POLOinen

POLOinen

Jaa sivu POLOinen
Suodatettu avainsanalla rata-ajo

Kokemuksia Leonin kitkarenkaista

torstai 25.02.2016 Avainsanat: Autokoulu , Ecorun , Leonidas , Rata-ajo , Renkaat , Seat Leon , Talvi , Tapahtuma

Talvi ei ole vielä ihan loppuun saakka käsitelty, mutta ajattelin, että voisin tässä vaiheessa silti jo vähän summata kokemuksia kitkarenkaista. Mulla oli siis viime talvena pari kuukautta testissä Goodyear Ultragrip Ice 2 -kitkarenkaat Polossa ja sen perusteella päädyin hankkimaan kitkat myös Leoniin. Aiemmin olen aina ajanut nastoilla, koska niissä on paras pito ääritilanteissa.

Kitkarenkaat liikenteessä

Alkutalvi oli ihan täydellistä aikaa kitkarenkaille. Lumi ja jää loistivat poissaolollaan, joten mikäs siinä kitkoilla ajellessa. Ne ovat niin ihanan hiljaiset ja rullaavat! Paluu kesärenkaisiin on varmaan shokki, kun äänimaailma muuttuukin meluisammaksi...

Lumien tultua opettelin sanomaan itselleni aina kotoa lähtiessä, että "muista, sulla on kitkat alla". Jossain vaiheessa tämä alkoi unohtua, sillä koskaan ei ollut liukasta. Normaali talvikeli. Vasta kun kotitie muuttui nollakelillä jäätiköksi, piti oikeasti keskittyä. Tiedostaa, että on ne kitkarenkaat alla, mutta toisaalta olisin ajanut varovaisesti nastoillakin. Toki superliukkailla muisti kyllä sen, että näillä renkailla pysähtyy vielä huonommin kuin nastoilla, joten ennakoin tuossa matkalla olevat tasa-arvoiset risteykset vielä entistä tarkemmin. Superliukas kuitenkin loppui aina tuohon päätielle eli kun kilometrin ajoi varovasti, niin sitten alla olikin jo sulaa asfalttia.

Vaikka erityinen kitkarenkaiden alleviivaus itselle liikkeelle lähtiessä jäikin, olen silti muistanut ne varsin hyvin risteyksissä, joissa on pitänyt pysähtyä. Jos risteys näyttää liukkaalta, pyrin hakeutumaan pois urista pitävämmälle alustalle. Välillä on hauska tajuta liikennevaloista lähtiessä, että vireisellä kaistalla nastarengasauto sutii ja itse vaan lähtee tasaisesti liikkeelle, koska on jo ennakkoon valinnut pitävämmän kohdan. Kitkoista ei sutimisen ääntä kuulu, mutta eipä ole autokaan huomauttanut pidon puutteesta.

Sitten taas jos koko risteysalue näyttää liukkaalta ja olen kääntymässä, niin lähden liikkeelle tosi rauhallisesti. Menenetty aika on niin marginaalinen, että sitä ei tarvitse edes ajatella. Mieluummin hidas vauhti kuin luistelu viereisellä kaistalla samaan suuntaan kääntyvän kylkeen. Kotitiellä on myös yksi risteys, jossa luistelin aika usein Pololla, mutta Leonin kitkarenkailla olen opetellut ajamaan sen rauhallisesti ja olen mainiosti pysynyt omalla kaistalla. Kyllähän mä olisin Polollakin voinut ajaa sen rauhallisemmin, mutta siihen oli hauska tulla kovempaa ja hieman antaa auton luistaa, kun muuta liikennettä ei ollut. Tosin nyt kun tarkemmin mietin, niin kotitien nopeusrajoituksen pudotus 40 km/h -> 30 km/h on varmaan myös vaikuttanut asiaan, sillä risteystä lähestyy nyt jo valmiiksi hitaammin.

Kertaalleen kitkat ovat päässeet minut tänä talvena yllättämään. Kadut olivat ihan jäässä ja vettä jään päällä, kun pari viikkoa sitten ajoin Yliopistonkatua alas ja halusin kääntyä vasemmalle Väinönkadulle. Etsin kadun varresta parkkipaikkaa, joten vauhti oli tosi hidas; 40 km/h alueella ehkä 25 km/h. Risteyksen valot olivat punaiset, joten aloitin jarrutuksen jo hyvissä ajoin. Vaan tällä kertaa auto ei tahtonutkaan pysähtyä! Painoin kovaa jarrua, ABSit rutisivat ja auto vain luisui kohti risteystä. Ehdin jo hieman säikähtää, mutta lopulta auto pysähtyi ihan nätisti ennen valoja. Olisiko siinä joku metri jäänyt vielä tilaa eli ihan hyvin. Minulle tällainen lähestyminen oli kuitenkin aivan poikkeuksellinen, koska tulen valoihin aina niin rauhallisesti.

Kitkarenkaat liukkaan kelin radalla

Viime viikolla osallistuin Autokoulu Moottorin perinteiseen liukkaan kelin ratapäivään Lievestuoreen ajoharjoitteluradalla. Odotin tapahtumaa innolla, sillä nyt alla oli sekä uudet renkaat että uusi auto! Viime vuonnakin minulla oli radalla kitkat, mutta silloin rata oli loskainen eikä kitkojen ja nastojen erot tulleet esiin. Tänä vuonna ilma oli nollassa ja rata sopivan talvisessa kunnossa.

Vertailimme radalla ensiksi jarrutusmatkoja jäällä ja lumella. Leonin jarrutusmatka 60 km/h nopeudesta oli jäällä 50 m ja lumella 40 m. Hakkapeliitta 8 nastarenkailla varustetulla Mazda3:lla ajaneella kaverillani matkat oli 45 ja 40 m. Mitat ja nopeudet eivät ole mitenkään tieteellisen tarkkoja, mutta kyllä ne silti osoittivat, miten lumella kitkan ja nastan ero kutistuu. Tosin kun ajoin samat testit vielä autokoulun vm. 2005 automaatti-Golfilla, jossa oli muutaman talven käytetyt nastat, niin matkat olivat 51 ja 41 m. Että ota tästä nyt selvää...

Lumen vaikutus pitoon tuntui hyvin myös esteen väistössä. Kun radalla ei päivän alussa ollut vielä juurikaan ajettu, sain väistettyä esteen Leonilla hienosti 60 km/h nopeudesta. Iltapäivällä rata oli ehtinyt kiillottua lukuisista jarrutuksista enkä saanut puhdasta suoritusta edes 50 km/h nopeudesta!

Radan paluureitti on on mutkainen ja se tulee aina ajettua hieman reippaan puoleisesti. Siinä huomasi hyvin, miten hyvä ajonvakautus Leonissa on. Pikkaisen luistoa niin jo se jarruttaa. Vertailukohteena oli autokoulun Golf, josta puuttui ajonvakautus. Sillä luisteltiin ihan eri tavalla ja kaarreharjoituksessa se yliohjautui.

Mulle on ollut aina hieman epäselvää, miten luistoa korjaava vastaohjaus pitäisi tehdä. Nyt opin kuitenkin, että ajonvakautuksella varustetulla autolla ei tarvitse ohjata luiston suuntaan, vaan sinne, minne halutaan kulkea. Liian suuri korjaus voi jopa olla haitaksi, kun ajonvakautus pyrkii viemään auton sinne, minne renkaat osoittavat. Ajonvakautuksesta oli itse asiassa hauskasti juttua Iltalehdessä juuri samana viikonloppuna! Tietenkään ajonvakautus ei voi voittaa fysiikan lakeja, mutta jos olet päätynyt vastaantulijan kaistalle niin törmäät sitten ainakin keula edellä, mikä on turvallisempaa kuin kylki edellä.

Kitkarenkaat Ecorun-harjoituksissa

Tällä viikolla harjoittelin Ecoruniin ajamalla vähän pienempiä teitä, mm. Muuramen Isolahdentietä. Se oli paikoitellen melko kamalassa kunnossa; sekoitus lunta, jäätä ja epätasaisuuksia. Tällä tiellä kitkat pääsivät tositestiin ja täytyy sanoa, että olen todella ilahtunut niiden pidosta ja Leonin ajonvakautuksesta. Välillä meinasi olla pieniä luistoja, mutta ajonvakautus korjasi niitä tosi hyvin. Pystyin ajamaan siis hyvin 80 km/h rajoitusnopeutta, eikä himmata tarvinnut kuin tiukempiin mutkiin. Ecorunissa tulee olemaan varmasti vastaavia teitä ja olikin tosi hyvä käydä hakemassa vähän tuntumaa reippaampaan talviajoon.

Isoimmat luistelut Ecoruniin harjoitellessa tuli Säynätsalon suunnalla eräässä liikenneympyrässä, josta ajoin läpi vähän liian kovaa ja Leonidas meinasi poistua ympyrästä aikaisemmin kuin olisi ollut tarve. Joistain ympyröistä näkee, että ovat tosi liukkaita, mutta tämä näytti siltä että sen olisi voinut ajaa reippaammin, kuten Ecorunissa on tapana. Onneksi ajonvakautus ja reipas jarrutus pitivät auton tiellä...

