POLOinen

POLOinen

Jaa sivu POLOinen
Suodatettu avainsanalla yhteistyö

Auton lattian, takaluukun ja konepellin vaimennus

keskiviikko 17.01.2018 Avainsanat: Leonidas , Seat , Seat Leon , Yhteistyö , Äänentoisto

* Yhteistyössä Audiovision

Teetin Leoniin kesällä 2016 äänieristyksen, koska en kestänyt enää sen ovien resonointia. Auto hiljeni kohtuullisesti, mutta vaimentamatta jäänyt lattia jäi vähän kaihertelemaan mieltä. Saisiko sillä vielä rengasmelua pois?

Asia ei selviä kuin kokeilemalla. Vein Leonin viime kesänä takaisin Kokkolaan Audiovisionille, missä teetin edellisenkin eristyksen.

Lattian lisäksi pyysin eristämään konepellin ja takaluukun sekä parantelemaan eristystä oikeasta ovesta, joka oli alkanut natista uudelleen.

Lattia

Lattian vaimentamista varten auton sisusta piti purkaa lähes kokonaan pois, mikä on varsin aikaa vievää hommaa.

Auton pohjapellin päälle liimattiin 2 mm paksua butyylimattoa ja sen päälle vielä 4 mm paksua kaksikerrosmattoa, joka on yhdistelmä butyylimattoa ja solukumia. Tätä paksummin vaimennusmattoja ei voi laittaa, koska muuten auton alkuperäinen lattiaverhoilu ei istuisi enää nätisti siihen päälle.

Sisusta purettuna.

Ensin lattiaan liimattiin 2 mm paksua butyylimattoa.

Butyylimaton päälle liimattiin 4 mm paksua kaksikerrosmattoa.

Vaimennusmattojen päälle laitettu auton oma lattiaverhoilu pullottaa aluksi hieman, mutta käytännössä sitä ei huomaa.

Lattian eristyksen yhteydessä keskikonsolin, vaihdekepin ja keskikyynärnojan alueelle eli kardaanitunneliin sekä takapenkin sivujen muovipaneeleihin liimattiin sentin paksuista villakangastyyppistä mattoa. Se on samanlaista, jota monet autotehtaatkin käyttävät.

En suoraan sanottuna tunnistanut näitä villakangasmatolla eristettyjä muoveja, mutta ovat kuulemma takapenkkien sivuilta.

Takaluukku

Jo viime vuonna Leonin takaluukusta kuului outoa natinaa, mistä tein YouTube-videonkin. Autohuollossa koittivat korjata sitä huopanauhalla, mutta se ei vienyt ääntä kokonaan pois. Nyt pyysin Audiovisionia eristämään senkin, eikä ääntä ole sen jälkeen kuulunut.

Takaluukun äänieristyksessä ei voinut käyttää painavia materiaaleja, koska sen kaasujouset eivät tahdo jaksaa nostaa luukkua ylös yhtään kylmemmillä keleillä.

Luukun äänieristeeksi laitettiin 15 mm paksuista kevyttä ja pyramidikuvioista pehmytmattoa, joka vaimentaa kaikumista. Se myös painuu kasaan, kun paneelit painetaan paikalleen ja tiivistää näin luukun.

Takaluukun sisustan vaimennus.

Konepelti

Kertoessani somessa äänieristyssuunnitelmistani minulle suositeltiin, että auton konepelti kannattaisi myös eristää. En ollut ihan varma sen hyödyllisyydestä, mutta kun auto nyt kerran oli Audiovisionilla, niin teetin sitten senkin.

Konepellin eristys ei ollut iso homma. Sen alkuperäinen huopamatto irrotettiin, liimattiin tilalle kaksikerrosmattoa ja pistettiin huopamatto takaisin paikoilleen.

Eristetty konepelti saa moottorin lämpeämään nopeammin talvella. Meluun sillä sen sijaan ei ole oikeastaan mitään vaikutusta, koska Leonin moottoriäänet kuuluvat muutenkin niin vähän sisälle. Dieselautoissa tilanne olisi varmaan ihan eri.

Alkuperäinen vaimennus purettuna.

Konepellin eristeenä käytettiin samaa kaksikerrosmattoa kuin auton lattiassa.

Konepellin alkuperäinen eristys lisäeristeen päällä.

Oven fiksaus

Leonin matkustajan ovi alkoi resonoida viime keväänä uudestaan todella rasittavasti, joten pyysin Audiovisionia korjaamaan sen vaimennusta.

Vesa ei keksinyt, mikä kohta ovessa erityisesti resonoi, joten hän fiksaili ovea hieman fiilispohjalla. Mahdollisesti natisevia kohtia täytettiin äänieristysmassalla ja lisäksi verhoilujen kiinnitysklipsejä uusittiin, koska ne löystyvät verhoiluja aukoessa.

Lopputuloksena ovi hiljeni ja minä olin taas onnellinen!

Vaimennusmassaa oven sisäpuolelle.

Auton äänieristyksen hinta

Lattian, takaluukun ja konepelli äänieristykset maksoivat yhteensä 525 euroa. Sain tuosta hinnasta kuitenkin hieman alennusta, koska lupasin kirjoittaa eristyksestä blogijutun. Olisin tosin teettänyt työn joka tapauksessa, sillä alennus ilmeni vasta laskulla.

Materiaalien osuus hinnasta oli 205 e ja työn 320 e. Työhön kului paljon aikaa, koska ei ole ihan pieni homma purkaa auton koko sisustaa eristysten tieltä.

Leonin äänieristys on tullut maksamaan kokonaisuudessaan vähän vajaa 1300 euroa, kun lasketaan hintaan mukaan nyt tehdyt lattia, konepelti ja takaluukku sekä aiemmin vaimennetut ovet ja takakontti.

Kannattiko äänieristys?

On sanottava suoraan, että ensimmäistä kertaa autolla ajaessa olin pettynyt. Tuntui, ettei lattian vaimennus vähentänyt rengasmelua juurikaan.

Mieheni mielestä rengasmelun sävy sen sijaan muuttui miellyttävämmäksi. Hänen mielestään musiikkikin kuulosti selkeästi aiempaa paremmalta!

Nyt kun olen ajanut autolla enemmän olen samaa mieltä. Leonin äänimaailma on selkeästi rauhallisempi kuin ennen. Odotin vaan alussa vähän liikoja...

Kunnon todisteen Leonin vaimennuksen toimivuudesta saimme käydessämme koeajamassa kesällä uuden Volkswagen Golfin. Voi hyvänen aika, miten meluisalla se tuntuikaan!

Meidän Leon on nyt ihan selkeästi Golfia hiljaisempi, vaikka meillä on 17" renkaat ja siinä oli 16". Ja vaikka Seat on konsernin halvempi merkki, johon ei todennäköisesti laiteta niin paljon eristyksiä kuin uuteen isoveljeensä.

Tällä perusteella Leonin vaimentaminen kannatti siis ehdottomasti. Tarkoitan nyt siis kokonaisuutena kaikkea mitä siihen on tehty: viime vuonna ovet, takakontti ja katto sekä nyt viimeisenä lattia ja takaluukku.

Yhteensä äänieristysmateriaaleja on laitettu autoon noin 25 kg verran. Äänen lisäksi vaimennusmateriaalit toimivat yleisenä eristeenä eli auto pitää paremmin myös lämpöä. Tämä on talvella mukava asia.

Ainut asia mitä Leonista voisi enää vaimentaa, on lokasuojien sisäpuolet. Materiaalia lokasuojiin ei kuluisi paljonkaan, mutta aikaa menisi tosi paljon, koska se vaatisi reipasta alustan purkua (pyörät, lokasuojat, pohjapanssari pois). Lisäksi tarvittaisiin mielellään nosturi, jota Audiovisionilla ei ole käytössään. Jätetään siis vaimennukset tähän.

Leon on oikeasti nyt niin hiljainen, kuin mitä on järkeä tehdä. Nyt vain kovaa ajoa ja toivottavasti ei tule hetkeen autonvaihtoaikeita!

* Olen saanut Leonin äänieristyksen hinnasta alennusta. Kaikki mielipiteet ovat omiani eikä yhteistyö vaikuttanut ostopäätökseen. Linkkien klikkaaminen ei tuota minulle mitään. Kuvat ovat Audiovisionin ottamia.

Teslan lataaminen

torstai 18.02.2016 Avainsanat: Sähköauto , Tesla , Vuokraus , Yhteistyö

Kerroin viime merkinnässä viikonlopustani Tesla Model S P85D kanssa* ja nyt olisi vuorossa katsaus sen lataukseen. Tutustuin ennen auton lainaamista sähköautojen lataustekniikoihin ja -paikkoihin ja sain pääni totta puhuen melkoisen pyörälle. Mikä pistoke lataa milläkin nopeudella, miten lataus maksetaan ja mitä lataustekniikoita Tesla yleensäkin tukee?!

Supercharger

Sekä meno- että paluumatkalla pysähdyin lataustauolle Vierumäen Matkakeitaalle. Siellä sijaitsee yksi Suomen viidestä Tesla Supercharger-latausasemasta, joka on ilmainen ja ennen kaikkea supernopea. Se lataa jopa 120 kW teholla, mikä tarkoittaa akun varauksen lisäämistä 40 minuutissa 10 prosentista 80 prosenttiin tai toimintasäteen kasvatusta 30 minuutissa 270 km.

En yleensä pidä alle neljän tunnin matkoilla vessapysähdyksiä pidempiä taukoja, koska ruokaa saa määränpäässäkin. Teslalla ajaessa tauoille piti kuitenkin varata aikaa, sillä vaikka Supercharger on supernopea, on lataaminen silti huomattavasti hitaampaa kuin normiauton tankkaus. 270 km matkan Jyväskylästä Helsinkiin ajaisi kesällä kevyesti ilman välilatausta, mutta nyt kovalla pakkasella akku hupeni huomattavasti nopeammin ja energian riittäminen olisi voinut mennä vähän liian tiukille.

Ensimmäisellä kerralla minulla oli hieman haasteita osua autolla riittävän lähelle Superchargerin latauspistettä, koska sen johto (vai pitäisikö sanoa letku, sillä se oli varmaan neljä senttiä paksu?!) oli tosi lyhyt ja lumi peitti pysäköintiruutujen ääriviivat, joista olisi heti tiennyt sopivan pysäköintikohdan. Ensin olin liian sivussa, sitten liian kaukana. Kolmannella yrittämällä sain lopulta peruutettua auton riittävän lähelle latauspistettä.

Superchargerin käyttäminen oli kyllä helppoa: vasemman takavalon vieressä oleva luukku auki, liitin kiinni ja parin sekunnin päästä lataus jo alkoikin. Latausluukku tosin meinasi olla jäässä vaikka se vielä Helsingistä lähtiessä aukesikin. Minunhan piti alunperin saada lainaan autopilotilla varustettu Model S, mutta auto vaihtui toiseen, kun ekan latausluukku oli jäätynyt pesun jälkeen totaalisesti kiinni eikä auennut edes varovasti talttapäällä houkuttelemalla.

Lataustauko Vierumäen Matkakeitaan Tesla Superchargerilla.

