Netwheels

Netwheels-blogi

Jaa sivu Netwheels

Kevätkatsaus Champs Elyseen autoshowroomeihin

maanantai 15.05.2017

Pariisin kuuluisa Champs Elysee on huikaiseva elämys leveydessään ja kaupallisessa loistossaan. Mikä määrä huippumuotimerkkejä, ravintoloita ja ihmisiä. Riemukaari kruunaa kokonaisuuden jyhkeydellään. Tähän kokonaisuuteen kuuluu Luis Vuittonin lippulaivaliikkeen ohella myös lukuisa määrä automerkkien showroomeja. Lähdin tutustumaan tähän nettimaailmaankin kiinteästi liittyvään ilmiöön paikan päälle ja tässä havaintoja ilmiöstä.

Showroomit ovat sulassa sovussa muiden liikkeiden seassa: välillä on vaatteita, välillä autoja ja sitten vaikka hajuvesimyymälöitä. Ensimmäisenä vastaan tulee Citroenin monikerroksinen todellinen showroom. Myymälätila on pienehkö pinta-alaltaan, mutta osittain yhtenäistä avointa tilaa kuudessa kerroksessa. Jokaisessa kerroksessa esitellään yksi automalli, mukana yksi vanhempikin. Auton ovet ovat auki ja autoon pääsee estoitta tutustumaan. Autosta on tarjolla infoa seinillä ja vieressä on ystävällinen ja avulias esittelijä, joka ei tuputa mitään, mutta kertoilee sujuvalla englannilla autosta ja toiminnasta mielellään. Tila on huikaiseva ja siinä riittää ihmeteltävää. Puolen päivän jälkeen torstai-päivänä ei liikkeessä ole kuin kourallinen ihmisiä, yhtä paljon henkilökunnan kanssa. Citroenin sokeri pohjalla on oma escape room ylimmässä kerroksessa, joka maksaa ja kestää 40 minuuttia. Toivottavasti tilassa on ilmastointi, koska tila on pieni pyöreä ja ylimmässä kerroksessa on varsin lämmin kevätauringon paisteessa.

Seuraavaksi vuorossa on Toyota kadun toisella puolella hiukan ylempänä. Tila on kahdessa kerroksessa. Alakerrassa on uudempaa ja futuristisempaa. Auris-hybridi on sahattu kahtia ja osat liukuvat toisiaan vasten näyttävästi. Yläkerrassa on näytillä lisää malleja. Yarikseen pääsee istumaan sisälle, muut mallit ovat matalien seinämien takana koskemattomissa. Hiukan itseä ihmetyttää, miksi tavalliset autot ovat ei-tutustuttavissa. Toyotan kokonaisuus jää selvästi jälkeen Citroenin kokonais-wau-vaikutelmasta showroomina.

Toinen kotimerkki Renault on panostanut selvästi liikkeeseen. Tilassa on ulottuvuuksia ja korkeutta.

Koska kyseessä on formulamerkki on formulaa näytillä parissakin muodossa.

Tavallisiin autoihin pääsee sisälle ja niistä on tarjolla jopa meilläkin Trafin autovertaamosta tuttu energiatodistus sekä tarkat auton tiedot. Täältä voisi siis autosta pyytää jopa tarjousta. Renaultin tilaan on yhdistetty monimuotoinen kahdessa tasossa tilan yläosissa oleva kahvila-ravintola.

Tämä tuo tilaan ihmisiä nauttimaan ruokaa ja juomaa muuten vain, mikä tekee tilasta elävän. Lisäksi tämä varmasti mahdollistaa enemmän asiakaskohtaamisia, Renaultin brandiviestin iskostamista sekä tuo hiukan tulojakin muuten kalliiseen showroom-toimintaan. Renaultin henkilökunta on enemmän turvamiestyyppistä, mikä hiukan tekee tympeän vaikutelman vierailijaan. Kokonaisuutena Renault säväyttää selvästi.

Mercedeksen esittelytila on viileistä viilein.