Yhteenveto

Olen positiivisesti yllättynyt, miten hyvin kitkarenkailla on pärjännyt. Pitää vain muistaa ennakoiva ajotapa - tulee minulla aika lailla takaraivosta - ja liukkaalla entistäkin pidemmät turvavälit. Hurjia jäätiköitä ei ole ollut kuin muutaman kerran, mutta muuten keli on suosinut. Tietenkin minun onneni on se, ettei ole tarvinnut lähteä pahimmilla keleillä ajamaan pitkää matkaa, mutta siksi pystyinkin valitsemaan autooni kitkarenkaat.

Onnellista autoslalomia

keskiviikko 19.08.2015 Avainsanat: #onnellistenajokoulu , Mazda , Rata-ajo , Tapahtuma

Pääsin viime viikolla viettämään päivän Mazdan #onnellistenajokoulun kanssa Ahveniston moottoriradalla. Ohjelmassa meillä oli autoslalom eli pujottelua autolla, tässä tapauksessa uudella Mazda2:lla ja CX-3:lla. Päivä sisälsi menoa ja meininkiä, hysteeristä naurua (ehkä vähän kauhuakin) sekä itsensä ylittämistä! Oli superkivaa!

Ratapäivän aamu oli varattu Akin tiimille, josta oli kuitenkin lähtenyt mukaan vain puolet. Vähän tyhmää, kun on näin hieno tilaisuus tarjolla ja se jätetään käyttämättä! Noh, kun kerran paikkoja oli vapaana, mukaan oli kutsuttu myös Autovouhotuksen alla blogaavat Mikko ja Piia. Ja minähän kutsuin itse itseni paikalle jo aikoja sitten, joten puolet porukasta olikin sitten autoblogaajia. :D Iltapäivällä oli Annan tiimin vuoro ajaa ja jäimme seuraamaan Mikon kanssa vielä sitäkin, vaikka ajovuoroja ei isomman ryhmäkoon vuoksi hirveästi enää ollutkaan tarjolla.

Blogaajat yhteiskuvassa. Oli hauska tavata kollegoita!

Autoslalomissa oli tietenkin myös onnellisuuteen tähtäävä juoni; Onnellisten ajokoulussa kun kerran oltiin. Viime vuonna olimme liukkaan kelin radalla, mikä ei ole ollenkaan huono tapa harjoitella auton käsittelyä; hyvin perinteinen vain. Autoslalomin etu oli siinä, että aremmatkin kuskit pääsivät ja rohkaistuivat irrottelemaan. Kun kilpailuvietti innosti ajamaan rataa uudestaan ja uudestaan, itseluottamus kasvoi ja tuli ihan vahingossa opittua auton hallintaa.

Miten ajaa, että radan pääsee nopeiten läpi? Miten väistää keskelle kulkuväylää kyhätty este kätevimmin? Ja mikä olisikaan parempi paikka kokeilla omia ja auton rajoja kuin moottorirata? Tämä oli taas kiva esimerkki siitä, miten Mazda haluaa tehdä asiat vähemmän perinteisesti!

Jiri lähettämässä punaista Mazda2:a radalle, sininen odottaa jo kuumeisesti vuoroaan.

Ahveniston pää- ja varikkosuorat yhdistävä autoslalomrata kierrettiin omalla ajovuorolla aina kahdesti. Matkan varrella oli lukemattomia pujoteltavia keiloja sekä portteja, joista piti ajaa läpi. Olipa matkan varrella myös kohta, jossa keilat oli aseteltu ihan samaan tapaan kuin liukkaan kelin radalla hirven väistöä harjoiteltaessa. Reitti oli tarkoitus ajaa mahdollisimman nopeasti, mutta ihan överiksi hommaa ei kuitenkaan voinut pistää, sillä rata piti tietysti pyrkiä suorittamaan puhtaasti. Kaadetuista tai väärältä puolelta kierretyistä keiloista kun ropisi miinussekunteja.

Aamupäivällä oli tiukka kisa parhaasta kuskista ja sen voitti Piia ajalla 2:29; sekunnin erolla Akiin. Iltapäivällä Annan tiimin Joni oli ihan omaa luokkaansa ajaen ensin huippuajan 2:24 ja paransi sen sitten vielä 2:20:een. Ihan mieletöntä!

Hannu pujottelemassa. Esteet piti väistää aina kaadetun keilan osoittamalta puolelta.

Omat fiilikset

Minusta oli ihan hirveän siistiä ja hauskaa päästä ajamaan radalle autoslalomia! Ajoin radan yhteensä kuudesti ja olisin halunnut ajaa radan vielä useamman kerran. Kisailumielessä tuo ei nimittäin riittänyt vielä mihinkään, vaan parempia aikoja varten olisin tarvinnut paljon lisää toistoa, jotta olisin oppinut optimoimaan ajolinjojani. Ajaminen oli kyllä joka kierroksella yhtä kuumottavaa puuhaa ja siihen oli keskityttävä ihan täysillä. Kun pääsin maaliin kädet tärisivät aina ihan hirveästi. Taisi vähän adrenaliini virrata?!

Alussa rata kierrettiin kouluttajien kyydissä ja vaikka nopeudet eivät olleet vielä ihan hirveän huimia, alkoi tulla huono olo. Kaksi kierrosta kerrallaan omaakin ajoa oli kyllä ihan sopiva matka, sillä matkapahoinvointi meinasi siinäkin jo hieman uhitella. Onneksi emme kiertäneet koko Ahveniston rataa, sillä pääni ei olisi kestänyt sitä, kuten tuli testattua pari vuotta sitten Nissanin kanssa...

Piia lähti kyytiin, vielä hymyilyttää molempia. Mikko kuvaa.

Autoa ajaessa itseään sai koko ajan tukea vasemmalla jalalla lepuutustukeen ja oikealla jalkatilan oikeaan reunaan, jotta pysyi penkissä. Mikko tuntui heittelehtivän oikein penkissä, kun istui kyydissäni yhden lenkin verran kuvailemassa. Ihmeen hyviä kuvia mies kyllä menoon nähden sai otettua! :D Itse en  olisi pystynyt lähteä vastaavaan kyytiin, joten Minnan pyytäessä loppupäivästä kyytiin jouduin kohteliaasti kieltäytymään, vaikka olisin mielelläni lähtenyt.

Tiukka mutka ja ratinpyöritys menossa, mutta siitä huolimatta Mikko onnistui sommittelemaan kuvaan täydellisesti keskelle takaikkunaa hyppyrimäen. :D 

Niin, siitä ajamisesta... Yhdellä kierroksella kyllä missasin yhden esteen, kun niitä ilmestyi yllättäen eteeni kaksi kappaletta niin, etten millään ehtinyt kiertää molempia, vaan piti valita vain toinen. Varikkosuoran yläpään kaarteessa (ajoimme rataa vastapäivään) pujoteltavat esteet tihenivät tihenemistään ja se oli vaikea paikka, jossa liian kovaa ajaminen lähti aina kertautumaan ja kerran jouduin pysähtymään melkein kokonaan kun auto ei enää taittunutkaan käännökseen. Sainkin kommenttia, että taisi olla katse liian lähelle auton eteen ja siksi este pääsi yllättämään. Kenties? Alkubriiffauksessa kehotettiin katsomaan koko ajan riittävän kauas, jotta tietää mitä on tulossa. Tässä on yhteys myös normaaliin liikenteeseen; ei kadullakaan voi tuijottaa vain auton eteen, vaan on oltava selvillä myös siitä, mihin on menossa.

Varikkosuoralla esteet olivat vielä harvakseltaan, kunnes kaarretta lähestyessä törpöt tihenivät ja tihenivät ja olisi pitänyt tajuta vähän hiljentää vauhtia. Yleensä ei tajunnut. :D (Kuva: Mikko Kilkki)

Gulfin mutkaan laitettu este onnistui kiertää ainakin omasta mielestäni monta kertaa hyvin, vaikka siitä yleisesti kommentoitiin, ettei saa pussittaa autoa siinä. Sen jälkeen tuli radan pisin suora, jossa jopa ehti vilkaista nopeusmittaria: parhaimmillaan se hipoi 90 km/h. Sitten jo tiukka jarrutus kahden törpön pujotteluun ja sitten taas hanaa hirvenväistökohtaan. Aamupäivällä ajoin sen aina tosi kovasti hidastaen, koska riviin asetetut keilat olivat niin selkeä este. Saatuani kommenttia liiasta hidastamisesta ja nähtyäni paikan radan varressa olevasta tornista kokeilin ajaa sen iltapäivällä kovempaa ja sain hämmästyä, miten helposti se meni vauhdikkaamminkin. Paras kierrosaikani 2:35 syntyi kuitenkin jo aamupäivän viimeisellä kierroksella, sillä vaikka iltapäivällä väistö meni nopeammin, mokasin molemmilla lenkeillä jotain muuta.

Liukkaankelinradalla harjoitellaan yleensä hirven väistöä, nyt vastaavasti asetellut portit olivat osa autoslalomrataa.