Muut lataustavat

Superchargerin lisäksi Model S:ää pystyy lataamaan kolmivaiheisesta 11 kW työmaapistokkeesta, joka antaa toimintasädettä noin 55 km/h. Normipistorasiasta (=Schucko) latauskin luonnistuu, mutta sillä toimintasäde kasvaa vain vaivaiset 14 km tunnissa...

Lisävarusteena hankittavilla johdoilla Model S:ää voi ladata myös latausasemien 22 kW Type2 (=Mennekes) ja nopeammasta 50 kW CHAdeMO -pistokkeesta. Type2 antaa rangea maksimissaan 50 km/h ja CHAdeMO 240 km/h.

Mulla käytössä olleessa Model S:ssä oli lisävarusteena Dual Charger, jonka ansiosta latausnopeus Type2:sta voi olla jopa 100 km/h.

Type2- eli Mennekes-liitin.

Schucko- eli tavispistorasia-adapteri oli aika sympaattisen näköinen tapaus muihin pistokkeisiin verrattuna. :) 

Laina-Teslassani oli mukana kaapelit/adapterit kaikkia lataustapoja varten, joten yhteensopivuudesta ei tarvinnut huolehtia. Kaapeleilla oli säilytyslokero takakontin välipohjan alla.

Kokemuksia lataamisesta

Missä sitten lataisin Teslaani? Jyväskylässä julkisia latauspisteitä on tarjolla ainakin Paviljongin ja Sokoksen parkkihalleissa (Type2) sekä CHAdeMO-pikalaturi Tourulan Nesteen lähellä. Jälkimmäinen vaikutti loistavalta, koska se oli Virtapisteen kartan mukaan ilmainen ja julkisessa käytössä. Satuin sitten juttelemaan latauspisteestä erään Nissanin myyjän kanssa ja hän kertoi, ettei hänen asiakkaansa ollut saanut ladattua autoaan siinä, koska se vaati jäsenyyden. Mitäs ihmettä?

Tourulan latauspiste on Virtapisteen hallinnoima, joten joutuisinko kuitenkin sen jäseneksi ja maksamaan 30 e prepaid-maksun? Sähköauton omistajana liittyisin heti, mutta Tesla olisi minulla vain yhden viikonlopun, joten jäsenyys ei tuntunut järkevältä. Etenkin kun latauspiste oli ilmainen. Tiedustelin asiaa Virtapisteen asiakaspalvelusta ja selvisi, että latauksen voi käynnistää myös kerta-asiointina, josta maksetaan minimiveloitus 0,50 e per lataus. Asia olisi varmaan kerrottu myös lataustolpalla, mutta en tajunnut käydä katsomassa sieltä, kun luulisi, että kaikki tiedot ovat myös netissä.

Stressaaminen latauspisteen löytymisestä oli lopulta täysin turhaa. Kävi nimittäin niin kätevästi, että mieheni työpaikalla Technopolis Innova 2:n on sähköautojen Type2-latausasema ja sain käyttää sitä ilmaiseksi. Kiitos sinne!

Ilman mutkia lataaminen ei sentään ihan sujunut. Suuntasin lauantaiaamuna keskustaan tarkoituksenani jumpata pari tuntia ja ladata Tesla sillä välin. Dinosaurukset aka. polttomoottoriautot olivat kuitenkin ottaneet asiakseen pysäköidä sähköautojen latausruutuihin, joten enpäs sitten ladannutkaan autoa... Oikeasti latausruuduista oli varattu vain 2/4, mutta minulla oli kortti vain ykkösruudun tolppaan, jossa uinui vanha Passat. Ei auttanut kuin jättää Passatin omistajalle vihainen viesti tuulilasiin ja pysäköidä Tesla työpaikalle muutaman sadan metrin päähän. Jumppatuntien aikana dinot olivat tajunneet lähteä ja sain Teslan lataukseen, mutta päivän aikataulut se kyllä sekoitti.

Jälkeenpäin tajusin, että olisin voinut ajaa auron kakkosruutuun, koska latausjohto oli tosi pitkä. Toisaalta 1. ja 3. ruudun autot olivat niin ruutujensa reunoissa, etten olisi uskaltanut yrittää tunkea Teslaa niiden väliin.

Lauantaiaamun ruuhka Innovan latauspisteellä. Olisi niin tehnyt mieli jättää auto poikittain tuohon eteen, mutta en kuitenkaan kehdannut...

Teslan lataaminen Type2-pistokkeesta oli kohtuullisen helppoa. Kaapeli kiinni autoon ja tolppaan, minkä jälkeen vilautin tunnistekorttia tolpalle, jotta kaapeli lukittui ja lataus pystyi alkamaan. Latauksen loputtua painetaan Teslasta latausluukun avausnappia (vaikka se onkin jo fyysisesti auki), jotta auto tietää lopettaa latauksen ja irrottaa kaapelin lukituksen. Sitten kortin vilautus tolpalle, jotta sekin suostuu irrottamaan johdosta. Parilla ekalla latauskerralla en meinannut saada latausjohtoa irti tolpasta. En ole ihan varma, mitä tein väärin, mutta ilmeisesti en irrottanut johtoa riittävän nopeasti tolpasta kortin vilautuksen jälkeen. Lopulta tolppa kuitenkin suostui luopumaan johdosta.

Lauantain vastaista yötä ja dinosaurusten valtakautta lukuun ottamatta Tesla oli aina latauksessa, kun en ajanut sillä. Ajoin Leonilla työpaikalle, kävelin Teslalle ja lähdin ajelemaan. Sitten taas Teslan palautus laturiin, vaihto omaan autoon ja kotiin. Oikeasti oli kyllä tosi kätevää, että työpaikkani ja latauspiste sijaitsevat vain muutaman sadan metrin päässä toisistaan, koska nyt sain pidettyä oman auton lämmöissä aina kun oli ajamassa Teslalla.

Tesla latauksessa Innovan sähköautojen latauspisteessä.

Yhteenveto

Jos itsellä olisi Tesla, se pitäisi ehdottomasti voida ladata myös kotona. Auto illalla seinään ja aamulla akku täynnä baanalle nauttimaan äänettömästä menosta! Minun kilometreilläni autoa ei tarvitsisi välttämättä ladata kuin kerran viikossa, mutta käytännössä se olisi tietysti kotona aina johdon päässä samalla tavalla kuin Leonkin on talvisin lämmitysjohdossa. Pidemmillä reissuilla olisi kätevintä käyttää Superchargeria, ja Vierumäen SC osuisikin yleensä reitille. Ylivieskaan puolestaan pääsisi Pyhäjärven SC:n kautta. Hmm ... täytynee alkaa säästämään!

Lataus-selfie. Tuon kaapelin jälkeen oman auton lämmitysjohto tuntui aika heppoiselta.

* Sain Teslan käyttööni Shareit Blox Carilta palkkiona blogiyhteistyöstä.

Koeajossa vertaisvuokrattu unelma-auto Tesla Model S P85D

keskiviikko 17.02.2016 Avainsanat: Sähköauto , Tesla , Vuokraus , Yhteistyö

Olen haaveillut pitkään, että pääsisin koeajamaan Teslan. Model S on täyssähköauto, jossa on voimaa kuin pienessä kylässä ja kantamaa vähän useammankin kylän välille. Lisäksi se on upean näköinen, mikä tuntuu olevan aika harvinaista sähköautojen keskuudessa!

Tammikuussa haaveeni täyttyi, sillä sain viikonlopuksi käyttööni Tesla Model S P85D:n palkkiona blogiyhteistyöstä autojen vertaisvuokrauspalvelu Shareit Blox Carin* kanssa. Vertaisvuokraus tarkoittaa sitä, että vuokraan tavallisen ihmisen tavallisen auton. Tai kuten nyt, yrityksen toimitusjohtajan upean sähköauton. :D

Suuri on kaunista

Tesla Model S on suuri, mutta kaunis auto. Sen strategiset mitat ovat pituus 4,98 m, leveys 1,96 m ja paino 2200 kg. Etenkin paino kuulosta hurjalta, mutta siitä 950 kg on akustoa, jota ei ihan pieneen autoon mahduttaisi. Mutta sillä mennäänkin sitten jopa 500 km yhdellä latauksella! (Vertailun vuoksi: Nissan Leafin akusto painaa 300 kg ja sillä pääsee 200 km.)

En ollut aiemmin tajunnut, miten iso auto Model S on, sillä se näyttää kuvissa varsin sopusuhtaiselta. Mutta siinä missä jossain laivalta näyttävässä tila-autossa on vakiona 16-17" vanteet, Teslassa vanteet ovat saman tien 19". Eli isot pyörät saavat auton näyttämään pienemmältä kuin se onkaan, kunhan vieressä ei ole muita autoja joihin verrata... 

Tesla Model S P85D

Istuessani ensimmäistä kertaa Teslan kyytiin huomioni kiinnittyi ekana sen valtavaan 17-tuumaiseen näyttöön. Tiesin kyllä, että se on iso, mutta että noin iso! Näyttö on kuin pystyyn nostettu A4-arkki, paitsi että se on vieläkin isompi; 22,8 x 36,5 cm. Se onkin kaikkien aikojen suurin näyttö mitä autoihin on tehty.

Tesla Model S:n ohjaamoa hallitsee valtava kosketusnäyttö.

Teslalla ajaminen

Autolla ajamaan lähteminen ei voi juuri olla helpompaa, kuin mitä se on Teslalla. Kävelet vain autolle avain taskussa, niin auto on heti valmiina palvelemaan ja pullauttaa oven kahvat ulos itsestään (tai viimeistään kun kahvaa hipaisee). Avaat oven, istut autoon, valitset oikeanpuoleisesta viiksestä vaihteen eteenpäin ja lähdet ääneti liikkeelle. Mahtavaa! Tesla myös lukitsee itse itsensä. Tuntui aika hämmentävältä pysäköidä auto ja vain kävellä pois ja jouduinkin soittamaan omistajalle, että eikö tätä oikeasti tarvitse lukita mitenkään. :D

Perinteisellä autolla ajaessa kannattaa käyttää mahdollisimman paljon moottorijarrutusta, koska auto ei kuluta silloin bensaa. Tesla vie moottorijarrutuksen ihan uudelle tasolle, sillä päästäessä kaasun ylös sähkömoottori alkaa ladata akkuja liike-energialla. Tämä ns. regeneratiivinen jarrutus hidastaa autoa niin voimakkaasti, että jopa jarruvalot syttyvät.

Polttomoottoriauton moottorijarrutukseen ja etenkin Leonin vapaarullaukseen tottuneena Teslan moottorijarrutus vaati hieman totuttelua. Teslalla ei todellakaan rullailla liikennevaloihin vaan kaasusta saa irrottaa vasta muutama kymmenen metriä ennen valoja. Maantiellä nopeuden tiputtamiseen 100 km/h -> 80 km/h meni vain n. 150 metriä. Jarrupolkimeen Teslassa ei siis tarvitse juuri koskea.