Tila on musta, missä on kirkkaita tehostevärejä käytetty hillitysti. Valaistus on aistikas. Autot ovat esillä tyylikkäästi. AMG:ta nostetaan näytille eniten. Henkilökunta on etäistä, eikä kontaktia luontaisesti synny. Tarjolla on tietenkin myös Mercedes-tavaroita kuten sateensuojia ja muuta tyylikästä. Ensimmäisenä sisääntulossa esillä oleva AMG GT-S on kyllä showroomien kaunein ja houkuttelevin auto.

Tosin onhan Champs Elyseen varrella tarjolla 90 euron hintaan testiajoa Ferrareilla ja Lamborghineilla, ajatus testiajosta on houkutteleva, mutta Pariisin liikenteeseen sulautuminen voimakkaalla ja meikäläisen käsissä ehkä arvaamattomasti ensi alkuun käyttäytyvällä pedolla herättää enemmän kysymyksiä testiajan vakuutuksien kattavuudesta.

Kolmas kotimerkki Peugeot on panostanut liikkeeseen muiden kotimerkkien lailla. Keskellä tilaa on Paris-Dakar-rallin menijä.

Jännä juttu, että auto onkin vain takavetoinen, ainakin vetoakseleita ei edessä näy vaikka kuinka tiirailee. Tunnelma on vauhdikas ja kuin suoraan autiomaasta. Tavallisiin autoihin pääsee tutustumaan ja 3008 ja 5008 tuntuvat herättävän liikkeen vierailijoissa kiinnostusta. Tässä liikkeessä on eniten kuhinaa pois lukien Renaultin kahvilavierasmassa. Peugeot on panostanut myös eniten oheisrekvisiittaan, luonnollisesti täältä saa ostaa maineikkaita Peugeotin pippurimyllyjä laajasta valikoimasta.

Citroenin henkilökunta kertoo, että tilassa käy arkipäivänä noin 400-500 ihmistä. Viikonloppuna voi kävijöitä olla jopa 4000. Tuote-esittelijä kertoo, että kyllä he tarjouksia tekevät autoista. Tarjous ohjaa henkilön käytännössä liidinä jälleenmyyjäliikkeeseen, joko henkilö itse soittaa tai autoliikkeestä soitetaan. Esittelijä kertoo tekevänsä tarjouksen kerran kuussa, joten varsinaista automyyntiä showroom-toiminta ei ole. Hän kertoo, että tila on brandin esittelyä varten, mielikuvan luomista ja kun kilpailijoitakin on läsnä samalla tavalla. Autoja ei tulla ostamaan, tullaan tutustumaan brandiin ja tunnelmaan. Mielenkiintoinen yksityiskohta on Citroenin tilan kohdalla autojen vaihtaminen showroomiin. Manööveri kestää kuulemma 24 tuntia, autot ajetaan lasiovista sisään Champs Elyseeltä, jokainen auto nostetaan katosta roikkuvien vaijereiden varassa oikealle tasolle. Katsoessa tilan korkeutta ja tasojen pienuutta tämä menettely herättää kunnioitusta, vaivoissa ei säästellä kun halutaan tehdä vaikutus kuluttajaan brandillä.

En ole itse vielä Lontoon vastaavissa showroomeissa käynyt, mutta ainakin kuulemieni kokemusten mukaan siellä on käytössä merkittävästi enemmän digitaalisia näyttöjä. Tukholman showroomit oman kokemukseni mukaan panostavat enemmän myymiseen. Volkswagenin showroomissa viime keväänä esittelijä kertoi heidän välittävän muutamia satoja liidejä kuukaudessa, mikä on hämmästyttävä määrä verrattuna Champs Elyseellä kerrottuihin lukuihin.

Pariisin vilskeen jälkeen on aika miettiä showroomeja ja nettimyyntiä Suomessa. Minillä oli Bulevardin alussa lyhyt showroom-kokeilu. Tämän jälkeen showroomin kaltaisia kokeiluja on ollut pop-up –myymälöinä eri kauppakeskuksissa. Ainakaan toistaiseksi pääkaupunkiseudun väkimäärä ja suomalaisten käyttäytyminen ei ole luonut showroomeja autoille eikä vaatteillekaan. On selvää, että showroom-tyyppinen toiminta yhdistettynä hyviin nettipalveluihin ja netistä ostamiseen on tulevaisuutta. Brandi on tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

