POLOinen

POLOinen

Jaa sivu POLOinen

Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 1.)

maanantai 19.06.2017 Avainsanat: Ajoharjoittelu , Moottoripyöräily , Tapahtuma

Ennakoivan ajon koulutus, motoristin ruosteenpoisto, moottoripyöräilyn jatkokurssi ja mitä näitä nyt on. Yhtä kaikki, olin suunnitellut osallistuvani jollekin moottoripyöräilyn kertauskurssille jo useamman vuoden, mutta tapahtumat ovat olleet aina joko liian kaukana tai väärään aikaan.

Tänä keväänä meinasin mennä Moottoripyöräkerho MP69:n järjestämälle kahden päivän Motoristi Survival 1 -kurssille, mutta se oli jo ehditty varata täyteen ennen kun heräsin asiaan. Onnekseni tänä vuonna järjestettiin myös tiiviitä yhden päivän Motoristi Survival Tour kursseja eri paikkakunnilla ja niistä lähin oli täällä Jyväskylässä. Kurssi oli vieläpä ihan sikahalpakin; vain 50 e seitsemän tunnin tiiviistä koulutuksesta! 

Minä moottoripyöräilijänä

Pidän itseäni vielä viidenkin ajokauden ja 15 000 km jälkeen aika surkeana motoristina. Pärjään kyllä moottoripyörän kanssa ja maantiellä ei ole ongelmaa (eikös niin sanota, että vauhti korjaa virheet!?).

Tarkka käsittely hitaissa vauhdeissa sen sijaan on pelottavaa, koska pelkään horjahtavani ja kaatavani pyörän. Pieni horjahtaminen ei haittaisi, jos jalat saisi tukevasti maahan, mutta satulan madalluksen jälkeenkin ulotun maahan vain päkiöillä. Pätkä mikä pätkä.

Risteyksissä kääntyminen kaupunkiajossa ei sentään ole ongelma ja olen myös oppinut katsomaan pysähdyspaikat niin, että en ole millään nyppylällä vaan mieluummin asfaltin urissa. 

Suurin pelkoni liittyykin U-kännöksiin ahtaissa paikoissa, eikä niiden pelkääminen ainakaan auta asiaa. Ai miksi tarvitsee ajaa uukkaria? No huoltoasemien pihassa tai jos ajelen huvikseni jonnekin uuteen paikkaan, niin tie saattaa päättyä. Mutta uukkaripelon takia en liiemmin tutki uusia paikkoja kun en tiedä saanko pyörää käännettyä… Tarvitsen aina kahden kaistan levyisen tien että saan pyörän ajamalla ympäri. Tiedän kyllä perusteet, että pidetään alavartalolla tiukasti kiinni pyörästä ja liikutaan peruskaasulla, kytkimellä ja laahataan jarrua, mutta käytäntö on toista.

Kauden aloituskuva otettuna Nurmi MP:n pihassa. Jalat eivät kasvaneet viime talvenkaan aikana...

Motoristi Survival Tour -päivän teemat

Koulutuksen aiheina olivat ajoasento, jarruttaminen, oikea ohjaustekniikka sekä pyörän käsittely hitaissa nopeuksissa. Asioita opeteltiin vaihe kerrallaan, lisäten aina uusia juttuja äsken opittujen päälle. Kurssin kantavana teemana oli myös itse oivaltaminen. Kouluttajat antoivat yhteisten juttujen lisäksi henkilökohtaisia vinkkejä ja niistä seurasi oivalluksia heti aamusta alkaen!

Oli muuten siistiä, miten erilaisista lähtökohdista kurssin osallistujat olivat. Oli kortin “lahjaksi” saanut, muutaman vuoden tauon jälkeen uuden pyörän hankkinut, pelkät työmatkat ajava, joka vuosi kursseille osallistuva... Kaikkia yhdisti kuitenkin halu oppia paremmaksi kuskiksi.

Yhtä monenlaista kalustoa kuin kurssilaisiakin.

Pohjustusta hitaasti ajamiseen

Päivä aloitettiin hidasajoharjoituksella, jossa piti ajaa mutkaista keiloilla asfalttiin merkittyä rataa. Katsoin sitä aluksi kauhuissani: miten tuota pystyy ajamaan?! Tässä mentiin todellakin heti epämukavuusalueelle, sillä suurin ongelmani moottoripyöräilyssä on juurikin tuo pyörän hallinta hitaissa vauhdeissa. 

Mutta tätä varten kurssille oli tultu. Että päästään harjoittelemaan niitä vaikeita asioita ja sitten ne eivät ehkä ole ihan niin vaikeita enää. 

Parilla ensimmäisellä kierroksella oioin tyylikkäästi osan mutkista, koska en vain saanut käännettyä pyörää niihin. Taisin parkaistakin jossain vaiheessa, että eihän tästä tule mitään, mutta kouluttaja kannusti, että kukin ajaa omalla tasollaan.

Kierrettyämme rataa jonkin aikaa pysäköimme pyörät ja pidimme ensimmäisen palautesession. Mitä havaintoja teimme ja mitä opimme radan kiertämisestä?

Sitten jatkoimme kiertämistä, mutta nyt kouluttajat pysäyttivät meitä välillä yksitellen antoivat vinkkejä, miten homma kävisi helpommin.

Minä sain vinkin, että kun kumartuu pikkaisen lähemmäs tankoa, ohjaaminen helpottuu. Ja voi pojat se oli huikein juttu minkä päivän aikana opin! Miksi se ei koskaan ollut tullut itselle mieleen? Tämän oivalluksen jälkeen radan ajaminen alkoi sujua ihan eri tavalla eikä tarvinnut enää oikoa yhtään.

 

Harjoittelua pujotteluradalla.

Moottoripyörän hidasajo ja ajoasento

Seuraavalla tauolla paneuduimme porukalla tarkemmin ajoasentoon.

Oikea ajoasento moottoripyörän selässä lähtee alavartalon tukemisella pyörään. Jalat kunnolla jalkatapeille ja nilkat ja polvet puristavat pyörää. Lisäksi keskivartalon lihaksista haetaan kunnollinen tuki. Tällä tavalla kuski ja pyörä ovat yhtä, eikä tarvitse hallita kahta erillistä heilujaa.

Pyörän päällä pitäisi olla niin paljon etukenossa, että kun ohjauksen kääntää stoppariin saakka, kummankaan käden ei pitäisi mennä ihan suoraksi saakka.

Kädet ja hartiat olisi myös pyrittävä pitämään ajaessa rentoina ja kyynerpäät lähellä vartaloa. "Keitettyä spagettia", kuten toinen kouluttajistamme kuvasi. Rennoilla käsillä ohjaaminen on helpompaa, hallintalaitteiden käyttö tarkempaa ja tasapainokin on helpompi pitää.

Kukaan ei tietenkään pysty pitämään tällaista hyvin ryhdikästä ajoasentoa koko ajan, mutta ei tarvitsekaan. Ajoasentoa voi muutella ajamisen aikana ja kun tilanne vaatii ja vauhti hidastuu, niin skarpataan tarkempaan asentoon.

Kallistutaan niin paljon eteenpäin, että kyynerpäät ovat koukussa vaikka ohjauksen kääntäisi ääriasentoon. 

Katseen käyttö

Viimeinen juttu oikessa ajoasennossa on katse. Ympäristöä on syytä havainnoida kääntämällä koko päätä eikä vain silmiä, koska vain siten näkee riittävästi ympärille. Myös päätä kääntäessä vartalon asennolla on merkitystä, sillä jos kädet ovat ihan suorat, päätä kääntämällä saattaa herkästi kääntää myös koko pyörää.

Tässä välissä lähdimme taas kiertämään rataa, mutta nyt kouluttajat muuttelivat välillä radan muotoa. Oli siis katsottava koko ajan mihin menee. Mulla oli ilmeisesti havainnointi ihan hallussa, sillä kouluttaja kommentoi radan reunasta, että "Pää kääntyy kuin pöllöllä. Ja niinhän sen pitääkin!"

Seuraavalla tauolla mietimme, miten ajamiseen vaikuttaa, kuinka kauas katsoo. Katselimme kentän etualalle asetettun lippistä, mutta emme nähneet kauempana olevaa juomapulloa. Kun taas katsoimme juomapulloa, havaitsimme myös lippiksen.

... mutta vain sivusilmällä. Kuvittelen aina katsovani kauas, mutta voisi kyllä katsoa vielä paljon kauemmas. Tämä tulee esiin erityisesti jossain mutkissa, missä pitäisi katsoa sinne minne haluaa mennä mutta tuppaan väkisin vilkuilemaan aina lähemmäs, että missä mahtaa ola uria tms, etten vaan aja niihin.

Jos katsot lippistä, huomaatko juomapullon? Entä toisinpäin?

Hidasajo ja hallintalaitteet

Seuraavalla tauolla pohdimme, miten moottoripyörän hallintalaitteita käytetään hyväksi hidasajossa.

Monet moottoripyörät ryömivät autojen tapaan eteenpäin pelkällä kytkimellä ilman kaasua. Hitaasti ajaessa on kuitenkin syytä pitää koko ajan tasainen kaasu, jotta tehoreserviä on tarvittaessa käytössä, jos meinaa esimerkiksi horjahtaa ja pitää korjata se nopeudennostolla. Jos kaasua ei ole, pyörä voi sammua kun kytkimestä päästää äkkiä irti.