Automaattiin tottuneena en oikein tykännyt ajatuksesta, että ajetaan manuaalivaihteisilla autoilla, koska vaihteet ovat yksi keskittymisen kohde lisää muutenkin hektisessä menossa. Parilla ekalla kierroksella käytin Mazda2:n pari kertaa kolmosella, mutta sitten tulin siihen tulokseen, että koko reitin voi ajaa hyvin kakkosella. Kiihdytys 80 km/h vauhtiinkin meni kakkosella kätevästi; pieni ja ketterä Mazda2 kiihtyi ripeästi eikä moottori kuitenkaan käynyt huutamaan, että vaihda jo hyvä ihminen isommalle. 

Gulfin mutkan jälkeen talla pohjaan, tässä nopeutta näyttää olevan jo liki 80 km/h. (Kuva: Mikko Kilkki)

Vähän olisi houkuttanut testata radalla Leoniakin. Meinasin kysyä lopussa, että saisinko ajaa sillä kierroksen, mutta en sitten malttanut, kun Mazda2 kävi tutuksi. Samasta syystä en malttanut kokeilla edes isompaa CX-3:a, sillä halusin vain ajaa paremmin ja paremmin Mazda2:lla.

Yhteenveto

Autoslalom oli mielestäni erinomainen aihe Onnellisten ajokouluun. Liikenteessä ei ole liiemmin mahdollisuuksia kokeilla täysjarrutuksia ja tehdä sellaisia väistöjä, että renkaat ulvovat. Ei sillä että se olisi itsetarkoitus, mutta kuitenkin...

On myös ihan eri asia harjoitella ääritilanteita ohjatusti liukkaan kelin radalla radalla kesäkelissä. Tässä ääritilanteita tuli sarjatulella ja ekan testikierroksen jälkeen vauhditkin oli aika hyviä. Miinusta vain siitä, että ei varsinaisesti opetettu miten ajaa, vaan kaiken sai itse kokeilla. Mutta kokeilua oli sitten senkin edestä! Radalla nekin henkilöt, jotka olivat ensimmäisellä kyytikierroksella ihan kauhuissaan ja ilmoittivat, että "minä en ainakaan mene tuonne", ajoivat lopussa ihan innoissaan. Valmiiksi rohkeat kuskit puolestaan pääsivät kerrankin irrottelemaan turvallisesti. 

Uskallan sanoa, että Onnellisten ajokoulu onnistui taas tavoitteessaan tehdä onnellisia kuskeja! Porukka oli ihan innoissaan radalla ja varmaan kaikki lähtivät sieltä pois suupielet korvissa. :D

Maija ja Jaana radalla; keilat lentelevät, mutta hauskaa on!

Kitkarenkaat liukkaan kelin radalla

tiistai 31.03.2015 Avainsanat: Autokoulu , Rata-ajo , Renkaat , Talvi , Tapahtuma

Tämän vuotinen agendani perinteisessä Autokoulu Moottorin liukkaan kelin ratapäivässä helmikuun lopussa oli testata, miten (huonosti) kitkarenkaat pitävät jäällä ja kokeilla, “ilmoittavatko” renkaat, kun pidon menetys on lähellä. Viikon plussakelien jäljiltä rata oli kuitenkin tosi sohjoinen, joten ei ollut merkitystä oliko autossa alla nastat vai kitkat. Noh, tulipahan ajeltua, eikä radalla ole koskaan käynyt aika pitkäksi. Yleensähän se lähinnä loppuu kesken, ja niin kävi nytkin. 

Viime vuosina ratapäivä on pidetty Lievestuoreella, mutta tänä vuonna palattiin JoSeMoRa:lle eli Joutsan seudun moottoriradalle. Joutsan etu Lievestuoreen ajoharjoittelurataan verrattuna on sen harjoitusalueen pituus, 430 m, minkä johdosta radalla on turvallista ajaa maantienopeuksilla.

Päivä meni vanhalla kaavalla eli ekana jarrutusmatka- ja turvavälinäyttö ja sitten päästiin ajamaan itse. Komeassa kaaressa nukke jälleen kerran lensi, kun nopeutta nostettiin kympillä 50 -> 60 km/h. Jos näytöt kiinnostavat, niin kannattaa ehdottomasti lukaista viime vuoden blogaukseni, jossa näytöistä on videot ja tarkemmin juttua.

Autokoulun Audi A3 törmää nukkeen jarrutusmatkanäytössä. Auto pysähtyi tälle kohdalle jarrutuksesta 50 km/h nopeudesta, mutta 60 km/h nopeudesta vauhtia on tällä kohtaa vielä ihan reilusti.

Kentälle oli rakennettu esteen väistötehtävä (jarruta ja väistä), kaarreajo (jarruta kun tulet kaarteeseen) ja kitkaympyrä niin, että ne pystyi ajamaan kaikki sanoilla vauhdeilla. Miinuksena tässä oli se, että opettajan antama palaute puuttui täysin, ellei sitä käynyt kysymässä erikseen ekan tehtävän jälkeen. Etu puolestaan oli, että ajaminen oli varsin jouhevaa, kun kukaan ei pysähtynyt radalle, joten pitkiä jonotusaikoja päässyt syntymään. Ehkä seuraavalla kerralla palautteen anto voisi olla kaikkien näiden kolmen tehtävän jälkeen, jolloin yksi opettaja voisi lähettää matkaan ja vaikka pari opettajaa voisi olla radan sivussa antamassa palautetta. Täytyypä ehdottaa. :)

Volvo V70 väistää estettä ja kääntyy poikittain. (Kuva: Reija Ilomäki)

Autokoulun Audi A3 parkissa, Mersu palaamassa tukikohtaan kaarretehtävän vierestä, pari autoa kitkaympyrässä ja minä Pololla oikaisemassa takaisin lähtöpaikkaan. (Kuva: Reija Ilomäki)

Esteen väistötehtävän ajoin ensin 50 km/h vauhdista, missä ei ollut  mitään vaikeaa. 60 km/h vauhdissa sen sijaan alkoi olla tekemistä ja ajoinkin tyylikkäästi esteen reunimmaisen törpön yli. Ajattelin, että vika oli kitkarenkaissani, mutta ei selkeästikään, koska ajoin saman törpön yli myös kaverini Hakkapeliitta 8 -nastarenkailla varustetulla Mazda3:lla. Myöhemmin väistö onnistui kuitenkin Pololla tuosta 60 km/h vauhdistakin.

Esteen väistötehtävä Pololla. Alemmassa kuvassa opettaja korjailee törppöjen paikkoja, mutta tällä kertaa minä en rikkonut rataa, vaan jo joku ennen mua. (Kuva: Reija Ilomäki)

Kaarteessa Polo ei tahtonut pysyä. En tiedä mikä siinä oli ajateltu saapumisvauhdiksi, mutta ainakin 50 km/h vauhdista Polo ajautui ulos aika totaalisesti. Tätäkään ei voi laittaa renkaiden syyksi, koska tuossa sohjossa nastoista ei ollut mitään apua. Mielenkiintoisempaa olikin vertailla Polon ja Mazda3:n käytöstä. Esteen väistöstä ne suoriutuivat aika samalla tavalla, mutta kaarrejarrutuksessa niiden käytös oli ihan erilaista: Mazda3 pyrki ulos ison auton isoin elkein kylki edellä, kun taas Polo kääntyi paljon terävämmin. Ajonvakautus oli siis ihan erilainen. Samaa sanoi kaverini, joka testasi puolestaan Poloa.

Myöhemmin kokeilin radan toiseen reunaan rakennettua esteen väistöä 80 km/h nopeudesta. Normaalilla tiellä ei kyllä tulisi kuuloonkaan ajaa noin kovaa, jos sohjoa olisi yhtä paljon kuin nyt radalla oli! Esteen väistäminen kuitenkin onnistui hyvin. Kaikista yllättävin juttu tapahtui kuitenkin sitten, kun Polo lopulta pysähtyi: sen hätävilkut alkoivat vilkkua! Ja minä kun olen luullut, että siinä ei ole automaattista hätävilkutusta, sillä en ole aikaisempien kolmen ratapäivän aikansa saanut niitä syttymään kertaakaan. Mutta niin ne nyt vain syttyivät ja vieläpä joka kerta, kun jarrutin 80 km/h tai kovemmasta vauhdista. Ehkäpä hätävilkkujen syttyminen vaatii toimiakseen kovemman lähtövauhdin; kovempi vauhti = kovempi hätä? Tai sitten sohjon alta löytyi asfalttia ja auton hidastuvuus oli kovempi kuin jäällä ja ne toimivat siksi. Ei voi tietää. Mutta hienoa oli löytää tämä ominaisuus!

Esteen väistäminen 80 km/h nopeudesta.

Tajusin liian myöhään, että radan sohjossa 80 km/h ajaessa olisi ollut hyvä tilaisuus vähän mutkitella ja kokeilla, miltä tuntuu, jos/kun auto lähtee lapasesta. Kun kaikki harjoitustehtävät ovat jarrutuksia, ne ovat tavallaan liikenteen erikoistilanteita. Olet joutunut silloin jo hätään. Sen sijaan normaalissa ajossa, jos tilannenopeus on keliin nähden liian suuri, auto voi lähteä heittelehtimään. Olisi ollut jännä kokeilla, miltä se tuntuu ja miten siitä selvitään.  