Millaisilla asioilla voi todellisuudessa erottautua?

perjantai 28.04.2017



Teslalla on monta etua puolellaan sähköautojen kehittämisessä, koska Tesla on lähtenyt liikkeelle puhtaalta pöydältä ilman olemassa olevan liiketoiminnan rasitteita. Teslan toimintasäde on hyvä, koska akkujen sijoittaminen auton alustaan mahdollistaa isomman määrän verrattuna akkujen ahtamiseen alun perin muuta käyttövoimaa käyttävän auton rakenteeseen. Vanhaa liiketoimintaa kehittävät autovalmistajat joutuvat luultavasti suunnittelemaan kokonaan uusia alustoja, uusimaan tuotantolinjojaan sekä tekemään muutosjohtamista. Tesla silaa taitavasti nämä fyysisen maailman kilpailuetunsa erilaisilla sähköisillä palveluilla ja digitaalisuudella. Lopputulemaa emme ole vielä tästä pelistä nähneet, että kuka tekee pitkällä aikajänteellä tulevaisuudessa parasta liikevoittoa, mutta voimme miettiä tätä samaa tilannetta autokaupassa ja huollossa.

Autokaupassa ja huollossa olemassa olevan kiinteistöt ja toimintatavat ovat kiistatta akkujen sijoittamiseen verrattavia haasteita liiketoiminnan kehittämiselle. Uudet toimijat, jotka tarjoavat huoltoa tai vaihtoautojen myyntiä lähtökohtaisesti uudella konseptilla pystyvät nopeisiin liikkeisiin ja erityisesti pystyvät ottamaan digitaaliset palvelumuodot elimelliseksi osaksi kokonaisuutta. Samaan aikaan kun toiminta on fyysisesti kevyttä kustannusrakenteeltaan, tuetaan sitä tai jopa kokonaan mahdollistetaan tietojärjestelmillä ja nettipalveluilla. Näin syntyvä yhdistelmä haastaa helposti pidemmällä perinteellä varustetun toimijan liiketoiminnan kehityksen tuloksena syntyneen palvelukokonaisuuden.

Kummassakin tapauksessa peliä ei voiteta tai hävitä millään näillä eroavaisuuksilla. Ratkaisevaa on mielestäni muutoksen johtamisessa onnistuminen ja asiakkaiden palveleminen. Sekä uudella että vanhalla toimijalla on asiakkaita. Se miten asiakkaat saavat yhteyttä autoliikkeeseen, miten asiakas saa tarvitsemaansa palvelua ja miten asiakkaaseen ollaan yhteydessä palvelun jälkeen muodostaa todellisen erottautumistekijän. Digitaalisen palvelun rooli kasvaa päivä päivältä joka tapauksessa ja mielestäni tulevaisuuden kannattavuus- sekä kasvukisa käydään digipalveluiden kautta. Digipalveluita pitää johtaa kummassakin mallissa olennaisena osana liiketoimintaa, eikä jättää niitä sivuraiteille ihmisten oto-tehtäviksi.

Muistilistaa asiakkaiden palvelemiseksi digipuolella:

•    Aloita riittävä datan kerääminen erilaisista asiakaskohtaamisista fyysisessä maailmassa ja netin puolelta. Esim. montako prosenttia huollon tilauksista tulee netistä, kuinka monta puhelua huollon numeroihin tulee ja montako tulee samasta numerosta ja montako varausta tehdään.

•    Varmista ihan itse kokeilemalla, monenko klikkauksen takana ja kuinka suoraviivaista on ottaa automyyntiin tai huoltoon yhteyttä sivuiltasi

•    Monentenako sivusi löytyvät kun kirjoitat Googleen auton merkin, mallin ja huoltoon liittyvää tai auton ostamiseen liittyvää

•    Kuinka monta liidiä saat netistä, vastataanko kaikkiin ja syntyykö tarjouksia ja kauppoja

•    Mitä tapahtuu, jos asiakkaalle ei koskaan soitettu, ei vastattu liidiin?

•    Milloin olette auton myymisen tai huollon jälkeen seuraavan kerran yhteydessä asiakkaaseen?

