin auto
Polo Junior ja Polo Senior
Terveisiä Pololta
heinäkuu (2)
Bilteman kromiset pölykapselit, osa 2
Helsingin keskusta taas vähän tutummaksi
kesäkuu (1)
Katsastus vm. 2011
toukokuu (2)
Pyöräilyneuvontaa
Econen
huhtikuu (2)
Matelua pääsiäisen paluuliikenteessä
Oikealle kääntyvä väistää ... jos väistää
maaliskuu (2)
Vuosihuollon paikka
Ratapäivä 2011
helmikuu (2)
Uudet talvirenkaat
Nissan JUKE
tammikuu (3)
Polkupyörä vuorostaan huoltoon
Uusi leiska
Mitä sanoo Polo 95 E10 bensasta?
2010 (30)
joulukuu (1)
Turvallista uutta vuotta!
marraskuu (3)
Käsittämätöntä toistoa
Polo GTI ja jokasyksyinen Scirocco-koeajo
Epätaloudellista taloudellista ajoa
lokakuu (4)
Saija ratissa
No nyt se sitten levisi
"Eivät renkaat kesää tee"
Simuloitu rengasrikko
syyskuu (6)
"Jarrut - vauhdin surma"
Voidellaan ettei leikkaa kiinni
Kuinka moottori toimii?
Auton perusrakenne tutuksi
Audi A1
Autonhuoltokurssi
elokuu (1)
Kaikkien aikojen ilotulitus ja kaikkien aikojen ruuhka
heinäkuu (1)
Pysäköinti Ainolanrannassa
kesäkuu (1)
Myöhäinen katsastus
toukokuu (2)
Outo ohituskaista
Kilpisenkatu - pyöräilijän inhokki
huhtikuu (1)
Kesärenkaiden vaihtoaika x 2
maaliskuu (2)
Pikavisiitti Helsinkiin
Hämärä ABS-ongelma
helmikuu (5)
Ratapäivä
Hieno Audi ja nuiva Audimies
Enää viikko!
Polo palasi elävien kirjoihin
Koskaan ei ole Polo jättänyt tielle ...
tammikuu (3)
Käsijarrun tärkeydestä
Ei tullut BC:tä, tuli pelkkä B
Paras synttärikortti
2009 (36)
joulukuu (1)
Pimeällä ajamisen kurssi - perinteisesti vai simulaattorilla?
marraskuu (1)
Ajelemassa
lokakuu (4)
Vahaa pintaan ja talvirenkaat alle
Jos edes joku ottaisi opikseen...
"Kiesi-kohu ei kolhinut Audi-kauppaa"
Sciroccoooo <3
syyskuu (2)
Uutta Poloa ihailemassa
Kootut seikkailut Helsingissä
elokuu (2)
Kutsu
Ylinopeusvalvonta: kootut selitykset
heinäkuu (1)
Jyväskylä-Lahti-Jyväskylä
kesäkuu (4)
Läheltä piti juhannuksena
POLOinen 1 v.
Peruuttelua
Polo kesäkuntoon
toukokuu (3)
Taas ratin takana!
Kyytiläisenä
Kun jarrua ei voikaan painaa
huhtikuu (3)
Taas Tampereella
Talvi väistyy
Pablo Picassoa testaamassa
maaliskuu (6)
Huolto ja katsastus - uusi yritys
Katsastus
Vuosihuolto
Vaajakosken liikenneympyrässä ajaminen
Pesua kaivattaisiin
Ilmaista liukastelua
helmikuu (5)
Volkswagen Polo vm. 2008 vs. 2004
Automaattia testaamassa
Jyväskylä-Tampere-Jyväskylä
Kunnossa!
Palautetaan korjaamolle
tammikuu (4)
Oma Polo kullan kallis
Yksi Polo korjaamolle, toinen Polo vuokralle
Kolareita kerrakseen
Polo kolarissa
2008 (24)
joulukuu (1)
Valoton risteys sekoittaa päät ja aiheuttaa vaaratilanteita
marraskuu (3)
Pysäköintipaikasta sakkopaikaksi
Talvea odotellessa
Pientä koristelua
lokakuu (4)
Uudet autot tuoksuvat hyvälle
Ei ole pakko mennä jos ei mahdu
Kirkkaita kilometrejä!
Paluu liukkaalle
syyskuu (5)
Unelma-autoni
Autoton päivä
Inssimuistoja
Jopas oli ohitus
Jyväskylä-Hämeenlinna-Jyväskylä
elokuu (6)
Kuukauden viimeinen päivä
Ollaanpa sitä nyt niin kiireisiä
Törttöilijöitä liikenteessä
Jenni testaa
Kesäkumit vaihtoon
Hetken loisto
heinäkuu (2)
Liukastelua 2-vaiheessa
Arvioiva ajo
kesäkuu (3)
Uudet matot
Tyhmiä ohituksia rauhallisessa juhannusliikenteessä
Taustaa

Katso suosituimmat vaihtoautomme juuri nyt!