TIEN SIVUSTA ARTIKKELIT

ARTIKKELIT JA UUTISET avainsanalla Lait:

ARTIKKELI 04.05.2015

Auton verotus haltuun - näin vähennät autoilusi kuluja

Teksti: Jyrki Jaala Katso ajantasaiset tiedot autoverosta ja ajoneuvoverosta kaikkiin myynnissä oleviin uusiin automalleihin sekä ajoneuvoverolaskuri > Autoilija on verottajan ystävä, ainakin verottajan kannalta katsoen. Auton oston verotukseen kuuluvat autovero ja arvonlisävero. Lisäksi päälle tulevat vuosittainen ajoneuvovero ja mahdollinen käyttövoimavero. Jokaisessa polttoainelitrassa on polttoainevero, vakuutuksissa vakuutusvero,  huolloissa ja varaosissa arvonlisävero. Verot muodostavat auton käyttökuluista huomattavan osan. Veroja on kuitenkin maksettava jos aikoo autoilla, mutta niitä voi hyvällä suunnittelulla myös vähentää merkittävästi. Auton ostokuumeessa ei aina tule laskettua, mitä kuluvaikutuksia voisi olla oikealla auton valinnalla. Verottaja tulee vastaan Viime vuosikymmenten suurin autoiluun liittyvien verojen muutos toteutettiin, kun autojen CO2-päästöt otettiin osaksi verotusperusteita. Ostovero riippuu auton ohjehinnasta, mutta veroprosentti määräytyy CO2-päästötasojen mukaan. Tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen alentaminen ja sitä kautta ilmaston lämpötilan nousun hillitseminen kansainvälisten tavoitteiden mukaisesti. Kepin avuksi otettiin porkkana ja se on myös toiminut. Vähäpäästöiset autot ovat entistä suositumpia, ja samalla autojen polttoainekulutustasot ovat laskeneet huomattavasti. Tarkalle autoilijalle kaikki tämä tuo selvää säästöä. Moottorin merkitys Kannattaa harkita huolellisesti millaisen auton valitsee.  Päästömittari on myös rahan mittari.  Perussääntönä on, että mitä vähemmän auto kuluttaa polttoainetta, sitä vähemmän tulee  myös CO2-päästöjä. Autotehtaat ovat tehneet paljon työtä uusien moottoriversioidensa suunnittelussa. Pienemmän kulutuksen ohella modernit moottorit vaativat myös entistä vähemmän huoltoa. Kun kaikki nämä uusimman tekniikan vaikutukset lasketaan yhteen, oikeanlaatuisella autokonseptilla kertyy säästöä auton elinkaaren aikana merkittävä määrä euroja.   Sama auto, eri moottorit Useimmissa automerkeissä on valittavan eritasoisia moottoreita aina pienimmistä 3-sylinterisistä talousmoottoreista suuriin tehopakkauksiin. Kehitys kulkee tällä hetkellä vauhdilla pienempiin moottoreihin  ja sitä kautta pienempiin päästöihin. Moni autonostaja empii edelleen  ostaa pienemmällä moottorilla varustettua ajokkia siinä uskossa, että ne eivät kestä samalla tavalla kuin isompitilavuuksiset voimanlähteet. Huoli on historian valossa ymmärrettävää, mutta nykyisellä autojen valmistustekniikalla ei tätä huolta käytännössä ole. Myös ajo-olosuhteet huomioiden suuria tehoja ei juurikaan tarvita. Sakot saa pienemmälläkin moottoriteholla, jos niitä  haluaa. Kuluvaikutukset Otetaan esimerkiksi myyntitilastojen myydyin automalli Skoda Octavia.  