Lopuksi voi todeta, että sähköautoja ja muiden käyttövoiman autoja tulee olemaan vielä pitkän aikaa. Muutos on hidasta eikä sen lopputulosta tiedä. Tärkeintä on olla määrätietoisesti liikkeellä ja johtaa tätä muutosta sekä perinteisenä että uudemman ajan toimijana.

Korvaavatko pikaviestipalvelut puhelimet, sähköpostin ja chatit?

keskiviikko 12.04.2017



Olemme Netwheelsissä suunnitelleet ja toteuttaneet lukuisia erilaisia kommunikointitapoja autoliikkeiden ja asiakkaiden väliseen kanssakäymiseen. Vuosisadan alussa käveltiin liikkeeseen, vuosikymmeniä soitettiin puhelimella ja soitetaan edelleen. Sähköpostilla asiointi ei oikein tahdo sujua asiakkaan eikä autoliikkeen mielestä sujuvasti, koska viestintä jää helposti ikuiseen limboon. Webissä olevat lomakkeet toimivat kohtuu hyvin, mutta ne pitää jaksaa täyttää ja sittenkin autoliikkeen henkilökunnan pitää monesti soittaa asiakkaan perään tietojen tarkistamismielessä. Chat on ollut lupaava uusi tulokas, sillä saa asioitua tässä ja heti paikasta sekä liki ajastakin riippumatta. Mutta samaan aikaan kuluttajien maailmassa erilaiset pikaviestinpalvelut ovat vallanneet käytännön elämän.

Kaikessa tässä on kyse kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta asiakkaan ja autoliikkeen välillä automyyntiin tai autohuoltoon liittyvässä asiassa. Välineillä ei enää ole merkitystä, niitä on monta ja autoliikkeen kannattaa käyttää niitä välineitä, jotka istuvat asiakkaan arkeen muutenkin. Näin autoliike pystyy palvelemaan mahdollisimman hyvin. Käytännössä autoilevan asiakaskunnan isoimmat pikaviestipalvelut ovat Facebookin messenger ja WhatsApp. Näillä pikaviestimillä asiakkaat jakavat iltapäivälehtien uutisia, hauskoja kuviaan kännykästä, selfieitä, ruokareseptejä, web-linkkejä, yhteystietoja, sekä ennen kaikkea tekstiä. Kaikki tämä jaettava on sisältöä ja jakeluväline valitaan puhelimesta tilanteeseen sopivasti puhelimen pitkästä listasta.

Jos kerran kavereiden ja ystävien sekä usein nykyään myös työkavereiden kanssa jaetaan tekstiä ja kuvia pikaviestinsovelluksilla, niin miksei autoliikkeen kanssa voisi asioida vastaavalla tavalla?

Tätä kokeilimme käytännössä Autotien Facebook Messenger –keskustelussa ja valjastimme keskustelijaksi robotin eli botin.

Ideamme oli, että auton vaihtamiseen liittyvissä tilanteissa robotti pystyisi auttamaan asiakasta esittämällä sopivia kysymyksiä ja palauttamalla vastauksia. Tämä kokeilu herätti jopa kansainvälistä kiinnostusta ja Autotien business manager Eero Laitila oli tästä kokeilusta kertomassa Hampurissa pidettävien iConsmr-messujen bottipaneelissa.


Autotien Eero Laitila kertomassa bottikokeilusta messuilla Saksassa

Kokeilun taustalla on ajatus autoliikkeen asiakaspalvelun auttamisesta ja tehostamisesta pikaviestimien avulla. Auton huollon varaaaminen voisi asiakkaan näkökulmasta sujua vaivattomasti pikaviestimellä. Asiakas menee autoliikkeen FB-sivulle ja aloittaa keskustelun esimerkiksi aamupalapöydässä: “hei, tarvisin määräaikaishuollon”, “Mikä auto sinulla on?“, “Audi”, “Mikä on rekisterinumerosi ja matkamittarin kilometrit?” “abc-123 75.000 km” “Kiitos, katson vapaita aikoja”, “Seuraava vapaa aika olisi ensi viikon keskiviikkona, sopiiko päivä” “Kyllä” jne. Ja mikä parasta, tätä keskustelua voisi huoltoneuvoja tai parhaassa tapauksessa tulevaisuudessa botti käydä juuri silloin kun se asiakkaalle sopii. Eli keskustelu voisi jatkua klo 11.12  ja vielä klo 13.43. Näin asiakas saisi palvelua juuri silloin kun se hänelle sopii. Ja autoliikkeen näkökulmasta ruuhkia saataisiin purettua ja vältettyä edestakaisin soittelua ja huonoa saavutettavuutta.