Hidasajon toinen elementti on laahata takajarrua kevyesti. Se poistaa voimansiirrosta tulevia välyksiä ja kytkimellä tehdyt pienetkin muutokset vaikuttavat välittömästi.

Voimansiirron välystä demottiin nostamalla pyörä keskijalalle ja likkuttamalla takapyörää. Se liikkuu hieman, vaikka vaihde olisi päällä. Kun painetaan vähän takajarrua, tämä välys poistuu.

Hidasajon kolmas elementti on kytkin. Se onkin hallintalaitteista ainut, jolla nopeutta lopulta säädellään! Kaasu ja jarru ovat vain "staattisesti" mukana, eikä niille tarvitse uhrata ajatusta. Mutta se onkin paljon helpompaa, kuin yrittäisi kaikkia kolmea käyttää vauhdin säätelyyn!

Seuraavaksi tietysti siirryimme harjoittelemaan näitä opittuja asioita pujotteluradallemme. Kouluttajamme vinkkasi pitämään pyörässä sen verran kierroksia, että se juttelee ja kertoo että sillä on kivaa! 

Minun täytyy kyllä harjoitella kaasun käyttöä vielä paljon! Ihan liian usein tulee ajettua liian matalilla kierroksilla ja monesti painettua kytkin kokonaan pohjaan, kun tuntuu että pyörä meinaa muuten liikkua liian kovaa. Kouluttajien ohje kuitenkin oli, että kytkintä ei tarvitsisi laittaa ajaessa pohjaan muuten kuin vaihdetta vaihtaessa. 

Näillä kaikilla ohjeilla ja lukuisilla harjoituskierroksilla hitaasti ajaminen kehittyi joka tapauksessa ihan valtavasti! Nyt kun ne saisi vielä vietyä arkeen, jossa on niitä pelottavia tien reunoja ja kaiteita joita ennen pitää saada käännettyä se pyörä.

Kouluttajan esimerkkisuoritus näytti niin rennolta!

Tehokas jarrutus

Seuraavaksi siirryimme päivän seuraavaan aiheeseen: tehokkaaseen jarrutukseen. Siitä saatte kuitenkin lukea vasta seuraavassa blogimerkinnässäni, koska muuten tästä tulisi ihan överipitkä. Pysykäähän kuulolla! 

Auto jäi pikapesun ulkopuolelle - asiakaspalvelu keräsi pisteet kotiin + Voita ilmainen autopesu!

perjantai 09.06.2017 Avainsanat: Ongelmatilanteet , Puhtaanapito

Päätin tuossa eräs ilta huuhtaista auton nopeasti harjattomassa pikapesussa. Pysäköin auton Palokan City Car Wash -pesulan eteen, kävin ostamassa pesun ja palasin autolle. Palautin pankkikortin lompakkoon takapenkille ja kaivoin kameran repusta, jotta voisin ottaa kuvan pesukoneesta. Istuin autoon ja meinasin ajaa halliin, mutta enpäs ajanutkaan, sillä hallin ovet sulkeutuivat nenäni edestä!

Ajoin toiveikkaasti lähemmäs ovia, jos ne aukeaisivat, mutta mitään ei tapahtunut. Peruutin ja ajoin taas ovien eteen, mutta ei vieläkään reaktiota. En nähnyt seinässä edes puhelinnumeroa, johon soittaa (toim. huom. se muuten olisi lukenut maksuautomaatissa), joten päätin tympääntyneenä ajaa pesuun viereiselle Palokan ABC:lle, jossa olen viime aikoina käynyt. Paitsi että ABC:n pesukone oli rikki ja suljettu. En olisikaan halunnut pestä autoa!

Jäin autoineni pesulan ulkopuolelle...

Reklamaatio

Mitä tekisi tässä vaiheessa nykyajan kuluttaja? Vaahtoaisi tietysti someen!

Minä tyydyin valittamaan asiasta vain kotona, mistä mies tätä juttua kirjoittaessani kyllä huomautti, että aika paljon vaahtoa oli siihen nähden että kyse oli vain harjattomasta pesusta. Ai niinkös se olikin? :’D Olin jo unohtanut sen tunteen, koska siitä eteenpäin asiat menivät hienosti.

Vaahtoamisen sijaan kirjoitin siis City Car Washille asiallisen reklamaation, jossa pyysin tilalle uutta pesua, koska en tuota ostamaani pystynyt käyttämään. Esitin myös toiveen, että mikäli ovet ovat auki vain tietyn ajan, siitä olisi hyvä kertoa asiakkaille vaikkapa maksupäätteellä. 

Heti seuraavana arkiaamuna sain vastauksen, jossa pahoiteltiin tapahtunutta.

Hyvitykseksi sain koodin pesulan tasokkaimpaan pesuun, vaikka olin itse ostanut ihan sen perustasoisimman. Jouduin kuitenkin hieman nolona laittamaan takaisin viestiä, että voisinko kuitenkin saada peruspesun luksuspesun sijaan. Luksuspesu sisältää nimittäin kuumavahan, jollaista en halua laittaa Leonin CQuartz Finest -pinnoitteen päälle. Ei se siitä pilalle mene, mutta ei siitä hyötyäkään ole.

Viime vuonna tuli testattua se ihan käytännössä, kun pesin auton ABC Mikkelässä harjattomassa pesussa, joka yllättäen sisälsikin vahan. En ostohetkellä tajunnut koko asiaa, koska se oli aseman ainut harjaton pesu ja olen tottunut siihen, että ne ovat aina peruspesuja. Asia tulikin ilmi vasta seuraavalla käsinpesukerralla, kun ihmettelivät Glosspointilla, että mitä ihmettä olen tehnyt Leonille, kun se kyljet ovat täynnä valumajälkiä, jotka eivät irronneet normaaleilla pesuaineilla. Hetki piti kelata ennen kuin tajusin, että se yksi harjaton pesu muuten taisi sisältää vahan! Pesun päätteeksi ruiskutettu kuumavaha ei ollut levinnyt tasaisesti, vaan jämähtänyt niille sijoilleen.

Nolosteluni oli turhaa ja sain koodin peruspesuun. Eikä luksuspesua tarvinnut palauttaa, vaan voin antaa sen jollekin kaverille. Tai jollekin teistä lukijoistani - lukekaapa juttu loppuun, sillä lopussa seuraa arvonta!

Pikapesu on kätevä, kun ei ehdi käsinpesuun mutta haluaa saada autosta pahimmat ravat pois.

Mahtavaa asiakaspalvelua

Antamani palautteeni vuoksi pesulan huoltomies kävi selvittämässä pesuhallin ovien sulkeutumisajan. Se oli ollut reilusti alle puoli minuuttia, joten ei ihme, että missasin pesun, kun en ajanut sinne saman tien kun olin maksanut. 

Tapahtuneen jälkeen ovien sulkeutumisaika nostettiin minuuttiin, missä ajassa sisään pitäisi ehtiä hyvin. Pidempään ovia ei voi pitää auki, koska muuten  tulee ongelmia talvella. Ovet eivät kuitenkaan koskaan sulkeudu  niin että väliin jäisi, sillä valokennot tunnistavat auton.

Viestittelyn makuun päästyäni päätin laittaa City Car Washille ehdotuksen uudesta sarjalipusta.

Olin  jo aiemmin miettinyt, että olisi kätevää, jos heidän verkkokaupastaan olisi mahdollista ostaa sarjalippuja peruspesuun eikä vain vahan sisältäviin erikoispesuihin. Yrityksessä pidettiin ehdotuksestani ja sarjalippu lisättiin verkkokauppaan saman tien. Ja vielä todella edulliseen hintaan, sillä kolmen peruspesua saa 30 eurolla, kun normaalisti yksi pesu maksaa 14,20 e. Tämä oli kyllä todellista asiakaspalvelua!

Kolmas asia, mistä annoin palautetta oli pesujen nimet. Kirjoitan tässäkin tekstissä iloisesti sekaisin pikapesusta ja peruspesusta, vaikka tarkoitan niillä samaa asiaa: auton nopeaa peruspesua ilman vahaa. City Car Washin Jyväskylän autopesulan pesujen nimet menevät kuitenkin niin, että “peruspesu” on se kaikista yksinkertaisin, kun taas “pikapesu” sisältää myös kuumavahan. 

Noh, nimiä ei sentään vaihdettu samoilla vauhdeilla, mutta sain silti kiitosta tästäkin palautteesta ja myönsivät, että nimiä tosiaan voisi selkeyttää.

Kommentoi ja voita luksuspesu!

Miten sinä peset autoasi? Onko valintasi käsinpesu vai konepesu? Harjoilla vai ilman?

Jätä kommentti alle ja voit voittaa autollesi Harjaton Kiiltopesu LUX -pesun, jonka sain* ensin hyvityksenä. Pesuohjelma sisältää vaahdon, 2x painepesun, alusta- ja rengashuuhtelun, huuhtelun, kuivauksen ja kiiltovahan.