Bensiinimoottorilla on tarjolla pienimmillään 1,2-litrainen moottori. Päästöjä tässä versiossa on 114 g/km. Suurin moottoriversio on 2,0-litrainen RS jonka päästötaso on 149 g/km. Viimeksi mainittu versio on todella hauska tehopakkaus, mutta ilosta joutuu  maksamaan verottajalle myös enemmän. 1,2-litraista perusmallia uutena ostettaessa sen veroton hinta on 18 190 euroa ja veroa lisätään 3 973 euroa. Vuotuista käyttöveroa tilitetään 97 euroa. Kaksilitraisessa automaattiversiossa veroton hinta on 29 955 ja siihen  lisätään veroa 6 943 euroa. Vuotuinen käyttövero on 134 euroa. Verottaja laskuttaa siis jo ostettaessa noin 3 000 euroa enemmän ja vuosittainkin muutaman kympin hauskuuslisää. Ilman Suomen mallista autoverotusta autojen eri versioiden hinnat olisivatkin selvästi lähempänä toisiaan. Uutta autoa ostettaessa kannattaa perehtyä hinnastoissa eriteltäviin teknisiin tietoihin ja veroihin. Silloin ainakin ennakolta tietää, mitä eri muuttujat merkitsevät.     Kun valitaan järjellä Auto valitaan paljolti tunteilla. mutta järki on toinen ja tärkeä puoli auton ostoa. Esimerkiksi  polttoaineen kulutus on suuri kustannustekijä. Senkin tason voi tarkistaa helposti autojen teknisistä tiedoista. Tehtaiden ilmoitukset eivät ole todellisia käytännön kulutuslukemia, mutta eroja ne kuvaavat varsin hyvin. Kahden litran kulutuserolla säästyy bensiinin nykyhinnoilla vuodessa lähes 600 euroa, jos vuosittaista ajoa kertyy 20 000 kilometriä. 0 0 1 50 408 Netwheels Oy 3 1 457 14.0 96 800x600 Normal 0 21 false false false FI JA X-NONE /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Normaali taulukko"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin:0cm; mso-para-margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:10.0pt; font-family:"Times New Roman";} Suuri, ennalta arvaamaton tekijä, on lisäksi ostettavan auton myöhempi jälleenmyyntiarvo. Nykyisin käytetyn auton ostaja katsoo entistä enemmän CO2-päästöarvoja ja kulutuslukemia. Suurin auton kuluerähän on arvon alennus. Helposti myytävästä käytetystä autosta saa myös paremman hyvityshinnan. Kaikki nämä kustannustekijät yhteen laskien voi sinänsä kalliista autoilusta päästä selkeästi  halvemmalla. Auton ostossa kannattaakin käyttää järkeä ja laskinta.