No onkos tämä sitten jo todellisuutta? Onhan se. Kun tutkii nettiä, voi havaita joidenkin autoliikkeiden ja korjaamoiden jo tarjoavan WhatsApp-mahdollisuutta ja pian tämä tapa alkaa levitä. WhatsAppissa vastailevat toistaiseksi vielä ihmiset, mutta botit kehittyvät jatkuvasti ja asiakkaiden kyvykkyys sekä halukkuus asioida pikaviestimien kautta lisääntyy räjähdysmäisesti. Tässä kohtaa en malta jälleen kerran olla viittamatta Aasian kuumimpaan ja levinneimpään nettipalveluun WeChatiin.

Mitä tämä sitten maksaa? Kokeilu ei maksa juuri mitään, kyse on enemmän päättäväisyydestä ja kokeilunhalusta. Botin tuoma automaatio toki vaatii hiukan panostusta, mutta hyödyt ovat vastaavasti isot. Ei muuta kuin kokeilemaan ja tuomaan lisää palvelua autoliikkeeseen!

Autot kiihtyvät - netti kiihtyy, pysytkö perässä?

perjantai 13.01.2017

Hyvää uutta vuotta kaikille! Näin vuoden alussa mittarit nollataan ja alkaa uusi kisa kaikilla mittareilla. Myös netissä.

Aikaisemmin autot kiihtyivät nollasta sataan vain todellisina urheiluautoina alle seitsemän sekunnin ja viiden sekunnin alitukset olivat maagisia. Nyt tavalliset perheautot kiihtyvät kuin entisajan supermenijät ja sähköautojen suorituskyky ylittää tavallisen autoilijan käsityskyvyn. Nettisivujen ja -palveluiden osalta kehitys on kulkemassa samaa rataa. Kolme vuotta sitten tehdyt nettisivut olivat silloin nopeita ja palvelevia. Ne löytyivät hyvin Googlesta ja pärjäsivät netin palvelurunsaudessa hyvin. Nyt vauhti kiihtyy nettipalveluissa suhteellisesti koko ajan lisää ja lisää, minkä johdosta verkkopalvelusi saattavat jäädä jälkeen jopa muutamassa kuukaudessa. Mistä on kysymys?

Nettipalveluiden hyvyys perustuu tiivistäen palveluiden löydettävyyteen ja palvelevuuteen. Jos autoja ja autojen huoltoja esittelevä sekä kauppaava autoliikesivusto löytyy hakukoneesta (Google) ensimmäisten joukossa sekä tietokoneella että kännykällä, voidaan sivuston löydettävyyttä pitää hyvänä. Jos asiakas pystyy sivustolta löytämään nopeasti ja luotettavasti etsimänsä sekä asioimaan mahdollisimman pitkälle sähköisesti loppuun asti esimerkiksi auton ostamisen tai autohuollon varaamisen tilanteessa, on sivusto hyvä. Ja sitten alkaa isojen muttien suma, jotka romuttavat verkkopalvelusi pahimmillaan muutamassa viikossa.

Mitä sanoisit, jos osa liikkeesi valoista ei palaisi, osa myyjistä ei olisi töissä, sähköpostit jumittaisivat tai osa puheluista ei yhdistyisi? Ryhtyisit heti toimenpiteisiin.