Pesukoodi käy vain Jyväskylän City Car Wash -autopesulaan, joten mainitsethan kommentissasi, jos haluat osallistua arvontaan. Suoritan arvonnan kesäkuun lopussa. :)

* Jutun taustalla ei ole mitään yhteistyökuviota. Minulle jäi saamastani asiakaspalvelusta vaan niin hyvä mieli, että halusin ehdottomasti kertoa siitä blogissanikin. Blogaamisessa on parasta, kun saa vilpittömästi kehua jotain! :)

Leonin 30 tkm huolto - öljynvaihto, vajavainen akku ja rasittavat natinat

torstai 25.05.2017 Avainsanat: Huolto , Leonidas , Seat , Seat Leon

Niin se aika vaan rientää ja lapset kasvavat… Paitsi hetkinen, mulla ei ole lapsia. Sen sijaan mulla on auto, joka täytti huhtikuun lopussa jo kaksi vuotta!

Kaksi vuotta on Leonin elämässä eräänlainen rajapyykki. Sen takuuaika menee umpeen ja lisäksi on aika mennä ensimmäiseen tarkastus- ja öljynvaihtohuoltoon, mikäli 30 tkm ei ole tullut aiemmin täyteen. Aikaraja tuli Leonilla ensin vastaan, sillä kilsoja mittarissa oli silloin vasta 22828 km.

Öljynvaihdon yhteydessä selvitin, mitä öljyä Seat Leoniin laitetaan, jos vaihtaisi LongLife huolto-ohjelman kiinteään huoltoväliin. Säästäisikö siinä?

Tämä huolto oli viimeinen tilaisuus valittaa auton vioista, ennen kuin takuu umpeutuu. Niinpä pyysin huoltoa tarkistamaan iskarit, joiden ero oli kuntotarkastruksessa yllättävän iso. Autosta alkoi myös kuulua talven jälkeen uusia rasittavia natinoita, joten pyysin myös kuulostelemaan niitä.

Tällainen huolto ei mene odottaessa pikapalveluna, mutta onneksi on nuo huollon sijaispolkupyörät, millä pääsee hurauttamaan töihin hetkessä. :)

Öljynvaihtohuolto

Leonissa on mukautuva LongLife-huolto-ohjelma, mikä tarkoittaa sitä, että auto itse kertoo, milloin öljy kannattaa vaihtaa - kuitenkin viimeistään 2 vuoden tai 30 tkm ajon jälkeen. Vaihtoväliin vaikuttaa mm. kuljettajan ajotapa, mutta muita ehtoja en siitä tiedä.

LongLifesta huolimatta vaihdatin Leonin öljyt ekaa kertaa jo vuosi sitten. Olen päätynyt vuosittaiseen öljynvaihtoon, koska Suomen vaihtelevat lämpötilat ja lyhyet ajomatkani rasittavat moottoria. Parikin huoltoneuvojaa suositteli sitä minulle jo Polon aikaan.

Öljyn valutus pois moottorista. Kuva on viime vuodelta, mutta tuskinpa tuo tapahtuma on miksikään muuttunut.

Vuosittain vaihtaessa arvokas LongLife-öljy tietysti menee vähän hukkaan, mutta ostamalla öljyn itse säästän hinnassa niin paljon, että ei haittaa. Nyt ostin Minimanista neljän litran kanisterin VW 504.00 / 507.00 -luokituksen mukaista Mobil 1 ESP Formula 5W-30 -öljyä hintaan 30,90 e, mikä tekee litrahinnaksi 7,73 e. Seatin merkkihuollossa Jyväskylän Autotarvikkeellahan täsmälleen sama öljy maksaa 21 e litralta…

Tuomani neljän litran kanisteri ei ihan riitä, koska Leoniin laitetaan kerralla 4,5 litraa öljyä, mutta pyysin huoltoa laittamaan loput heidän tynnyristään. Tehtaan ohjeessa määritellään, että 1.4 TSI moottoriin laitettaisiin vain 4 litraa öljyä, mutta ymmärsin, että kaikissa Suomen merkkihuolloissa laitetaan 4,5 litraa eli öljytikun yläreunaan, jotta autoilijan ei tarvitse heti olla lisäämässä sitä. Neljä litraa riittää vain tikun puoliväliin.

Auton LongLife-huoltoväli olisi myös mahdollista vaihtaa kiinteään aika/kilometriperusteiseen huoltoväliin, jolloin öljynvaihto tehtäisiin 15 000 km tai viimeistään yhden vuoden ajon jälkeen. 

VW 504.00 / 507.00 luokituksen mukainen Mobil 1 ESP Formula 5W-30 ja VW 502.00 / 505.00 luokituksen mukainen Mobil Super 3000 X1 5W-40 moottoriöljy.

Kiinteällä huoltovälillä tehdas määrittelee käytettäväksi bensakoneissa VW 502.00 -luokituksen mukaista öljyä, jollaista on mm. Mobil Super 3000 X1 5W-40. Tämä öljy on hieman LongLifea halvempaa. Leonin huoltoneuvoja suositteli kuitenkin käyttämään vuosittaisessakin vaihdossa LongLifea, koska se on kuulemma turbon ja muun voitelun kannalta parempi.

Leonin huoltovälin vaihtaminen kiinteäksi voisi olla järkevää, koska vaihdatan öljyn joka tapauksessa joka vuosi. En kuitenkaan viitsi, koska sitten huolenpitosopimuskin pitäisi tehdä uusiksi, jotta sen kuukausimaksu kattaisi vuosittaiset öljynvaihdot. Tämä menee ihan kätevästi näinkin, että maksan ylimääräiset vaihdot käteisellä.

Tarkastushuolto

Seat Leonin 30 000 km tarkastushuolto koostuu nimensä mukaisesti lukuisista tarkastuksista ja ainut vaihdettava osa on raitisilmasuodatin. Toisaalta tämän verran ajetussa autossa ei  pitäisi mielestäni juuri mitään vaihdettavaa ollakaan.

Huollon tarkastuskohteissa oli paljon samoja asioita kuin kuntotarkastuksessa, mm. tuulilasin ja pyyhkimien kunto, valojen suuntaus, jarrut ja jarrujärjestelmä sekä moottorin ja moottoritilassa olevian osien tarkastus alta ja päältä.

Leonin valojen suuntauksen tarkastus. Ei, en todellakaan seurannut koko huoltoa, vaan lähdin töihin yleiskuvan nappaamisen jälkeen.

Renkaista tarkistettiin ikä, urasyvyydet sekä rengaspaineet. (Tarkastusdokumentista ei tosin käynyt ilmi, mikä on oikea paine.) Jäähdytysnesteestä tarkastettiin määrä ja pakkasenkestävyys. Jopa sellainen asia kuin ensiapulaukun viimeinen käyttöpäivä tarkastettiin - minun ea-laukustani se kuulemma puuttui.

Huollossa tarkastettiin myös akku. Se oli ihan kunnossa, mutta jännite oli vain 12,37 V eli hieman alakanttiin. Akun ollessa täysi jännite on 12,6 V. Jos jännite on puolestaan alle 11,2 V, auto ei enää käynnisty.

Leonin akun alhainen varaus ei oikeastaan yllättänyt, koska olin ajanut käytännössä koko kevään pelkkää pätkäajoa kaupungissa. Eihän se raukka ehdi latautua siinä ollenkaan! 

Akkutesterin tulos: "kunnossa - lataa"

Huoltoneuvoja sanoi, että alhaisella varauksella ei ole merkitystä kesällä. Syksyllä hän sen sijaan ottamaan “poikamaisemman otteen” ajamiseen. Korkeammat kierrokset (2500-3000 rpm) tuottavat enemmän sähköä ja sitä riittää akun varaustason ylläpitämisen lisäksi myös akun lataamiseen. Vaihtoehtoisesti akun voi toki ladata myös ulkoisella akkulaturilla.

Olin ollut ihan siinä uskossa, että akku latautuu pitkillä maantiesiirtymillä kierroksista riippumatta. Ilmeisesti nykyautoissa on niin paljon sähkölaitteita, että normaali matka-ajo ei vain riitä kaikkeen. Täytyypä tutkia akun latautumista kesän aikana eri ajotyyleillä!

Seuraava tarkastushuolto on 30 tkm tai viimeistään vuoden päästä, jolloin koko auto käydään läpi ja vaihdetaan jarrunesteet. Lisäksi ajattelin teettää silloin ilmastointihuollon. Harkitsin sitä ensin jo tälle vuodelle, mutta huolenpitosopimus määrittää, että sen saa tehdä vasta kolmen vuoden ikäiseen autoon. Tai siis totta kai sen saisi tehdä aiemminkin, mutta silloin siihen en voi käyttää huolenpitosopimustilin rahoja.

Seatin huoltoon oli tullut uutena juttuna mahdollisuus pyytää huoltoneuvoja käymään auto pintapuolisesti läpi ennen asentajalle antamista. Huoltoneuvoja näkee nopeasti jarrujen kunnon, maalipinnan vauriot, pyyhkimen sulkien kunnon yms. ja voi huomauttaa niistä heti asiakkaalle. Pikatarkastus ei maksa mitään, mutta silti tosi harva autoilija sen ottaa, vaikka sitä kysytään jokaiselta.

Huoltoluettelo.