Maantiellä ajaessa Tesla ei tehnyt sähköisyydestään minkäänlaista numeroa eli fiilis sama kuin ajaisi millä tahansa premiumautolla. Se oli hyvä ja vakaa ajettava ja tuntui, että massansa ja matalan painopisteensä (akku on auton pohjassa) ansiosta se eteni kuin juna. Nelostiellä ajaessa Model S oli suorastaan tylsä! Pienemmällä mutkatiellä sillä oli sen sijaan tosi kiva ajella. Ehkä tylsyys johtui vain tylsästä tiestä ja pimeästä.

Paluumatkalla Helsinkiin oli mitä komein talvikeli.

Kulkupuoli Model S:ssä on tunnetusti kunnossa. Pienitehoisinkin 70-malli on 388-heppainen, kun taas tässä minulla käytössä olleessa nelivetoisessa P85D-huippumallissa oli peräti 700 sähköistä hevosta. (Vertailun vuoksi Leonidaksessa on 150 hv.) Model S:n taloudellinen ajomoodi kantaa hauskasti nimeä "Sport", jonka lisäksi siitä löytyy kuuluisa "Insane"-moodi. Nämä kieltämättä kuvaavat auton kulkupuolta varsin hyvin.

Lauantai-illan ajolenkillä moottoritie oli kuiva (ei kuuma kuitenkaan, pakkasta -20 °C) eikä perässä tullut ketään, joten päätin testata Insane-moodia, vaikka auton omistaja olikin sanonut ettei sitä kannata käyttää talvella. Annoin auton hidastua satasen alueella 40 km/h:iin ja kiihdytin siitä sitten uudestaan vauhtiin (ja krhm 120 km/h:iin, onneksi ei tullut poliisi vastaan).

En voinut olla kuin nauramatta kun painauduin penkkiä vasten. Ja minä en edes lähtenyt paikaltaan enkä kiihdyttänyt kaasu pohjassa. Vain sellainen hillitty kokeilu nastarenkaiden pidon rajoissa. Mutta hauskaa oli sen pari kertaa mitä testasin. Ja hauskaa oli ihan normaalitkin kiihdytykset, sillä sen verran ripeästi auto liikkuu vaikka ajaisikin "vain" sporttimoodilla. 

Model S:n penkeillä kelpaa istua pidempääkin matkaa. Penkit ovat tietenkin sähkösäätöiset ja jopa ristiseläntuen korkeutta voi säätää. Tässä yksilössä oli vielä lisävarusteena nahkaiset istuimet ja premium-sisustus.

Motarilla kiihdyttämisen lisäksi testasin Teslan kulkupuolta Riihivuoren laskettelukeskukseen vievällä kohtuullisen jyrkällä lumipintaisella tiellä. Vähän lisää kaasua ja nopeus oli noussut hetkessä 40 km/h -> 75 km/h. Tämä oli vielä siistimpää kuin ripeät kiihdytykset moottoritielle, sillä välittömästi vastaavan sähkömoottorin ero kierroksia nostavaan polttomoottoriautoon oli niin huima.

Energiankulutuskäppyrät olivat niin kiihdytysten kuin ylämäenkin jälkeen aika karua luettavaa; ilmaiseksi vauhdit eivät tule. Riihivuoresta alas lasketellessa regeneratiivinen jarrutus sen sijaan antoi hieman ilmaista energiaa takaisinpäin.

Riihivuoreen nousu kuluttu yli 600 Wh/km. Alas lasketellessa auto sen sijaan hyödynsi liike-energiaa hetken aikaa jopa 150 Wh/km tahdilla. 

Viikonlopun aikana Teslan mittariin kertyi 787 km. Keskikulutuksen nollauksen löysin vasta 150 km ajon jälkeen, mutta sen jälkeiseltä 631 kilometriltä energiankulutus oli 286 Wh/km. Auton omistajan mielestä se oli varsin taloudellisesti ajettu; itse en osaa ottaa siihen mitään kantaa. Tesla-foorumilla porukka näytti kyllä ajelleen  huomattavasti pienemmällä. Paluumatkalla 120 km Vierumäeltä Helsinkiin ajoin sentään vain 252 Wh/km kulutuksella, mikä oli ilmeisesti kohtuullinen tulos, sillä pakkasta oli kuitenkin 14-20 °C ja keskinopeus 89 km/h.

Teslan kulutus koko elinajalta (A) ja minun ajollani (B)

Model S:n nopeusmittari oli muuten todella tarkka. Vertasin sitä maantiellä ajaessani GPS:ään ja auto näytti keskimäärin vain 1-2 km/h liian vähän. Mukava ajaa, kun ei tarvitse arpoa, mikä se oikea nopeus onkaan!

Maantiellä ajaessa nopeuden pitäminen tasaisena oli välillä vähän vaikeaa, sillä kaasujalkani on normaalisti varsin kevyt eli en fyysisesti hirveästi paina kaasua vaan jalka lähinnä lepää kaasupolkimella. En tiedä oliko Teslan kaasupoljin jäykempi kuin joissain muissa autossa vai mikä, mutta herkästi jalka pääsi vaipumaan ja sen seurauksena sain välillä todeta nopeuden tippuneen.

Teslan käytöliittymä

Perinteisesti autoissa on totuttu siihen, että monille toiminnoille, kuten valoille ja ilmastoinnille, on omat nappinsa. Tesla on kuitenkin lähtenyt eri linjalle ja laittanut melkein kaikki asetukset 17" näytön valikoiden taakse. Erillinen fyysinen nappi on vain hätävilkuille ja hanskalokeron avaamiselle (sekin tietysti sähköinen...)

Olin aluksi hieman skeptinen, miten iso kosketusnäyttö toimii ajaessa, sillä se ei anna sormelle samanlaista vastetta kuin fyysisen napin painaminen tai kääntäminen. Näyttö osoittautui kuitenkin varsin toimivaksi, sillä paljon käytössä olevat painikkeet ovat isoja ja niihin on siksi helppo osua. Helpompi sitä oli esimerkiksi käyttää kuin Leonin kosketusnäyttöä, jossa oikeaan painikkeeseen osuminen on välillä hieman vaikeaa, kun ne ovat niin pieniä ja lähekkäin.

Hieman tutustumista näyttö tietysti vaati ennen ensimmäistä liikkeellelähtöä, mutta ei sen enempää kuin normaalinkan auton toiminnot. Käyttöliittymä on oikeastaan kuin mikä tahansa mobiilisovelluksen asetusnäkymä. Valikot ja "kytkimet" ovat selkeitä ja niitä käyttää oikein mielellään. Auton sisälämpötilan säädöt ovat aina esillä ja omien selkeiden nappiensa takaa löytyvät niin ilmastoinnin tarkemmat säädöt kuin auton asetuksetkin (mm. valot, lukitus, tankkausluukun avaaminen, trippimittarit, ajonvakautus).

Lämmitys, ilmastointi, lukitus ja valot kaikki yhdessä näkymässä.

Yläreunan päävalikosta voi valita näytöllä näkyviä sovelluksia, joita ovat musiikki, navigointi, energiankulutus, netti ja peruutuskamera. Ilmastoinnin ja auton asetukset aukeavat aina sovellusten päälle, kun taas sovelluksia voi olla auki maksimissaan kaksi kappaletta. Yhden sovelluksen voi myös venyttää koko näytölle, jolloin esimerkiksi kartta on aivan valtava.

Navigoinnissa Teslan iso näyttö ja Google Maps olivat aiva huikea kombo! Kartalta näkee tosi ison alueen yhdellä silmäyksellä, minkä lisäksi ajo-ohjeet saa vielä halutessa ratin takaiselle näytölle. Kartan zoomaus toimii samalla tavalla kuin mobiililaitteissakin eli nipistämällä. Ihanan intuitiivista!

Ratin takana olevan mittaristonäyttön reunoihin kuski voi itse valita, mitä tietoja siinä haluaa nähdä. Valittavana on esimerkiksi yllämainittu navigointi, musiikkisoittimen tiedot, auton status tai kulutustiedot (käppyränä tai lukuina). 

Kaistaopastus mittariston näytöllä. Mittaristo kertoo myös nopeusrajoituksen, kulutustiedot ja tutka paljastaa että edessä on toinen auto.

Tesla ja pakkanen

Tesla-koeajoni ei tosiaan ollut kelien puolesta ihan paras mahdollinen, sillä pakkanen pysytteli Jyväskylässä koko viikonlopun yli 20 asteessa ja parhaimmillaan auton mittari näytti jopa -27 °C. Noh, ainakin tuli koettua, miten sähköauto toimii pakkasessa. Minkäänlaista vertailupohjaa minulla ei tosin ole, paitsi tietysti oma vihreä dinosaurukseni Leonidas. Eli sähköauto vs. polttomoottoriauto.

Perjantaina Helsingistä Jyväskylään ajaessa ongelmaksi muodostui sivuikkunoiden huurtuminen, mistä auton omistajakin mainitsi autoa luovuttaessa. Vaikka kuinka koitin säädellä ilmastoinnin asetuksia, sain silti aina jossain vaiheessa huomata sivuikkunoiden huurtuneen. Sitten ei auttanut kuin laittaa reilumpi puhallus tuulilasille, mikä taas sai jalat kylmenemään. Ei kiva!

Kysyin sitten Facebookin Tesla-ryhmästä, että miten huurtumisen voisi estää ja sieltä tulikin ratkaisu: pakotetaan auto ottamaan ilma aina ulkoa. Tämän asetuksen tehtyäni Teslan ikkunat eivät enää huurtuneet ja jalatkin pysyivät lämpöisinä! Ilmeisesti Tesla koittaa niin kovasti säätää energiaa, että ilman kierron automaattiasennossa se kierrättää välillä sisäilmaa ja lopputuloksena ilmankosteus tiivistyy sivuikkunoihin. Joku kommentoikin, että tästä näkee Teslan nuoruuden autovalmistajana, mutta ei silti passaisi olla tällaista bugia yli sadan tonnin autossa!

Teslan sivuikkunan huurtuvat herkästi, jos ilmastointi on automaattiasetuksilla. Pakottamalla ilman tulemaan aina ulkoa ikkunat pysyivät sulina.

Yksi tosi outo ominaisuus Teslassa oli se, että kovalla pakkasella se ei välttämättä moottorijarrutakaan, vaan päästäessä kaasusta se jatkaa kulkuaan samaan tahtiin, kuin mitä polttomoottoriauto vapaalla vaihteella. Ja Teslan massalla rullataan muuten kohtuullisen pitkään! Tämä jos mikä saattaa yllättää kuskin, joka on tottunut siihen, että jarrua ei tarvitse painaa itse, koska auto hidastuu itsestäänkin niin nopeasti. Auto kyllä varoittaa mittariston näytöllä, että regenerointi on pois päältä, mutta ei se silti selkäytimeen saakka mene.

"Regenerative Braking Disabled"

Model S vietti ensimmäisen yönsä Jyväskylässä kotipihassani -25 °C pakkasessa vailla latausta. Auto oli ilmeisen viluissaan, sillä yhdeksän tunnin aikana toimintasäteestä oli kadonnut 30 km, tehoista puuttui puolet ja moottorijarrutus oli poissa pelistä.