Loskaa ja sohjoa ja tässä kohtaa alkaa pilkottaa jo asfalttikin... 

Yksi päivän hauskoista jutuista oli päästä tapaamaan Autokoulu Moottorin liikenneopettaja Reija. Olin hänen kanssaan samalla luokalla ala-asteella, kunnes perheeni muutti Lievestuoreelle. Viime tapaamisesta on 23 vuotta, toivottavasti seuraavaan menee vähän vähemmän aikaa! :)

Volkswagen Winter Drivingschool

torstai 12.02.2015 Avainsanat: Maastoajo , Polo Junior , Rata-ajo , Talvi , Tapahtuma , Volkswagen

Pääsin osallistumaan kuluneella viikolla Volkswagen hyötyautojen talviajokouluun. Olin tapahtumassa myös viime vuonna, mutta silloin talvi ei oikein ollut talvi ja sulan radan takia kouluosuus jäi vähän puoli tiehen. Nyt liukkaan kelin rata oli erinomaisen liukkaassa kunnossa ja päästiin toden teolla harjoittelemaan.

Klo 5.45 lähdimme Nelivetoa-blogin Akin kanssa Pololla kohti Hämeenlinnaa ja Katisten kartanoa. Perillä olimme vähän puoli yhdeksän jälkeen. Heti alkajaisiksi vastaan tulivat Onnellisten ajokoulusta tutut kouluttajat Jiri Kattelus ja Minna Sillankorva. Olipa mukava tavata pitkästä aikaa! Ajopäivään oli kutsuttu mukaan somessa aktiivisia henkilöitä ja oli hauska päästä tapaamaan livenä twittertutut @panttosentero ja @jukkasnurminen sekä Volkkarin Saara Vainio ja Jaana Ehrnrooth.

Päivän alkajaisiksi nautimme aamupalaa ja kuuntelimme tapahtuman järjestäjien ja yhteistyökumppanien terveiset. Sitten päästettiin ääneen koulun ainut ja oikea rehtori Arto Grönroos, joka oli ihan liekeissä opastaessaan meitä aamupäivän kulusta. Esimerkiksi opimme, että ensimmäiseksi kierretään rata vaan jonossa, eikä ole toivottavaa, että kukaan harjoittelee siinä vaiheessa jarrutusta, ettei tapahtuisi 15 Volkswagenin ketjukolaria. Vaikka olisihan se kuulemma komean näköistä. xD Sitten katselimme pujottelun ja väistötehtävän videolta ja leikimme ajavamme samalla autoa ja merkityllä kohdalla kaikki polkaisivat jarrun pohjaan niin, että talo tärähti. :D Rehtorin tyyli oli kyllä mainio ja nostatti suupielet korviin.

Rehtori näyttää miten rattia käännetään. :)

Esittelyn jälkeen lähdimme kohti liukkaan kelin rataa. Se oli sama, missä oltiin viime talvena Onnellisten ajokoulussa. Oli muuten rata vähän kasvanut sitten viime näkemän! Pituutta oli tullut lisää (nyt 480 m), takaviistoon pellolle iso mutkainen ajoreitti ja lisäksi “kahdeksikko” -niminen tosi liukas rata jossa ei kylläkään ajettu kahdeksikkoa vaan oikeastaan kahta kolmosta.

Hyötyautoletka (kuva: Arto Grönroos)

Crafter umpipakettiauto - menoa ja melskettä

Ryhmämme oli niin pieni, että hyötyautolaivastosta riitti jokaiselle oma ajokki. Autot olivat suurimmaksi osaksi Transporter-pakettiautoja, mutta mukana oli myös muutama Amarok, Crafter ja Caddy.

Minä sain alleni Volkkarin suurimman pakettiauton Crafterin. Olin luullut, että ne ovat kaikki kuorma-autoja, koska Moottorilla Crafter on C1-opetuksessa, mutta tämäpä olikin B-kortilla ajettava pakettiauto. Nykyisestä ajokorttilainsäädännöstä johtuen enää 10% Craftereista myydään kuorma-autoina (paino yli 3500 kg) ja kaikki loput ovat pakuja. 

Crafter oli Poloon tottuneelle hillittömän kokoinen auto, mutta hämmästyttävän hyvä ajettava! Jotenkin penkistä tuli nojatuolifiilis ja polkimet olivat juuri sopivassa kulmassa. Tällainen pätkäkin löysi helposti sopivan ajoasennon, vaikka jarrutusharjoituksia varten penkin etäisyyssäätö meinasi hieman loppua kesken.

Crafter tehdään samalle alustalle kuin Mercedes-Benz Sprinter ja sen hallintalaitteet ovat Mersun, joten alkuun piti pyytää pikaopastus niiden käytöstä, kun pyyhkijät sisältävä viiksi “puuttui”. Sieltähän ne sitten löytyi vasenta viikseä pyörittämällä.

Radalla Crafterin koon huomasi hieman huojuvasta menosta ja pujottelutehtävä tuntui vähän hurjalta. Jarrutus ja väistö sen sijaan menivät hyvin, vaikka rehtorin sanoin “siinä on menoa ja melskettä kun tää iso auto tulee”. Pellolla en taas uskaltanut ajaa hirveän kovaa, koska Crafter kolisi ja keikkui aika lailla. Mutta joo, ehkä se ei ole ihan tällaista maastoa varten tehty...

Esteen väistötehtävä Crafterilla, rehtori näyttää kummalle puolelle pitää väistää
(kuvat: Saara Vainio/Volkswagen Suomi)

Amarok pick-up -rakkautta

Kahden kierroksen jälkeen olin kyllästynyt laivaani ja valmis vaihtamaan vähän pienempään. Bongasin sitten jonoon taakseni pysähtyneen Amarokin ja vaihdoin autoja sen kuskin kanssa päikseen. Amarok oli mahtava kuten viimekin vuonna ja omin sen lounaaseen saakka. :D Mietin kyllä jossain välissä, että koeajon kannalta pitäisi varmaan testata esimerkiksi Caddy (koska viime vuonna ajoin radalla vain sen kivalla kilpailijalla Mercedes-Benz Citanilla), mutta en malttanut luopua Amarokistani...

Amarokin ratissa (kuva: Arto Grönroos)

Esteen väistötehtävä oli Amarokilla ihan eri maata kuin Crafterilla. Se meni juuri sinne minne käski ja pystyin kierros kierrokselta kasvattamaan nopeutta. Viimeisellä kerralla aloitin jarrutuksen mittarin mukaan 90 km/h nopeudesta ja silti sain kierrettyä esteen, joka oli 40 m päässä jarrutuspaikasta. Vau, en todellakaan uskonut, että olisin onnistunut siinä!

Onnistunut esteen väistö Amarokilla (kuva: Arto Grönroos)

Ainakin parilla kertaa onnistuin jarruttamaan niin napakasti, että Amarokin hätävilkut menivät päälle. Tämä oli itse asiassa jarrutustehtävän osatavoitekin, koska se kertoo, että jarrutus on ollut todella tehokas. Hihkuin Jirillekin, että tänä talvena ei tullut neitijarrutuksia, joista sain viime talvena noottia... Tosin nyt Jiri ei ollut niitä arvostelemassakaan, mutta rehtori näytti aina sellaisia juhlimisen merkkejä, että jarrutukset taisivat mennä ihan hyvin. Jiri muistutti silti, että jarrutuksessa ei merkkaa voima, vaan nopeus. 

“Kolmosradalla” Jiri kehotti kokeilemaan Amarokia nelivedon jälkeen pelkällä takavedolla. Se teki autosta mielestäni ihan kamalan, kun ei se pysynyt lapasessa ollenkaan kuten nelikolla ja yhden mutkan jälkeen huomasin päätyneeni radalle poikittain. Seuraavalla kierroksella sain neuvoja vastaohjauksesta (ohjataan sinne minne perä on menossa), mutta se vaatisi kyllä vielä paljon harjoittelua.

Offroad potenssiin kymmenen

Lounaan jälkeen pakkauduimme Amarokeihin ja lähdimme metsään harjoittelemaan maastoajoa. Kun aamupäivä oli mennyt autossa yksikseen, niin nyt autot olivatkin ihan täynnä. Hyvä tilaisuus liimautua tiukasti twitter-kaverien seuraan! Saara ei valitettavasti mahtunut meidän autoon mukaan ja lavallekaan ei passannut istua vaikka tarjouduttiin käyttämään kuormaliinoja turvavöinä, joten hänen seurastaan emme päässeet nauttimaan.

Päästyämme metsään “puuhapihalle” (vastine viime talven “isojen poikien hiekkalaatikolle”) autoihin kiinnitettiin lumiketjut etenemiskykyä parantamaan. Ehkä autot olisivat jaksaneet kömpiä esteet ilmankin, mutta oli kuulemma autoille turvallisempaa käyttää ketjuja, kun oli kokemattomia kuskeja ajamassa.