Huollon hinta

Leonin huolto maksoi kokonaisuudessaan 198,06 e:

  • Tarkastushuolto + öljynvaihto 89,10 e
  • Öljynvaihdon osat 22,90 e (sis. öljynsuodatin, tiiviste, öljyproppu)
  • Itse tuomani öljy 4 litraa 30,90 e
  • Autotarvikkeen öljy 0,5 litraa 0,00 e (olisi kuulunut maksaa 10,50 e, mutta unohtivat laskuttaa sen)
  • Raitisilmasuodattimen vaihtotyö 9,90 e
  • Raitisilmasuodatin 35,80 e
  • Ongelmajätemaksu 5,00 e
  • Tarveainelisä 4,46 e (ei mitään havaintoa mitä tämä sisältää)

Iskunvaimentimien tarkastus

Käytin Leonin ennen huoltoa kuntotarkastuksessa, missä ilmeni, että takapään iskunvaimentimien keskinäinen ero oli vähän turhan suuri.

Huolto teki autolle iskunvaimennintestin - tai kuten huoltoneuvoja sanoi; pompputestin - ja pääsinkin katsomaan sitä paikan päälle. Laite näyti ihan samalta kuin katsastusasemalla, mutta sen liike ja ääni olivat jotenkin paljon sivistyneemmät. Myös tulos oli ihan jotain muuta kuin katsastusasemalla!

Jyväskylän Autotarvikkeen laitteen mukaan iskareissa ei ollut mitään vikaa, vaan ero oli "marginaalinen" 15 % siinä missä Meidän Katsastuksella ero oli ollut 19 %. Oudompaa oli kuitenkin se, että katsastusasemalla yksittäisten takaiskunvaimentimien luvut olivat 22 % vs. 27 % kun taas huollossa numerot olivat toisin päin 26 % vs. 22 %.

Eri laitteet kuulemma antavat erilaisia tuloksia, mutta näin maallikkona isot erot laitteiden kesken tuntuvat kyllä oudoilta! Vai ovatko katsastusaseman numerot vinksahtaneet pöytäkirjaan väärin päin? Noh, täytyy kai uskoa että iskunvaimentimet ovat kunnossa. Huolto ei löytänyt niistä silmämääräisesti myöskään mitään sanottavaa, kuten ei kuntotarkastajakaan.

Takaiskunvaimentimien ero oli Jyväskylän Autotarvikkeen testerillä 15%, kun Meidän Katsastuksen testeri näytti 19%.

Loputtomat natinat

Ennen huoltoa koitin myös löytää Leonista viimeiset natinat korjattavaksi. Talvella auto natisi ajoittain sieltä täältä, mutta ainahan autot natisevat talvella. Ilmojen lämmettyä nollan tuntumaan bongasin jostain oikealta silloin tällöin kuuluvan uuden natinan, mutta vaikka ajoimme mieheni kanssa autolla 60 km testilenkin, en saanut spotattua paikkaa, mistä ääni kuuluu.

Kerroin huollossa, että ehkä B-pilari, mutta huolto ei saanut koko ääntä kuuluviin. Olisin tosin ollut aika yllättynyt jos äänenlähde olisi löytynyt...

Kun ilmat lämpenivät 10 asteen tienoille, alkoi oikea puoli natista toden teolla. En käsitä mistä ääni tulee, sillä ovethan on eristetty viime syksynä viisinkertaisesti! Eikä vika ole varmaan minun päässäni, vaikka mieheni vitsaileekin, että eniten autossa narisee sen kuljettaja... :’D Hänkin nimittäin taannoin hermostui ääneen niin, että kävi hakkaamaan ovea kesken ajon!

Viime syksynä takaluukun ääntä koitettiin korjata (ääninäyte tässä) eikä sekään kuulu täysin hiljenneen, mutta tähän korkeaan uuteen ääneen nähden se on sentään paljon siedettävämpi, koska ääni on matalampi.

Välillä tuntuu, että koko auton saisi laittaa paaliin koska olen niin stressaantunut noiden äänien takia, vaikka muuten se on ollut ihan superhyvä! Tarkoituksena olisikin sopia kesäksi Audiovisionin kanssa auton lattian äänieristyksen tekeminen (vähentää rengasmelua) ja samalla pyytää etsimään ja hiljentämään tuo raivostuttava natina. 

Alkaa pikkuhiljaa tuntua taas siltä, että kuulosuojaimille voisi olla käyttöä.

Takatalvi yllätti - 270 km kesärenkailla loskakelissä

tiistai 09.05.2017 Avainsanat: Ecorun , Leonidas , Ongelmatilanteet , Pohdiskelu , Reissut , Renkaat , Talvi

Ajatukseni huhtikuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna: Oih, kylläpä sääennuste näyttää mukavan lämmintä keliä vappuviikonlopulle! Vaihdanpa autoon kesärenkaat, koska +10 asteessa ei viitsi enää ajaa Helsinkiin ja takaisin kitkarenkailla.

Ajatukseni huhtikuun viimeisenä viikonloppuna: Eeh, ei pitänyt ihan sääennuste paikkaansa! Räntää on maassa jo pari senttiä ja lisää tulee taivaan täydeltä ja pitäisi lähteä ajamaan Helsingistä kotiin Jyväskylään. Että pitikin vaihtaa talvirenkaat pois!

Renkaidenvaihdon ajankohta meni tänä keväänä tosissaan ihan pieleen ja jouduin ensimmäistä kertaa elämässäni jouduin ajamaan kesärenkailla talvikelissä. Suorastaan kahdesti, sillä lunta oli maassa myös keskiviikkoaamuna, mutta onneksi silloin ajettavana oli sentään vain 7 km töihin. Enpä tiennyt, että se on vasta alkusoittoa takatalvelle…

Takatalvi saapuu

Yhdistin #pinghelsinki-reissuun taloudellisen ajon harjoitukset ajamalla Jaakon kanssa lauantaina parin vuoden takaisen kilpailureitin. Jaakko on lupautunut kaikkiin tämän kauden ecorun-kisoihin kartturikseni, mistä olen todellaonnellinen!

Ennen lähtöä Jaakko kyseli, että miten pitkän lenkin haluan ajaa, sillä sääennuste näyttää iltapäiväksi ja illaksi vähän huonoa keliä. Totesin, että ei anneta sen häiritä, vaan ajetaan koko 240 km lenkki kun kerrankin on mahdollisuus harjoitella.

Puolivälin jälkeen taivaalta alkoi tulla räntää, mutta en antanut sen häiritä. Ajettuamme 2/3 reitistä oli kuitenkin pakko alkaa huomioida muuttunut keli, sillä räntä alkoi jäädä maahan ja mutkissa alkoi olla vaara, että auto lähtee luistelemaan. Seuraavalla tauolla autoa oli jo puhdistettava lumesta, sillä etututka ja rekisterikilpi olivat muurautuneet umpeen ja pyhkijät tampanneet tuulilasin reunaan tiiviin kerroksen lunta. Onneksi lumiharja oli vielä mukana!

AT:lla oli pakko siivota tuulilasi, etututka ja valot lumesta.

Saapuessamme maaliin kävi selväksi, että kotimatka Helsingistä Jyväskylään tulisi olemaan pitkä ja jännittävä. Viimeisestä risteyksestä liikkeelle lähtiessä renkaista ei tahtonut löytyä pitoa, sillä lumi oli peittänyt maan. Ei ollutkaan kyse mistään pikkusateesta. Ja lisää tuli taivaan täydeltä.

Päätin silti ajaa Jyväskylään, koska ei huvittanut käydä etsimään yöpaikkaa. Ajattelin, että varovaisesti ajaen selviäisin kotiin, mutta vähän kyllä jännitti. Vaarana oli myös se, että vaikka itse ajaisi tosi varovaisesti, niin muut eivät välttämättä niin tee ja sillä voi olla ikäviä seurauksia.

Tämä näkymä ecorun-reitiltä oli vasta alkusoittoa...

Rauhallisesti moottoritiellä

Moottoritietä Lahteen ajaessa mietin, että onneksi liikenteessä oli muitakin, sillä liikenne piti ajourat sulina. Nopeusrajoitus olisi sallinut ajaa 120 km/h, mutta kuin yhteisellä päätöksellä autojen matkavauhti asettui 80 km/h:iin. Tämä teki etenemisestä kohtuu turvallista, koska ei tarvinnut juuri ohitella tai olla ohitettavana.

Muutamia ohittajiakin moottoritiellä toki oli, mutta onneksi vain muutama. Ikävimpiä olivat ohittajat, jotka palasivat oikealle kaistalle liian ajoissa. Märällä kelillä hätäilijät lähinnä ärsyttävät sotkemalla tuulilasin, mutta nyt kaistanvaihto heitti loskaa päälle niin, että ennen tuulilasin pyyhkimistä siitä ei nähnyt ollenkaan läpi! Kaikki eivät myöskään ajaneet vasemman kaistan urissa, minkä seurauksena koko ohituksen ajan loskaa oikein suihkusi viereiselle kaistalle ja siinä ajavien päälle...

Suurin itseluottamus (ja toivottavasti talvirenkaat) oli eräällä Audi Q7 kuskilla, joka ohitti 83 km/h ajavan jonon peräkärryä vetäen. Ei sillä että peräkärryä muutenkaan saisi vetää noin kovaa, mutta tuossa säässä se vasta vajaata touhua olikin!