Täytyy sanoa, että hieman söi naista, kun oli viikonlopun ajan tällainen superauto ja sitten se olikin pakkasessa ihan rampa. Kun sitten iltapäivällä lähdin liikkeelle suoraan laturista, autossa oli onneksi taas kaikki ominaisuudet käytössä ja fiilis oli mitä mainioin.

Tämän perusteella sitten luulin, että laturista lähteminen takaisi aina täydet tehot, mutta luuloni oli väärä. Tesla vietti sunnuntain vastaisen yön Technopolis Innova 2:n laturissa, mutta siitä liikenteeseen lähtiessä regenerointi ja tehot olivat taas poissa. Nooh! Juuri kun minun piti demota Teslaa autoblogi-Mikolle. Tehot tulivat sentään takaisin jo muutaman kilometrin ajon jälkeen, mutta vielä 20 km päässäkin moottorijarrutus oli poissa pelistä. Muuramen autokaupan kohdalla ysitie viettää loivasti alaspäin ja siinä Tesla vain rullasi ja rullasi ja rullasi ja jouduin jo jarruttelemaan kun meinasin rullata yhden Yariksen perään. :D

(Edit: Moottorijarrutus ja vajaatehoisuus johtuvat kuulemma kylmästä akusta. Kun akku lämpenee ajossa tai se esilämmitetään hyvin, ominaisuudet palaavat.)

Kovalla pakkasella ajaessa Teslan arvioima toimintasäde oli aivan liian optimistinen. Esimerkiksi kotimatkalla Helsiki-Vierumäki välillä 126 km ajon jälkeen rangesta oli kadonnut 222 km. Vierumäeltä Jyväskylään matkaa oli puolestaan 153 km, mutta rangesta katosi 271 km. Kulutus oli siis noin 77 % enemmän kuin mitä auto arvioi...

Energiankulutuksen arvio ja toteuma paluumatkalla välillä Jyväskylä-Vierumäki.

Teslan lataaminen

Lataamisesta tuli niin paljon juttua, että päätin erottaa sen omaksi blogikirjoituksekseen. Lue se tästä!

Satunnaisia huomioita

Teslan avain on soma pienoismalli Model S:stä, jonka takakonttia/kattoa/etukonttia/takakulmaa painamalla saa avattua kyseiset luukut. Hieno idea! Mutta tiedättekö miten tyhmäksi tunsin itseni, kun en koko viikonlopun aikana oppinut käyttämään avainta?! Vaikka kuinka painelin takaluukkua, oli ihan arpapeliä, aukesiko se. Tai sitten jos yritin avata latausluukkua niin välillä aukesikin takaluukku. Lopulta aloin avata takaluukun ja latausluukun kosketusnäytön nappien kautta, koska se oli paljon helpompaa.

Auton palauttamisen jälkeen keksin katsoa YouTubesta ohjeet avaimen käyttöön ja siellä neuvottiinkin tekemään tuplapainallus. No ei ihme ettei auto oikein tahtonut totella minua! Mielestäni olisi paljon loogisempaa, että avain toimisi kuten normaali auton avain eli yksi painallus riittäisi.

Sievä, mutta hieman epäkäytännöllinen avain.

Teslan säilitystilaratkaisut ovat samanaikaisesti sekä riittävät että riittämättömät. Siinä on ihan järjettömästi tilaa matkatavaroille, sillä valtavan 745 l vetoisen takakontin lisäksi siinä on vielä pieni 150 l etukontti.

Matkustamossa säilytystilaa on sen sijaan huonommin. Keskikonsoli, jossa on normiautossa vaihdekeppi yms. on Teslassa yksi valtava syvennys. Siihen sai kevyesti menemään olkalaukun, mutta pienille tavaroille, kuten puhelimelle ja lompakolle se oli erittäin epäkäytännöllinen, koska ne seilasivat siinä ympäriinsä. Näytön alla sentään oli pieni lokero johon sai puhelimen ja onhan autossa toki hanskalokero, mutta kuljettajan ulottuvilla pikkutavaroille ei oikein ole paikkaa. Ovissakaan ei ollut syvennyksiä.

Teslassa on kardaanitunnelin paikalla kuoppa. Se kaipaisi jonkinlaista lokerikkoa, että siinä voisi säilyttää pienempiä tavaroita.

Teslan kosketusnäyttö ei muuten toimi hanskat kädessä. Sellaista se on, kun auto suunnitellaan Kalifornian lämmössä. Yllättäen tämä ei kuitenkaan ollut ongelma, sillä autossa oli lämmitettävä ratti, minkä ansiosta pystyin ajamaan ilman hanskoja. Siis minä, jolla on aina kädet jäässä! Lämmitettävä ratti oli niin mahtava, että sellainen on saatava seuraavaan omaankin autoon.

Teslan peruutustutka+kamerakombo oli kirkkaasti paras, mitä olen testannut. Kameran kuva on todella terävä ja tutka näyttää takana olevan esteen muodonkin. Hauskana jippona kameran voi kytkeä päälle milloin tahansa, joten sillä voi vaikka vakoilla liian lähellä takana ajavaa autoa...

Peruutus Superchargerille.

Yhteenveto

Teslan paras ominaisuus sähköautona on mielestäni mahdollisuus ajaa pitkiä matkoja ja se onkin ensimmäinen täyssähköauto, johon minä voisin kuvitella vaihtavani. Vaikka pakkanen rokottikin auton luvattua 500 km toimintasädettä varsin rankasti, ei akun riittävyydestä tarvinnut silti huolehtia. Vaikka esimerkiksi Nissan Leafin ja Volkswagen e-Golfin 200-250 km toimintasäde riittäisi helposti suurimpaan osaan arkiajoista, en pidä niitä silti millään tavalla houkuttelevina. Sitäpaitsi tuskin niiden kantama olisi ollut lähelläkään 200 km näillä pakkasilla... Mitä jos haluankin Helsinkiin palaveriin aamukymmeneksi? En ole valmis suunnittelemaan matkoja lataamisen ehdoilla.

Tietyllä tavalla myös petyin Teslaan. Sitä on hypetetty niin valtavasti, että kun sitten maantiellä se ei herättänyt mitään tunteita vaan vei eleettömästi perille, olin hieman pettynyt. Mutta mitä odotin? En ihan oikeasti osaa sanoa. Eihän ajaminen voi olla pelkkää vau-efektiä. Tesla on lopulta kuitenkin auto ja auton tarkoitus on kuljettaa paikasta A paikkaan B. Jos kyydissä ei ole valittamista niin eihän se huono ole.

Kysellessäni muilta ajatuksia Teslasta sain kommentin, että se on kuin iPhone. Puhuessa se on puhelin siinä missä muutkin, mutta sitten kun sitä tarvitsee käyttää muuten - käyttö on helppoa ja sulavaa. Hyvä vertaus, olen samaa mieltä! Samalla tavalla Tesla kuljettaa eleettömästi paikasta toiseen, mutta käyttöliittymä on hyvin mietitty ja käyttö intuitiivista. No okei, lastentauteja on vielä esimerkiksi jäätyvä latausluukku ja huurtuvat ikkunat. Yleisesti laatuvaikutelma on kuitenkin hyvä. (Joskaan minulla ei ole hirveästi kokemuksia muista yli sadan tonnin autoista...)

Teslasta takaisin Leoniin vaihtaessani tuntui, kuin olisin palannut menneisyyteen. Avain, mitä tällä tehdään? Ai käsijarru, olisiko se pitänyt ottaa pois ennen liikkeellelähtöä? Ja voi kauhea kun tämä tupruttaa pakokaasuja... Teslassa kaikki on vaan askelen edellä. Täysin äänettömällä ja paikallisesti päästöttömällä autolla kaupungissa ajaessa fiilis oli mahtava. Tällaista liikenteen pitäisi olla tulevaisuudessa.

* Sain Teslan käyttööni Shareit Blox Carilta palkkiona blogiyhteistyöstä.

Auton lainaaminen naapurille - uhka vai mahdollisuus?

perjantai 22.01.2016 Avainsanat: Pohdiskelu , Tesla , Vuokraus , Yhteistyö

Yhteistyössä Shareit Blox Car *

Oletko koskaan laskenut, miten paljon auton omistaminen maksaa? Ai et? No en ole minäkään. En ole uskaltanut! :D Nimittäin kun mukaan ottaa auton arvon aleneman, niin hinta per kilometri ei taida olla ihan pieni... 

Kuinka suuren osan ajasta auto on sitten vain pysäköitynä? Suurimman? Ja samalla siitä juoksevat verot, vakuutusmaksut, rahoituskulut jne. Peltilehmän arvo laskee vaikka sillä ei ajaisi kilometriäkään!

Mitä jos sen ajan, minkä auto seisoo tyhjän panttina, voisikin muuttaa rahaksi?

Tutustuin blogiyhteistyön merkeissä autojen vertaisvuokrauspalvelu Shareit Blox Cariin, jonka avulla omistaja voi löytää autolleen maksavia käyttäjiä silloin, kun ei sitä itse tarvitse. Vuokratuloilla voi kattaa auton kuluja, eikä itse tarvitse luopua mistään! Vuokraajalle palvelu puolestaan tarjoaa tavan päästä auton rattiin tarvittaessa ilman auton omistamiseen liittyviä kustannuksia.

"No haloo, en todellakaan lainaa autoani ventovieraalle! Mitä jos se kolaroi sen?! Siinähän sitten ollaan lirissä vakuutusten kanssa, menetän bonukset ja kaikki on pilalla. Sitä paitsi auto on henkilökohtainen, enhän mä lainaa kellekään vaimoanikaan!"

Jep, aika moni suomalainen ajattelee näin. Niin minäkin! Mutta mitä enemmän Shareit Blox Carin perustaja Paul Nyberg minulle kertoi palvelusta, sitä vakuuttuneemmaksi tulin siitä, että homma oikeasti toimii.

Auton vuokraaminen Blox Carin käyttäjille on turvallista ja helppoa. Auton omistaja päättää itse, mihin hintaan, milloin ja kenelle vuokraa autoaan. Jos se on vain naapurin Pera, niin se on ihan ok. Kenties autoa voisi lainata Peralle muutenkin, mutta kun sen vuokraa Shareit Blox Carin kautta, vakuutusbonukset ovat turvassa, jos autolle tapahtuu jotain. Vaikka aika pienihän se todennäköisyys oikeasti on, että mitään käy.

Uskoisin, että kun kyse on yksityishenkilöiden autoista, vuokraajat ovat huolellisempia kuin kasvottoman autovuokraamon autoa käyttäessään. Tietysti porukasta voi aina löytyä joku idiootti, jonka tapa käsitellä autoa on kyseenalainen. Mutta tämä tyyppi tuskin tulee saamaan autoa toiste käyttöönsä. Vuokrauksen jälkeen omistaja ja vuokraaja nimittäin antavat toisilleen käyttäjäpalautetta Huuto.netin tyyliin ja palautteiden perusteella muut käyttäjät voivat päätellä, kannattaako näiden henkilöiden kanssa olla tekemisissä. Kaikki palveluun kirjautuneet käyttäjät tunnistautuvat verkkopankkitunnuksilla, joten autoa ei voi vuokrata kenenkään muun nimissä.