Puuhapihalla esiteltiin ekana rata, jossa oli erilaisia esteitä ylitettäväksi. Yksi Amarok-tiimin kouluttaja ajoi radan läpi toisen selittäessä meille, mitä missäkin tapahtuu ja mitä auton ominaisuuksia mikäkin kohta hyödyntää. Ensimmäisenä oli 30 astetta kallellaan oleva rinteen reuna. Sen jälkeen pari syvää ojaa, joiden yli mennessä kukin rengas oli vuorollaan ilmassa. Viimeisenä ylitettiin jyrkähkö testimäki.

Hieman kalteva alusta ei haittaa Amarokia!

Testinyppylälle nousu...

... ja sieltä lasku.

Esteitä ylitettiin alennusvaihteiden ykkösellä antaen auton ryömiä eteenpäin omaa tahtiaan. Välillä jokin pyörä pyörähti tyhjää, mutta sitten auton sähköaivot raksuttivat, että täytyy antaa voimaa jollekin toiselle pyörälle ja taas mentiin eteenpäin. Siistin näköistä.

Takarengas ilmassa, mutta kolme muuta vetää  nätisti eteenpäin.

Esittelyn jälkeen pääsimme kukin vuorollamme ajamaan kouluttajan hellässä ohjauksessa testiradan esteet ja niiden jälkeen jyrkän ylämäki-alamäkikombon. Ylämäessä testattiin myös tilannetta, jossa auto jää mäkeen ja sieltä on peruutettava pois. Itse sammutin auton siihen, mikä oli kuulema vain hyvä, sillä päästiin testaamaan sekin tilanne, kun pitää sammuksista lähteä peruuttamaan. Se vasta jännää olikin! Ensin painettiin pohjaan kytkin ja jarru ja vaihdettiin pakille. Sen jälkeen irrotettiin molemmista polkimista - auto pysyi paikallaan moottorin varassa - ja sitten käynnistettiin auto. Hämmentävä järjestys! Hetken auto oli paikallaan ja lähti sitten hiljakseen pakittamaan mäkeä alas. Kuskin tehtäväksi jäi vain pitää huolta, että auto kulkee urissa. Ei suotta siistiä!

Kun olimme taas mäen juurella, lähdimme kiipeämään sen päälle uudestaan. Nyt pidettiin vauhti tasaisena ja ryminän ja pomppimisen saattelemana päästiin mäen laelle. Tasainen kaasu oli kaiken A ja O. 

Katso tuulilasikameralla kuvattu video mäkiharjoituksista!

Kun kaikki autosta olivat ajaneet testilenkin, suuntasimme möyrimään kauemmas metsään. Sielläkin ajoimme kukin vuorollamme saman lenkin, josta Amarok suoriutui eleettömän varmasti. Lenkin huippukohta oli ison ja jyrkän, yli 30 asteen, mäen lasku ja nousu. Nousussa panostettiin taas tasaiseen vauhtiin; kiihdytettiin tasaisesti alennusvaihteen kakkosella siten, että ennen jyrkintä kohtaa kaasu oli ihan kokonaan pohjassa. Ja niin sitä mentiin, moottorin huutaessa Amarok kipusi mäen päälle varmoin ottein. 

Hillittömän mäen lasku...

... ja nousu.

Sama hillitön mäki Amarokin takaikkunasta kuvattuna.

Katso videolta, kuinka Amarok laskee ja nousee kuvien mäen!

Yhteenveto

Tämän vuoden talviajokoulu oli ihan superhauska kokemus! Harjoittelu pienellä alle 20 henkilön porukalla oli viimevuotista suurta toimittajalaumaa kivempaa ja liukkaan kelin radalla pääsi ajamaan monta kierrosta, kun autoja riitti kaikille. Oma osuutensa hauskuudesta oli tietty siinäkin, että pääsi tapaamaan twitter-tuttuja.

Maastoajo-osuus oli mielestäni paljon paremmin järjestetty kuin viimeksi, kun nyt esiteltiin ekana erilaiset esteet ja sitten ajettiin ne autokunnittain kouluttajan kanssa. Siinä oli siis selkeä agenda. Viime vuonna kukin sai testailla autoja hiekkalaatikolla vapaasti ja ainoastaan jyrkässä laskussa oli opastaja mäen päällä. Nyt esteet olivat niin isoja, että ei niihin ilman kouluttajaa olisi varmaan ollutkaan asiaa. Kertoihan siitä jo autoihin kiinnitetyt lumiketjutkin.

Päivän päätteeksi kokoonnuimme vielä kahville kartanolle, missä vedettiin yhteen päivän kokemukset ja jaettiin diplomit. Läksiäislahjaksi saimme vielä Defan akkulaturit; ihan mieletöntä! Mun onkin pitänyt hankkia sellainen siitä saakka, kun Polosta meni akku viime talvena mutta en ole saanut aikaiseksi... Mutta nyt ei tartte!

Kiitos Volkswagen Suomi, oli mahtava päivä!

Rehtorilla on koulun komeimman värinen auto, sen kanssa kelpaa poseerata!

Ps. Aki ajoi kotimatkan Pololla ja ajoikin muuten todella taloudellisesti! Kun mä sain kulutukseksi aamulla (yhdellä pysähdyksellä) 5,1 l/100 km, niin Aki veti pohjat 4,8 l/100 km. Vaikka meinasi jossain vaiheessa matkaa kuolla nauruun. :D Oli aika hilpeää menoa, onneksi Jyväskylä ei ollut yhtään kauempana… 

Volkswagen hyötyautojen talviajokoulu kevätkelissä

torstai 06.03.2014 Avainsanat: Hakkapedia , Koeajo , Muilla autoilla ajaminen , Rata-ajo , Renkaat , Yhteistyö

Hakkapedian blogaajat pääsivät viime maanantaina osallistumaan Volkswagen hyötyautojen ja Nokian Renkaiden järjestämään talviajokouluun. Kolme viikkoa pyörivä tapahtuma järjestettiin tänä vuonna 14. kerran eivätkä keliolosuhteet ole olleet koskaan näin haasteelliset. Voin vain kuvitella, miten järjestäjät ovat hajoilleet, kun Jämijärven lentokentän kiitoradalle jäädytetty ajoharjoittelurata on vähitellen haihtunut ilmaan viime viikon plussakeleillä.
 
Järjestäjät eivät voineet muuttua lumeksi, mutta onneksi pressipäivän osallistujat toivat sen mukanaan. Vielä edellisenä iltana maa oli ollut kuiva ja lumeton, mutta aamupäivän aikana lunta satoi useampi sentti eikä talviajokoulua tarvinnut sittenkään järjestää kesäkelissä.
 

Hyötyautot eivät ehkä ole kovin jännittäviä, mutta ainakin niitä oli paljon!

Päivä alkoi lehdistötilaisuudella. Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri piti - kuulemma tapansa mukaan - niin tyhjentävän esitelmän uusista isojen autojen talvirenkaista, ettei kenellekään jäänyt mitään kysyttävää. Meinasin kirjoittaa renkaista tähän jotain, mutta hienoja ominaisuuksia on niin paljon, että en edes yritä referoida niitä tähän! :P Uudet mallit olivat Hakkapeliitta 8 SUV -nastarengas katumaastureille sekä Hakkapeliitta C3 -nastarengas ja CR3-kitkarengas paketti- ja jakeluautoille.
 
Esitelmänsä lopuksi Matti kertoi, kuinka kaikki aina kysyvät, että miksette yhdistä nasta- ja kitkarengasta. Nyt 80-vuotisen taipaleensa kunniaksi Nokian Renkaat halusi näyttää, että yhdistäminen on todella mahdollista ja kehitti maailman ensimmäisen nastattoman nastarenkaan. Renkaan nastat saa tarpeen mukaan esiin ja piiloon auton kojelaudassa olevaa nappia painamalla. Valitettavasti tämä superrengas on vain konseptimalli, jota ei tuoda markkinoille. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, vaikka ne olisivat arkea vuonna 2034, kun Nokian Renkaat täyttää 100 vuotta.
 
Lehdistötilaisuuden esitelmien jälkeen lähdettiin noin 50 km maantielenkille Volkswagenin laajalla hyötyajoneuvomallistolla. Jaoin auton erään toimittajan kanssa, ja olimme autoissa vuorotellen kuskina. Muutaman kilometrin välein vaihdettiin aina uuteen autoon. En pysynyt laskuissa mukana, mutta vaihtoja taisi tulla 12-15:n luokkaa. Liki 20 auton letkassa oli Transportereiden ja Caddyjen lisäksi ainakin pick-up Amarok, umpipakettiauto Crafter ja 7-paikkainen tila-auto Multivan.

Yksi monista autojen vaihdoista.