Netissä mikään palvelu ei ole yksinään tai irrallaan netin muista palveluista. Oman verkkopalvelun menestys mittautuu joka päivä suhteessa muihin verkkopalveluihin. Jos toinen tai useat verkkopalvelut ovat kehittäneet omia palveluitaan viime aikoina, tarkoittaa se oman paikallaan pysyneen palvelusi suhteellista heikentymistä. Kehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi verkkopalvelun java scriptien (miten sivusto toimii ja reagoi käyttäjään) optimointia, palvelun tekstien parantelua vastaamaan asiakkaiden tiedonhakutarpeita tai verkko-osoitepolkuja selkeytettämistä (URL:it). Kehittäminen voi tarkoittaa myös sivuston käyttäjäkokemuksen parantamista ja suoraviivaistamista siten, että asiakas löytää etsimänsä tiedon nopeasti ja pääsee etenemään asioinnissaan loppuun vaivattomasti, eikä lähde sivustolta pois turhautuneena. Toisin sanoen kilpailuun osallistuvia autoja on salaa tuunattu autotallissa ja kisassa vielä viime kisassa hyvin pärjännyt kilpuri jää armotta palkintosijoilta niin moottoriurheilussa kuin Googlen ensimmäisellä hakutulossivulla.

No tässä kaikessa ei sinänsä ole mitään uutta. Näin on tapahtunut jo vuosia, mutta nyt kisa on yltynyt kiivaaksi. Olen itse mitannut sivustojen nopeuksia erilaisilla netin nopeus- ja käytettävyysmittauksilla havaitakseni käsittämättömän radikaaleja kilpailukyvyn heikentymisiä muutaman kuukauden aikana. Vielä kesän jälkeen hyvässä iskussa ollut verkkopalvelu voi nyt vuodenvaihteen uusintamittauksessa olla heikko niin nopeudeltaan kuin käyttäjäkokemukseltaan. Tietenkin nämä automaattiset koneelliset mittaukset ovat osittain puolueellisia ja antavat vain osviittaa ihmisasiakkaan todellisesta kokemuksesta ja käyttäytymisestä, mutta tällaiset suunnan muutokset on syytä ottaa vakavasti verkkopalveluiden kautta tapahtuvan liiketoiminnan näkökulmasta. Mitä sanoisit, jos osa liikkeesi valoista ei palaisi, osa myyjistä ei olisi töissä, sähköpostit jumittaisivat tai osa puheluista ei yhdistyisi? Ryhtyisit heti toimenpiteisiin.

Tämä valtava nopeus ja jatkuva verkkopalveluiden kehittämisen vaatimus asettavat runsaasti haasteita minkä tahansa liiketoiminnan johtamiselle. Autoliikkeiden johtamisessa tämä saattaa näkyä vielä haastavampana tilanteena, koska suurempi osa toiminnasta on edelleen fyysistä kaupankäyntiä ja asiakaspalvelua, jonka kellotaajuus on luonnollisesti pienempi kuin digitoiminnassa. 

Tässä autoliikkeen johdolle ja tekijöille ohjenuoria netin armottomassa vauhtikisassa pärjäämiseksi:

• Opettele pois kampanjavetoisesta toiminnasta. Netissä tekeminen on etupäässä jatkuvaa (päivittäistä) niin mainostamisen kuin verkkopalveluiden kehittämisen suhteen. 

• Seuraa raportteja ja tilastoja, mutta tee myös päätöksiä niiden perusteella

• Palkkaa omia digi-ihmisiä tai vastuuta verkkopalvelutekemistä kunnolla. Jos tekeminen on kerran jatkuvaa ja liki päivittäistä, ei sitä pysty tekemään kukaan ihminen oman työnsä ohella kunnolla.

• Laita perusasiat kuntoon: sivusto toimii kännykällä, sivusto on nopea, sivustoa kehitetään jatkuvasti.

• Opettele itse katsomaan sivuston kävijämäärät, liidit, huollon online-varaukset, koeajot ja toteutuneet kaupat = funnel.

• Käy ulkomaisilla sivustoilla, kilpailijoiden sivustoilla ja erityisesti muiden toimialojen sivustoilla

• Osta itse netistä mitä vain ja milloin vain, miten voit johtaa, jos et itse kokeile?