Auton lainaaminen muille ja vakuutukset

Auton vertaisvuokraaminen SBC:n kautta oli aiemmin turhan monimutkaista, sillä se vaati, että auto oli rekisteröity vuokrauskäyttöön tarkoitetuksi ja vakuutusten hinnat olivat sen mukaiset. Tämä on kuitenkin mennyttä  Shareit Blox Carin ja If vahinkovakuutusyhtiön yhteistyön myötä. Nyt riittää, että on tavallinen liikennevakuutus Ifissä. Vuokrauksen ajaksi sen päälle tulee Shareit-Turva, joka suojaa bonukset, mikäli jotain sattuu vertaisvuokrauksen aikana.

Shareit-Turva maksaa kaksi tai viisi euroa per vuokrauspäivä riippuen siitä, haluaako omistaja suojata vain liikennevakuutuksen vai myös kaskon bonukset (jos kasko on Ifissä). Jos kukaan ei vuokraa autoa, ei vakuutusmaksuakaan mene eli tyhjästä ei tarvitse maksaa! Vakuutusmaksut Shareit pidättää suoraan autonomistajalle vuokrauksesta maksettavasta korvauksesta, joten vakuutus ei aiheuta autonomistajalle ylimääräistä säätöä.

Shareit-Turvan vakuutusehdot ovat periaatteessa hyvin selvät. Omistajan bonukset säilyvät, vaikka vuokraaja kolaroisi. Pientä ihmetystä kuitenkin aiheutti liikenne- ja kaskovakuutuksen bonusten erilaiset korvaamistavat. Jos vuokraaja kolhii autoa, liikennevakuutuksen bonus alenee ja bonuksissa menetetyt rahat maksetaan omistaalle rahakorvauksena, kun taas kaskovakuutuksessa ei vain menetä bonuksia eikä raha liiku. Ifistä kerrottiin, että lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että bonus ei alenisi, joten se korvataan siksi rahana.

Eli jos vuokraaja ajaisi autollani kolarin, sen liikennevakuutuksen bonus alenisi nykyisestä 45 %:sta 25 %:iin. Bonus nousee vuodessa 5 %-yksikköä, joten menee neljä vuotta, että pääsen takaisin 45 %:iin. Saan tästä kertakorvauksena neljän vuoden bonukset eli 20 % + 15 % + 10 % + 5 % nykyisestä liikennevakuutuksen hinnasta.

Lainaisinko omaa autoani?

Olen ylihuolehtivainen omasta autostani enkä lainaa sitä siksi oikeastaan kenellekään, sillä en todellakaan halua joutua selvittelemään, jos lainaaja kolhisi autoni. Enkä myöskään halua edes riskiä, että silmäterääni kolhittaisiin... Lisäksi olen todella tarkka sen kunnosta, eikä maalipintaan esimerkiksi saa osua millään.

Paul on kuitenkin hehkuttanut pavelua niin paljon, että salaa minua on käynyt vähän kiinnostamaan auton vuokraaminen. Olkapäilläni istuu piru ja enkeli, joista toinen sanoo, että siitä ei voi seurata hyvää ja toinen sanoo, että siitä voisi saada kivasti pientä lisätuloa. Toisaalta haluaisin ottaa vähän rennommin auton omistamisen ja toisaalta taas mietin, että se on minua varten tarkkaan kustomoitu kulkupeli, joka on yksinoikeudella minun. Minun! Miksi ja miten muuttuisin yhtäkkiä autoa tarkkaan suojelevasta omistajasta jakamisen ilosanomaa levittäväksi edelläkävijäksi?

Ajatus on kuitenkin kylvetty ja niinpä lisäsin Leonin testiksi palveluun. Se ei ollut blogiyhteistyön vaatimus, vaan itse halusin tätä merkintää ajatellen testata, miten palvelu toimii. Sitä paitsi eihän minun ole pakko autoa kenellekään vuokrata, vaikka se sivuilla näkyykin. Jos ajatuksen siemen sitten lähteekin itämään, niin laitan vuokrauksen auki. 

Hintaa Leonista voisi pyytää vaikkapa 15 e/h ja 70 e/vrk. Vuokraaja maksaa summan SBC:lle, joka tilittää vuokrat kerran kuussa omistajalle. SBC pidättää summasta 30 % itselleen ja tietenkin myös verottaja haluaa osansa, mutta onhan se silti ihan harkinnan arvoista, jos vaihtoehtona on se, että auto makoilee ruudussaan tyhjän panttina.

 

 

 

 

Auton lisääminen palveluun.

Kun auto on hyväksytty palveluun, se näkyy etusivulla ja haussa ja sillä on oma tietosivu. Sitten vain kalenteriin lisäämään aikoja, jolloin auto on vuokrattavissa.

Auton vuokrauskalenteri.

Tähän kohtaan jäi minun vuokrailuni, sillä vielä ei ole rohkeutta antaa Leonidasta kenenkään muun kätösiin. Lupasin miehellenikin, että testaan vain käyttöliittymää mutten vuokraa autoa. :D Näin kätevästi homma siis toimii. Sitten kun joku haluaa vuokrata autoa, siitä tulee sähköposti/tekstiviesti-ilmoitus. Jos vuokraaja tai vuokrausaika ei vaikuta hyvältä, pyynnön voi perua.

Miten auton vuokraaminen palvelusta käytännössä toimii?

Vuokrasin blogiyhteistyön merkeissä Shareit Blox Carista ilmaiseksi yrityksen perustajan Paul Nybergin Tesla Model S P85D:n. Vertaisvuokraus perustuu siihen, että auto löytyy läheltä, mutta tässä testitapauksessa hain auton Helsingistä. Ihan mitä tahansa autoa en lähtisi hakemaan pk-seudulta saakka, mutta Tesla oli eri juttu, sillä olin haaveillut sen testaamisesta jo pidemmän aikaa. 

Auton varaaminen kävi kätevästi. Käyttäjätunnusten teon ja tunnistautumisen jälkeen pääsin selaamaan autojen kalentereita ja varaamaan auton. Seuraavana aamuna sähköpostin tupsahtikin jo viesti, että omistaja oli hyväksynyt varauksen. Siitä eteenpäin sovimmekin asioista suoraan sähköpostilla.

Yksi Tesla kiitos!

Paul haki minut Pasilan asemalta, josta ajoimme Kulosaareen. Tarkistimme yhdessä auton kunnon ja nappasimme siitä muutaman valokuvan todistusaineistoksi. Se tuli  suoritettua blogiyhteistyön vuoksi hieman ylimalkaisesti, mutta molempien oikeusturvan kannalta homma kannattaa mielestäni tehdä huolella ja riittävän valoisassa paikassa. Näin omistaja ei voi syytää vanhoja vaurioita vuokraajan kontolle ja toisaalta jos vuokraajalta on tullut jotain jälkeä, voi niidenkin todistaa tulleen vuokrauksen aikana. Myös matkamittarista kannattaa ottaa kuva, jotta vuokrauksen jälkeen tiedetään, millaisesta matkasta vuokraajaa veloitetaan. Lisäksi omistajan tulee tarkistaa vuokraajan ajokortti, jotta voidaan varmistua henkilöllisyydestä ja vuokraajan ajo-oikeudesta.

Viimeiseksi Paul luovutti minulle avaimen ja neuvoi miten Teslaa käytetään ja ladataan ja sitten saatoinkin lähteä kohti Jyväskylää ... paitsi että en voinutkaan, sillä latausluukku oli jäätynyt pesun jäljiltä kiinni! Mutta ei hätiä mitiä, Paulilla oli kaksi Teslaa vuokrattavana ja niinpä vaihdettiin lennossa toiseen. Ja sitten ei muuta kuin Jyväskylään. Kirjoittelen Teslasta myöhemmin erillisen merkinnän, sillä tähän juttuun sitä ei todellakaan saa mahtumaan... :)

Ensimmäinen lataus Vierumäellä.

Sunnuntai ja paluumatka Helsinkiin koitti ihan liian nopeasti. Vastahan mä pääsin sinuiksi Teslan kanssa! Palauttaessa autoa on hyvä käydä vielä yhdessä se läpi ja ottaa uudet kuvat, jotta on taas todistusaineistoa jos jälkeenpäin tulee vielä jotain sanomista. Mahdollisista virheistä on myös syytä ilmoittaa heti. Minä esimerkiksi huomautin turvavyöstä, jonka keskellä oli pikkuinen nirhauma. 

Autoa palauttaessa napattiin tietysti myös kuva matkamittarista, koska ajetut kilometrit vaikuttavat vuokrauksen hintaan. Auton omistaja voi itsenäisesti määritellä, sisältääkö vuokrahinta jonkin tietyn määrän kilsoja vai ei. Teslan tapauksessa vuorokausihinta sisälsi 300 km ajoa. Auto oli mulla kaksi vuorokautta ja matkaa kertyi 787 km, joten jos olisin ollut tavallinen maksava asiakas, niin normaalin vuokrahinnan päälle olisi pitänyt maksaa 187:stä ylimääräisestä kilometristä.

Voiko ihminen muuttua?

Kas siinä kysymys! Suomessa on totuttu siihen, että kaikki omistavat omat autonsa eikä niitä juuri jaella. Mutta maailma muuttuu. Ihmiset vuokraavat jo kotejaan ventovieraille Airbnb-palvelun kautta, joten miksei sitten autoja? Onhan koti kuitenkin vielä henkilökohtaisempi kuin auto.

Ifin teettämän tutkimuksen mukaan kiinnostusta auton jakamiseen kuitenkin on. Sen mukaan etenkin nuoremmat ja kaupungeissa asuvat ihmiset voisivat kuvitella vuokraavansa autoaan eteenpäin. Suurin pelko ihmisillä on auton vaurioituminen ja siitä aiheutuvat kustannukset, mutta Shareit Blox Carin kautta riski on minimoitu. Jos siis autoa ei tarvitse jatkuvasti, niin mielestäni kannattaa ihan oikeasti miettiä vertaisvuokrausta. Siinä on mahis laittaa auto tienaamaan omat ylläpitokulunsa. Mietin myös, että matkailuauton vuokraaminen ja vakuuttaminen onnistuisi kätevästi SBC kautta.

(PS. Päädyin muuten laskemaan Leonin kulut jollain netistä löytyneellä laskurilla ja kyllä - sen tulokset olivat aika jäätävät. Leon on yhdeksän kuukauden omistusaikana maksanut arvonalennus mukaanlukien noin 6000 e eli hinta per kilometri on noin 0,60 e. Auts! Olisi ehkä ollut parempi olla laskematta...)

* Merkintä on toteutettu yhteistyössä Shareit Blox Carin kanssa. Sain jutusta korvaukseksi Teslan käyttööni viikonlopuksi ja matkakulut. Kaikki jutussa esittämäni mielipiteet ovat omiani. Linkkien klikkaaminen ei tuota minulle mitään.