Moottoritiellä kaistaa vaihtaneen auton jäljistä näkee hyvin, miten paljon lunta maahan oli kertynyt.

Yhden auton päädyin itsekin ohittamaan. Ajettuani pitkään turvalliselta tuntunutta 80 km/h saavutin jonkun, joka ajoi vain 60 km/h. Ajelin jonkun kilometrin auton perässä miettien, uskaltaisinko lähteä ohittamaan. Suurin vaara oli mielestäni kaistalta toiselle siirtyminen, sillä siinä joutuu ylittämään loskavallin. Lopulta vaihdoin kaistaa hyvin varovaisella ohjausliikkeellä, ohitin auton ja palasin pitkän matkan päästä loivasti takaisin omalle kaistalleni.

Enempää ohituksia en tehnyt, vaan pysyttelin mieluummin turvallisemmilta tuntuvissa ajourissa. Niissäkin pysyminen vaati ajaman kieli keskellä suuta ja jos niistä ajautui vähänkään sivuun, kauhea lentävän loskan kohina alkoi heti kuulua auton pohjasta. Näin tapahtuessa päästin yleensä kaasun ylös, jotta auto ei vain lähde lapasesta. Eco-ajotilaa käyttäen vaihteisto kytkeytyy välittömästi vapaalle, kun kaasusta irrottaa. Mietin, että se on varmaan turvallinen valinta, sillä käsketäänhän sitä painamaan kytkin pohjaan silloinkin, kun auto joutuu vesiliirtoon. 

Olin ajatellut pitä tauon Vierumäen Matkakeitaassa, mutta räntäsade muutti suunnitelmia. Auto oli kevään rapakeleistä niin törkeä likainen, että ei tulisi kuuloonkaan, että tauon jälkeen kävisin harjailemaan siitä lumia pois. Niinpä kurvasinkin tauolle Lahden Kauppakeskus Karismaan, jossa auton sai tauon ajaksi mukavasti parkkihallin suojaan. Auton puskuri oli kerännyt päälleen monen sentin loskakuorrutuksen, joka oli niin tiivis, että se ei inahtanutkaan, kun tökin sitä vähän lumiharjalla rekisterikilven kohdalta...

Kiva lumikuorrutus Leonin puskurissa. Ei ihme, että etututka ei oikein pelittänyt...

Lisää lunta = vähemmän vauhtia

Tauon aikana räntää oli tullut yhä vain lisää ja bongasin matkalta kelin ensimmäisen uhrin: etelään päin ajanut farmariauto oli moottoritien suuntien väliseltä viherkaistaleelta poikittain, mutta onneksi ei näyttänyt käyneen kuinkaan. Samalla kohdalla tien reunassa oli pysähdyksissä rekka ja sen edessä henkilöauto. Mietinkin, että olisiko pysähtynyt rekka tullut yllätyksenä ulos ajaneelle autoilijalle, joka väistäessään toiselle kaistalle olis samoilla vauhdeilla ajautunut ojan puolelle. Muita ulosajoja en matkalta onneksi bongannut.

Heinolan jälkeen siirryin moottoritieltä normaalille maantielle, jolla matkanteko hidastui entisestään. Turvalliselta tuntui ajaa enintään 60-70 km/h. Liikennettä oli selvästi motaria vähemmän, eivätkä ajourat olleet enää yhtä sulat. Onneksi ei sentään ollut pakkasta!

Ohittajia maantiellä ei onneksi ollut kuin muutama, ohituskaistojenkin kohdalla henkilöautojen kuskit olivat fiksuja eikä monikaan lähtenyt riskeeraamaan että joutuisi loskaliirtoon kaistaa vaihtaessa.

Joutsan tienoilla ohi sen sijaan paahtoi Onnibus. Olen ollut saman linjan kyydissä muutaman kerran ja se oli arviolta noin vartin myöhässä aikataulusta. Oli muuten ajanut aika reippaasti keliin nähden!

Vastaantulijan valot näkyivät jo selkeästi, mutta bussi painoi samoilla vauhdeilla ohi sekä takanani ajaneesta autosta että minusta. Toki annoin vauhdin hiljetä, että se pääsee mahdollisimman nopeasti ohi ja takaisin omalle kaistalle. Bussi heitti kyllä selaisen loskamäärän tuulilasille, että sokaistuin täysin ja hyppäsin vaistomaisesti jarrulle. Vasta kotona tajusin, että oli ehkä tosi vaarallista jarruttaa kovasti loskassa, mutta se vain selkäytimestä. Onneksi autossa on ABSit ja ajonvakautus ja takanatulija riittävän kaukana.

Vähän ennen Hartolaa bongasin niin jouluiset kuuset, että piti pysähtyä ottamaan juhlapyhämeemikuva. :D

Taistelu väsymystä vastaan

Joutsan kohdilla alkoi myös vähitellen väsy painaa, sillä olinhan ajanut päivän aikana ensin yli neljä tuntia ecorunharjoitusta ja siinä vaiheessa hissutellut kotia kohti liki kolme ja puoli tuntia (+45 min tauko). Oli siis aika pitää eväs- ja jumppatauko. Voi olla Teboilin työntekijöillä ihmeteltävää, kun satunnainen autoilija tekee askelkyykkyhyppyjä ja muita liikketiä tankkauskatoksessa. Mutta kun ulkopuolella satoi!

Pitkään jumppatuokio ei jaksanut piristää, vaan Toivakan moottoriliikennetiellä sai taas alkaa pinnistellä tarkkaavaisuutta. Se on huono juttu hyvälläkin kelillä, mutta huonolla vielä pahempi, kun pitäisi pysyä tarkkaan omissa ajourissa. Vaajakosken ABC:llä olikin ehdottomasti seuraavan jaloittelutauon aika, vaikka kotiin ei ollut matkaa enää kuin 15 km.

Tauko Vaajakosken ABC:lla. Auto on entistä paksummassa kuorrutuksessa ja yhä vaan pyryttää.

Oma koti kullan kallis

Lopulta viisi ja puoli tuntia lähdön jälkeen olin kotona ja sain laittaa viestiä huolestuneelle perheelle ja kavereille, että hengissä ollaan.

Tulipahan koettua taas jotain uutta autoilun saralla, mutta varsinaisesti en voi suositella. Olin silti positiivisesti yllättynyt, että selvisin reissusta näin hyvin! Auto ei lähtenyt missään vaiheessa liukastelemaan enkä huomannut ajonvakautuksenkaan kaitseneen kulkemistani. Matkaa oli 272 km, varsinaiseen ajamiseen aikaa meni noin 4,5 h ja keskinopeus oli 60 km/h.

Olipahan reissu! Vertailun vuoksi menomatkaan meni vain 2 h 53 min...

Matka sai miettimään, että mitä siitä seuraisi, jos uusi tieliikennelaki poistaisi talvirengaspakon ja näin ollen autoilijat saisi itse päättää, millä renkaila ajavat talvella? Että tällaisessa kelissä jotkut ihan ehdoin tahdoin ajaisi kesärenkailla, koska "Kyllä siinä pärjää, kun ajaa vaan vähän hitaammin. Ei se lumi kuitenkaan pysy pidempään maassa!" En luota siihen, että kaikki autoiijat olisivat riittävän vastuullisia, vaan sitten seuraisi omien kykyjen ulosmittaamista, huonolle tuurilla oman tai jonkun muun hengen kustannuksella.

Mitä ajatuksia tämä reissu herätti teissä? Oletteko joutuneet kesärenkailla vastaaviin olosuhteisiin? Entä millaiset fiilikset teillä on mahdollisesta talvirengaspakon poistumisesta? 

POLOinen PINGailemassa eli autobloggaaja sisällöntuottajafestareilla

perjantai 05.05.2017 Avainsanat: Jenni , Tapahtuma

Luin PING Helsinki Business Festivalista ensimmäistä kertaa joskus viime vuoden keväänä Twitterissä. Tapahtuma, jossa sisällöntuottajat ja markkinointiväki kohtaavat, oppivat toisiltaan ja katsovat tulevaisuuteen - voi veljet, miten siistiltä se kuulosti! Luin kaikki mahdolliset blogikirjoitukset tapahtumasta ja päätin, että seuraavana vuonna minäkin olen mukana.

Sisällöntuottajat (eli Content Gurut eli blogaajat, instaajat, tubettajat jne.) pääsevät festareille ilmaiseksi *, kun taas yritysten edustajat (eli Business Hippiet) maksavat pääsylipuista. Content Guruksi ei kuitenkaan pääse kuka vain, vaan raati valitsee hakemusten perusteella mukaan sopivimmat. 

Kirjoittaessani talvella hakemusta mietin, että mahdetaanko minua huolia mukaan, sillä blogillani on kuukausittain lukijoita vain 6000-8000, mikä on aika vähän verrattuna suosittujen blogien kymmeniin tuhansiin lukijoihin. Ehkä pääsinkin mukaan, siksi, koska autoblogeja on tosi vähän. Laskujeni mukaan Suomessa on tällä hetkellä alle kymmenen säännöllisesti päivittyvää autoblogia ja minä voin ylpeänä kertoa kirjoittavani niistä vanhinta. POLOinen täyttää tänä kesänä jo yhdeksän vuotta!