ARTIKKELI 18.02.2015

Pikavoitto pyyhkijän alla

Teksti & kuva: Topi Ranta Kaupunkiliikenteessä ilmeisesti yllättävän monitulkintainen viesti. Tiedätkö tunteen, kun olet juuri huomannut saaneesi pysäköintivirhemaksun eli parkkisakon? Pyyhkijän alla ivallisesti makoileva lappu saa veren ja vihaiset tunteet pakkautumaan päähän, minkä seurauksena kasvot alkavat punoittaa. Kiltisti muotoiltuna ankara harmitus valtaa ajatukset. Sain parkkisakon viimeksi vajaa pari vuotta sitten Joensuussa. Muutaman kympin pikavoitto oli selvä riisto, valtavan byrokratiahirmun hyökkäys pientä yksilöä vastaan. Ilmoitus suoritetusta katuryöstöstä löytyikin nopeasti rypistettynä joensuulaisen laitakaupungin kadulta, minne se sekunnin pikaharkinnalla kuului. Parin vuoden takainen parkkisakkoärsytys ja palasi mieleeni tällä viikolla, kun Yle uutisoi Korkeimman hallinto-oikeuden määränneen Tampereen kaupungin palauttamaan maksetut parkkisakot. Kuljettaja oli jättänyt parkkikiekon tuulilasin yläosassa olevan klipsin alle, eikä pysäköinninvalvoja ollut puhdistanut koko tuulilasia lumesta parkkikiekkoja tarkistellessaan. Pysäköinninvalvojan varsin inhimillisen kämmin seurauksena pysäköijälle määrättiin maksettavaksi pysäköintivirhemaksu. Virheitä sattuu, eikä se minua tapauksessa yhtään ihmetyttänyt. Enemmän minua ihmetytti Tampereen kaupungin tapa toimia virhemaksun määräämisen jälkeen. Oliko oikeasti tarpeellista hakea vastaus oikeudessa taistelemalla kysymykseen siitä, oliko saapumisaika pysäköintipaikalle ilmoitettu asianmukaisesti tuulilasissa kiinni olleella parkkikiekolla? Tuliko kaupungille missään vaiheessa mieleen, että parkkisakon vaatimisen sijaan voisi osoittaa hieman palvelevampaa asennetta kaupunkilaisia kohtaan? Eihän Tampereenkaan kaupunkikonsernia ole rakennettu ihmisten kiusaamista, vaan kaupunkilaisten tarpeita varten. KHO:n päätös ja siten asiaan liittyvä uutisointi tuli ikävästi – tai sopivasti – juuri silloin, kun perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa on virinnyt paljon vihaista keskustelua suomalaisesta byrokratiasta, sääntelystä sekä lainsäädännön ja sen valvomisen ylilyönneistä. Tampereen parkkisakkotapaus liittyy pitkähköön listaan esimerkkejä, joissa kansalaisten ja virkamiesten kohtaamiset eivät ole olleet varsinaisesti miellyttäviä. Sen keskellä on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikessa ärsyttävyydessäänkin pysäköinnin sääntely ja valvonta on erittäin tärkeää kaupungin toimivuuden kannalta. Parkkipaikat ja niitä tarvitsevat ihmiset kilpailevat samasta tilasta liikkuvien autojen, joukkoliikenteen, pyöräilijöiden, jalankulkijoiden ja asuntorakentamisen kanssa. Suomen suurimmissa kaupungeissa jokaisen kadulla sijaitsevan parkkipaikan viemälle pinta-alalle olisi joku muu ottaja – ja maksaja. Se tekee parkkipaikoista todella kalliita. Ilmainen pysäköinti suurissa kaupungeissa on silkkaa tuhlausta kaupungin ja veronmaksajien kannalta, eikä paikkoja voi tarjota kaikille niitä ilmaiseksi haluaville. Ilmaista parkkipaikkaa hakevat ja jonottavat vieläpä ruuhkauttavat liikennettä lisää. Sen lisäksi, että kaupunki valvoo ja sanktioi tehokkaasti pysäköinnin maksujen laiminlyöntiä, on yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää, että virheellinen pysäköinti ei tule pieleen parkkeeranneelle ilmaiseksi tai edes halvaksi. Huolimaton pysäköinti voi estää tai haitata katujen kunnossapitoa ja esimerkiksi Helsingissä huonosti parkkeeratut autot aiheuttavat mittavia kustannuksia ja viivästyksiä häiritessään raitioliikennettä. Yhden välinpitämättömyys tai moka voi myöhästyttää kymmeniä tai jopa satoja töistään. Samalla tavalla kuin liikenne, myös pysäköinti on yhteispeliä, jossa muutkin on otettava huomioon. Yhdysvalloissa syntyi 80-luvun lopulla käsite road rage, jonka voisi vapaasti suomentaa tieraivoksi, agressiiviseksi käytökseksi tieliikenteessä. Vuoden 2013 helteisessä Joensuussa minä kärsin sen suomalaisesta sukulaisesta, parkkisakkoraivosta. Kaikki epäoikeudenmukasuuden tunteet ja ajatukset uhrin asemasta hälvenivät kuitenkin melkein yhtä nopeasti kuin olivat syntyneetkin. Ymmärsin, ettei pysäköinninvalvoja ollut toiminut väärin eikä kaupunki ryöstänyt minua. Olin mokannut itse pysäköimällä väärin vuoropysäköinnin vaikutusalueella. Rutattu parkkisakko nousi asfaltista ja oikeni melko nopeasti lähteäkseen maksuun. 0 0 1 487 3946 Netwheels Oy 32 8 4425 14.0 Normal 0 21 false false false FI JA X-NONE /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Normaali taulukko"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin:0cm; mso-para-margin-bottom:.0001pt; line-height:115%; mso-pagination:widow-orphan; font-size:11.0pt; font-family:Calibri; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-ansi-language:FI; mso-fareast-language:EN-US;}   Pysäköinnin hinnoittelua ja siihen liittyvää tutkimusta on käsitellyt aiemmin muun muassa Akateeminen talousblogi kirjoituksessaan vuodelta 2013.
nwdb