Lisäksi mukana oli muutaman muun automerkin kilpaileva malli, mikä oli minusta aika kiva idea, kun autoja pystyi oikeasti vertaamaan. Joku meidän Hakkapedia-porukasta kyllä naureskeli, että oli se vähän hassua ajaa Volkswagenin ja Nokian Renkaiden tapahtumassa ekana Continentalin renkailla varustetulla Mersun pakettiautolla (tms.)…
 
Ennen koeajolle lähtöä Anu huikkasi, että katselkaa sitten, millaiset renkaat autoissa on alla. Loistavana rengastestaajana unohdin sen kuitenkin kokonaan. Pelkkää renkaiden vertailua varten olisi pitänyt olla erillinen valikoima samanlaisia autoja, sillä nyt ajaminen oli lähinnä uusiin autoihin tutustumista ja rengas on vain yksi osa autoa.
 
Transporterit olivat kyllä ihan tuttuja Volkkareita; kaikki hallintalaitteet siellä mihin olen tottunutkin. Polkimet eivät vain olleet niin mukavassa kulmassa kuin henkilöautoissa eikä ajoasentoa muutenkaan saanut viilattua ihan parhaaksi mahdolliseksi, sillä ratista loppui aina korkeussäätö kesken. Sitten kun pääsin Caddyn rattiin, olo olikin jo varsin kotoisa, koska se oli henkilöautomaisempi.
 

Transporterin ratissa.

Paria muun merkkistä pakua ehdin myös kokeilla ja ne olivat kyllä todella perinteisen pakettiauton tuntuisia. Eli ihan käyttöautoja, mutta ei erityisen mukavia. 
 
Koeajolenkin jälkeen jatkoimme suoraan lentokentälle jäädytetylle liukkaan kelin radalle. Onneksemme se ei ollut kokonaan sulanut, vaan pystyimme kokeilemaan pujottelua ja jarrutusta jäisessä mutkassa. Yllättäen radalla ei ollut ollenkaan opetuspuolta  eikä edes kerrottu, millä nopeudella tehtäviin pitäisi ajaa, joten se oli vain sellaista ajelua. Muutaman kierroksen jälkeen olikin jo aika siirtyä lounaalle, joten vähiin jäi rata-ajo.
 

Lentokentälle jäädytetyllä liukkaan kelin radalla ei pituus loppunut kesken!

Radalla ajoin ensin Transporterilla ja sitten pikkuisella Mercedes-Benz Citanilla, joka olikin tosi hauska ja ketterä ajettava ollakseen pakettiauto! Olisi pitänyt ajaa vielä Caddy, että olisi saanut samankokoisen vertailukohteen Volkkarilta, mutta aika tosiaan loppui kesken ja niin Citan jäi suosikikseni.
 

Pieni ja ketterä MB Citan.

Lounaan jälkeen oli vuorossa päivältä eniten odottamani ohjelmanumero: maastosafari Amarokeilla. Iloiseksi yllätyksekseni olin bongannut paikalta Onnellisten ihmisten ajokoulusta tutun opettajan Minna Sillankorvan, jonka yritys Ajoakatemia järjestää mm. maastoajokoulutusta. Käytin tilanteen hyväksi ja pyysin Minnan metsälenkille kyytiini opettajaksi. Ajamisesta saikin paljon enemmän irti, kun oli asiantuntija mukana neuvomassa.
 

Volkswagen Amarok

Pientä kuoppaa edessä, mutta ei haittaa!

Metsälenkin lisäksi Amarokeilla sai ajaa “isojen poikien hiekkalaatikolla” hiekkakuopassa, jossa noustiin ja laskettiin mäkiä. Kirjoitan maastoajosta myöhemmin erillisen laajemman merkinnän blogiini, koska lukijani Aki vähän sellaista toivoi. Lisää siis aiheesta myöhemmin. Nyt sanon vain, että oli maastossa ajelu oli sairaan kivaa! Oli ihan hullua, miten auto vain möyri eteenpäin mäistä ja kuopista välittämättä!
 

Hieman boostattu Crafter könyämässä mäkeä alas.

Illalla VV-Auton edustaja kyseli fiiliksiä päivästä ja kun hän kerran halusi kuullat suoraa palautetta, niin sanoin, että muuten kivaa, mutta liukkaan kelin rataosuus oli aika heikko esitys. Hän sitten kertoi, että rata-ajoa oltiin oltu jo perumassa kokonaan olemattoman lumitilanteen vuoksi. Aamupäivällä lunta ehti kuitenkin sataa niin paljon, että ollessamme koeajolenkillä järjestäjät olivat todenneet, että radalle voidaan sittenkin mennä. Koeajoletkamme oli silloin vain niin kaukana, että sitä ei saatu paikalle hetkeen ja siksi rata-ajo jäi niin lyhyeksi. Normaalisti siellä olisi myös ollut jokaisen tehtävän kohdalla opastaja.
 
Kuultuani nämä taustatiedot loppui valitteluni. En ollut tajunnut ollenkaan, että tilanne radalla oli ollut todella niin huono! VV-Auton mies kutsui päivää suorastaan katastrofiksi, mutta ei se minusta tuntunut missään vaiheessa mitenkään katastrofaaliselta. Rata-ajo olisi voinut olla parempi, mutta muutenhan päivä oli oikein jees.
 

Lunta satoi hyötyautojen koeajolenkin aikana ajoittain ihan huolella.

Vaikka pakettiautot eivät mielestäni ihan niitä kiinnostavimpia autoja olekaan, niin tapahtumaan oli silti tosi kiva osallistua! Amarokeilla ajaminen oli paras autoiluosuus, mutta ehkä parasta koko tapahtumassa oli silti tutustua Hakkapedian porukkaan ja vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan. Hirveän kivaa sakkia olivat niin blogaajat kuin Nokian Renkaidenkin tyypit. Toivottavasti päästään näkemään toistekin. :)
 

Esittelyhallista löytyi tällainen hieno T2 kombi, jonka edessä piti tietenkin vähän poseerata kun olin pukeutunutkin asiaankuuluvasti rallihuppariini.

 
Pääsin talviajokouluun Nokian Renkaiden Hakkapedia-blogiohjelman kautta ja julkaisinkin tämän merkinnän myös Hakkapedia-blogissani. Kaikki mielipiteet ovat omiani. Linkkien klikkaaminen ei tuota minulle mitään.
Tietoa blogista

POLOinen on liikenne- ja autoblogi, jonka perustin kesällä 2008. Aiemmin autot eivät kiinnostaneet yhtään, mutta hankittuani auton olosuhteiden pakosta innostuinkin autoilusta oikein kunnolla. Liikenne on minulle peliä, jossa pyrin menestymään aina vain paremmin!

Kirjoittelen blogiin kaikenlaisista autoiluun liittyvistä asioista moottoripyöräilyä unohtamatta. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat Volkswagen, liikenneturvallisuus ja taloudellinen ajaminen.