Tapahtuman pukeutumisteemana oli heittäytyminen. Itse vetäisin päälle tietenkin Volkswagen Motorsport -hupparin ja otin mukaan myös Volkswagen-lipun, koska pitihän autobloggaajien lippu pitää korkealla!

Kirjoitustyöpaja

PING Helsingin ohjelman julkistuksessa iskin silmäni ensimmäisenä DIY-otsikon alta löytyneeseen ohjelmaan nimeltä "Opi parhailta – 12 vinkkiä kirjoittamiseen”. Sinne oli pakko päästä! Kun on kirjoittanut blogia yhdeksän vuotta (itse asiassa 15 vuotta, jos ihan ensimmäinenkin nettipäiväkirja lasketaan), niin sitä alkaa ehkä hieman olla juurtunut tiettyyn tyyliin. Lähinnä ongelmani on kuitenkin se, että olen kirjoittajana h-i-d-a-s!

Työpajasta tulikin hyvää vinkkiä, että kannattaisi erottaa kirjoittaminen ja editointi. Juutun ihan liian usein ensinnäkin etsimään jutuilleni taustatietoa ja toisekseen saatan monesti hieroa yhden kappaleen sanamuotoja puoli tuntia. Samalla ajatus ja jutun punainen lanka katoaa.

Esiintyjiltä tuli myös kommenttia, että vaikka kuinka yrittäisit kirjoittaa ymmärrettävästi, niin joku tajuaa sen silti väärin. Eli viimeiseen saakka nysvääminen on aika turhaa... Kirjoitin näillä ohjeilla juttuluonnoksen kotimatkasta kesärenkailla räntäsateessa ja hämmästyin oikein, kun sain kaikki ajatukseni “paperille” yhdessä illassa! Julkaisen sen muutaman päivän päästä kun olen vielä editoinut sen.

Hyväksy, että kirjoittaminen vie aikaa! Ronja Salmi ja Mikko Toiviainen opastivat kirjoittamisesta. Kaksikolta on tulossa syksyllä kirja samasta aiheesta, se täytyy todellakin lukea!

POLOisen suuri kaupallisuusdilemma

Toinen valinnainen ohjelma, mihin osallistuin oli paneelikeskustelu aiheesta "Propagandaa ja piilomainontaa – voiko markkinointi olla vastuullista?” Tämä kiinnosti kovasti, koska kerron blogissani monesti erilaista palveluista, mitä olen autoilijana käyttänyt. Miten kertoa niistä mahdollisimman läpinäkyvästi? 

Paneelikeskustelu oli mielenkiintoinen, mutta ei antanut minulle vastauksia, sillä siinä pohdittiin enemmän, miten ilmoittaa kaupalliset yhteistyöt ja miksi bloggaajien pitää ilmoittaa saaduista asioista ja lehtien ei. Minun juttuni ovat äärimmäisen harvoin kaupallisia yhteistöitä, koska pyrin asioimaan yrityksissä normaalina asiakkaana. Tosin viime aikoina olen pyytänyt päästä katsomaan toimenpiteitä, koska haluan tietää ja raportoida autolle tehdyistä jutuista blogissani mahdollisimman tarkasti! Mutta pitäisikö minun alkaa pyytää rahaa yrityksiltä näistä raporteista?

Piilomainonnasta juttelemassa Emmi Nuorgam, Anni Lintula, Rosanna Marila ja Jari Tamminen. 

Tästä päästäänkin kolmanteen ohjelmaan, johon ilmoittauduin mukaan: ruokatunnilla oli mahdollisuus osallistua pyöreän pöydän ääressä (Se oli kyllä kulmikas, mua on huijattu!)  keskusteluun oman kanavan kaupallistamisesta. Minulla ei ole toistaiseksi erityisiä kaupallistamissuunnitelmia, mutta oli silti kiinnostavaa mennä kuuntelemaan Veera Biancan alustamaa keskustelua aiheesta.

Minulle kaupallisuus on kyllä suuri kysymysmerkki, koska pidän jopa kunnia-asiana sitä, että kerron blogissani normaalin asiakkaan tarinoita, mutta toisaalta taas joskus mietin, että on se nyt vähän nuijaa tehdä tätä ilmaiseksi. (Toki Autotie maksaa minulle kirjoituksistani hieman.) Mutta eihän se voi mennä niinkään, että kirjoittaisin kokemuksiani vain niistä yrityksistä, jotka minulle siitä maksavat? Menisi vähän blogin idea hukkaan, kun en voisikaan raportoida kaikesta, mitä autolle on tehty. Miten erottelisin maksetut ja ei maksetut kokemukset?

Alkujaanhan blogit olivat juuri sitä, että ihmiset suosittelivat tuotteita/palveluja, joista tykkäsivät, mutta nykyisin tuntuu, että jokainen ylistys on tai sen pitäisi olla maksettu. Ja PING Helsinki vielä vahvisti sitä käsitystä, ettei pidä tehdä ilmaista työtä. Alkaa tuntua siltä, että on jotenkin väärin, jos ylistän jotain yritystä, jonka vakioasiakkaaksi olen päätynyt heidän erinomaisen palvelunsa takia...

Tässä autohommassa on vielä se juttu, että kun toimittaja lainaa lehdistöauton ja kirjoittaa siitä, niin ei siinä rahat liiku suuntaan eikä toiseen. Miten siis vakuuttaa maahantuoja siitä, että bloggaaja kirjoittaisi niin hyvin, että siitä kannattaisi maksaa? Noh, tekemällä tietysti ylivertaista sisältöä! En ole vielä tosin keksinyt millaista se olisi, mutta en jaksa vaivata päätäni sillä nyt. POLOinen on niin paljon muutakin kuin koeajoja.

POLOinen on myös liikenteen ihmettelyä, siitähän kaikki suorastaan lähti. Kuinka sattuikaan, huoneeni ikkunasta oli suora näköyhteys raitiotyömaalle.

Muu ohjelma

Päivän Keynote-puheenvuorot olivat ihan mielenkiintoisia (erityisesti mahtava Ann Handley!), mutta nämä tiettyihin asioihin keskittyneet rinnakkaisohjelmat olivat itselleni PING Helsingin parasta antia. Harmittaa vain, kun 21 ohjelman joukosta pystyi valitsemaan vain kaksi joihin osallistua, koska muut menivät päällekkäin. Harmi, ettei ohjelmia videoitu, että niitä voisi katsoa netistä jälkeenpäin. Ehkä ensi vuonna?

Yksi PING Helsingin ideoista on, että ihmiset voivat helposti verkostoitua siellä. Vartin tapaamisia varten oli oikein Brella-ennakkoilmoittautumisjärjestelmä! Minulla oli ehkä vääränlaiset kalastusvälineet tai tavoitteena liian harvinaiset kalalajit, sillä en löytänyt osallistujalistalta kuin pari henkilöä, joihin kiinnostaisi tutustua.

Toinen kaloista ui karkuun, mutta toisen onnistuin tapaamaan pienten aikataulusäätöjen jälkeen! Ja se oli kyllä onni, sillä juutuin juttelemaan sähköautojen latausoperaattori Virta Ltd:n edustajan kanssa saman tien kolmeksi vartiksi. Jatkoimme siitä vielä illallisellekin, jossa seuraamme liittyi tuttuni, tapahtuman toinen autobloggaaja, Pikamulkauksen / Scenic Road Huntersin Miika. Oli kyllä oikein kiinnostavat keskustelut autoilun nykytilanteesta ja tulevaisuudesta!

Muutoin uusiin ihmisiin tutustuminen jäi aika vähiin. Jos päädyn jonnekin pienellä porukalla, alan mielelläni heti tutustua toisiin, mutta erityisesti iltabileissä oli välillä aika yksinäistä. Päivällä ei ehtinyt olla yksinäinen kun kiiti vain ohjelmasta toiseen! Joku kirjoitti, että PINGissä on matala kynnys esitellä itsensä kenelle tahansa, mutta minulle keskustelunavaus tuntemattoman käytävällä vastaan tulevan ihmisen kanssa vain on ylivoimaista. Pitäisikin olla jotain kohtaamispisteitä, joissa samanlaiset sosiaalisesti rajoittuneet voisivat tavata toisiaan ja huomata yhtäkkiä olevansakin sosiaalisia!

Matkaeväät

Tärkein PINGin tarjoama eväs kotimatkalle oli usko omaan tekemiseen. Tähän liittyen oli mahtavaa kuulla pariltakin kokeneelta sisällöntuottajalta, että blogini 6000-8000 kuukausittaista lukijaa on ihan hyvä määrä - minä kun olin pitänyt alle kymmentä tuhatta kuukausilukijaa aika aloittelijatouhuna.

Sen oman jutun löytämistä ja sillä erottumista korostettiin päivän aikana monesti! Joillain erottuminen muista vastaavan aiheen sisällöntuottajista vaatii tekemistä, mutta minä erotun jo pelkästään blogini autoaiheella. En ei silti tuudittaudu olemaan vain autolehtien kanssakilpaileva koeajoblogi, vaan POLOinen on paljon muutakin. Se on ennen kaikkea minun näköisiäni kokemuksia liikenteestä, autoista ja auton omistamisesta. Eikä sille näy loppua!