Leonin CQuartz Finest -pintakäsittely

keskiviikko 08.07.2015 Avainsanat: Kawasaki ER-5 , Leonidas , Maalipinta , Polo Junior , Puhtaanapito , Yhteistyö

* Yhteistyössä Glosspoint

Auton pinnoitteen valinta voi olla ensikertalaiselle tosi vaikeaa. Koin tämän itse, kun Polo oli uusi ja koitin miettiä, mikä kestopinnoite siihen kannattaisi teettää. Googlella löytyi lukuisia eri nimisiä maalipinnan suojauskäsittelyjä, mutta mistä tietää, mikä niistä olisi paras, kun kaikki lupaavat kiiltoa ja säihkettä. Kaikki liikkeetkin tuntuvat myyvän eri käsittelyjä, että valitse siinä sitten.

Itse päädyin hieman sattumalta autonhoidon erikoisliikkeen Glosspointin asiakkaaksi: ostin Grouponista sarjakortin auton käsinpesuun ja jäin sille tielle. Glosspoint suositteli Poloon CQuartz-nanopinnoitetta ja koska kuulosti ylivertaiselta kilpaileviin tuotteisiin nähden, päätin ottaa sen. Nyt 3,5 vuotta myöhemmin voin sanoa, että CQuartz oli nappivalinta, sillä Polo säilytti kiiltonsa pesusta toiseen todella mahtavasti. Välillä pesu viimeisteltiin lisäkiiltoa tuovalla HydrO2 tai ReLoad -suihkeella, ja sitten ei taas muuta kuin kovaa ajoa.

Viimekesäinen kuva Polosta pari päivää käsinpesun jälkeen. Aina vaan kiiltää!

CQuartziin tykästyneenä laitatin sen viime kesänä moottoripyörääni, minkä seurauksena kymmenvuotias maalipinta näytti tuliterältä. Leonin käsittely CQuartzilla olikin sitten jo itsestään selvää ja veinkin sen Glosspointille alle viikko luovutuksesta. Polon pinnoituksen jälkeen CQuartzia on kehitetty ja Eerik ja Leonidas saivatkin molemmat pintaansa entistäkin paremman CQuartz Finest -pinnoitteen

Moottoripyöräni Kawasaki ER-5 sai myös CQuartz Finest -pinnoituksen.

CQuartz pintaa syvemmältä

Tämän kaiken ihkutuksen jälkeen sopii kysyä, että mitä ihmeainetta se CQuartz oikein on? Mikä siitä tekee paremman kuin muut kestopinnoitteet? Päätin ottaa asiasta selvää, jotta pinnoitevalinnan kanssa painiskelevilla olisi vähän helpompaa. Ja kyllähän asia kiinnosti itseänikin. Samalla tavalla kuin voin juuttua Rengasnuoralle pitkäksi aikaa juttelemaan renkaista, tykkään kysellä Glosspointin Leolta eri pinnoitteista ja niiden ominaisuuksista. Kaikki taustat on vaan hirveän kiinnostavia!

CarPro CQuartz Finest on nanopinnoite, joka sulkee sen kolme mikrometriä paksun lasimaisen kvartsikuoren alle. Pinnoite ei kuitenkaan ole vain kuori, vaan se integroituu osaksi maalipintaa. Pinnoite on superkova, joten se suojaa autoa mikronaarmuilta eikä peseminen himmennä pinnan kiiltoa samalla tavalla kuin käsittelemättömässä autossa.

Perinteisiin vahapohjaisiin pinnoitteisiin verrattuna CQuartzin etu on sen kestävyys. Perinteiset vahapohjaiset pinnoitteet ovat herkkiä erilaisille kemikaaleille eivätkä kestä liuotin- tai alkalipohjaisia pesuaineita, mutta CQuartz on kiinni ja pysyy, vaikka autoa pesisi millä. Sen on testattu kestävän jopa asetonia ja tinneriä, mutta ei niitä kyllä oikeasti kannata käyttää auton puhdistamiseen... Yleisesti ottaen CQuartz helpottaa auton pesua, sillä kun pinta on liukas, lika ei myöskään tartu siihen niin tiukasti. Lintujen tujut jätöksetkään eivät "pala" siihen niin nopeasti kiinni kuin käsittelemättömään maalipintaan.

Itse olen täysin rakastunut CQuartzin kiiltoon sekä kykyyn hylkiä vettä. Ei ole kerta tai kaksi, kun on sateen jälkeen vain pitänyt jäädä ihailemaan ja valokuvaamaan auton katolla helmeileviä vesipisaroita, jotka lähtevät kiitämään, kun niitä vain pikkuisen puhaltaa. Alkuperäiseen CQuartz-pinnoitteeseen jäi vesipisaroiden kuivuessa kalkkirinkulaa, jotka sai pois vain kiillottamalla. Finestiin kalkkikuvioita ei jää niin helposti ja jos jääkin, ne irtoavat CarPron Spotless -pesuaineella. (Sillä saa kuulemma myös kalkkijäämät pois saunan ovesta ja kylpyhuoneen kaakeleista - pitäisi ehkä ostaa itsellekin!)

Tämä sateella kännykällä otettu kuva on ehdottomasti suosikkikuvani CQuartzin kyvystä hylkiä vettä! Ei tarvitse olla kuin pieni kallistus, niin vesi valuu pois.

Sateen jälkeen vesipisarat helmeilevät Leonin katolla.

Täysin autuaaksi CQuartz ei valitettavasti auton omistajaa tee, vaan kyllä silläkin käsiteltyyn autoon tulee naarmuja esimerkiksi lumiharjasta tai ihan pesusta. Se kuitenkin vähentää naarmuuntumista ja säilyttää siten auton pinnan pidempään kiiltävänä. Ja jos auton pintaan on tullut naarmuja, jotka halutaan kiillottaa pois, ne lähtevät pois paljon kevyemmälle kiillotuksella kuin mitä tarvittaisiin, jos pintaa ei olisi käsitelty.

CQuartzista on olemassa monia eri versioita, mikä tuntui minusta tosi sekavalta ennen kuin Leo avasi minulle näitä eroja. CQuartz Finest on lippulaivatuote, jota saa tarjota vain lisensoidut käsittelijät kuten Glosspoint. Kuka tahansa voi sen sijaan käsitellä autonsa alkuperäisellä CQuartzilla tai CQuartz UK:lla, joka on kehitetty erityisesti kylmään ja kosteaan ilmanalaan kuten Brittein saaret. Muita CQuartz-tuotteita ovat vanteille ja maalaamattomille muoviosille tarkoitettu CQuartz DLux sekä nahan ja tekstiilien suojaamiseen tarkoitettu CQuartz Fabric&Leather.

CQuartz-pintakäsittelyn vaiheet

Auton pinnoittamiseen CQuartzilla varataan aina kaksi päivää aikaa, joten en jäänyt katsomaan sen tekemistä samalla tavalla kuin muita Leonille tehtyjä juttuja. Jotain rajaa sentään! :D Pyysin kuitenkin Glosspointia ottamaan kuvia käsittelyn eri vaiheista ja haastattelin heitä auton luovutusvaiheessa, jotta voin kirjoittaa tästäkin operaatiosta blogimerkinnän.

Ennen CQuartz-pinnoitusta auto on saatava täysin puhtaaksi ja pinta mahdollisimman virheettömäksi. Pinnoite on tavallaan lasitus ja sen lasituksen alle auton maalipinta halutaan tietenkin ikuistaa täydellisimmillään.

Auton puhdistus aloitetaan esipesulla, minkä jälkeen siihen levitetään CarPron pH-neutraali Iron X -pesuaine. Se irrottaa pintoihin tarttuneet metallihiukkaset, joita tulee esimerkiksi ilmansaasteista ja jarrupölystä. Lopuksi tehdään vielä varsinainen pesu, jossa autosta irtoaa niin puiden mahla, maantiepiki kuin vanhat vahajäämätkin.

Iron X levitetään auton pintaan.

Uutukaisen Leonin pinnassa ei ollut juurikaan metallihiukkasia, sillä tässä ovat suurimmat valumat mitä Iron X irrotti. Jos pölyä olisi ollut paljon, auto olisi kauttaaltaan purppuranvärisen valuman peitossa.

Pesun jälkeen auto kiillotetaan koneellisesti eli kansankielellä myllytetään, jotta pinta olisi mahdollisimman virheetön ja aine tarttuisi siihen paremmin. Uudelle autolle riittää yleensä hyvin kevyt kiillotus, mutta vanhempia autoja pitää myllyttää kovemmin eikä kaikkia naarmuja ole välttämättä edes järkevää hioa pois. Kiillotuksen jälkeen siitä syntyneet jäämät poistetaan CarPro Eraser -rasvanpoistajalla ja sen jälkeen auto on valmiina vastaanottamaan varsinaisen pinnoitteen.

Maalipinnan kiillotusta epäkeskokoneella. Auto kallistetaan käsittelyä varten, jotta kyljet näkee paremmin - ja onhan tuo työasentonakin mukavampi. 

Auton maalipinnat käsitellään CQuartz Finestilla kahteen kertaan. Aine levitetään pintaan ristikkäisin vedoin pieni alue kerrallaan ja silotellaan kuivumisen jälkeen erikoispehmeällä mikrokuituliinalla. Hypistelin liinaa Glosspointilla ja täytyy sanoa, että se oli niin ihanan pehmeä, että siitä pitäisi ommella halinalleja! Hankalan mallisiin pintoihin, kuten Leonin keulan hunajakennosäleikköön, aine levitetään pensselillä ja kaikista vaikeimpiin paikkoihin kynäruiskulla. Kolmen tunnin kuluttua käsittely toistetaan. Maalaamattomat muoviosat käsitellään Finestin sijaan CQuartz DLux:illa, joka sisältää enemmän kvartsia ja tekee paksumman suojakerroksen.

CQuartz Finestin levitystä Leonin kattoon.

CQuartz DLuxin levitys pensselillä Leonin etusäleikköön.

CQuartz kovettuu lopullisesti viikossa, minä aikana autoa ei saa pestä pesuaineilla. Noin neljän viikon kuluttua käsittelystä Glosspoint suosittelee käyttämään auton tarkastuspesussa, jotta he voivat tsekata, että pinnoite on kovettunut. Pakollista tämä ei kuitenkaan ole. Sen jälkeen pinnoite onkin lähes huoltovapaa - riittää, että pintaan suihkaisee puolivuosittain pesun jälkeen CarPron HydrO2:a. Kätevimmin tämä käy minusta Glosspointilla käsinpesun yhteydessä, mutta ainetta voi ostaa sieltä myös kotiin, jos haluaa hoitaa pesut itse. Takuuta CQuartz Finest -käsittelylle annetaan kaksi vuotta, mutta sen saa pidettyä hyvänä vaikka kuinka pitkään tuolla HydrO2:lla.

Leonin käsittelyssä käytetyt aineet sekalaisessa järjestyksessä vasemmalta oikealle:
CQuartz DLux muoviosien nanopinnoite, Reflect kiillotusaine, Iron X metallijäämien pesuaine, Perl kumin suoja/viimeistelyaine, Eraser kiillotusjäämien poistoaine,  FlyBy Forte ikkunoiden pinnoitusaine (blogaan siitä erikseen!), CQuartz Finest nanopinnoite ja kaiken alla superpehmoinen mikrokuituliina Cquartzin tasoitteluun.