Ota yhteyttä: poloinenblogi(a)gmail.com

Arkistot
2018 (19)
marraskuu (1)
Vain 3,6 millilitran päässä voitosta - Toyota EcoRun 6.10.2018
lokakuu (1)
Kolmas kerta toden sanoo? - Skoda Economy Run 2018
syyskuu (2)
Banaaninkuorilla baanalle! (bio)kaasuautojen päästöt, verotus ja tankkaus
Kaasuautolla taloudellisuusajokilpailussa - Suurajot EcoRun 12.8.2018
elokuu (1)
Tampere - jännittävimmät, hienoimmat ja vaarallisimmat liikennekohteet
heinäkuu (2)
Auton vuokraaminen ulkomailla - ensikertalaisen kokemuksia
Leonin ensimmäinen katsastus ja päivä filmitähtenä
kesäkuu (1)
Leonin 3-vuotishuolto - katolle pissiminen vaihtui karkkikaupan tuoksuun
toukokuu (3)
Seat Leon - murtumat takavalojen umpioissa
Seat Leon - DSG-vaihteiston kytkimen vaihto
Kaaharizombie pihtaamassa - Neste Pusula EcoRun 15.4.2018
huhtikuu (3)
Leonin pienin kulutus ikinä! AL Helsinki EcoRun 14.4.2018
Kulutustestailuja ennen kauden ensimmäisiä Ecorun taloudellisuusajokilpailuja
AL-Sport päivät Hyvinkään Sveitsissä
maaliskuu (1)
Kauden 2018 ecorun taloudellisuusajokilpailut - millä autolla ja kenen kanssa?
helmikuu (2)
Koeajossa upea coupé Lexus RC 300h
Pitääkö vilkkua käyttää aina risteyksessä kääntyessä?
tammikuu (2)
POLOinen 10 vuotta!
Auton lattian, takaluukun ja konepellin vaimennus
2017 (30)
joulukuu (3)
Kiire ja liikenne - testatusti huono yhdistelmä!
Leonidaksen kuusenhakureissu
Polkupyörän valot - miten niitä käytetään oikein?
marraskuu (2)
Startti - oppikirja opetuslupaopetukseen
Autoliiton opetuslupainfo - kaikki mitä halusit tietää ajokortin hankkimisesta opetusluvalla
lokakuu (3)
Toyota Ecorun - uudenlainen taloudellisuusajokilpailu
Lotus Elise ja täydellisen rypsipellon metsästys
Pihistelyä ja mahtavia maisemia - Skoda Economy Run 2017
syyskuu (1)
HJC R-PHA 70 - ei enää ikinä aurinkolaseja moottoripyöräillessä!
elokuu (3)
Vuoroin vieraissa - tsekkiläiset taloudellisuusajajat tuhansien järvien maan ecorunissa
Liikaa hifistelyä, liian vähän pihistelyä - Suurajot NEZ EcoRun 13.8.2017
Pikaisessa koeajossa Volkswagen Arteon ja ennakoiva adaptiivinen vakionopeussäädin
heinäkuu (3)
Tampereen liikennejärjestelyt yllättivät turistin
Skootteri ei ole lälläripyörä, ainakaan kaupungissa
Illalla olin voittaja, aamulla enää toinen - AKU EcoRun 9.7.2017
kesäkuu (3)
Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 2.)
Motoristi Survival Tour - mahtava moottoripyöräkoulutus! (osa 1.)
Auto jäi pikapesun ulkopuolelle - asiakaspalvelu keräsi pisteet kotiin + Voita ilmainen autopesu!
toukokuu (3)
Leonin 30 tkm huolto - öljynvaihto, vajavainen akku ja rasittavat natinat
Takatalvi yllätti - 270 km kesärenkailla loskakelissä
POLOinen PINGailemassa eli autobloggaaja sisällöntuottajafestareilla
huhtikuu (2)
Auton kuntotarkastus
Autourheilijat Pohojanmaalla
maaliskuu (3)
Pysähdyin moottoritiellä ja muita viikonlopun autoilukuulumisia
Kiveniskemän korjaus Leonin tuulilasista
Kauhea naarmu auton maalipinnassa!
helmikuu (2)
Koeajossa Lexus IS 300h - se parempi Toyota?
Audi Quattro Tour 2017 - miten Audit selvisivät laskettelurinteestä?
tammikuu (2)
Minkä näistä koeajaisin? Uusi Seat Leon, Toyota C-HR vai Lexus IS 300h?
Autojen sijaintitiedot vuotivat nettiin jo nyt
2016 (30)
joulukuu (1)
Auto 2016 -messujen hauskin koeajo: pikkuruinen sähköauto Renault Twizy
marraskuu (3)
Auto 2016 - lisää koeajoja, vuoristorata ja Opel OnStar
Auto 2016 -messut - autojen Mega Pop-Up myymälä ja paljon muuta
Muuttaako urheiluauto käyttäytymistä? Testissä Lotus Evora 400
lokakuu (4)
Onko yksisuuntainen Puistokatu oikeasti turvallinen pyöräilijöille?
Rengashotelli ja puuttuvat pultit
Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 2/2)
Skoda Economy Run 2016 - taloudellisen ajon kilpailu Tsekissä (osa 1/2)
syyskuu (1)
Ford Driving Skills for Life
elokuu (3)
Koeajossa huikea urheiluauto Lotus Evora 400
Seat Leon äänieristys
Seat Leon resonoi ja natisee
heinäkuu (1)
Harjoittelu kannattaa! 1000 Lakes EcoRun 2.7.2016
kesäkuu (2)
Taloudellisen ajon vinkit hiekkatiellä ajamiseen
Leonin ensimmäinen öljynvaihto ja säästövinkki
toukokuu (4)
Kirottu kilpailu? Neste Myllylampi Ecorun 21.5.2016
Koeajossa faceliftin saanut superpihi Toyota Auris Hybrid
Yksi vai 50 hevosvoimaa?
Että sellainen moottoripyöräilykauden aloitus!
huhtikuu (3)
Rekisterikilpibongaus
Milloin U-käännös on kielletty?
Leonin takuukorjauksia
maaliskuu (2)
Ecorun ja autoslalom kilpaileminen
Onnistuuko taloudellinen ajaminen talvella? Savon Pihistys Kuopion Autokauppa Ecorun 27.2.2016
helmikuu (3)
Kokemuksia Leonin kitkarenkaista
Teslan lataaminen
Koeajossa vertaisvuokrattu unelma-auto Tesla Model S P85D
tammikuu (3)
Pysäköinti Jyväskylän satamassa
Auton lainaaminen naapurille - uhka vai mahdollisuus?
Nissan Juke Nismo RS - terrierimäinen möhköfantti koeajossa
2015 (40)
joulukuu (2)
Hauskaa joulua!
Autoslalom kilpailu Leonilla
marraskuu (3)
Around View Monitor ja muita lisäapuja kuljettajalle a'la Nissan
Päästöskandaaliauton(?) kulutusennätys
Koeajossa superhauska Mazda MX-5
lokakuu (4)
Volkswagenin vieraana Jyväskylän MM-rallissa
Nastarenkaat vai kitkarenkaat? Talvirenkaiden valinta Leoniin
Volkswagen Demo Tour 2015
Leonilla yli 1000 km yhdellä tankillisella!
syyskuu (4)
Jyväskylän Autotarvikkeen naistenilta
Ratti.fi - ajokortin opetuslupien välityspalvelu
Hipoen ohi ja kolmion takaa känny korvalla - suomalainen liikenne takapenkkiläisen silmin
Tehotytöt vauhdissa: Vesijärven Auto Ecorun
elokuu (3)
Yritys päihittää vakionopeussäädin ja hieman Ecorun-pohdintaa
Onnellista autoslalomia
Moottoripyörän talvisäilytys sekä huolto- ja myyntipohdintaa
heinäkuu (2)
Kurkku Kalajoella
Leonin CQuartz Finest -pintakäsittely
kesäkuu (2)
1000 Lakes EcoRun - taloudellisen ajon soratieralli?
Poloinen pysyy Poloisena, mutta Leon on nyt Leonidas
toukokuu (6)
Polon viimeiset pihistelyt: LänsiAuto Ecorun 18.4.2015
Leonin renkaiden vaihto uusiin ja pyörien suuntaus
Uudet vanteet ja renkaat Leoniin
Kilometrien kerryttämistä ja autovouhottajien tapaamista
Leonin luovutus
Leonin luovutushuolto
huhtikuu (4)
Leonin maahantulotarkastus
Moottorijarrutus vai vapaalla rullaaminen?
Onnellisten ajokoulu vm. 2015
Lisensoitu autourheilija!
maaliskuu (5)
Kitkarenkaat liukkaan kelin radalla
Koeajossa Toyota Auris Hybrid - ekotietoisen taviksen valinta
Automerkkien kevään kovimmat #some #kampanjat
Autourheilu todella kiinnostaa naisia!
Autoja, moottoriurheilua ja naisia
helmikuu (4)
Oho, tilattiin auto
Volkswagen Winter Drivingschool
Seat Leon jälleen testissä - onko Polo saamassa seuraajan?
Poloisen ensikosketus kitkarenkaisiin
tammikuu (1)
Mitä kaikkea POLOiselle tapahtui vuonna 2014?
2014 (41)
joulukuu (3)
Joulukuun lopun löpinät
Nissan Pulsar - ei mikään tähdenjäänne
Leidi liikenteessä
marraskuu (3)
Karvalakki-Leon vuokralla
Glosspoint - palvelua vailla vertaa
Testissä Ford Ranger Wildtrak -pick-up
lokakuu (3)
Renkaiden vaihto hintavertailu
Törttöilijöitä liikenteessä - blogaus vanhan ajan malliin
Auton vanteet netistä
syyskuu (4)
Rullahiihto liikenteessä
Sumussa ajaminen ja sumuvalojen käyttö