Jos pingailu kiinnostaa, niin tilaa tuolta uutiskirje (sivun puolivälin paikkeilta löytyy lomake), ja pysyt kartalla, milloin seuraava tapahtuma järjestetään! PING Helsinki järjestää vuoden aikana lyhyempiäkin työpajoja erilaisista kiinnostavista aiheista. Olisin niin mukana niissä jos tätä etäisyyttä olisi vähän vähemmän...

* Olen saanut festarilipun ilmaiseksi muiden Conten Gurujen tapaan, mutta matkat ja majoittumiset maksoin itse.

Tietoa blogista

POLOinen on liikenne- ja autoblogi, jonka perustin kesällä 2008. Aiemmin autot eivät kiinnostaneet yhtään, mutta hankittuani auton olosuhteiden pakosta innostuinkin autoilusta oikein kunnolla. Liikenne on minulle peliä, jossa pyrin menestymään aina vain paremmin!

Kirjoittelen blogiin kaikenlaisista autoiluun liittyvistä asioista moottoripyöräilyä unohtamatta. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat Volkswagen, liikenneturvallisuus ja taloudellinen ajaminen.

Ota yhteyttä: poloinenblogi(a)gmail.com

Arkistot
2017 (14)
kesäkuu (2)
Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 1.)
Auto jäi pikapesun ulkopuolelle - asiakaspalvelu keräsi pisteet kotiin + Voita ilmainen autopesu!
toukokuu (3)
Leonin 30 tkm huolto - öljynvaihto, vajavainen akku ja rasittavat natinat
Takatalvi yllätti - 270 km kesärenkailla loskakelissä
POLOinen PINGailemassa eli autobloggaaja sisällöntuottajafestareilla
huhtikuu (2)
Auton kuntotarkastus
Autourheilijat Pohojanmaalla
maaliskuu (3)
Pysähdyin moottoritiellä ja muita viikonlopun autoilukuulumisia
Kiveniskemän korjaus Leonin tuulilasista
Kauhea naarmu auton maalipinnassa!
helmikuu (2)
Koeajossa Lexus IS 300h - se parempi Toyota?
Audi Quattro Tour 2017 - miten Audit selvisivät laskettelurinteestä?
tammikuu (2)
Minkä näistä koeajaisin? Uusi Seat Leon, Toyota C-HR vai Lexus IS 300h?
Autojen sijaintitiedot vuotivat nettiin jo nyt
2016 (30)
joulukuu (1)
Auto 2016 -messujen hauskin koeajo: pikkuruinen sähköauto Renault Twizy
marraskuu (3)
Auto 2016 - lisää koeajoja, vuoristorata ja Opel OnStar
Auto 2016 -messut - autojen Mega Pop-Up myymälä ja paljon muuta
Muuttaako urheiluauto käyttäytymistä? Testissä Lotus Evora 400
lokakuu (4)
Onko yksisuuntainen Puistokatu oikeasti turvallinen pyöräilijöille?
Rengashotelli ja puuttuvat pultit
Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 2/2)
Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 1/2)
syyskuu (1)
Ford Driving Skills for Life
elokuu (3)
Koeajossa huikea urheiluauto Lotus Evora 400
Seat Leon äänieristys
Seat Leon resonoi ja natisee
heinäkuu (1)
Harjoittelu kannattaa! 1000 Lakes EcoRun 2.7.2016
kesäkuu (2)
Taloudellisen ajon vinkit hiekkatiellä ajamiseen
Leonin ensimmäinen öljynvaihto ja säästövinkki
toukokuu (4)
Kirottu kilpailu? Neste Myllylampi Ecorun 21.5.2016
Koeajossa faceliftin saanut superpihi Toyota Auris Hybrid
Yksi vai 50 hevosvoimaa?
Että sellainen moottoripyöräilykauden aloitus!
huhtikuu (3)
Rekisterikilpibongaus
Milloin U-käännös on kielletty?
Leonin takuukorjauksia
maaliskuu (2)
Ecorun ja autoslalom kilpaileminen
Onnistuuko taloudellinen ajaminen talvella? Savon Pihistys Kuopion Autokauppa Ecorun 27.2.2016
helmikuu (3)
Kokemuksia Leonin kitkarenkaista
Teslan lataaminen
Vertaisvuokralla unelma-auto Tesla Model S P85D
tammikuu (3)
Pysäköinti Jyväskylän satamassa
Auton lainaaminen naapurille - uhka vai mahdollisuus?
Nissan Juke Nismo RS - terrierimäinen möhköfantti koeajossa
2015 (40)
joulukuu (2)
Hauskaa joulua!
Autoslalom kilpailu Leonilla
marraskuu (3)
Around View Monitor ja muita lisäapuja kuljettajalle a'la Nissan
Päästöskandaaliauton(?) kulutusennätys
Koeajossa superhauska Mazda MX-5
lokakuu (4)
Volkswagenin vieraana Jyväskylän MM-rallissa
Nastarenkaat vai kitkarenkaat? Talvirenkaiden valinta Leoniin
Volkswagen Demo Tour 2015
Leonilla yli 1000 km yhdellä tankillisella!
syyskuu (4)
Jyväskylän Autotarvikkeen naistenilta
Ratti.fi - ajokortin opetuslupien välityspalvelu
Hipoen ohi ja kolmion takaa känny korvalla - suomalainen liikenne takapenkkiläisen silmin
Tehotytöt vauhdissa: Vesijärven Auto Ecorun
elokuu (3)
Yritys päihittää vakionopeussäädin ja hieman Ecorun-pohdintaa
Onnellista autoslalomia
Moottoripyörän talvisäilytys sekä huolto- ja myyntipohdintaa
heinäkuu (2)
Kurkku Kalajoella
Leonin CQuartz Finest -pintakäsittely
kesäkuu (2)
1000 Lakes EcoRun - taloudellisen ajon soratieralli?
Poloinen pysyy Poloisena, mutta Leon on nyt Leonidas
toukokuu (6)
Polon viimeiset pihistelyt: LänsiAuto Ecorun 18.4.2015
Leonin renkaiden vaihto uusiin ja pyörien suuntaus
Uudet vanteet ja renkaat Leoniin
Kilometrien kerryttämistä ja autovouhottajien tapaamista
Leonin luovutus
Leonin luovutushuolto
huhtikuu (4)
Leonin maahantulotarkastus
Moottorijarrutus vai vapaalla rullaaminen?
Onnellisten ajokoulu vm. 2015
Lisensoitu autourheilija!
maaliskuu (5)
Kitkarenkaat liukkaan kelin radalla
Koeajossa Toyota Auris Hybrid - ekotietoisen taviksen valinta
Automerkkien kevään kovimmat #some #kampanjat
Autourheilu todella kiinnostaa naisia!
Autoja, moottoriurheilua ja naisia
helmikuu (4)
Oho, tilattiin auto
Volkswagen Winter Drivingschool
Seat Leon jälleen testissä - onko Polo saamassa seuraajan?
Poloisen ensikosketus kitkarenkaisiin
tammikuu (1)
Mitä kaikkea POLOiselle tapahtui vuonna 2014?
2014 (41)
joulukuu (3)
Joulukuun lopun löpinät
Nissan Pulsar - ei mikään tähdenjäänne
Leidi liikenteessä
marraskuu (3)
Karvalakki-Leon vuokralla
Glosspoint - palvelua vailla vertaa
Testissä Ford Ranger Wildtrak -pick-up
lokakuu (3)
Renkaiden vaihto hintavertailu
Törttöilijöitä liikenteessä - blogaus vanhan ajan malliin
Auton vanteet netistä
syyskuu (4)
Rullahiihto liikenteessä
Sumussa ajaminen ja sumuvalojen käyttö
Polon toinen taloudellisen ajon kilpailu: maantiekulutuksen haamuraja rikki kirkkaasti!
EcoRun taloudellisuusajokilpailu Pololla
elokuu (2)
Kohta pihistellään taas!
Uudet keskikupit vanteisiin ja virallinen pysäköintipaikka
heinäkuu (3)
Moottoripyörän parantelua
Jyväskylä - Kuopio - Jyväskylä
Polon 3-vuotishuolto
kesäkuu (3)
Uusi Mazda3 - taviksesta katseenvangitsijaksi
Polon ensimmäinen katsastus
Testissä kuljettajan pikku-apurit: mukautuva vakionopeussäädin ja kaistanpitoavustin
toukokuu (2)
Ihana uusi Polo <3
Taloudellisen ajon kilpailu Ecorun
huhtikuu (3)
Kevään renkaanvaihtokuviot ja DSG:n öljynvaihto
Keski-Suomen Moottoripyöränäyttely vm. 2014
Ensiesittelyssä uusi Volkswagen Polo
maaliskuu (5)