Hinta ja yhteenveto

CQuartz Finest -käsittelyn hinta riippuu sekä auton koosta että maalipinnan kuluneisuudesta. Uuteen autoon se on luonnollisesti edullisinta tehdä, koska autoa ei tarvitse silloin juurikaan kiillottaa. Leonin kokoisen auton CQuartz Finest käsittely maksaa 450 euroa. Käsittely on kallis, sitä ei käy kieltäminen. Sen tekemiseen menee kaikkine vaiheineen aikaa Leonin kokoisessa autoon toistakymmentä tuntia, joten ei ihme että hintaa kertyy. Minusta se kuitenkin kannattaa. Uuden auton kokonaishinnasta se on lopulta aika vähän.

Käytin Leonin Glosspointilla viime viikolla toista kertaa käsittelyn jälkeen käsinpesussa. Auto kiilsi niin, että luulin, että siihen oli jo laitettu HydrO2:a mutta oikeasti se oli vain pesty. Kuulemma joku asiakas oli myös hämmästellyt Leonin kiiltoa ääneen: "Onko tämä todellista?!" Niinpä, se kiilto on vain jotain uskomatonta!

Upea lopputulos! <3

* Olen saanut Leonin pinnoituksen hinnasta alennusta. Kaikki mielipiteet ovat omiani eikä yhteistyö vaikuttanut ostopäätökseen. Linkkien klikkaaminen ei tuota minulle mitään.

Tietoa blogista

POLOinen on liikenne- ja autoblogi, jonka perustin kesällä 2008. Aiemmin autot eivät kiinnostaneet yhtään, mutta hankittuani auton olosuhteiden pakosta innostuinkin autoilusta oikein kunnolla. Liikenne on minulle peliä, jossa pyrin menestymään aina vain paremmin!

Kirjoittelen blogiin kaikenlaisista autoiluun liittyvistä asioista moottoripyöräilyä unohtamatta. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat Volkswagen, liikenneturvallisuus ja taloudellinen ajaminen.