• Käytä palveluitasi päivittäin

Ei kai autokauppa vain jää jälkeen kehityksestä?

keskiviikko 21.12.2016

Kaikki muuttuu, ja digi tappaa. Tämän viestin sisäistäminen ja havaitseminen käytännössä ei ole helppoa meille ihmisyksilöille, jotka elämme tätä päivää tässä ja nyt. Vaikka olenkin työkseni ja vapaa-ajalla tekemisissä kaikenlaisten digiasioiden kanssa, on meillä Suomessa tapahtumassa mielestäni kaksi isoa jokaista koskettavaa konkreettista muutosta, jotka saattavat aiheuttaa laajemman digimurroksen kiihtymisen. Nämä digimuutokset viitoittavat jälleen asiakkaiden tietä kohti sähköisempää autokauppaa.

Valtio ja kunnat ovat noin 20 vuotta sähköistäneet prosessejaan. Vuonna 2018 tämä tekeminen saa kruununsa kun kansalaisten asiointi viranomaisten kanssa siirtyy enemmän tai vähemmän 100 prosenttisesti Suomi.fi –palveluun. Työsarka on ollut melkoinen paperille mallinnetuista prosesseista tähän täysin sähköiseen asiointiin. Tähän loppuu paperilomakkeiden  täyttäminen ja viranhaltijan kirjevastausten odottelu. Se on sähköistä sit tästä eteenpäin. Ja jo tänäkin päivänä asiointi monen viranomaisen kanssa sujuu varsin kätevästi kotisohvalta.

Sähköisestä viranomaisasioinnista lisää myös täällä.

"Jos kerran viranomaisen kanssa voi asioida puhtaasti verkossa ja maitokaupan ostokset hoidellaan mobiililla, niin mitä vaatimuksia asiakkailla onkaan jatkossa autokaupan palveluihin?"

Mikä voikaan olla arkisempi tilanne tavalliselle mattimeikäläiselle kuin kuulla kaupan kassalla: ”Tarvitsetko kuittia?” ja ”Pakataanko pakasteet pieneen pussiin?”. Kumpikin muuten lakkaa pikapuoliin. Muovipusseja pyritään vähentämään merkittävästi ympäristösyistä vuoteen 2025 mennessä.

Paperisten kuittien vyöry loppuu erilaisten rahaan liittyvien mobiilisovellusten myötä. Esimerkiksi S-pankilla ja S-liikkeillä on tällä hetkellä käytössä paperiton kuittimahdollisuus, joka käytännössä estää paperisen kuitin tulostumisen kaupan kassalla ja lähettää kuitin asiakkaan mobiilisovellukseen. Paperisäästöpotentiaali mitataan varmasti kilometreissä vuodessa. Tämän muutoksen leviäminen kaikkiin kauppoihin ja valtaosalle kuluttajista varmistaa suomalaisten siirtymisen sähköiseen mobiiliasiointiin.

Nämä kaksi jokaisen elämään vaikuttavaa käytännön muutosta vaikuttavat asiakkaiden tapaan etsiä tuotteita, valita, ostaa ja asioida. Jos kerran viranomaisen kanssa voi asioida puhtaasti verkossa ja maitokaupan ostokset hoidellaan mobiililla, niin mitä vaatimuksia asiakkailla onkaan jatkossa autokaupan palveluihin? Autoalan kannattaakin kääntää katseensa muille elämän osa-alueille ja ottaa nopeasti niiltä opiksi sähköisten palveluiden kehittämisessä. Tavoitetilana voi hyvin pitää, että valtaosa autoon liittyvistä palveluista pitää pystyä asiakkaan hoitamaan sähköisesti mobiililla. Tämä tarkoittaa nettipohjaista auton etsimistä, fiilistelyä, koeajon varaamista, laskelman ja luottopäätöksen tekemistä, rahan siirtämistä, ostamista, huollon varaamista ja muuta jälkimarkkinointipalvelua.

PS. Autot ja puhelimet yhdistyvät käyttäjän näkökulmasta muutenkin kovaa kyytiä.

Android Auto

Apple CarPlay

 

Tietoa blogista

Netwheels-blogissa toimitusjohtaja Ville Hurnonen jakaa huomioitaan autoalan digitalisaatiosta sekä siitä, miten kuluttajien palvelusta verkossa saa automyyntiin lisäarvoa.

Entä miten liikumme tulevaisuudessa? Kenen tehtävä on omistaa ja huoltaa autot?

Osallistu keskusteluun!

Arkistot

Katso suosituimmat vaihtoautomme juuri nyt!