Ja sitten kuolo korjasi Polon akun
Polkupyörien huoltoa
Seuraa Poloista!
Poloinen goes off-road
Volkswagen hyötyautojen talviajokoulu kevätkelissä
helmikuu (4)
Tänä talvena liukasta on vain radalla
Onnellisten ajokoulun opit käytännön kokeessa
Kohti onnellisempaa ajokulttuuria
Onnellista liukastelua
tammikuu (6)
Pohdiskellen Pohjanmaalle
Lyhyitä ajoja + kireät pakkaset = tyhjä akku
Onnellisten ihmisten ajokoulun startti ja läheltä piti
Koeajossa Seat Leon FR
Parhautta!
Hakkapedia-blogaajaksi
2013 (31)
joulukuu (2)
Tonttu-Polo
Taloudellinen ajotapa - kokemuksia Drivecon käytöstä
marraskuu (4)
Demo Tour 2013 ja kestohymy
Uudet nastarenkaat polkupyörään
Toyota Auris Hybrid
Kesäinen koeajorupeama
lokakuu (3)
Taloudellisen ajon harjoittelua Toyotan tapaan
Renkaiden vaihto Poloisen tapaan
Ongelmalliset vaihteet
syyskuu (5)
Uusi leiska!!
Jyväskylä - Toivakka - Kangasniemi - Hankasalmi - Lievestuore - Jyväskylä
Vähän erilainen ratapäivä
Puhdas auto - pahempi mieli?
Uusi polkupyöräni - Nishiki Hybrid Comp SLD
elokuu (2)
Harjaton pesu
Ja korvat lepää!
heinäkuu (2)
Nissan Juke Nismo
Polon kaksivuotishuolto
kesäkuu (2)
MP-kauden avaus
Polkupyörän renkaanvaihtopulmia
toukokuu (2)
Facebookista voi oikeasti voittaa jotain!
Kops!
huhtikuu (2)
Kuinka tyhjentää lompakko moottoripyöränäyttelyssä
Talven suruja
maaliskuu (3)
Uusi Golf ja Polo GT
Vihreä unelma
Rata 2013
helmikuu (2)
Nastarenkaat kaksipyöräiseenkiin - lopulta
Uuden vuoden kilpailun voittaja on...
tammikuu (2)
Yhteenveto ajokaudesta 2012
Uuden vuoden kilpailu
2012 (30)
joulukuu (2)
Herkkua on siinä monenlaista.
Ylimääräinen öljynvaihto ja takuukorjauksia
marraskuu (2)
Ei niin yllättävät ensilumet
Uusi Golf ja Robo-up!
lokakuu (2)
Moottoripyörä talvisäilöön
Lisää näkyvyyttä
syyskuu (2)
Se oli hyvä vanne
Uusi Audi A3
elokuu (4)
Kaahaavat motoristit vs. ohiteltava motoristi
Eerik pesussa
Yhden pysäköintiruudun ongelma
Polo 1 v!
heinäkuu (2)
Polo ja rätisevä Media-In
Auton kulutuksen seuranta
kesäkuu (3)
Jennin ja Eerikin ensimmäiset seikkailut
Varusteostoksilla
Moottoripyörän hankinta
toukokuu (4)
Sateiset pikakuulumiset
Sumuvalopelle ilman sumuvaloja
Vielä niistä jäljistä ovenkahvassa...
Kevätpesu - ja mitä kuran alta löytyikään
huhtikuu (1)
Päivävalot ja pimeiden perien ongelma
maaliskuu (4)
Ei Golfkärryä meille
Up!
RSS ja muuta yleistä
Näin poliisin, mokasinkohan?
helmikuu (3)
Liukastelua Lievestuoreella
Polo 6R 1.2 TSI DSG Highline
Poloa ulkoiluttamassa
tammikuu (1)
Analyysi pienestä punaisesta paholaisesta
2011 (37)
joulukuu (3)
Hauskaa joulua!
Paras häälahja ikinä!
Polon suojauskäsittely
marraskuu (2)
Polo Simoissa
Kuulumisia autonhuoltokurssilta
lokakuu (4)
Jyväskylä - Ylivieska - Jyväskylä
Tunnustus
Volkswagen Demo Tour 2011
Inssi läpi ... vaivoin
syyskuu (6)
Moottoripyörän teoriakoe läpi!
Olenko hidas oppimaan vai muuten vain hidas?
Rohkeasti liikenteen sekaan
Onko tämä nyt niin hämmentävää?
Pelottava moottoripyörätunti
Eka ajotunti moottoripyörällä
elokuu (8)
Ensimmäinen ja viimeinen kerta (MP 1/2)
Autonhuoltokurssi tulee taas!
Lelun ohjaksissa ja museoesineen kyydissä
Motoristin henkivakuutukset: jarruttaminen ja kääntäminen (MP 5/6)
Lisää kirjaimia ajokorttiin (MP 3/4)
Oho, ostettiin auto
Polo Junior ja Polo Senior
Terveisiä Pololta
heinäkuu (2)
Bilteman kromiset pölykapselit, osa 2
Helsingin keskusta taas vähän tutummaksi
kesäkuu (1)
Katsastus vm. 2011
toukokuu (2)
Pyöräilyneuvontaa
Econen
huhtikuu (2)
Matelua pääsiäisen paluuliikenteessä
Oikealle kääntyvä väistää ... jos väistää
maaliskuu (2)
Vuosihuollon paikka
Ratapäivä 2011
helmikuu (2)
Uudet talvirenkaat
Nissan JUKE
tammikuu (3)
Polkupyörä vuorostaan huoltoon
Uusi leiska
Mitä sanoo Polo 95 E10 bensasta?
2010 (30)
joulukuu (1)
Turvallista uutta vuotta!
marraskuu (3)
Käsittämätöntä toistoa
Polo GTI ja jokasyksyinen Scirocco-koeajo
Epätaloudellista taloudellista ajoa
lokakuu (4)
Saija ratissa
No nyt se sitten levisi
"Eivät renkaat kesää tee"
Simuloitu rengasrikko
syyskuu (6)
"Jarrut - vauhdin surma"
Voidellaan ettei leikkaa kiinni
Kuinka moottori toimii?
Auton perusrakenne tutuksi
Audi A1
Autonhuoltokurssi
elokuu (1)
Kaikkien aikojen ilotulitus ja kaikkien aikojen ruuhka
heinäkuu (1)
Pysäköinti Ainolanrannassa
kesäkuu (1)
Myöhäinen katsastus
toukokuu (2)
Outo ohituskaista
Kilpisenkatu - pyöräilijän inhokki
huhtikuu (1)
Kesärenkaiden vaihtoaika x 2
maaliskuu (2)
Pikavisiitti Helsinkiin
Hämärä ABS-ongelma
helmikuu (5)
Ratapäivä
Hieno Audi ja nuiva Audimies
Enää viikko!
Polo palasi elävien kirjoihin
Koskaan ei ole Polo jättänyt tielle ...
tammikuu (3)
Käsijarrun tärkeydestä
Ei tullut BC:tä, tuli pelkkä B
Paras synttärikortti
2009 (36)
joulukuu (1)
Pimeällä ajamisen kurssi - perinteisesti vai simulaattorilla?
marraskuu (1)
Ajelemassa
lokakuu (4)
Vahaa pintaan ja talvirenkaat alle
Jos edes joku ottaisi opikseen...
"Kiesi-kohu ei kolhinut Audi-kauppaa"
Sciroccoooo <3
syyskuu (2)
Uutta Poloa ihailemassa
Kootut seikkailut Helsingissä
elokuu (2)
Kutsu
Ylinopeusvalvonta: kootut selitykset
heinäkuu (1)
Jyväskylä-Lahti-Jyväskylä
kesäkuu (4)
Läheltä piti juhannuksena
POLOinen 1 v.
Peruuttelua
Polo kesäkuntoon
toukokuu (3)
Taas ratin takana!
Kyytiläisenä
Kun jarrua ei voikaan painaa
huhtikuu (3)
Taas Tampereella
Talvi väistyy
Pablo Picassoa testaamassa
maaliskuu (6)
Huolto ja katsastus - uusi yritys
Katsastus
Vuosihuolto
Vaajakosken liikenneympyrässä ajaminen
Pesua kaivattaisiin
Ilmaista liukastelua
helmikuu (5)
Volkswagen Polo vm. 2008 vs. 2004
Automaattia testaamassa
Jyväskylä-Tampere-Jyväskylä
Kunnossa!
Palautetaan korjaamolle
tammikuu (4)
Oma Polo kullan kallis
Yksi Polo korjaamolle, toinen Polo vuokralle
Kolareita kerrakseen
Polo kolarissa
2008 (24)
joulukuu (1)
Valoton risteys sekoittaa päät ja aiheuttaa vaaratilanteita
marraskuu (3)
Pysäköintipaikasta sakkopaikaksi
Talvea odotellessa
Pientä koristelua
lokakuu (4)
Uudet autot tuoksuvat hyvälle
Ei ole pakko mennä jos ei mahdu
Kirkkaita kilometrejä!
Paluu liukkaalle
syyskuu (5)
Unelma-autoni
Autoton päivä
Inssimuistoja
Jopas oli ohitus
Jyväskylä-Hämeenlinna-Jyväskylä
elokuu (6)
Kuukauden viimeinen päivä
Ollaanpa sitä nyt niin kiireisiä
Törttöilijöitä liikenteessä
Jenni testaa
Kesäkumit vaihtoon
Hetken loisto
heinäkuu (2)
Liukastelua 2-vaiheessa
Arvioiva ajo
kesäkuu (3)
Uudet matot
Tyhmiä ohituksia rauhallisessa juhannusliikenteessä
Taustaa

Katso suosituimmat vaihtoautomme juuri nyt!