Ota yhteyttä: poloinenblogi(a)gmail.com

Arkistot
2018 (19)
marraskuu (1)
Vain 3,6 millilitran päässä voitosta - Toyota EcoRun 6.10.2018
lokakuu (1)
Kolmas kerta toden sanoo? - Skoda Economy Run 2018
syyskuu (2)
Banaaninkuorilla baanalle! (bio)kaasuautojen päästöt, verotus ja tankkaus
Kaasuautolla taloudellisuusajokilpailussa - Suurajot EcoRun 12.8.2018
elokuu (1)
Tampere - jännittävimmät, hienoimmat ja vaarallisimmat liikennekohteet
heinäkuu (2)
Auton vuokraaminen ulkomailla - ensikertalaisen kokemuksia
Leonin ensimmäinen katsastus ja päivä filmitähtenä
kesäkuu (1)
Leonin 3-vuotishuolto - katolle pissiminen vaihtui karkkikaupan tuoksuun
toukokuu (3)
Seat Leon - murtumat takavalojen umpioissa
Seat Leon - DSG-vaihteiston kytkimen vaihto
Kaaharizombie pihtaamassa - Neste Pusula EcoRun 15.4.2018
huhtikuu (3)
Leonin pienin kulutus ikinä! AL Helsinki EcoRun 14.4.2018
Kulutustestailuja ennen kauden ensimmäisiä Ecorun taloudellisuusajokilpailuja
AL-Sport päivät Hyvinkään Sveitsissä
maaliskuu (1)
Kauden 2018 ecorun taloudellisuusajokilpailut - millä autolla ja kenen kanssa?
helmikuu (2)
Koeajossa upea coupé Lexus RC 300h
Pitääkö vilkkua käyttää aina risteyksessä kääntyessä?
tammikuu (2)
POLOinen 10 vuotta!
Auton lattian, takaluukun ja konepellin vaimennus
2017 (30)
joulukuu (3)
Kiire ja liikenne - testatusti huono yhdistelmä!
Leonidaksen kuusenhakureissu
Polkupyörän valot - miten niitä käytetään oikein?
marraskuu (2)
Startti - oppikirja opetuslupaopetukseen
Autoliiton opetuslupainfo - kaikki mitä halusit tietää ajokortin hankkimisesta opetusluvalla
lokakuu (3)
Toyota Ecorun - uudenlainen taloudellisuusajokilpailu
Lotus Elise ja täydellisen rypsipellon metsästys
Pihistelyä ja mahtavia maisemia - Skoda Economy Run 2017
syyskuu (1)
HJC R-PHA 70 - ei enää ikinä aurinkolaseja moottoripyöräillessä!
elokuu (3)
Vuoroin vieraissa - tsekkiläiset taloudellisuusajajat tuhansien järvien maan ecorunissa
Liikaa hifistelyä, liian vähän pihistelyä - Suurajot NEZ EcoRun 13.8.2017
Pikaisessa koeajossa Volkswagen Arteon ja ennakoiva adaptiivinen vakionopeussäädin
heinäkuu (3)
Tampereen liikennejärjestelyt yllättivät turistin
Skootteri ei ole lälläripyörä, ainakaan kaupungissa
Illalla olin voittaja, aamulla enää toinen - AKU EcoRun 9.7.2017
kesäkuu (3)
Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 2.)
Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 1.)
Auto jäi pikapesun ulkopuolelle - asiakaspalvelu keräsi pisteet kotiin + Voita ilmainen autopesu!
toukokuu (3)
Leonin 30 tkm huolto - öljynvaihto, vajavainen akku ja rasittavat natinat
Takatalvi yllätti - 270 km kesärenkailla loskakelissä
POLOinen PINGailemassa eli autobloggaaja sisällöntuottajafestareilla
huhtikuu (2)
Auton kuntotarkastus
Autourheilijat Pohojanmaalla
maaliskuu (3)
Pysähdyin moottoritiellä ja muita viikonlopun autoilukuulumisia
Kiveniskemän korjaus Leonin tuulilasista
Kauhea naarmu auton maalipinnassa!
helmikuu (2)
Koeajossa Lexus IS 300h - se parempi Toyota?
Audi Quattro Tour 2017 - miten Audit selvisivät laskettelurinteestä?
tammikuu (2)
Minkä näistä koeajaisin? Uusi Seat Leon, Toyota C-HR vai Lexus IS 300h?
Autojen sijaintitiedot vuotivat nettiin jo nyt
2016 (30)
joulukuu (1)
Auto 2016 -messujen hauskin koeajo: pikkuruinen sähköauto Renault Twizy
marraskuu (3)
Auto 2016 - lisää koeajoja, vuoristorata ja Opel OnStar
Auto 2016 -messut - autojen Mega Pop-Up myymälä ja paljon muuta
Muuttaako urheiluauto käyttäytymistä? Testissä Lotus Evora 400
lokakuu (4)
Onko yksisuuntainen Puistokatu oikeasti turvallinen pyöräilijöille?
Rengashotelli ja puuttuvat pultit
Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 2/2)
Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 1/2)
syyskuu (1)
Ford Driving Skills for Life
elokuu (3)
Koeajossa huikea urheiluauto Lotus Evora 400
Seat Leon äänieristys
Seat Leon resonoi ja natisee
heinäkuu (1)
Harjoittelu kannattaa! 1000 Lakes EcoRun 2.7.2016
kesäkuu (2)
Taloudellisen ajon vinkit hiekkatiellä ajamiseen
Leonin ensimmäinen öljynvaihto ja säästövinkki
toukokuu (4)
Kirottu kilpailu? Neste Myllylampi Ecorun 21.5.2016
Koeajossa faceliftin saanut superpihi Toyota Auris Hybrid
Yksi vai 50 hevosvoimaa?
Että sellainen moottoripyöräilykauden aloitus!
huhtikuu (3)
Rekisterikilpibongaus
Milloin U-käännös on kielletty?
Leonin takuukorjauksia
maaliskuu (2)
Ecorun ja autoslalom kilpaileminen
Onnistuuko taloudellinen ajaminen talvella? Savon Pihistys Kuopion Autokauppa Ecorun 27.2.2016
helmikuu (3)
Kokemuksia Leonin kitkarenkaista
Teslan lataaminen
Koeajossa vertaisvuokrattu unelma-auto Tesla Model S P85D
tammikuu (3)
Pysäköinti Jyväskylän satamassa
Auton lainaaminen naapurille - uhka vai mahdollisuus?
Nissan Juke Nismo RS - terrierimäinen möhköfantti koeajossa
2015 (40)
joulukuu (2)
Hauskaa joulua!
Autoslalom kilpailu Leonilla
marraskuu (3)
Around View Monitor ja muita lisäapuja kuljettajalle a'la Nissan
Päästöskandaaliauton(?) kulutusennätys
Koeajossa superhauska Mazda MX-5
lokakuu (4)
Volkswagenin vieraana Jyväskylän MM-rallissa
Nastarenkaat vai kitkarenkaat? Talvirenkaiden valinta Leoniin
Volkswagen Demo Tour 2015
Leonilla yli 1000 km yhdellä tankillisella!
syyskuu (4)
Jyväskylän Autotarvikkeen naistenilta
Ratti.fi - ajokortin opetuslupien välityspalvelu
Hipoen ohi ja kolmion takaa känny korvalla - suomalainen liikenne takapenkkiläisen silmin
Tehotytöt vauhdissa: Vesijärven Auto Ecorun
elokuu (3)
Yritys päihittää vakionopeussäädin ja hieman Ecorun-pohdintaa
Onnellista autoslalomia
Moottoripyörän talvisäilytys sekä huolto- ja myyntipohdintaa
heinäkuu (2)
Kurkku Kalajoella
Leonin CQuartz Finest -pintakäsittely
kesäkuu (2)
1000 Lakes EcoRun - taloudellisen ajon soratieralli?
Poloinen pysyy Poloisena, mutta Leon on nyt Leonidas
toukokuu (6)
Polon viimeiset pihistelyt: LänsiAuto Ecorun 18.4.2015
Leonin renkaiden vaihto uusiin ja pyörien suuntaus
Uudet vanteet ja renkaat Leoniin
Kilometrien kerryttämistä ja autovouhottajien tapaamista
Leonin luovutus
Leonin luovutushuolto
huhtikuu (4)
Leonin maahantulotarkastus
Moottorijarrutus vai vapaalla rullaaminen?
Onnellisten ajokoulu vm. 2015
Lisensoitu autourheilija!
maaliskuu (5)
Kitkarenkaat liukkaan kelin radalla
Koeajossa Toyota Auris Hybrid - ekotietoisen taviksen valinta
Automerkkien kevään kovimmat #some #kampanjat
Autourheilu todella kiinnostaa naisia!
Autoja, moottoriurheilua ja naisia
helmikuu (4)
Oho, tilattiin auto
Volkswagen Winter Drivingschool
Seat Leon jälleen testissä - onko Polo saamassa seuraajan?
Poloisen ensikosketus kitkarenkaisiin
tammikuu (1)
Mitä kaikkea POLOiselle tapahtui vuonna 2014?
2014 (41)
joulukuu (3)
Joulukuun lopun löpinät
Nissan Pulsar - ei mikään tähdenjäänne
Leidi liikenteessä
marraskuu (3)
Karvalakki-Leon vuokralla
Glosspoint - palvelua vailla vertaa
Testissä Ford Ranger Wildtrak -pick-up
lokakuu (3)
Renkaiden vaihto hintavertailu
Törttöilijöitä liikenteessä - blogaus vanhan ajan malliin
Auton vanteet netistä
syyskuu (4)
Rullahiihto liikenteessä
Sumussa ajaminen ja sumuvalojen käyttö
Polon toinen taloudellisen ajon kilpailu: maantiekulutuksen haamuraja rikki kirkkaasti!
EcoRun taloudellisuusajokilpailu Pololla
elokuu (2)
Kohta pihistellään taas!
Uudet keskikupit vanteisiin ja virallinen pysäköintipaikka
heinäkuu (3)
Moottoripyörän parantelua
Jyväskylä - Kuopio - Jyväskylä
Polon 3-vuotishuolto
kesäkuu (3)
Uusi Mazda3 - taviksesta katseenvangitsijaksi
Polon ensimmäinen katsastus
Testissä kuljettajan pikku-apurit: mukautuva vakionopeussäädin ja kaistanpitoavustin
toukokuu (2)
Ihana uusi Polo <3
Taloudellisen ajon kilpailu Ecorun
huhtikuu (3)
Kevään renkaanvaihtokuviot ja DSG:n öljynvaihto
Keski-Suomen Moottoripyöränäyttely vm. 2014
Ensiesittelyssä uusi Volkswagen Polo
maaliskuu (5)
Ja sitten kuolo korjasi Polon akun
Polkupyörien huoltoa
Seuraa Poloista!
Poloinen goes off-road
Volkswagen hyötyautojen talviajokoulu kevätkelissä
helmikuu (4)
Tänä talvena liukasta on vain radalla
Onnellisten ajokoulun opit käytännön kokeessa
Kohti onnellisempaa ajokulttuuria
Onnellista liukastelua
tammikuu (6)
Pohdiskellen Pohjanmaalle
Lyhyitä ajoja + kireät pakkaset = tyhjä akku
Onnellisten ihmisten ajokoulun startti ja läheltä piti
Koeajossa Seat Leon FR
Parhautta!
Hakkapedia-blogaajaksi
2013 (31)
joulukuu (2)
Tonttu-Polo
Taloudellinen ajotapa - kokemuksia Drivecon käytöstä
marraskuu (4)
Demo Tour 2013 ja kestohymy
Uudet nastarenkaat polkupyörään
Toyota Auris Hybrid
Kesäinen koeajorupeama
lokakuu (3)
Taloudellisen ajon harjoittelua Toyotan tapaan
Renkaiden vaihto Poloisen tapaan
Ongelmalliset vaihteet
syyskuu (5)
Uusi leiska!!
Jyväskylä - Toivakka - Kangasniemi - Hankasalmi - Lievestuore - Jyväskylä
Vähän erilainen ratapäivä
Puhdas auto - pahempi mieli?
Uusi polkupyöräni - Nishiki Hybrid Comp SLD
elokuu (2)
Harjaton pesu
Ja korvat lepää!
heinäkuu (2)
Nissan Juke Nismo
Polon kaksivuotishuolto
kesäkuu (2)
MP-kauden avaus
Polkupyörän renkaanvaihtopulmia
toukokuu (2)
Facebookista voi oikeasti voittaa jotain!
Kops!
huhtikuu (2)
Kuinka tyhjentää lompakko moottoripyöränäyttelyssä
Talven suruja
maaliskuu (3)
Uusi Golf ja Polo GT
Vihreä unelma
Rata 2013
helmikuu (2)
Nastarenkaat kaksipyöräiseenkiin - lopulta
Uuden vuoden kilpailun voittaja on...
tammikuu (2)
Yhteenveto ajokaudesta 2012
Uuden vuoden kilpailu
2012 (30)
joulukuu (2)
Herkkua on siinä monenlaista.
Ylimääräinen öljynvaihto ja takuukorjauksia
marraskuu (2)
Ei niin yllättävät ensilumet
Uusi Golf ja Robo-up!
lokakuu (2)
Moottoripyörä talvisäilöön
Lisää näkyvyyttä
syyskuu (2)
Se oli hyvä vanne
Uusi Audi A3
elokuu (4)
Kaahaavat motoristit vs. ohiteltava motoristi
Eerik pesussa
Yhden pysäköintiruudun ongelma
Polo 1 v!
heinäkuu (2)
Polo ja rätisevä Media-In
Auton kulutuksen seuranta
kesäkuu (3)
Jennin ja Eerikin ensimmäiset seikkailut
Varusteostoksilla
Moottoripyörän hankinta
toukokuu (4)
Sateiset pikakuulumiset
Sumuvalopelle ilman sumuvaloja
Vielä niistä jäljistä ovenkahvassa...
Kevätpesu - ja mitä kuran alta löytyikään
huhtikuu (1)
Päivävalot ja pimeiden perien ongelma
maaliskuu (4)
Ei Golfkärryä meille
Up!
RSS ja muuta yleistä
Näin poliisin, mokasinkohan?
helmikuu (3)
Liukastelua Lievestuoreella
Polo 6R 1.2 TSI DSG Highline
Poloa ulkoiluttamassa
tammikuu (1)
Analyysi pienestä punaisesta paholaisesta
2011 (37)
joulukuu (3)
Hauskaa joulua!
Paras häälahja ikinä!
Polon suojauskäsittely
marraskuu (2)
Polo Simoissa
Kuulumisia autonhuoltokurssilta
lokakuu (4)
Jyväskylä - Ylivieska - Jyväskylä
Tunnustus
Volkswagen Demo Tour 2011
Inssi läpi ... vaivoin
syyskuu (6)
Moottoripyörän teoriakoe läpi!
Olenko hidas oppimaan vai muuten vain hidas?
Rohkeasti liikenteen sekaan
Onko tämä nyt niin hämmentävää?
Pelottava moottoripyörätunti
Eka ajotunti moottoripyörällä
elokuu (8)
Ensimmäinen ja viimeinen kerta (MP 1/2)
Autonhuoltokurssi tulee taas!
Lelun ohjaksissa ja museoesineen kyydissä
Motoristin henkivakuutukset: jarruttaminen ja kääntäminen (MP 5/6)
Lisää kirjaimia ajokorttiin (MP 3/4)
Oho, ostettiin auto
Polo Junior ja Polo Senior
Terveisiä Pololta
heinäkuu (2)
Bilteman kromiset pölykapselit, osa 2
Helsingin keskusta taas vähän tutummaksi
kesäkuu (1)
Katsastus vm. 2011
toukokuu (2)
Pyöräilyneuvontaa
Econen
huhtikuu (2)
Matelua pääsiäisen paluuliikenteessä
Oikealle kääntyvä väistää ... jos väistää
maaliskuu (2)
Vuosihuollon paikka
Ratapäivä 2011
helmikuu (2)
Uudet talvirenkaat
Nissan JUKE
tammikuu (3)
Polkupyörä vuorostaan huoltoon
Uusi leiska
Mitä sanoo Polo 95 E10 bensasta?
2010 (30)
joulukuu (1)
Turvallista uutta vuotta!
marraskuu (3)
Käsittämätöntä toistoa
Polo GTI ja jokasyksyinen Scirocco-koeajo
Epätaloudellista taloudellista ajoa
lokakuu (4)
Saija ratissa
No nyt se sitten levisi
"Eivät renkaat kesää tee"
Simuloitu rengasrikko
syyskuu (6)
"Jarrut - vauhdin surma"
Voidellaan ettei leikkaa kiinni
Kuinka moottori toimii?
Auton perusrakenne tutuksi
Audi A1
Autonhuoltokurssi
elokuu (1)
Kaikkien aikojen ilotulitus ja kaikkien aikojen ruuhka
heinäkuu (1)
Pysäköinti Ainolanrannassa
kesäkuu (1)
Myöhäinen katsastus
toukokuu (2)
Outo ohituskaista
Kilpisenkatu - pyöräilijän inhokki
huhtikuu (1)
Kesärenkaiden vaihtoaika x 2
maaliskuu (2)
Pikavisiitti Helsinkiin
Hämärä ABS-ongelma
helmikuu (5)
Ratapäivä
Hieno Audi ja nuiva Audimies
Enää viikko!
Polo palasi elävien kirjoihin
Koskaan ei ole Polo jättänyt tielle ...
tammikuu (3)
Käsijarrun tärkeydestä
Ei tullut BC:tä, tuli pelkkä B
Paras synttärikortti
2009 (36)
joulukuu (1)
Pimeällä ajamisen kurssi - perinteisesti vai simulaattorilla?
marraskuu (1)
Ajelemassa
lokakuu (4)
Vahaa pintaan ja talvirenkaat alle
Jos edes joku ottaisi opikseen...
"Kiesi-kohu ei kolhinut Audi-kauppaa"
Sciroccoooo <3
syyskuu (2)
Uutta Poloa ihailemassa
Kootut seikkailut Helsingissä
elokuu (2)
Kutsu
Ylinopeusvalvonta: kootut selitykset
heinäkuu (1)
Jyväskylä-Lahti-Jyväskylä
kesäkuu (4)
Läheltä piti juhannuksena
POLOinen 1 v.
Peruuttelua
Polo kesäkuntoon
toukokuu (3)
Taas ratin takana!
Kyytiläisenä
Kun jarrua ei voikaan painaa
huhtikuu (3)
Taas Tampereella
Talvi väistyy
Pablo Picassoa testaamassa
maaliskuu (6)
Huolto ja katsastus - uusi yritys
Katsastus
Vuosihuolto
Vaajakosken liikenneympyrässä ajaminen
Pesua kaivattaisiin
Ilmaista liukastelua
helmikuu (5)
Volkswagen Polo vm. 2008 vs. 2004
Automaattia testaamassa
Jyväskylä-Tampere-Jyväskylä
Kunnossa!
Palautetaan korjaamolle
tammikuu (4)
Oma Polo kullan kallis
Yksi Polo korjaamolle, toinen Polo vuokralle
Kolareita kerrakseen
Polo kolarissa
2008 (24)
joulukuu (1)
Valoton risteys sekoittaa päät ja aiheuttaa vaaratilanteita
marraskuu (3)
Pysäköintipaikasta sakkopaikaksi
Talvea odotellessa
Pientä koristelua
lokakuu (4)
Uudet autot tuoksuvat hyvälle
Ei ole pakko mennä jos ei mahdu
Kirkkaita kilometrejä!
Paluu liukkaalle
syyskuu (5)
Unelma-autoni
Autoton päivä
Inssimuistoja
Jopas oli ohitus
Jyväskylä-Hämeenlinna-Jyväskylä
elokuu (6)
Kuukauden viimeinen päivä
Ollaanpa sitä nyt niin kiireisiä
Törttöilijöitä liikenteessä
Jenni testaa
Kesäkumit vaihtoon
Hetken loisto
heinäkuu (2)
Liukastelua 2-vaiheessa
Arvioiva ajo
kesäkuu (3)
Uudet matot
Tyhmiä ohituksia rauhallisessa juhannusliikenteessä
Taustaa

Katso suosituimmat vaihtoautomme juuri nyt!