Polon toinen taloudellisen ajon kilpailu: maantiekulutuksen haamuraja rikki kirkkaasti!
EcoRun taloudellisuusajokilpailu Pololla
elokuu (2)
Kohta pihistellään taas!
Uudet keskikupit vanteisiin ja virallinen pysäköintipaikka
heinäkuu (3)
Moottoripyörän parantelua
Jyväskylä - Kuopio - Jyväskylä
Polon 3-vuotishuolto
kesäkuu (3)
Uusi Mazda3 - taviksesta katseenvangitsijaksi
Polon ensimmäinen katsastus
Testissä kuljettajan pikku-apurit: mukautuva vakionopeussäädin ja kaistanpitoavustin
toukokuu (2)
Ihana uusi Polo <3
Taloudellisen ajon kilpailu Ecorun
huhtikuu (3)
Kevään renkaanvaihtokuviot ja DSG:n öljynvaihto
Keski-Suomen Moottoripyöränäyttely vm. 2014
Ensiesittelyssä uusi Volkswagen Polo
maaliskuu (5)
Ja sitten kuolo korjasi Polon akun
Polkupyörien huoltoa
Seuraa Poloista!
Poloinen goes off-road
Volkswagen hyötyautojen talviajokoulu kevätkelissä
helmikuu (4)
Tänä talvena liukasta on vain radalla
Onnellisten ajokoulun opit käytännön kokeessa
Kohti onnellisempaa ajokulttuuria
Onnellista liukastelua
tammikuu (6)
Pohdiskellen Pohjanmaalle
Lyhyitä ajoja + kireät pakkaset = tyhjä akku
Onnellisten ihmisten ajokoulun startti ja läheltä piti
Koeajossa Seat Leon FR
Parhautta!
Hakkapedia-blogaajaksi
2013 (31)
joulukuu (2)
Tonttu-Polo
Taloudellinen ajotapa - kokemuksia Drivecon käytöstä
marraskuu (4)
Demo Tour 2013 ja kestohymy
Uudet nastarenkaat polkupyörään
Toyota Auris Hybrid
Kesäinen koeajorupeama
lokakuu (3)
Taloudellisen ajon harjoittelua Toyotan tapaan
Renkaiden vaihto Poloisen tapaan
Ongelmalliset vaihteet
syyskuu (5)
Uusi leiska!!
Jyväskylä - Toivakka - Kangasniemi - Hankasalmi - Lievestuore - Jyväskylä
Vähän erilainen ratapäivä
Puhdas auto - pahempi mieli?
Uusi polkupyöräni - Nishiki Hybrid Comp SLD
elokuu (2)
Harjaton pesu
Ja korvat lepää!
heinäkuu (2)
Nissan Juke Nismo
Polon kaksivuotishuolto
kesäkuu (2)
MP-kauden avaus
Polkupyörän renkaanvaihtopulmia
toukokuu (2)
Facebookista voi oikeasti voittaa jotain!
Kops!
huhtikuu (2)
Kuinka tyhjentää lompakko moottoripyöränäyttelyssä
Talven suruja
maaliskuu (3)
Uusi Golf ja Polo GT
Vihreä unelma
Rata 2013
helmikuu (2)
Nastarenkaat kaksipyöräiseenkiin - lopulta
Uuden vuoden kilpailun voittaja on...
tammikuu (2)
Yhteenveto ajokaudesta 2012
Uuden vuoden kilpailu
2012 (30)
joulukuu (2)
Herkkua on siinä monenlaista.
Ylimääräinen öljynvaihto ja takuukorjauksia
marraskuu (2)
Ei niin yllättävät ensilumet
Uusi Golf ja Robo-up!
lokakuu (2)
Moottoripyörä talvisäilöön
Lisää näkyvyyttä
syyskuu (2)
Se oli hyvä vanne
Uusi Audi A3
elokuu (4)
Kaahaavat motoristit vs. ohiteltava motoristi
Eerik pesussa
Yhden pysäköintiruudun ongelma
Polo 1 v!
heinäkuu (2)
Polo ja rätisevä Media-In
Auton kulutuksen seuranta
kesäkuu (3)
Jennin ja Eerikin ensimmäiset seikkailut
Varusteostoksilla
Moottoripyörän hankinta
toukokuu (4)
Sateiset pikakuulumiset
Sumuvalopelle ilman sumuvaloja
Vielä niistä jäljistä ovenkahvassa...
Kevätpesu - ja mitä kuran alta löytyikään
huhtikuu (1)
Päivävalot ja pimeiden perien ongelma
maaliskuu (4)
Ei Golfkärryä meille
Up!
RSS ja muuta yleistä
Näin poliisin, mokasinkohan?
helmikuu (3)
Liukastelua Lievestuoreella
Polo 6R 1.2 TSI DSG Highline
Poloa ulkoiluttamassa
tammikuu (1)
Analyysi pienestä punaisesta paholaisesta
2011 (37)
joulukuu (3)
Hauskaa joulua!
Paras häälahja ikinä!
Polon suojauskäsittely
marraskuu (2)
Polo Simoissa
Kuulumisia autonhuoltokurssilta
lokakuu (4)
Jyväskylä - Ylivieska - Jyväskylä
Tunnustus
Volkswagen Demo Tour 2011
Inssi läpi ... vaivoin
syyskuu (6)
Moottoripyörän teoriakoe läpi!
Olenko hidas oppimaan vai muuten vain hidas?
Rohkeasti liikenteen sekaan
Onko tämä nyt niin hämmentävää?
Pelottava moottoripyörätunti
Eka ajotunti moottoripyörällä
elokuu (8)
Ensimmäinen ja viimeinen kerta (MP 1/2)
Autonhuoltokurssi tulee taas!
Lelun ohjaksissa ja museoesineen kyydissä
Motoristin henkivakuutukset: jarruttaminen ja kääntäminen (MP 5/6)
Lisää kirjaimia ajokorttiin (MP 3/4)
Oho, ostettiin auto
Polo Junior ja Polo Senior
Terveisiä Pololta
heinäkuu (2)
Bilteman kromiset pölykapselit, osa 2
Helsingin keskusta taas vähän tutummaksi
kesäkuu (1)
Katsastus vm. 2011
toukokuu (2)
Pyöräilyneuvontaa
Econen
huhtikuu (2)
Matelua pääsiäisen paluuliikenteessä
Oikealle kääntyvä väistää ... jos väistää
maaliskuu (2)
Vuosihuollon paikka
Ratapäivä 2011
helmikuu (2)
Uudet talvirenkaat
Nissan JUKE
tammikuu (3)
Polkupyörä vuorostaan huoltoon
Uusi leiska
Mitä sanoo Polo 95 E10 bensasta?
2010 (30)
joulukuu (1)
Turvallista uutta vuotta!
marraskuu (3)
Käsittämätöntä toistoa
Polo GTI ja jokasyksyinen Scirocco-koeajo
Epätaloudellista taloudellista ajoa
lokakuu (4)
Saija ratissa
No nyt se sitten levisi
"Eivät renkaat kesää tee"
Simuloitu rengasrikko
syyskuu (6)
"Jarrut - vauhdin surma"
Voidellaan ettei leikkaa kiinni
Kuinka moottori toimii?
Auton perusrakenne tutuksi
Audi A1
Autonhuoltokurssi
elokuu (1)
Kaikkien aikojen ilotulitus ja kaikkien aikojen ruuhka
heinäkuu (1)
Pysäköinti Ainolanrannassa
kesäkuu (1)
Myöhäinen katsastus
toukokuu (2)
Outo ohituskaista
Kilpisenkatu - pyöräilijän inhokki
huhtikuu (1)
Kesärenkaiden vaihtoaika x 2
maaliskuu (2)
Pikavisiitti Helsinkiin
Hämärä ABS-ongelma
helmikuu (5)
Ratapäivä
Hieno Audi ja nuiva Audimies
Enää viikko!
Polo palasi elävien kirjoihin
Koskaan ei ole Polo jättänyt tielle ...
tammikuu (3)
Käsijarrun tärkeydestä
Ei tullut BC:tä, tuli pelkkä B
Paras synttärikortti
2009 (36)
joulukuu (1)
Pimeällä ajamisen kurssi - perinteisesti vai simulaattorilla?
marraskuu (1)
Ajelemassa
lokakuu (4)
Vahaa pintaan ja talvirenkaat alle
Jos edes joku ottaisi opikseen...
"Kiesi-kohu ei kolhinut Audi-kauppaa"
Sciroccoooo <3
syyskuu (2)
Uutta Poloa ihailemassa
Kootut seikkailut Helsingissä
elokuu (2)
Kutsu
Ylinopeusvalvonta: kootut selitykset
heinäkuu (1)
Jyväskylä-Lahti-Jyväskylä
kesäkuu (4)
Läheltä piti juhannuksena
POLOinen 1 v.
Peruuttelua
Polo kesäkuntoon
toukokuu (3)
Taas ratin takana!
Kyytiläisenä
Kun jarrua ei voikaan painaa
huhtikuu (3)
Taas Tampereella
Talvi väistyy
Pablo Picassoa testaamassa
maaliskuu (6)
Huolto ja katsastus - uusi yritys
Katsastus
Vuosihuolto
Vaajakosken liikenneympyrässä ajaminen
Pesua kaivattaisiin
Ilmaista liukastelua
helmikuu (5)
Volkswagen Polo vm. 2008 vs. 2004
Automaattia testaamassa
Jyväskylä-Tampere-Jyväskylä
Kunnossa!
Palautetaan korjaamolle
tammikuu (4)
Oma Polo kullan kallis
Yksi Polo korjaamolle, toinen Polo vuokralle
Kolareita kerrakseen
Polo kolarissa
2008 (24)
joulukuu (1)
Valoton risteys sekoittaa päät ja aiheuttaa vaaratilanteita
marraskuu (3)
Pysäköintipaikasta sakkopaikaksi
Talvea odotellessa
Pientä koristelua
lokakuu (4)
Uudet autot tuoksuvat hyvälle
Ei ole pakko mennä jos ei mahdu
Kirkkaita kilometrejä!
Paluu liukkaalle
syyskuu (5)
Unelma-autoni
Autoton päivä
Inssimuistoja
Jopas oli ohitus
Jyväskylä-Hämeenlinna-Jyväskylä
elokuu (6)
Kuukauden viimeinen päivä
Ollaanpa sitä nyt niin kiireisiä
Törttöilijöitä liikenteessä
Jenni testaa
Kesäkumit vaihtoon
Hetken loisto
heinäkuu (2)
Liukastelua 2-vaiheessa
Arvioiva ajo
kesäkuu (3)
Uudet matot
Tyhmiä ohituksia rauhallisessa juhannusliikenteessä
Taustaa

Katso suosituimmat vaihtoautomme juuri nyt!